Ystävät ja unelmat – Valtsikasta työuralle

Ystävänpäivänä 14.2. Siltavuorenpenkereen Minerva-torille kokoontui Valtiotietieteilijät työelämässä -kurssin opiskelijoita ja valtsikan alumneja. Opiskelijat olivat järjestäneet paneelikeskusteluja, joissa alumnit pääsivät kertomaan oman urapolkunsa vaiheista.

Halusin ystävänpäivän kunniaksi lähestyä tapahtuman teemaa hieman romanttisemmassa hengessä, joten kyselin opiskelijoilta ja alumneilta heidän ammatillisista unelmistaan.

”Täydellisessä maailmassa olisin kilparatsastaja”, kertoi eräs valtsikan alumni, kun puhuimme unelmista. Unelmat antavat energiaa ja motivoivat, siksi ne jo itsessään ovat tärkeitä, eikä niiden tarvitse välttämättä toteutua.

Monet oman alansa menestyjät kertovat käyttävänsä metodia, jossa unelmia visualisoidaan ja niistä puhutaan mahdollisimman paljon. Unelmat konkretisoituvat tavoitteiksi, jolloin niiden toteutumista tukevia valintoja alkaa tehdä kuin itsestään.

Sattumaa vai päämäärätietoista etenemistä?

Paneelikeskusteluissa monet alumnit kertoivat tekevänsä unelmatyötä juuri nyt. Heidän polkunsa opintojen alusta nykyiseen työpaikkaan ovat olleet hyvin erilaisia. Muutamille alumneille ammatilliset tavoitteet olivat selkeitä jo opintojen alkuvaiheessa, mutta toiset kertoivat ajautuneensa nykyiseen työhönsä.

Vaikka sattuma näytti määrittävän monien työuraa, oli niistä löydettävissä tietty logiikka. Esimerkiksi kansainvälisissä tehtävissä työskentelevät alumnit olivat olleet vaihdossa ja hakeneet kansainvälistä kokemusta työharjoittelusta tai järjestötoiminnasta. Moni alumni mainitsi harjoittelun olleen yksi tärkeimmistä vaiheista opiskeluvuosina, jolloin omat ammatilliset tavoitteet alkoivat hahmottumaan

Olli Tiainen kertoi hauskasti edenneensä urallaan kadulta ylöspäin. Hän oli aloittanut Greenpeacella feissarina ja edennyt eri tehtävien kautta Greenpeacen ilmasto- ja energiasiantuntijaksi. Hän oli kiinnostunut ympäristöasioihin liittyvästä vaikuttamistyötä jo opiskeluvuosina.

Vapa Impactin perustaja Timo Nurmi puolestaan kertoi, että hän ei opiskeluaikoina haaveillut urasta viestintäkonsulttina, mutta kokeilemalla hän päätyi sellaiseksi ja viihtyy nyt työssään.

Panelisteina olleet alumnit kannustivat kokeilemaan erilaisia työpaikkoja ja hankkimaan monipuolista työkokemusta. Vasta kokeilemalla voi tietää, millaisesta työstä tykkää. Kaikista tehtävistä oppii jotain, joka on hyödyksi muualla.

Kokemusta kannattaa hakea myös eri sektoreilta. Esimerkiksi ulkoministeriön johtava asiantuntija Okko-Pekka Salmimies on tyytyväinen lyhyeen työkokemukseensa viestintätoimistosta.

– Opin siellä aivan erityisellä tavalla instrumentaaliasia taitoja, kuten puhetaitoja ja kirjallista ilmaisua, joista on ollut hyötyä myöhemmin työelämässä.

Verkostoituminen on sana, jota opiskelijat usein vierastavat. Alumnipaneeleissa tuli kuitenkin monta kertaa esille, kuinka verkostot olivat auttaneet etenemään uralla. Monet kertoivat saaneensa työpaikan kaverin tai tutun tutun kautta.

Valtsikalaiset unelmoivat maailman parantamisesta

Tapahtumaan osallistuneilla valtsikan opiskelijoilla oli monenlaisia unelmia ja häilyviä ajatuksia, mutta yhdistävä teema oli halu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja maailman parantamiseen.

Sosiologian opiskelija Sanna Heinonen on etsinyt reittejä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen startup-yrityksistä.

Johtotehtävät ja esimiestyö nähtiin myös mahdollisuutena vaikuttamiseen. Alumnipaneeli sai Tom Henriksonin pohtimaa asiantuntijatyön ja esimiestyön eroavaisuuksia ja kumpi häntä kiinnostaa enemmän.

– Asiantuntijatyössä tärkeintä on substanssiosaaminen, mutta esimiehenä pääsee kenties suoremmin vaikuttamaan asioihin.

Valtsikalaiset unelmoivat myös kirjottamistyöstä. Käytännöllisen filosofian opiskelijat Jannika Lalu ja Rosanna Stenroos kertoivat olevansa kiinnostuneita kirjoittamisesta ja sisällöntuotannosta. Lisäksi kulttuuriala ja akateeminen ura kiinnostavat heitä.

Alumnipaneelissa heitä ilahdutti kuulla, että kirjoittamistyössä viestintä pääaineena ei ole mikään välttämättömyys.

– Alumnit korostivat substanssiosaamisen olevan tärkeää ja syvällisempi tietämys jostain muusta alueesta on iso etu kirjoittamistyössä.

Teksti: Johanna Joensuu

Jutun kirjoittaja opiskelee valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja on harjoittelijana tämän kevään ajan urapalvelut-yksikössä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *