Lue, lue ja lue – klassikoiden lisäksi nykykirjallisuus on tunnettava

Helsingin yliopiston urapalveluiden ja Alumniyhdistyksen toteuttama Kahvia ja uravinkkejä -tapahtuma 26.10.2016. Päivystävänä alumnina Mari Koli. Kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta.

Päivystävä alumni Mari Koli juttelemassa opiskelijoiden kanssa Tiedekulman kahvilassa 9.11.2016. Kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta.

Kustannusala kiehtoo kielenkäytöstä, kirjoista ja kirjailijoista kiinnostuneita. Kustantamo on edelleen yksi humanistiopiskelijoiden kestosuosikeista unelmatyöpaikkoja pohdittaessa. Millaista osaamista kustannustoimittajalta vaaditaan? Miten voit parantaa mahdollisuuksiasi työllistyä kustantamoon?

Aihepiiriä avasi kustantamo Schildts & Söderströmsin toimitusjohtaja Mari Koli, joka vieraili Päivystävänä alumnina Kahvia ja uravinkkejä -tapahtumassa marraskuussa.

– Tyypillisesti kustannustoimittajan koulutustausta on kirjallisuudessa tai suomen kielessä. Myös toimittajakokemuksesta on tehtävässä hyötyä. Ehdoton vaatimus näiden alojen maisterius ei kuitenkaan ole, kertoo Koli.

Kustannusalan heikko markkinatilanne on ollut arkea jo kymmenisen vuotta. Suurin osa kustantamoista on käynyt läpi useita yt-neuvotteluita. Henkilöstömäärä on puoliintunut myös Kolin luotsaamassa Schildts & Söderströmsissä. Uusia työntekijöitä alalle rekrytoidaan harvoin.

– Usein julkinen rekrytointiprosessi jätetään väliin, koska aikaa satojen hakemusten läpikäymiseen ja haastattelukierroksiin ei kerta kaikkiaan ole. Tyypillistä on, että valikoidaan joku entuudestaan tuttu henkilö.

Kustannustoimittajaksi haluavan pitää tehdä itsensä näkyväksi.

– Jos ei pääse esimerkiksi harjoittelupaikan kautta kustantamoon, niin kirjallisuuskritiikkien ja muiden tekstien tuottaminen on suositeltavaa. Alan tunteminen, kirjoitustaito ja oma innostus kannattaa tuoda julkisesti esiin.

Media-alan kriisi on ollut myös kustannusalan kriisi. Vanhat markkinointikanavat eivät toimi enää tehokkaasti, joten vauhtia haetaan sosiaalisesta mediasta. Kirjojen ja kirjailijoiden näkyvyyden sekä kirjamyynnin onnistumiseksi sosiaalisen median kanavat ovat keskiössä kaikilla kustantajilla.

Facebook ja Instagram ovat Kolin mukaan alan tärkeimmät some-kanavat. Lisäksi kirjallisuusblogien asema on vahva. Kustannustoimittajaksi mielivän tuleekin olla sinut some-läsnäolon kanssa.

– Jos rekrytointivaiheessa käy ilmi, että hakija ei ole somessa, niin kyllä se on iso kysymysmerkki. Ulospäinsuuntautuneisuutta vaaditaan, mutta totta kai siinäkin on rajansa.

Kustannustoimittajat ovat Kolin mukaan ns. kulissityöntekijöitä. Tyypillisesti kustannustoimittajaa hävettää, kun kirjailija mainitsee hänet nimellä kirjansa kiitossanoissa.

– Meidän tehtävä ei ole näkyä. Yksittäisen kirjan takana tehdään paljon töitä yhdessä kirjailijan kanssa, mutta kun kirja tulee markkinoille, niin kustannustoimittaja häviää takavasemmalle. Teos on aina kirjailijan tuotos.

Ammattitaitoinen kustannustoimittaja ei tunge kuviin kirjailijan kanssa. Kolin mukaan tämä ammatin vaatima piirre on tärkeä todentaa työhaastatteluissa.

– On taitoa osoittaa kiinnostuneisuutensa olemalla aktiivinen kuuntelija. Hyvä kustannustoimittaja ei ole itse koko ajan äänessä. Kirjallisuusalaa kohtaan pitää olla innostusta syvempää intohimoa. Lisäksi on ymmärrettävä, että tämä on raakaa bisnestä.

Yksi vaatimus on kuitenkin edelleen ylitse muiden.

– Kustannustoimittajaksi mielivän pitää olla lukenut paljon ja nimenomaan nykypäivän kirjallisuutta. Klassikoiden ja kirjallisuushistorian tuntemus on tärkeä pohja, mutta kustannustoimittajan tulee tuntea nykykirjallisuus sekä osata haistaa kuka on seuraava Mika Waltari.

Lopuksi Koli haluaa kannustaa naisia hakeutumaan toimitusjohtajan tehtäviin. Toimitusjohtajan työ on hänen mielestään hyvin tavallista työtä eikä toimitusjohtajalta vaadita erikoisuuskromosomia.

– Naiset ajattelevat usein, että heistä ei ole johtajiksi. Naisten tulisi luottaa rohkeammin itseensä ja osaamiseensa.

Kustantamo Schildts & Söderströmsin toimitusjohtajaksi eli Mari Koliksi haluavien kannattaa hyödyntää seuraavat Kolin vinkit.

– Pitää olla hyvä organisoimaan asioita ja tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Tämä työ sisältää kaikkea kahvinkeitosta kirjojen myyntiin sekä poliittisella tasolla tapahtuvasta lobbaamisesta kassavirtojen tulkintaan. Kauppatieteilijä ei tarvitse olla, mutta perusfaktat talousasioista kannattaa opetella. Esimerkiksi tilikauden tuloksen ja liikevoiton välisen eron ymmärtäminen on erittäin olennaista.

Kahvia ja uravinkkejä -tapahtumasarja toteutettiin syksyllä 2016. Urapalvelut järjestää myös ensi vuonna erilaisia työelämään liittyviä tapahtumia yhteistyössä Alumniyhdistyksen ja yliopiston alumnitoimijoiden kanssa. Lisäksi suunnittelemme parhaillaan syksyllä 2017 avattavaan uuteen Tiedekulmaan säännöllisiä Think Career -tapahtumia. Tilaa urapalveluiden uutiskirje ja seuraa meitä Facebookissa!

Teksti ja kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *