Mitä yliopisto-opiskelijan pitäisi ajatella muuttuvasta työelämästä?

Työn muutos on asia, joka askarruttaa monia opiskelijoita. Kyse ei ole mistään yksittäisestä tai yksinkertaisesta asiasta vaan ennemminkin monimutkaisten ilmiöiden kirjosta, joihin on monia näkökulmia. Toisaalta työstä on tullut merkityksellisempää, mielekkäämpää ja vapaampaa. Teknologiset innovaatiot helpottavat työtä ja tekevät siitä joustavampaa, kun vaikkapa etätyö mahdollistuu. Toisaalta otsikoissa vilisee myös puheenvuoroja työuupumuksesta, tietotulvasta ja työn pirstaloitumisesta sekä tietysti tekoälydystopioista, jossa robotit vievät kaiken työn ja valtaavat samalla koko maailman.

Tässä blogitekstissä en sen suuremmin aio paneutua varsinaisiin työn muutoksiin tai ennusteisiin niistä. Sen sijaan hahmottelen, millaisia asenteellisia näkökulmia paljon puhututtavaan ilmiöön voisi olla. Miten yliopisto-opiskelija selviää työelämän muutoksissa?

1. Luota osaamiseesi – sitä voi aina soveltaa!

Työelämän muutokset saattavat joskus aiheuttaa epäilyksen oman tutkinnon soveltuvuudesta työelämään. Tutkinnon on tarkoitus tuottaa opiskelijalle tieteenalaltaan sekä hyvä perusosaaminen että ymmärrys uusimmista trendeistä, mikä kantaa monissa työtehtävissä edelleen ihan saman lailla kuin ennenkin. Lisäksi yliopisto-opinnot harjoittavat yleensä muun muassa kriittistä ja analyyttista ajattelua, luovaa ongelmanratkaisua sekä kykyä omaksua uusia ilmiöitä syvällisesti. Näin listattuna taidot kuulostavat aika yleismaailmallisilta, mutta niitä ei kannata väheksyäkään – ne ovat asioita, joita ihan oikeasti tarvitaan työelämässä.

Mitä moninaisimmiksi työnkuvat muuttuvat, sitä laajemmalla urapolkujen ja valintojen kirjolla niihin voi päätyä. Monesti ihmiset kertovat päätyneensä tehtäviin, joihin heidän tutkintonsa ei täysin suoraan valmista ja joita he eivät osanneet edes ajatella opiskelijana. Kannattaa siis tarkastella, mitä kaikkea on itse omakohtaisesti saanut mukaansa opinnoistaan, sillä tarkasti ei voi tietää, mistä kaikesta on loppujen lopuksi hyötyä ja iloa. Kristallinkirkkaille suunnitelmille ei useinkaan ole tarvetta, kunhan pysähtyy välillä pohtimaan omaa osaamistaan ja kiinnostuksenkohteitaan sekä etsimään sellaista toimintaa, joka vie johonkin itselle hyvältä tuntuvaan suuntaan.

2. Muista mediakriittisyys

Kun jostain asiasta uutisoidaan, sen on tarkoitus herättää vastaanottajassaan mielenkiintoa ja tunteita. Vaikka median seuraaminen onkin hyvä tapa pysyä kärryillä työn muutoksissa, kannattaa muistaa, että uutisissa näkyy usein lähinnä välähdyksiä ääripäistä. Tarinat niin unelmansa toteuttaneesta menestyjästä kuin työttömän epätoivosta ovat yksittäisiä palasia koko totuudesta. Johonkin väliin mahtuu myös ihan tavallista arkea, jossa elämä on monilta osin ihan samanlaista kuin ennenkin.

On hyvä muistaa, että useilla muutoksilla on yleensä sekä myönteisiä että kielteisiä puolia. Osa muutoksista aiheuttavat meille ongelmia, joiden kanssa joudumme selviytymään. Osa muutoksista on meille hyödyllisiä. Asenteella on kuitenkin myös merkitystä. Jos esimerkiksi mahdollinen työpaikan ja alanvaihtaminen työuran aikana pelottaa, voi tilanteen kääntää myös toisin päin. Mitä jos olisit valmistumisesi jälkeen yhdessä samassa työpaikassa ja -tehtävässä koko työurasi? Miltä se tuntuisi?

3. Tunnista keskeiset muutokset oman alasi ja kiinnostuksenkohteidesi suunnissa

Kaikkia muuttuvan työelämän ilmiöitä et voi hallita, eikä tulevaisuutta ennustaa. Uteliaisuus uutta kohtaan voi kuitenkin auttaa ymmärtämään muutoksia. Voisitko jo määritellä sellaisia asioita, joista juuri sinun tulevaisuuden (ura)haaveidesi ja kiinnostustesi suunnassa voisi olla hyötyä? Missä, keiltä ja miten saat ymmärrystä siitä, mitä nyt tapahtuu? On selvää, ettei kaikista alakohtaisistakaan trendeistä pysty usein olemaan täysin perillä. Opintojen edetessä pystyy kuitenkin usein jo tunnistamaan itselleen keskeisiä ajankohtaisia ilmiöitä, joihin voisi olla hyödyllistä perehtyä hieman syvemmin.

4. Muista, että asioihin voi vaikuttaa

Monien työelämän muutosten taustalla on suurilta, hallitsemattomilta ja väistämättömiltä tuntuvia ilmiöitä, kuten globalisaatio, digitalisaatio tai maailmantalouden muutokset. Tästä saattaa seurata sellainen ajatus, että tulevaisuuden työntekijänä täytyy vain antautua työelämän vietäväksi. Työkulttuurimme ja siihen liittyvät käytännöt ovat kuitenkin asia, jonka luomme yhdessä. Esimerkiksi työlainsäädäntöä on päivitetty viime aikoina muun muassa liukuvan työajan ja perhevapaiden osalta. Jos olemme opiskelijoina sokeita vaikutusmahdollisuuksillemme tulevaisuudessa, emme todennäköisesti päädy tekemään niitäkään muutoksia, joihin voisimme vaikuttaa.

5. Ymmärrä ihmisyyttäsi muutoksessa

Olemme ihmisinä erilaisia siinä, miten suhtaudumme uusiin asioihin. Yhtä oikeaa tapaa suhtautua tulevaisuuteen ei ole. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että jokaisesta ihmisestä löytyy muutosten edessä sekä varautuneisuutta että uteliaisuutta ja kykyä sopeutua. On luonnollista tuntea pelkoa tuntematonta kohtaan; toisaalta yhtä lailla ihmiskunta on sopeutunut isoihin muutoksiin ennenkin.

Muuttuvan työelämän diskurssissa kyky sopeutua muutokseen saattaa joskus jopa ylikorostua. Kaikkein dynaamisinkin ihminen voi väsyä epävarmuuteen ja nopeisiin tilanteisiin. Toisaalta muutostenkin keskellä voi löytää itse arjestaan jotain tasaista ja pysyvää. Sellaista voi olla aamukahvi tai muun arjen rutiini, ystävät ja perhesuhteet tai itselle tärkeät arvot ja elämänasenteet – niistä kannattaa pitää kiinni!

Teksti ja kuva: Emilia Välttilä

Jutun kirjoittaja Emilia Välttilä on kasvatustieteilijä, joka opiskelee ohjauksen maisteriohjelmassa Jyväskylän yliopistossa ja oli uraohjauksen harjoittelijana urapalvelut-yksikössä keväällä/kesällä 2018.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *