Jokainen vastaus uraseurantakyselyyn on tärkeä

Yliopistot keräävät systemaattisesti tietoa valmistuneiden sijoittumisesta työelämään uraseurantakyselyillä. Tänä vuonna kyselyvuorossa ovat vuonna 2012 valmistuneet ylemmän korkeakoulututkinnon ja lastentarhanopettajan ja farmaseutin tutkinnon suorittaneet ja vuonna 2014 tohtorin tutkinnon suorittaneet.

Saamme kyselyistä todella arvokasta tietoa, jota voidaan käyttää moneen eri tarkoitukseen, kuten opiskelijoiden ohjaukseen, opetuksen ja koulutuksen kehittämiseen ja yliopistosta valmistuneiden työurien tutkimukseen.

Uraseurantatiedon tarve alkaa jo hakuvaiheessa yliopistoon. Yliopistoon opiskelijaksi hakevia kiinnostaa minkälaisiin työtehtäviin erilaisilta koulutusaloilta voi päätyä. Uraseurantatietoa käyttää muun muassa valtakunnallinen Töissä.fi-palvelu, joka on saanut erinomaista palautetta abeilta ja opinto-ohjaajilta.

Vastikään lanseerattu uusi Urapolulla.fi -palvelu hyödyntää uraseurantadataa, Töissä.fi:-palvelua ja tukee omien opinto- ja uravalintojen pohtimista.

Uraseurantatieto on tärkeä resurssi yliopistossa jo opiskelevien urapohdinnoille. Se ei toki kerro oikeita vastauksia yksilölle siitä, mitä hänen pitäisi tehdä. Mutta tieto on kuitenkin arvokas peili omien valintojen pohtimisessa. Minkälaisiin tehtäviin aiemmin valmistuneet ovat sijoittuneet? Minkälaiset asiat ovat olleet tärkeitä heidän työllistymiselleen? Minkälaista osaamista opintojen aikana olisi järkevää kehittää työuran näkökulmasta?

Osaamistarpeet kiinnostavat koulutuksen kehittäjiä

Helsingin yliopistossa on toteutettu iso koulutusohjelmauudistus, jonka yhtenä tavoitteena on vahvistaa koulutuksen työelämäyhteyksiä ja vahvistaa opiskelijoiden saamia valmiuksia työllistyä. Uraseurantatietoa on käytetty koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä.

Erityisen suosittu on ollut Tuukka Kankaan kehittämä Osaamistutka-sovellus, jolla voi itsenäisesti analysoida eri osaamisalueiden merkitystä työelämässä – ja peilata näitä tarpeita valmistuneiden näkemyksiin opintojen kehittämästä osaamisesta.

Kiersin viime keväänä yliopiston tiedekunnat läpi raportoimassa uraseurantatuloksia. Kerta toisensa jälkeen pysähdyimme keskustelemaan työelämän osaamistarpeista ja opetuksen kehittämisestä. Opetus- ja tutkimushenkilökunta, koulutusohjelmien johtajat ja johtoryhmät ja tiedekuntien ja yliopiston johto ovat kiinnostuneita uraseurantatiedosta ja arvostavat sitä, että Helsingin alumnit antavat tärkeää tietoa koulutuksen kehittämisen tueksi uraseurantavastauksillaan.

Uraseurantatiedon käyttö esiin viestinnässä

Helsingin yliopisto panostaa tänä vuonna erityisesti uraseurantaviestintään. Haluamme tuoda esiin miten uraseurantatietoa käytetään yliopistossa ja miksi yliopiston opiskelijat, tohtorikoulutettavat ja opetus- ja tutkimushenkilökunta toivovat, että saamme vastauksia uraseurantakyselyihin.

Uraseurantatiedon käytettävyydelle keskeistä on tietenkin aineiston edustavuus ja se, että mahdollisimman moni vastaa kyselyyn.

Hyvä Helsingin yliopiston alumni, anna 20 minuuttia aikaasi ja vastaa kyselyyn. Jokainen vastaus on meille erittäin arvokas. Käsittelemme vastaukset luottamuksellisesti ja raportoimme tulokset tavalla, joka varmistaa ettei yksittäistä vastaajaa voida tunnistaa.

Eric Carver

Kirjoittaja työskentelee Helsingin yliopiston urapalveluissa uraohjauksen asiantuntijana ja vastaa uraseurantakyselyjen toteutuksesta yliopistossa.

Tutustu Helsingin yliopiston uraseurantaraportteihin täällä: https://www.helsinki.fi/fi/urapalvelujen-uraseuranta

Valtakunnalliset uraseurantatulokset löydät Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston sivuilta: https://www.aarresaari.net/uraseuranta

Varje svar på karriärenkäten är viktigt

Universiteten samlar med hjälp av karriärenkäter systematiskt in information om hur de utexaminerade placerat sig i arbetslivet. I år riktar sig enkäten till dem som avlagt en högre högskoleexamen, en barnträdgårdslärarexamen eller en farmaceutexamen 2012 och till dem som avlagt en doktorsexamen år 2014.

Enkäten ger oss värdefull information som kan användas för flera olika ändamål, såsom studiehandledning, utveckling av undervisning och utbildning samt forskning om utexaminerade studenters karriärer.

Sökande till universitetet behöver karriäruppföljningsinformation redan i ansökningsskedet. De som vill studera vid universitetet är intresserade av hurdana arbetsuppgifter olika utbildningsprogram kan leda till. Karriäruppföljningsinformationen används bland annat av den nationella tjänsten Töissä.fi som har fått utmärkt feedback av abiturienter och studiehandledare.

Den nya tjänsten Urapolulla.fi utnyttjar karriärinformationen via Töissä.fi-tjänsten och är ett stöd för den som funderar på sina studie- och karriärval.

Karriäruppföljningsinformationen är en viktig resurs även när de som redan studerar vid universitetet funderar på sina karriärer. Den ger förstås inte enskilda individer svar på vad de ska göra. Men informationen är ändå ett viktigt verktyg för att hjälpa studenterna fundera över sina val. Hurdana arbetsuppgifter har de utexaminerade? Vad har varit viktigt för deras sysselsättning? Hurdana färdigheter är det bra att utveckla under studierna med tanke på karriären?

Kompetensbehoven intresserar utbildningsutvecklarna

Helsingfors universitet har genomfört en stor reform av sina utbildningsprogram. Ett av målen med reformen är att stärka kontakten mellan utbildningen och arbetslivet samt stärka studenternas sysselsättningsmöjligheter. Karriäruppföljningsinformationen har använts till att utveckla utbildningen och undervisningen.

Osaamistutka-applikationen som utvecklats av Tuukka Kangas har varit särskilt populär. Med hjälp av applikationen går det att självständigt analysera vilken betydelse olika färdigheter har i arbetslivet – och jämföra behoven med de utexaminerades åsikter om vilka färdigheter de utvecklat under studierna.

I våras besökte jag universitetets fakulteter och rapporterade om karriäruppföljningsresultaten. Gång på gång diskuterade vi vilka färdigheter som behövs i arbetslivet och hur undervisningen skulle kunna utvecklas. Undervisnings- och forskningspersonalen, utbildningsprogrammens ledare och ledningsgrupper samt fakulteternas och universitetets ledning är intresserade av karriäruppföljningsinformationen. De uppskattar att universitetets alumner genom sina enkätsvar bidrar med viktig information till stöd för utbildningsutvecklingen.

Karriäruppföljningens betydelse lyfts fram

Helsingfors universitet satsar i år särskilt på kommunikationen om karriäruppföljningen. Vi vill lyfta fram hur karriäruppföljningsinformationen används inom universitetet och varför studenterna, doktoranderna och undervisnings- och forskningspersonalen hoppas att karriärenkäterna besvaras.

För att karriäruppföljningsinformationen ska vara användbar är det mest centrala naturligtvis att materialet är representativt och att vi får så många som möjligt att svara på enkäten.

Bästa alumn från Helsingfors universitet, ge oss 20 minuter av din tid och svara på enkäten. Varje svar är mycket värdefullt för oss. Vi behandlar svaren konfidentiellt och rapporterar resultaten så att det inte är möjligt att identifiera enskilda respondenter.

Eric Carver

Skribenten arbetar vid Helsingfors universitets karriärservice som karriärvägledningsspecialist och ansvarar för karriärenkäterna vid universitetet.

Du kan läsa Helsingfors universitets karriäruppföljningsrapporter här: https://www.helsinki.fi/sv/studier/ut-i-arbetslivet/placering-i-arbetslivet

De nationella karriäruppföljningsresultaten hittar du på universitetens karriär- och rekryteringstjänsters nätverk Aarresaaris webbsidor.

 

Each response to the career monitoring survey counts

Universities systematically collect information about the employment of graduates through career monitoring surveys. This year, the survey focuses on graduates who completed a second-cycle, Master´s level degree, or a Bachelor’s degree in pharmacy or kindergarten teaching in 2012 as well as doctoral graduates of 2014.

The survey provides us with tremendously valuable information with wide applications, such as student guidance, the development of teaching and education, and research on the career paths of university graduates.

Career monitoring information becomes relevant before prospective students even apply to the University. Applicants are interested in the range of employment opportunities provided by the different fields of education. The career survey data is the basis of the national Töissä.fi service, which has been very popular among upper-secondary school leavers and guidance counsellors.

The recently launched Urapolulla.fi service (currently in Finnish only) also takes advantage of the career monitoring survey results. It uses the Töissä.fi data, supporting students in making study and career decisions.

The results of the career monitoring survey constitute a valuable resource for students debating their future careers, although it naturally cannot tell individual people what they should do with their lives. But the results are a useful mirror to help reflect on choices. What kinds of jobs have previous graduates found? What issues have been important for their employment? What kinds of skills should be developed during studies to support a career?

Skill requirements interesting for education development

The University of Helsinki has carried out an extensive degree programme reform, and two of its goals are to increase students’ connections to employers and to help students find employment. Career monitoring data has been used to develop education and teaching.

Tuukka Kangas’ Osaamistutka application (currently in Finnish only) has been particularly popular. It allows students and teaching and research staff to independently analyse the significance of various areas of skill in employment – and to compare these skill requirements with the competences graduates believe their studies developed.

Last spring, I toured the University’s faculties to report on the results of the career monitoring survey. Time and time again, we would stop to talk about the skills graduates need and the development of teaching. Teaching and research staff, directors and steering groups of degree programmes as well as the leadership of faculties and the University are interested in the results of the career monitoring survey and appreciate the University’s alumni providing important information and helping develop education by participating in the survey.

Emphasising career monitoring data in communications

This year, the University of Helsinki is focusing particular attention on communicating about career monitoring. We want to highlight how career monitoring data is used at the University and why its students, doctoral students as well as teaching and research staff hope for a high response rate to the career monitoring surveys.

It is crucial for career monitoring data to be representative, so we must try to get as many responses to the survey as possible.

Dear University of Helsinki alumnus or alumna, please give us 20 minutes of your time and take the survey. Every response is very valuable to us. We process the responses confidentially and report on them in a way that ensures individual respondents cannot be identified.

Eric Carver

The author works at the University of Helsinki’s Career Services as a career counselor and is responsible for carrying out the career monitoring surveys at the University of Helsinki.

Read the University of Helsinki’s career monitoring reports here: https://www.helsinki.fi/en/studying/careers/career-placement

The national career monitoring survey results can be found on the website of the Aarresaari Career Services Network of Finnish Universities:  https://www.aarresaari.net/career_monitoring

”Näe harjoittelu yhtenä etappina urapolullasi” – viisi vinkkiä harjoittelupaikan hakuun

Suunnitteletko työharjoittelua vuodelle 2018? Kaipaatko vinkkejä opintoihin kuuluvan harjoittelun suorittamiseen ja harjoittelupaikan hakemiseen? Jos vastasit jompaankumpaan kyllä, tule yliopiston urapalveluiden järjestämiin harjoitteluinfoihin. Vielä ehdit mukaan Viikin kampuksella pidettäviin infotilaisuuksiin!

Urapalveluiden syksyn harjoitteluinfokiertue käynnistyi Metsätalolla 31.10. järjestetyllä harjoitteluinfolla. Infon osallistujamäärä ylitti kirkkaasti ennakko-odotuksemme: mukana oli arviolta 110 opiskelijaa enimmäkseen keskustakampuksen tiedekunnista. Aihe on siis selvästi ajankohtainen, ja yliopistomme opiskelijoita kiinnostaa työharjoitteluun liittyvä tieto ja harjoittelupaikan hakuvinkit.

Harjoittelu on mukana joko pakollisena tai vapaavalintaisena opintojaksona lähes kaikissa yliopistomme tutkinto-ohjelmissa. Harjoitteluun voi alasta riippuen mennä kandi- tai maisterivaiheessa – osassa koulutusohjelmia vaikka molemmissa.

Yliopisto tukee rahallisesti harjoittelutukijärjestelmällä opiskelijoiden palkallisia harjoittelumahdollisuuksia. Yliopiston harjoittelutuki on tarkoitettu ensisijaisesti sellaisiin harjoittelupaikkoihin, joissa työnantajalla ei ole mahdollisuutta rahoittaa opiskelijan palkkakustannuksia kokonaan. Harjoittelutuen tarkoitus on mahdollistaa harjoittelu niille opiskelijoille, jotka eivät ole vielä suorittaneet opintoihinsa kuuluvaa harjoittelua.

Lähetystöneuvos Markus Teirin vinkit harjoittelupaikan hakijalle

Osaan harjoitteluinfoista olemme kutsuneet mukaan työnantajavieraita kertomaan eri työnantajien tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Metsätalolla järjestetyssä tilaisuudessa oli mukana lähetystöneuvos Markus Teir ulkoministeriöstä. Teir on ulkoasiainhallintouransa aikana rekrytoinut lukuisia harjoittelijoita, ja hän jakoi puheenvuorossaan arvokkaita vinkkejä hakemuksen ja CV:n tekemiseen.

Ulkoministeriön lähetystöneuvos Markus Teir vieraili urapalveluiden järjestämässä harjoitteluinfossa 31.10.2017.

  1. Panosta hakemuksen aloitukseen

Yhteen harjoittelupaikkaan saattaa tulla jopa 50 hakemusta. Rekrytoijan aikaresurssit ovat rajalliset, eli yhteen hakemukseen käytettävissä oleva aika on lyhyt. Panosta siis hakemuksesi aloitusvirkkeisiin. Hyvän aloituksen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Aloitus määrittää, kiinnostuuko rekrytoija riittävästi lukeakseen hakemuksen loppuun. Kerro heti alussa, miksi haet juuri tähän paikkaan. Tuo esille motivaatiosi ja osaamisesi kyseiseen tehtävään.

  1. Näe harjoittelu yhtenä etappina urapolullasi

Mieti, mikä on pidemmän tähtäimen ammatillinen tavoitteesi ja miten kyseinen harjoittelupaikka auttaa sinua saavuttamaan sen. Kerro se myös rekrytoijalle hakemuksessasi.

  1. Älä toista hakemuksessa samaa, mitä CV:si jo kertoo

Teirin mukaan yleisin hakijoiden virhe on se, että hakemuksen ja CV:n sisällöt toistavat toisiaan. CV:n pitäisi kertoa mitä olet tehnyt, mitä osaat ja mitä olet opiskellut, kun taas hakemus kannattaa muotoilla motivaatiokirjeen tai hissipuheen muotoon.

  1. Kirjoita jokaiseen hakemaasi paikkaan räätälöity hakemus

Kokenut rekrytoija huomaa, jos hakemus ei ole kohdistettu juuri haettavaan paikkaan. Ota selvää harjoittelupaikasta jo hakuvaiheessa ja mieti, miten osaamisesi ja tavoitteesi sopisi juuri kyseiseen harjoitteluun. Käytä myös oma aikasi viisaasti: tee mieluummin yksi hyvä hakemus huolella kuin viisi keskinkertaista. Ilmiselvältä tuntuva vinkki, mutta tässäkin on Teirin mukaan parantamisen varaa: varmista, että hakemuksessasi ei lue väärän työnantajan nimeä.

  1. Oikolue hakemuksesi huolella tai pyydä kaveriasi katsomaan se läpi

Hyvä työ- tai harjoitteluhakemus on tehty huolella eikä siinä ole kirjoitusvirheitä.

Tule mukaan  harjoitteluinfoihin

Keskustakampus

  • Ti 30.10. klo 15:15 (englanniksi), Päärakennus, Auditorium II
  • Ke 31.10. klo 15:15 (suomeksi), Metsätalo, sali 4 (Tillfället är på finska men frågor kan också ställas på svenska)

Viikin kampus

  • Ti 13.11. klo 10:00 (englanniksi), Viikki Think Company
  • Ti 13.11. klo 13:00 (suomeksi), Biokeskus 2, sali 2041 (Tillfället är på finska men frågor kan också ställas på svenska)

Kumpulan kampus

  • To 22.11. klo 15:15 (suomeksi) Exactum, ck112

Ilmoittaudu harjoitteluinfoihin.

 

Teksti: Lotta Viljamaa
Kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta