Miten kehittää maisteriohjelmien tukea opiskelijoiden urasuunnittelulle?

Opiskelun jälkeisen tulevaisuuden pohtiminen on osa opiskelua. Osa opiskelijoista pohtii uravaihtoehtoja ja työllistymistä jo opintojen alussa, osalle opiskelijoista nämä asiat konkretisoituvat vasta opintojen loppuvaiheessa. Vaikka valtaosa opiskelijoista käy töissä opintojen aikana, on valmistumisen jälkeinen tulevaisuus kysymyksenä erityinen.

Koulutusohjelmat ovat erilaisia suhteessa uran suunnitteluun: osassa opinnot tähtäävät suoraan tiettyyn ammattiin tai tiettyihin työtehtäviin, osassa opinnot antavat valmiuksia työskennellä hyvin erilaisissa asiantuntijatehtävissä eri aloilla.

Helsingin yliopiston koulutusohjelmauudistuksen yhteydessä päätettiin, että kaikkiin tutkintoihin kandi-, maisteri- ja tohtoritasolla kuuluu opiskelijoiden urasuunnittelun tuki. Tuen tavoitteena on edistää opiskelijoiden toimijuutta ja kykyä itsenäisesti tehdä opintoihinsa ja uraansa liittyviä ja vaikuttavia päätöksiä.

Uraitaitoja voi oppia ja opettaa

Helsingin yliopistossa on panostettu opiskelijoiden urasuunnittelutaitojen kehittämiseen ja opintojen työelämäorientaatioon systemaattisesti jo pitkään.

Urasuunnittelun tuen teoreettisena viitekehyksenä on toiminut erityisesti kognitiivinen urataitomalli, joka perustuu kognitiivisen informaation prosessoinnin (CIP) teoriaan ja DOTS-malliin. Lähtökohtana näissä teorioissa on se, että uran ja tulevaisuuden suunnitteluun liittyvät taidot ovat opittavissa. Urataitojen opetus voidaan integroida osaksi opintoja ja tutkintoja.

Helsingin yliopiston urasuunnittelua tukevilla kurssien osaamistavoitteisiin kuuluu useimmiten itsetuntemus, vaihtoehtojen tuntemus, valinnat ja päätöksenteko ja työnhauntaidot tai siirtymätaidot. Kursseilla muun muassa kehitetään opiskelijoiden kykyä sanoittaa omaa osaamistaan, tunnistaa kiinnostavia ja motivoivia asioita, työtoiveita ja oman työuran kannalta keskeisiä arvoja. Kursseilla syvennetään erilaisten uravaihtoehtojen tuntemusta ja työnhaun käytännön taitoja.

Maisteriohjelma opiskelijan urasuunnittelun tukena

 

Humanistisessa tiedekunnassa kaksi maisteriohjelmaa osallistui vuosina 2018-2019 kehittämisprojektiin, jonka aikana tutkittiin, miten maisteriohjelmat voisivat tukea nykyistä paremmin opiskelijoiden urasuunnittelua omaa toimintaansa kehittämällä nykyisillä resursseilla. Projektissa analysoitiin ja kehitettiin ohjelmien toimintaa suhteessa opiskelijoiden urasuunnittelun tukeen.

– Tämä prosessi sysäsi maisteriohjelmamme opettajat pohtimaan urapolkua maisteriopinnoissa ylipäätään. Ajoitus oli täydellinen – uusien opintosuunnitelmien suunnitteleminen käynnistyi kevätlukukaudella 2019. Kehityshanke käynnisti tärkeän keskustelun, jota muuten ei olisi käyty, vaan asiat olisivat jääneet arjessa kaiken muun jalkoihin, arvioi professori, suomen kielen ja suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien maisteriohjelman johtaja Jyrki Kalliokoski.

– Ohjelman johtoryhmän keskuudessa koettiin yleisesti tarvetta hankkeelle. Ohjelmassa edustettuna olevat oppiaineet eivät pääsääntöisesti johda suoraan mihinkään ammattiin, vaan kunkin opiskelijan tulee rakentaa oma urapolkunsa. Työelämänäkökulman merkityksen kasvaessa ohjelman opettajien rooli tässä on myös kasvanut, kertoo professori, alue- ja kulttuurintutkimuksen maisteriohjelman johtaja Hannu Juusola.

Kehittämisprojektin vetäjänä toimi opetuksen strategisten palveluiden Eric Carver. Projekti oli osa urapalveluissa aiemmin pitkään työskennelleen Carverin uraohjauksen erikoistumisopintoja. Työhön osallistui tiiviisti urapalveluista uraohjaajat Leena Itkonen ja Jarkko Immonen, yliopiston tukeman harjoittelun koordinoinnista vastaava Marika Jokioja sekä urapalveluiden päällikkö Laura Teinilä. Myös yliopistopedagogiikan lehtorit Marjo Vesalainen ja Heini Lehtonen osallistuivat projektiin.

– Kehityshanke on tarjonnut hienon – ja nyky-yliopistossamme valitettavan ainutlaatuisen –tilaisuuden siihen, että ohjausta, urasuunnittelua ja opetusta on voitu kehittää opettajien ja hallinnon yhteistyönä. Kehityshanke, sen tilaisuudet ja hankkeen myötä saamamme koulutusohjelman ”ulkopuolinen” näkökulma ja asiantuntijuus on ollut arvokasta ja avartavaa, Kalliokoski kiittelee.

 

Suositukset maisteriohjelmille

 

Kehittämisprojektiin osallistuneet maisteriohjelmat arvioivat itsenäisesti projektin aikana, mitä konkreettisia toimenpiteitä ne aikovat tehdä ohjelman toiminnan kehittämiseksi. Projektia vetänyt Carver laati humanistisen tiedekunnan maisteriohjelmille listan suosituksista, jotka käsiteltiin humanistisen tiedekunnan koulutusohjelmien johtajien foorumissa 13.12.

Lähtökohtana on, että suositukset ja niiden toteutus pohditaan ohjelmakohtaisesti. Suosituksissa mainitut asiat ovat käytössä laajasti Helsingin yliopiston koulutusohjelmissa. Suosituksia ei siis kannata lukea listana tekemättömistä asioista, vaan suosituslistan tavoitteena on koota keskeisiä kehittämishankkeen aikana tunnistettuja asioita, joilla ohjelmat tukevat ja voivat tukea kokonaisvaltaisesti opiskelijoiden urasuunnittelua.

  1. Pedagoginen lähtötila-analyysi 3-9 vuoden välein

Maisteriohjelmien on järkevää tietyin väliajoin tehdä pedagoginen lähtötilanneanalyysi omasta toiminnastaan. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella ohjelman profiilia ja keskeisiä osaamistavoitteita. Mitkä ovat ohjelmassa käytetyt avainkäsitteet ja teoriat ja tutkimusmenetelmät. Mikä on ohjelman eetos ja arvopohja? Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet? Minne opiskelijoiden odotetaan menevän valmistumisen jälkeen? Miten ohjelmayhteisö ohjaa opiskelijoiden urasuunnittelua omalla toiminnallaan ja puhellaan?

Pedagogisen lähtötilanneanalyysin tekoon on keskeistä osallistaa koko akateeminen ohjelmayhteisö, niin opettajat kuin opiskelijat. Analyysin voi yhdistää esimerkiksi opetussuunnitelmien uudistamiseen tai koulutusohjelmien vuosiseurantaan tai katselmukseen.

  1. Urasuunnittelunäkökulman vahvistaminen maisterivaiheen alussa

Maisteriohjelmissa on hyvä käsitellä opintojen orientaatiovaiheessa urasuunnittelua tukevia asioita, kuten itsetuntemusta ja osaamisen sanoittamista, uravaihtoehtojen tuntemusta, opintojen suunnittelua, valintoja ja päätöksentekoa. Sisällöt voidaan esimerkiksi kytkeä osaksi maisteriohjelman johdantokurssia ja HOPS-ohjausta. Urasuunnittelun tuki on tärkeää kuvata selvästi ohjelman osaamistavoitteissa ja ohjelman oma toimintamalli opiskelijoiden urasuunnittelun tukeen tulee olla kaikkien ohjelman opettajien ja opiskelijoiden tiedossa.

  1. Reflektion tuki läpi opiskelun

Reflektion ja osaamisen sanoittamisen taitojen kehittäminen on tärkeä tapa tukea opiskelijoiden urasuunnittelua. Useissa koulutusohjelmissa opiskelijat tekevät ja päivittävät opintojensa aikana omaa portfoliotaan. Portfoliomalleja on useita. Portfoliota voidaan käyttää oppimisen reflektoinnin ja osaamisen sanoittamisen lisäksi myös osaamisen osoittamiseen esimerkiksi työnhakutilanteissa.  Portfolion käyttöönotto on yksi tapa tukea opiskelijoiden reflektiokykyä, mutta ei toki ainoa. Tutkinnon ja opintojaksojen osaamistavoitteiden selkeä kuvaus, osaamistavoitteisiin perustuva linjakas pedagogiikka, arviointi ja opiskelijoille annettu palaute ovat erittäin tärkeitä tapoja tukea opiskelijoiden kykyä reflektoida oppimistaan ja osaamistaan.

  1. Opintoihin kuuluvan harjoittelun systemaattinen kehittäminen

Harjoittelu on keskeinen osa opintojen työelämäorientaatiota ja urasuunnittelun tukea. Harjoittelulla tulee olla selkeä ja tunnistettu paikka opinnoissa (oma opintosuoritus- tai kurssikoodi). HOPS-ohjauksessa ja opintojen orientaatiovaiheessa on tärkeä käsitellä harjoittelua osana opintojen suunnittelua. Harjoittelun osaamistavoitteet tulee kuvata mahdollisimman selkeästi. Lisäksi on tärkeää tukea opiskelijoiden omien tavoitteiden asettamista harjoittelulle. On keskeistä, että opiskelijan harjoittelun aikaista ja harjoittelun jälkeistä reflektointia tuetaan – harjoittelupaikassa ja koulutusohjelmassa.

Harjoittelun jälkeen tehtävien harjoitteluraporttien ohjeistukseen ja niistä saatavaan palautteeseen on syytä panostaa. On hyödyllistä arvioida harjoittelukokemusta kokonaisvaltaisesti; tukiko harjoittelu esimerkiksi osaamisen ja asiantuntijaidentiteetin kehittymistä ja opiskelijan urasuunnittelua tavoitteiden mukaisesti? Opiskelijoiden olisi hyvä tehdä kaksi versiota harjoitteluraportista: yksi henkilökohtainen ja reflektoiva teksti harjoittelusta vastaavalle opettajalle koulutusohjelmassa ja yksi puolijulkinen, yleisempi harjoittelukokemusta kuvaava teksti, jonka voisi jakaa koulutusohjelman sisällä muille opiskelijoille ja opettajille. Tämä tukisi muita opiskelijoita oman harjoittelun suunnittelussa ja harjoittelupaikan haussa.

  1. Alumnitoiminnan kehittäminen

Helsingin yliopiston alumnit tukevat laajalla rintamalla tällä hetkellä opiskelijoiden urasuunnittelua – muun muassa toimimalla mentoreina yliopiston ryhmämentorointiohjelmassa, vierailemalla urasuunnittelua tukevilla kursseilla puhujina tai antamalla haastatteluja omasta työurastaan urakurssien opiskelijoille.

Alumnitoiminnan kehittämiseen on hyvä osallistaa opetus- ja tutkimushenkilökunnan ja alumnien lisäksi myös opiskelijat ja opiskelijajärjestöt. Alumnitoiminta on syytä kehystää ja otsikoida tavalla, joka ottaa huomioon koulutusohjelmauudistukset ja organisaatiomuutokset. On tärkeää, että aiemmista koulutusohjelmista ja pääaineista valmistuneet alumnit kokevat itsensä tervetulleeksi toimintaan. Mikä tahansa alumnitoiminta ei suoraan tue urasuunnittelua, mutta sen piirissä voidaan organisoida toimintaa, joka voi hyödyttää opiskelijoiden urasuunnittelua paljonkin.

Urapalveluiden tuki ja palvelut ohjelmille

 

Urapalvelut tukee konsultoivassa roolissa koulutusohjelmia urasuunnitteluteemojen integroimisessa koulutusohjelman opetukseen. Lisäksi urapalvelut tarjoaa kattavan kirjon erilaisia palveluja ja toimintoja suoraan opiskelijoille yksilöllisestä uraohjauksesta aina ryhmämentorointiin ja teematapahtumiin.

25-vuotisen historiansa aikana urapalveluiden toiminta on kehittynyt ja muuttunut paljon. Tänä päivänä koulutusohjelmien opettajat ja uraohjaajat yhteistyössä suunnittelevat ja toteuttavat koulutusohjelmien urasuunnittelun tukeen keskittyviä kursseja. Vuonna 2019 urapalveluiden uraohjaajat olivat mukana 53 kurssilla, joihin osallistui yhteensä yli 2000 opiskelijaa ja tohtorikoulutettavaa.

Urasuunnittelua tukevilla kursseilla ja muilla lyhytkestoisilla interventioilla on toki oma roolinsa koulutuspolulla, mutta koska omaan tulevaisuuteen kohdistuvat pohdinnat aktivoituvat eri ihmisillä eri aikoina, jäävät pelkät interventiot osalle opiskelijoista aina väistämättä etäisiksi.

Tästä syystä ura- ja tulevaisuudensuunnittelun tuen kehittäminen koulutusohjelmissa pitkittäisen, koko opintopolun kestävän prosessin näkökulmasta nousee jatkossa entistä keskeisemmäksi, ja urapalveluiden ja koulutusohjelmien yhteistyömuodot voivat liittyä entistä vahvemmin esimerkiksi opetussuunnitelmatyön yhteydessä käytävään keskusteluun.

Yliopiston uraohjauksessa on myös meneillään paradigman muutos CIP-tyyppisestä, vahvasti kognitiivisesta urataitonäkökulmasta kohti sosiokulttuuriset näkökulmat huomioivaa suuntausta. Kantavana ajatuksena on, että urataidot hahmotetaan erilaisina pääomina, joita korkeakoulututkinnon suorittaminen tuottaa (Graduate Capital -malli, Tomlinson, M. 2017.). Mallissa työllistymis- ja uravalmiudet voidaan jakaa viiteen erilaiseen pääomaan, joiden kartuttaminen muodostaa pohjan opintoaikaiselle urasuunnittelulle ja työelämään siirtymiselle. Pääomia kerrytetään paitsi opinnoissa, myös muiden kokemusten kautta. Pääomat sisältävät inhimillisiä, sosiaalisia, kulttuurisia, identiteettiin liittyviä ja psykologisia valmiuksia.

Osana paradigman muutosta urapalvelut työstää myös parhaillaan uutta materiaalipankkia opettajien käyttöön, joka mahdollistaa erilaisten ja eri kokoisten kokonaisuuksien integroimisen omaan opetukseen yhdistämällä teoreettisen viitekehyksen ja näkökulmat käytännön tehtäviin ja ohjeistuksiin.

Eric Carver & Jarkko Immonen

Carver työskentelee opetuksen strategisissa palveluissa. Hän vastaa yliopistosta valmistuneiden työllisyyden seurannasta ja uraseurantakyselyistä sekä yliopistotason ohjauksen linjauksista ja niiden toteutuksen seurannasta.

Immonen työskentelee uraohjauksen asiantuntijana urapalveluissa. Hän tukee opiskelijoita näiden opintojen ja työelämän välisissä siirtymissä ja toimii humanistisen tiedekunnan koulutusyhteyshenkilönä.

Kehittämisprojektin loppuraportti (englanniksi)

Carver, Eric (2020): Developing Support for Students´ Career Planning in Master´s Programmes. From Programme Identity to Pedagogical Practice.

Developing support for students career planning_Carver Eric_final

Kehittämisprojektin keskeisten tulosten esittely, Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan koulutusohjelmajohtajien foorumi 13.12.2019 (suomeksi)

Maisterivaiheen urasuunnittelun tuki_humanistinen tiedekunta_tulosten esittely 13.12.