Korkeakoulutettujen sivutoiminen yrittäjyys kasvussa – vai aiemmin piilossa?

Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan yrittäjien määrä on vähentynyt vuoden aikana peräti 4,8 prosentilla, 16 000:lla. Syynä tähän muutokseen arvioidaan olevan talouskasvun lisäämä työn kysyntä ja yrittäjien siirtyminen lisääntyneisiin palkkatöihin. (Lue lisää Taloussanomien uutisesta.)

Tästä uutisesta tuli mieleeni, että yliopistoista valmistuneiden uran alussa palkkatyön ohella tapahtuva sivutoiminen yrittäjyys on melko yleistä, toisin kuin päätoiminen yrittäjyys. Tältä näyttää ainakin vuonna 2011 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakyselyn tulosten valossa.

Palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa tapahtuu liikettä. Osa työvoimaan kuuluvista on myös näiden kahden maailman välimaastossa niin tukevasti, että yksilön määrittely jompaankumpaan luokkaan voi olla vaikeaa. Alusta- ja keikkatalouden vaikutuksista työn tekemisen tapaan on toki keskusteltu jo pitkään

Päätoimisten yrittäjien määrässä ei yliopistojen uraseurantakyselyjen valossa ole tapahtunut 2000-luvulla merkittävää muutosta. Noin 3 prosenttia vastaajista on päätoimisina yrittäjinä 5 vuotta valmistumisen jälkeen.

Yrittäjänä ja freelancerina on toiminut merkittävästi useampi. Vuosina 2008, 2010, 2012 ja 2014 kyselyihin vastanneista noin 10 prosenttia oli toiminut viiden vuoden aikana yrittäjänä tai freelancerina.

Uusimmassa syksyn 2016 uraseurantakyselyssä, jonka kohderyhmänä olivat vuonna 2011 valmistuneet, yrittäjänä ja freelancerina toimineiden osuus pomppasi 17 prosenttiin.

Onko muutos todellinen vai kyselyharhaa?

Yrittäjänä toimineiden osuuden kasvu on merkittävä. Näin merkittävän kyselytuloksen muutoksen äärellä pitää pohtia kriittisesti onko muutos todellinen.

Mahdollisia tulosta selittäviä tekijöitä on muutamia.

Taideyliopisto tuli mukaan uraseurantakyselyihin ensimmäistä kertaa vuonna 2016. Taideyliopistosta valmistuneista melkein 80 prosenttia on toiminut yrittäjänä tai freelancerina viiden vuoden ajanjaksolla. Taideyliopistosta valmistuneita vastaajia on kuitenkin sen verran vähän suhteessa vastanneiden kokonaismäärään, että ilman Taideyliopistosta valmistuneita yrittäjänä toimineiden osuus putoaa vain yhden prosenttiyksikön. Tämä ei siis selitä muutosta.

Toinen mahdollinen selitys on se, että kyselyn muotoilua muutettiin seikkaperäisemmäksi vuoden 2016 kyselyssä. Vuosien 2008–2014 kyselyissä valmistuneilta kysyttiin

  • Oletko valmistumisesi jälkeen toiminut yrittäjänä/ ammatinharjoittajana /freelancerina

Tähän kysymykseen pystyi vastaamaan vain kyllä tai ei.

Vuoden 2016 kyselyssä haluttiin lisätietoa tästä ilmiöstä ja lisättiin vastausvaihtoehtoja

  • Oletko valmistumisesi jälkeen toiminut yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina? Valitse parhaiten tilannettasi kuvaava vaihtoehto.
  1. en
  2. Kyllä, suurin osa/koko toimeentuloni koostuu yrittäjänä/freelancerina tehdystä työstä.
  3. Kyllä, suurin osa/koko toimeentuloni koostui aiemmin yrittäjänä/freelancerina tehdystä työstä, mutta nyt olen työsuhteessa.
  4. Kyllä, tein/teen silloin tällöin toimeksiantoja/ freelancesuhteisia töitä, mutta ne eivät ole päätulonlähteeni, sillä olen myös palkkatyössä.
  5. Kyllä, teen toimeksiantoja/freelancetöitä, mutta ne eivät riitä turvaamaan toimeentuloani, en ole palkkatyössä.

Voi olla, että kysymyksen seikkaperäisempi muotoilu vuoden 2016 kyselyssä lisäsi ”kyllä” vastauksien osuutta. Ehkä aiemmin työn ohella toimeksiantoja ja freelancersuhteisia töitä tehneet eivät ole mieltäneet toimintaansa yrittäjyydeksi. Tätä emme varmuudella tiedä.

Sivutoiminen yrittäjyys tunnistettava ilmiönä

Miten näitä tuloksia tulisi sitten lopulta tulkita? Joko sivutoiminen yrittäjyys on aidosti kasvava ilmiö yliopistosta valmistuneiden työuran alussa tai sitten se on ollut aiemmin ilmiönä ainakin osittain piilossa.

Meidän on joka tapauksessa hyvä tiedostaa, että ilmiö on merkittävä ja se vaikuttaa korkeasti koulutettujen työuriin, työllistymiseen, tulonmuodostukseen ja osaamistarpeisiin.

Odotankin innolla käynnissä olevien uraseurantakyselyiden tuloksia. Yrittäjyyskysymyksen muotoilu on onneksi nyt sama kuin viime kyselyssä.

Vuonna 2012 valmistunut ylemmän korkeakoulututkinnon tai farmaseutin tai lastentarhanopettajan tutkinnon suorittanut tai vuonna 2014 tohtorin tutkinnon suorittanut, vastaathan oman yliopistosi sinulle lähettämään uraseurantakyselyyn, jos et ole vielä sitä tehnyt. Kysely päättyy tammikuun lopussa.

Miksi uraseurantakyselyyn vastaaminen on tärkeää? Lisää aiheesta aiemmassa blogikirjoituksessani.

Eric Carver

Kirjoittaja työskentelee Helsingin yliopiston urapalveluissa uraohjauksen asiantuntijana ja vastaa uraseurantakyselyjen toteutuksesta yliopistossa.

Tutustu Helsingin yliopiston uraseurantaraportteihin täällä: https://www.helsinki.fi/fi/urapalvelujen-uraseuranta

Valtakunnalliset uraseurantatulokset löydät Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston sivuilta: https://www.aarresaari.net/uraseuranta

 

Harjoittelupalaute 2017: vinkit opiskelijalle

Lähes kaikilla yliopistomme opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintoihin joko pakollisena tai vapaavalintaisena kuuluva harjoittelu. Harjoittelu on usein ensimmäinen – ja ehkä haastavin – askel oman alan tehtäviin. Urapalvelut pyysi vuonna 2017 harjoittelunsa suorittaneita opiskelijoita antamaan palautetta harjoittelusta. Kyselyllä tavoitettiin enimmäkseen yliopiston tuella harjoitelleita opiskelijoita ja vastauksia saatiin yhteensä 200. Palautetta hyödynnetään harjoitteluprosessien kehittämisessä, minkä lisäksi se tarjoaa vinkkejä myös opiskelijoille, joilla harjoittelu on vielä edessä.

Harjoittelupaikasta tulevaisuuden työpaikka

Harjoittelu on hyvä keino saada jalkaa oven väliin. Kyselyyn vastanneiden työsuhteista 33 % oli jatkunut harjoittelujakson jälkeen. Jo mahdollisia harjoittelupaikkoja kartoittaessa onkin hyvä pohtia, ovatko tehtävät, ala ja työnantaja sellaisia, jotka kiinnostavat myös tulevaisuudessa. Harjoittelun aikana saat olla utelias ja kysellä myös tulevista työllistymismahdollisuuksista työnantajalla. Palvelussuhteen jatkaminen on win-win -tilanne, kun työnantajankaan ei tarvitse käyttää resursseja rekrytointiin ja uuden työntekijän perehdyttämiseen.

Älä unohda piiloharjoittelupaikkoja!

Palautteen antajista 40 % oli löytänyt piilotyöpaikan. Piilotyöpaikalla tarkoitetaan sellaista paikkaa, joka ei ole julkisessa haussa. Piilotyöpaikan voi saada esimerkiksi omien verkostojen kautta tai lähettämällä kiinnostavalle työnantajalle avoimen hakemuksen. Sitran vuonna 2017 tekemän työelämätutkimuksen mukaan vain noin joka neljäs työllistyy julkisesti ilmoitettuun työpaikkaan. Avoimeen hakemukseen kannattaa siis todella panostaa. Piilotyöpaikan etuna on, ettet välttämättä joudu edes kilpailemaan paikasta muiden hakijoiden kanssa.

Tavoitteiden avulla oppimiskokemuksia

Harjoittelussa opiskelija pääsee kehittämään osaamistaan ja työelämävalmiuksiaan. Palautteessa nousivat esiin oman substanssiosaamisen, yleisten työelämätaitojen ja itsetuntemuksen kehittyminen sekä alan ja työnantajan tuntemuksen paraneminen. Parhaimmillaan harjoittelu tarjoaa hyvin laajan oppimiskokemuksen. Oppimisen kannalta on tärkeää asettaa omia tavoitteita harjoittelulle ja käydä ne läpi myös harjoittelun ohjaajan kanssa.

Työnantajia monelta sektorilta

Eniten harjoitteluita tehdään valtiolla (51 %); yrityksissä (22 %) sekä järjestöissä, säätiöissä tai vastaavissa (18 %). Yritysten osuus on oletettavasti suurempi harjoitteluissa, joihin ei käytetä harjoittelutukea. Harjoittelupaikkojen kirjo on laaja, joten kannattaa miettiä, millainen työnantaja kiinnostaa juuri sinua. Jos haluat saada tarkempaa tietoa paikoista, joissa omassa tiedekunnassasi tai koulutusohjelmassasi on harjoiteltu, voit olla yhteydessä urapalveluihin.

Palkkaa asiantuntijatyöstä

Kyselyyn vastanneiden mediaanipalkka oli 1 300€/kk. Harjoittelijan palkkataso on usein matalampi kuin normaalissa työsuhteessa, koska työnantajan odotetaan käyttävän aikaa harjoittelijan ohjaamiseen. Palkan tulisi olla vähintään Kelan työssäoloehdon mukaista (1 189€/kk), mutta korkeampaakin palkkaa suositellaan työn vaativuuden mukaan. Palkattoman harjoittelun tekemistä ei suositella. Muun muassa Akava on linjannut, että palkaton harjoittelu on perusteltua vain harvoissa tapauksissa ja tällöin työn tulisi olla tutustumisluonteista. Voit perustella palkkaamista esimerkiksi sillä, että sinulla on jo tehtävään vaadittavaa osaamista ja tulet tekemään työnantajalle tuottavaa työtä.

Tule mukaan  harjoitteluinfoihin

Keskustakampus

  • Ti 30.10. klo 15:15 (englanniksi), Päärakennus, Auditorium II
  • Ke 31.10. klo 15:15 (suomeksi), Metsätalo, sali 4 (Tillfället är på finska men frågor kan också ställas på svenska)

Viikin kampus

  • Ti 13.11. klo 10:00 (englanniksi), Viikki Think Company
  • Ti 13.11. klo 13:00 (suomeksi), Biokeskus 2, sali 2041 (Tillfället är på finska men frågor kan också ställas på svenska)

Kumpulan kampus

  • To 22.11. klo 15:15 (suomeksi) Exactum, ck112

Ilmoittaudu harjoitteluinfoihin.

  • Tutustu Opiskelijan ohjeiden harjoittelu-osioon.
  • Helsingin yliopiston opiskelijoille suunnatut työ- ja harjoittelupaikat löydät Rekrynetistä.
  • Akavan opiskelijoiden harjoittelubarometri tarjoaa tärkeää tutkimustietoa korkeakouluharjoitteluista.
  • Harjoitteluasioissa voit laittaa viestiä: traineeships(at)helsinki.fi.

Teksti: Sara Pakarinen

Jutun kirjoittaja opiskelee humanistisessa tiedekunnassa ja oli urapalvelut-yksikössä harjoittelijana syksyn 2017.