Sivistysyliopisto lääke työelämän murrokseen?

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen twiittasi somesfääriin (5.9.) mielenkiintoisen kysymyksen.

Olisiko sivistysyliopisto vahva lääke myös työelämän murrokseen? Sivistys on kuin rokote, sivistyksellä ei ole ”parasta ennen” – päivämäärää.

Päätin tarttua tähän kysymykseen, koska sivistysyliopiston ja työn murroksen tematiikkaa on tullut fundeerattua todella paljon viime vuosina.

Nykyisessä työssäni tuotan tietoa Helsingin yliopiston opiskelijoille, tohtorikoulutettaville, akateemisille johtajille ja henkilökunnalle Helsingin yliopistosta valmistuneiden työllistymisestä ja urakehityksestä. Pääasiallisina tietolähteinäni ovat yliopistojen uraseurantakyselyt ja Tilastokeskuksen tilastot.

Työn murroksesta puhuttaessa tietyt osaamisalueet nousevat tämän tästä esiin: ongelmanratkaisukyky, kriittinen ajattelu, itsensä johtamisen taidot, kyky oppia uutta ja tiedonhankintataidot.

Yliopistojen valtakunnalliseen maisteriuraseurantakyselyyn vastanneiden mukaan nämä osaamisalueet ovat tärkeitä työssä tällä hetkellä. Ja ne myös kehittyvät hyvin yliopistokoulutuksessa.

Työn murrosta ajaa tällä hetkellä etenkin teknologian nopea kehitys. Osaamistarpeet varmasti muuttuvat. Yli 10 vuotta systemaattisesti tehtyjen uraseurantakyselyiden perusteella näyttää kuitenkin siltä, että tietty yliopistokoulutuksen hyvin kehittämä osaaminen kestää aikaa hyvin. Kaikki ei muutu koko ajan.

Tässä on siis lyhyt vastaus rehtori Hämäläisen kysymykseen: kyllä, sivistysyliopistossa saatu tieteellinen ja yleissivistävä koulutus näyttäisi antavan sellaisia keskeisiä valmiuksia, jotka ovat tärkeitä työn murroksen keskellä. Sivistysrokote toimii.

Pitkä vastaukseni rehtori Hämäläisen kysymykseen on kuitenkin kyllä, mutta….

 

Emme ymmärrä muutosta ilman tutkimusta

Uraseurantakyselyiden perusteella on myös useita asiantuntijatyöhön keskeisesti liittyviä osaamisalueita, joiden kehittymistä opinnoiden aikana arvioidaan kriittisemmin. Näitä ovat esimerkiksi neuvottelutaidot, organisointi- ja koordinointitaidot, stressinsietokyky, yhteistyötaidot, projektinhallintataidot. Myös nämä osaamisalueet ovat sellaisia, joiden arvioivaan olevan tulevaisuuden työelämässä tärkeitä. Kehitettävää siis riittää.

Uraseurantakyselyistä saatava tieto tulee valmistuneilta itseltään. Edelliseen, loppuvuodesta 2017 ja alkuvuodesta 2018 tehtyyn kyselyyn vastasi yli 5 400 yliopistoista vuonna 2012 valmistunutta. Vastausprosentti oli 38.

Uraseurantakyselyn vastauksissa on kyse itsearviosta: sekä työelämän osaamistarpeiden että yliopistosta saadun osaamisen osalta. Tätä tiedon tyyppiä voidaan toki haastaa ja ehdottaa esimerkiksi, että valmistuneiden osaamista pitäisi systemaattisesti testata esim. OECD:N PIIAC-testillä ja verrata testituloksia esimerkiksi nopeasti kehittyvän keinoälyn vastaaviin testituloksiin (tällainen mielenkiintoinen tutkimusprojekti on vireillä OECD:ssä). Mielestäni tarvitsemme molempia: itsearviointia ja osaamisen tieteellistä testaamista.

Kannatan lämpimästi sellaista uutta tutkimusta, joka antaa meille lisätietoa yliopistokoulutuksen ja työelämän osaamistarpeiden kehityksestä. Ilman kunnianhimoista ja systemaattista tutkimusta emme ymmärrä työelämän murrosta emmekä osaa siihen myöskään yliopistoissa tai laajemmin yhteiskunnassa reagoida.

 

Työllistyvyyteen panostetaan yliopistokoulutuksessa…

Työssäni näen kuinka paljon opetus- ja tutkimushenkilökunta ja muu henkilökunta, yliopiston ja tiedekuntien johto ja koulutusohjelmien ja tutkijakoulujen johtoryhmät kantavat huolta ja välittävät yliopistosta valmistuneiden työllistymisestä. Tietoa valmistuneiden työllistymisestä ja urakehityksestä kaivataan ja siitä ollaan kiinnostuneita. Koulutusta halutaan kehittää tässä ajassa ja tulevaisuuteen katsoen.

Helsingin yliopistossa tehtiin juuri iso koulutusohjelmauudistus, jossa panostettiin työllistymisen kannalta moniin keskeisiin asioihin, muun muassa osaamisperustaisen koulutuksen ja työelämäyhteyksien vahvistamiseen, opintoihin kuuluvaan työelämään orientoivien opintojen ja harjoittelun kehittämiseen, urasuunnittelun tukeen ja siirrettävien yleisten työelämässä tarvittavien taitojen kehittymiseen.

Helsingin yliopisto on ollut edelläkävijä urataitojen opetuksen integroinnissa tutkintoihin edellisestä, vuoden 2004 tutkinnonuudistuksesta lähtien. Urapalveluiden, koulutusohjelmien, tutkijakoulujen ja tiedekuntien yhdessä suunnittelemilla ja toteuttamilla urakursseilla tuetaan opiskelijoiden ja tohtorikoulutettavien itsetuntemuksen, oman osaamisen tunnistamisen, vaihtoehtojen ja työelämän tuntemuksen ja työnhaun taitojen kehittymistä. Sadat alumnit osallistuvat vuosittain näihin kursseihin mm. antamalla opiskelijoille informaatiohaastatteluita, jossa he kertovat työstään ja urapolustaan. Alumnit ovat mentoroineet satoja opiskelijoita Helsingin yliopiston ryhmämentorointiohjelmassa.

(Vuoden 2004 tutkinnonuudistuksen jälkeisestä työelämään orientoivien opintojen kehitystyöstä tehty raportti löytyy verkosta: http://www.helsinki.fi/urapalvelut/materiaalit/raportti/TEO/)

 

…mutta tämänhetkisiin osaamistarpeisiin vastaaminen ei ole ainoa tavoite

Työelämän osaamistarpeiden ja yliopistokoulutuksen välillä on myös selviä jännitteitä. Yliopistoissa – minusta ihan perustellusti – vierastetaan sitä, että koulutuksen kehittäminen alistettaisiin yksinomaan työelämän tämänhetkisiin osaamistarpeisiin vastaamiseen. Tarkoituksena on kouluttaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja yhteiskuntaa ja antaa heille koulutus, joka kestää ajassa ja työelämän murroksessa.

Yliopistokoulutuksen tavoitteena on ollut antaa se rehtori Hämäläisen mainitsema sivistysrokote, joka ei vanhene esimerkiksi teknologian kehityksen myötä. Tämä on mielestäni hyvä tavoite myös jatkossa – varsinkin, jos samalla muistetaan se, että tutkinto on erittäin tärkeä, mutta ei ainoa osa työuran aikaisen osaamisen kehittymistä.

Suomessa ollaan onneksi vihdoin laajemmin heräämässä siihen, että koulutusjärjestelmämme ei voi yksinomaan keskittyä tutkintoon johtavaan koulutukseen. Yliopistoille tämä ei toki ole uusi asia: avoimilla yliopistoilla ja yliopistojen täydennyskoulutusyksiköillä on ollut tärkeä rooli elinikäisen oppimisen mahdollistajana jo vuosikymmeniä.

Työelämän murros edellyttää kuitenkin sitä, että kehitetään uusia koulutusmahdollisuuksia, jotka mahdollistavat joustavan työuran aikaisen osaamisen kehittämisen. Yliopistot avaavatkin tällä hetkellä yhä enemmän koulutustaan myös ei tutkintoa suorittaville. Helsingin yliopiston ja Reaktorin yhteinen hittikurssi Elements of Artificial Intelligence on tästä hyvä esimerkki. Pitää toivoa, että yliopistoille annetaan myös riittävät voimavarat uusien koulutusmahdollisuuksien kehittämiseen.

 

Toiminnasta tiedettä ja tieteestä toimintaa

Yliopistokoulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia muuttaa maailmaa ja vaikuttaa tulevaisuuteen. Minulle sivistysyliopistoajatus kiteytyy tähän ajatukseen. Tiede ja sivistys ovat itseisarvoja, mutta niiden vaikutus ja merkitys yhteiskunnalle kussakin ajassa määrittyy sen kautta, miten yliopistollinen tutkimus ja koulutus ovat vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Koordinoin joitakin vuosia sitten Helsingin yliopiston Tieteestä toimintaa -verkostoa.  Verkosto tuki yliopiston ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden ongelmiin tai haasteisiin pohjautuvien projektikurssien kehittämistä. Tämän työn aikana vakuutuin siitä, että yliopistokoulutus ei tarvitse vähemmän teoria- ja tutkimusmenetelmien opetusta, vaan enemmän mahdollisuuksia päästä soveltamaan näiden käyttöä erilaisissa tilanteissa – ja erilaisten ongelmien ratkaisussa.

Professori Göte Nyman kiteytti tämän ajatuksen omassa puheenvuorossaan yhdessä verkoston tapaamisessa erinomaisesti. ”Tämä on ihan kiva tämä Tieteestä toimintaa -nimi, mutta miksei se ole Toiminnasta tiedettä?”

Yliopistokoulutuksen tieteellistä identiteettiä tai yleissivistävää luonnetta ei pidä heikentää, vaan vahvistaa. Mutta koulutuksen on tärkeää olla aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Opiskelijoiden pitää luottaa itseensä ja koulutukseensa. Oma osaaminen pitää tunnistaa ja sitä pitää arvostaa. Siksi osaamista on tärkeää päästä testaamaan eri tilanteissa opintojen aikana. Opiskelijoiden on myös hyvä tiedostaa, että omaa osaamista voi ja pitää päivittää tutkinnon jälkeen.

 

Sivistysyliopisto kestää työn murroksen

Sivistysyliopisto-käsitteen taakse on valitettavasti mahdollista myös piiloutua ja eristäytyä. Sivistyksen ja tieteen korostaminen on joskus näyttäytynyt myös välinpitämättömyytenä opiskelijoiden työllistymistä ja tulevaisuutta kohtaan. On rakennettu keinotekoisia vallihautoja yliopiston ja ”muun maailman” välillä. On puhuttu ”oikeista työstä” ja yliopistoissa tehtävästä työstä täysin erilaisina ja toisilleen vieraina.

Väsynyttä vallihautojen rakentamisia yliopiston ja muun yhteiskunnan välillä onneksi näkee nykyään todella harvoin – yliopistoissa.  Valitettavasti ei ole harvinaista törmätä näihin keinotekoisiin vastakkainasetteluihin tai vanhoihin käsityksiin yliopistokoulutuksesta yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Itse uskon siis siihen, että sivistysyliopisto on lääke työelämän murrokseen, mutta yliopistokoulutus vaatii jatkuvaa, määrätietoista, analyyttistä ja tutkimukseen perustuvaa kehittämistä – nykyisiin vahvuuksiin nojaten, koulutuksen puutteet tunnistaen. Ja se myös edellyttää vahvaa vuorovaikutusta muuttuvan työelämän kanssa. Muuten yliopisto ei ole mukana rakentamassa työelämän tulevaisuutta.

Eric Carver

Kirjoittaja vastaa Helsingin yliopistossa uraseurantakyselyistä ja valmistuneiden työllistymisen seurannasta. Hän toimii tällä hetkellä myös yliopistojen uraseurantakyselyistä vastaavan yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston uraseurantaryhmän puheenjohtajana.

 

 

 

 

Valtakunnalliset uraseurantaraportit löydät yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston uraseurantasivuilta.

Valtakunnallisia uraseuranta tuloksia on nykyään myös Vipusessa.

Helsingin yliopiston uraseurantaraportit on koottu tänne.

Korkeakoulutettujen sivutoiminen yrittäjyys kasvussa – vai aiemmin piilossa?

Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan yrittäjien määrä on vähentynyt vuoden aikana peräti 4,8 prosentilla, 16 000:lla. Syynä tähän muutokseen arvioidaan olevan talouskasvun lisäämä työn kysyntä ja yrittäjien siirtyminen lisääntyneisiin palkkatöihin. (Lue lisää Taloussanomien uutisesta.)

Tästä uutisesta tuli mieleeni, että yliopistoista valmistuneiden uran alussa palkkatyön ohella tapahtuva sivutoiminen yrittäjyys on melko yleistä, toisin kuin päätoiminen yrittäjyys. Tältä näyttää ainakin vuonna 2011 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakyselyn tulosten valossa.

Palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa tapahtuu liikettä. Osa työvoimaan kuuluvista on myös näiden kahden maailman välimaastossa niin tukevasti, että yksilön määrittely jompaankumpaan luokkaan voi olla vaikeaa. Alusta- ja keikkatalouden vaikutuksista työn tekemisen tapaan on toki keskusteltu jo pitkään

Päätoimisten yrittäjien määrässä ei yliopistojen uraseurantakyselyjen valossa ole tapahtunut 2000-luvulla merkittävää muutosta. Noin 3 prosenttia vastaajista on päätoimisina yrittäjinä 5 vuotta valmistumisen jälkeen.

Yrittäjänä ja freelancerina on toiminut merkittävästi useampi. Vuosina 2008, 2010, 2012 ja 2014 kyselyihin vastanneista noin 10 prosenttia oli toiminut viiden vuoden aikana yrittäjänä tai freelancerina.

Uusimmassa syksyn 2016 uraseurantakyselyssä, jonka kohderyhmänä olivat vuonna 2011 valmistuneet, yrittäjänä ja freelancerina toimineiden osuus pomppasi 17 prosenttiin.

Onko muutos todellinen vai kyselyharhaa?

Yrittäjänä toimineiden osuuden kasvu on merkittävä. Näin merkittävän kyselytuloksen muutoksen äärellä pitää pohtia kriittisesti onko muutos todellinen.

Mahdollisia tulosta selittäviä tekijöitä on muutamia.

Taideyliopisto tuli mukaan uraseurantakyselyihin ensimmäistä kertaa vuonna 2016. Taideyliopistosta valmistuneista melkein 80 prosenttia on toiminut yrittäjänä tai freelancerina viiden vuoden ajanjaksolla. Taideyliopistosta valmistuneita vastaajia on kuitenkin sen verran vähän suhteessa vastanneiden kokonaismäärään, että ilman Taideyliopistosta valmistuneita yrittäjänä toimineiden osuus putoaa vain yhden prosenttiyksikön. Tämä ei siis selitä muutosta.

Toinen mahdollinen selitys on se, että kyselyn muotoilua muutettiin seikkaperäisemmäksi vuoden 2016 kyselyssä. Vuosien 2008–2014 kyselyissä valmistuneilta kysyttiin

  • Oletko valmistumisesi jälkeen toiminut yrittäjänä/ ammatinharjoittajana /freelancerina

Tähän kysymykseen pystyi vastaamaan vain kyllä tai ei.

Vuoden 2016 kyselyssä haluttiin lisätietoa tästä ilmiöstä ja lisättiin vastausvaihtoehtoja

  • Oletko valmistumisesi jälkeen toiminut yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina? Valitse parhaiten tilannettasi kuvaava vaihtoehto.
  1. en
  2. Kyllä, suurin osa/koko toimeentuloni koostuu yrittäjänä/freelancerina tehdystä työstä.
  3. Kyllä, suurin osa/koko toimeentuloni koostui aiemmin yrittäjänä/freelancerina tehdystä työstä, mutta nyt olen työsuhteessa.
  4. Kyllä, tein/teen silloin tällöin toimeksiantoja/ freelancesuhteisia töitä, mutta ne eivät ole päätulonlähteeni, sillä olen myös palkkatyössä.
  5. Kyllä, teen toimeksiantoja/freelancetöitä, mutta ne eivät riitä turvaamaan toimeentuloani, en ole palkkatyössä.

Voi olla, että kysymyksen seikkaperäisempi muotoilu vuoden 2016 kyselyssä lisäsi ”kyllä” vastauksien osuutta. Ehkä aiemmin työn ohella toimeksiantoja ja freelancersuhteisia töitä tehneet eivät ole mieltäneet toimintaansa yrittäjyydeksi. Tätä emme varmuudella tiedä.

Sivutoiminen yrittäjyys tunnistettava ilmiönä

Miten näitä tuloksia tulisi sitten lopulta tulkita? Joko sivutoiminen yrittäjyys on aidosti kasvava ilmiö yliopistosta valmistuneiden työuran alussa tai sitten se on ollut aiemmin ilmiönä ainakin osittain piilossa.

Meidän on joka tapauksessa hyvä tiedostaa, että ilmiö on merkittävä ja se vaikuttaa korkeasti koulutettujen työuriin, työllistymiseen, tulonmuodostukseen ja osaamistarpeisiin.

Odotankin innolla käynnissä olevien uraseurantakyselyiden tuloksia. Yrittäjyyskysymyksen muotoilu on onneksi nyt sama kuin viime kyselyssä.

Vuonna 2012 valmistunut ylemmän korkeakoulututkinnon tai farmaseutin tai lastentarhanopettajan tutkinnon suorittanut tai vuonna 2014 tohtorin tutkinnon suorittanut, vastaathan oman yliopistosi sinulle lähettämään uraseurantakyselyyn, jos et ole vielä sitä tehnyt. Kysely päättyy tammikuun lopussa.

Miksi uraseurantakyselyyn vastaaminen on tärkeää? Lisää aiheesta aiemmassa blogikirjoituksessani.

Eric Carver

Kirjoittaja työskentelee Helsingin yliopiston urapalveluissa uraohjauksen asiantuntijana ja vastaa uraseurantakyselyjen toteutuksesta yliopistossa.

Tutustu Helsingin yliopiston uraseurantaraportteihin täällä: https://www.helsinki.fi/fi/urapalvelujen-uraseuranta

Valtakunnalliset uraseurantatulokset löydät Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston sivuilta: https://www.aarresaari.net/uraseuranta

 

Jokainen vastaus uraseurantakyselyyn on tärkeä

Yliopistot keräävät systemaattisesti tietoa valmistuneiden sijoittumisesta työelämään uraseurantakyselyillä. Tänä vuonna kyselyvuorossa ovat vuonna 2012 valmistuneet ylemmän korkeakoulututkinnon ja lastentarhanopettajan ja farmaseutin tutkinnon suorittaneet ja vuonna 2014 tohtorin tutkinnon suorittaneet.

Saamme kyselyistä todella arvokasta tietoa, jota voidaan käyttää moneen eri tarkoitukseen, kuten opiskelijoiden ohjaukseen, opetuksen ja koulutuksen kehittämiseen ja yliopistosta valmistuneiden työurien tutkimukseen.

Uraseurantatiedon tarve alkaa jo hakuvaiheessa yliopistoon. Yliopistoon opiskelijaksi hakevia kiinnostaa minkälaisiin työtehtäviin erilaisilta koulutusaloilta voi päätyä. Uraseurantatietoa käyttää muun muassa valtakunnallinen Töissä.fi-palvelu, joka on saanut erinomaista palautetta abeilta ja opinto-ohjaajilta.

Vastikään lanseerattu uusi Urapolulla.fi -palvelu hyödyntää uraseurantadataa, Töissä.fi:-palvelua ja tukee omien opinto- ja uravalintojen pohtimista.

Uraseurantatieto on tärkeä resurssi yliopistossa jo opiskelevien urapohdinnoille. Se ei toki kerro oikeita vastauksia yksilölle siitä, mitä hänen pitäisi tehdä. Mutta tieto on kuitenkin arvokas peili omien valintojen pohtimisessa. Minkälaisiin tehtäviin aiemmin valmistuneet ovat sijoittuneet? Minkälaiset asiat ovat olleet tärkeitä heidän työllistymiselleen? Minkälaista osaamista opintojen aikana olisi järkevää kehittää työuran näkökulmasta?

Osaamistarpeet kiinnostavat koulutuksen kehittäjiä

Helsingin yliopistossa on toteutettu iso koulutusohjelmauudistus, jonka yhtenä tavoitteena on vahvistaa koulutuksen työelämäyhteyksiä ja vahvistaa opiskelijoiden saamia valmiuksia työllistyä. Uraseurantatietoa on käytetty koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä.

Erityisen suosittu on ollut Tuukka Kankaan kehittämä Osaamistutka-sovellus, jolla voi itsenäisesti analysoida eri osaamisalueiden merkitystä työelämässä – ja peilata näitä tarpeita valmistuneiden näkemyksiin opintojen kehittämästä osaamisesta.

Kiersin viime keväänä yliopiston tiedekunnat läpi raportoimassa uraseurantatuloksia. Kerta toisensa jälkeen pysähdyimme keskustelemaan työelämän osaamistarpeista ja opetuksen kehittämisestä. Opetus- ja tutkimushenkilökunta, koulutusohjelmien johtajat ja johtoryhmät ja tiedekuntien ja yliopiston johto ovat kiinnostuneita uraseurantatiedosta ja arvostavat sitä, että Helsingin alumnit antavat tärkeää tietoa koulutuksen kehittämisen tueksi uraseurantavastauksillaan.

Uraseurantatiedon käyttö esiin viestinnässä

Helsingin yliopisto panostaa tänä vuonna erityisesti uraseurantaviestintään. Haluamme tuoda esiin miten uraseurantatietoa käytetään yliopistossa ja miksi yliopiston opiskelijat, tohtorikoulutettavat ja opetus- ja tutkimushenkilökunta toivovat, että saamme vastauksia uraseurantakyselyihin.

Uraseurantatiedon käytettävyydelle keskeistä on tietenkin aineiston edustavuus ja se, että mahdollisimman moni vastaa kyselyyn.

Hyvä Helsingin yliopiston alumni, anna 20 minuuttia aikaasi ja vastaa kyselyyn. Jokainen vastaus on meille erittäin arvokas. Käsittelemme vastaukset luottamuksellisesti ja raportoimme tulokset tavalla, joka varmistaa ettei yksittäistä vastaajaa voida tunnistaa.

Eric Carver

Kirjoittaja työskentelee Helsingin yliopiston urapalveluissa uraohjauksen asiantuntijana ja vastaa uraseurantakyselyjen toteutuksesta yliopistossa.

Tutustu Helsingin yliopiston uraseurantaraportteihin täällä: https://www.helsinki.fi/fi/urapalvelujen-uraseuranta

Valtakunnalliset uraseurantatulokset löydät Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston sivuilta: https://www.aarresaari.net/uraseuranta

Varje svar på karriärenkäten är viktigt

Universiteten samlar med hjälp av karriärenkäter systematiskt in information om hur de utexaminerade placerat sig i arbetslivet. I år riktar sig enkäten till dem som avlagt en högre högskoleexamen, en barnträdgårdslärarexamen eller en farmaceutexamen 2012 och till dem som avlagt en doktorsexamen år 2014.

Enkäten ger oss värdefull information som kan användas för flera olika ändamål, såsom studiehandledning, utveckling av undervisning och utbildning samt forskning om utexaminerade studenters karriärer.

Sökande till universitetet behöver karriäruppföljningsinformation redan i ansökningsskedet. De som vill studera vid universitetet är intresserade av hurdana arbetsuppgifter olika utbildningsprogram kan leda till. Karriäruppföljningsinformationen används bland annat av den nationella tjänsten Töissä.fi som har fått utmärkt feedback av abiturienter och studiehandledare.

Den nya tjänsten Urapolulla.fi utnyttjar karriärinformationen via Töissä.fi-tjänsten och är ett stöd för den som funderar på sina studie- och karriärval.

Karriäruppföljningsinformationen är en viktig resurs även när de som redan studerar vid universitetet funderar på sina karriärer. Den ger förstås inte enskilda individer svar på vad de ska göra. Men informationen är ändå ett viktigt verktyg för att hjälpa studenterna fundera över sina val. Hurdana arbetsuppgifter har de utexaminerade? Vad har varit viktigt för deras sysselsättning? Hurdana färdigheter är det bra att utveckla under studierna med tanke på karriären?

Kompetensbehoven intresserar utbildningsutvecklarna

Helsingfors universitet har genomfört en stor reform av sina utbildningsprogram. Ett av målen med reformen är att stärka kontakten mellan utbildningen och arbetslivet samt stärka studenternas sysselsättningsmöjligheter. Karriäruppföljningsinformationen har använts till att utveckla utbildningen och undervisningen.

Osaamistutka-applikationen som utvecklats av Tuukka Kangas har varit särskilt populär. Med hjälp av applikationen går det att självständigt analysera vilken betydelse olika färdigheter har i arbetslivet – och jämföra behoven med de utexaminerades åsikter om vilka färdigheter de utvecklat under studierna.

I våras besökte jag universitetets fakulteter och rapporterade om karriäruppföljningsresultaten. Gång på gång diskuterade vi vilka färdigheter som behövs i arbetslivet och hur undervisningen skulle kunna utvecklas. Undervisnings- och forskningspersonalen, utbildningsprogrammens ledare och ledningsgrupper samt fakulteternas och universitetets ledning är intresserade av karriäruppföljningsinformationen. De uppskattar att universitetets alumner genom sina enkätsvar bidrar med viktig information till stöd för utbildningsutvecklingen.

Karriäruppföljningens betydelse lyfts fram

Helsingfors universitet satsar i år särskilt på kommunikationen om karriäruppföljningen. Vi vill lyfta fram hur karriäruppföljningsinformationen används inom universitetet och varför studenterna, doktoranderna och undervisnings- och forskningspersonalen hoppas att karriärenkäterna besvaras.

För att karriäruppföljningsinformationen ska vara användbar är det mest centrala naturligtvis att materialet är representativt och att vi får så många som möjligt att svara på enkäten.

Bästa alumn från Helsingfors universitet, ge oss 20 minuter av din tid och svara på enkäten. Varje svar är mycket värdefullt för oss. Vi behandlar svaren konfidentiellt och rapporterar resultaten så att det inte är möjligt att identifiera enskilda respondenter.

Eric Carver

Skribenten arbetar vid Helsingfors universitets karriärservice som karriärvägledningsspecialist och ansvarar för karriärenkäterna vid universitetet.

Du kan läsa Helsingfors universitets karriäruppföljningsrapporter här: https://www.helsinki.fi/sv/studier/ut-i-arbetslivet/placering-i-arbetslivet

De nationella karriäruppföljningsresultaten hittar du på universitetens karriär- och rekryteringstjänsters nätverk Aarresaaris webbsidor.

 

Each response to the career monitoring survey counts

Universities systematically collect information about the employment of graduates through career monitoring surveys. This year, the survey focuses on graduates who completed a second-cycle, Master´s level degree, or a Bachelor’s degree in pharmacy or kindergarten teaching in 2012 as well as doctoral graduates of 2014.

The survey provides us with tremendously valuable information with wide applications, such as student guidance, the development of teaching and education, and research on the career paths of university graduates.

Career monitoring information becomes relevant before prospective students even apply to the University. Applicants are interested in the range of employment opportunities provided by the different fields of education. The career survey data is the basis of the national Töissä.fi service, which has been very popular among upper-secondary school leavers and guidance counsellors.

The recently launched Urapolulla.fi service (currently in Finnish only) also takes advantage of the career monitoring survey results. It uses the Töissä.fi data, supporting students in making study and career decisions.

The results of the career monitoring survey constitute a valuable resource for students debating their future careers, although it naturally cannot tell individual people what they should do with their lives. But the results are a useful mirror to help reflect on choices. What kinds of jobs have previous graduates found? What issues have been important for their employment? What kinds of skills should be developed during studies to support a career?

Skill requirements interesting for education development

The University of Helsinki has carried out an extensive degree programme reform, and two of its goals are to increase students’ connections to employers and to help students find employment. Career monitoring data has been used to develop education and teaching.

Tuukka Kangas’ Osaamistutka application (currently in Finnish only) has been particularly popular. It allows students and teaching and research staff to independently analyse the significance of various areas of skill in employment – and to compare these skill requirements with the competences graduates believe their studies developed.

Last spring, I toured the University’s faculties to report on the results of the career monitoring survey. Time and time again, we would stop to talk about the skills graduates need and the development of teaching. Teaching and research staff, directors and steering groups of degree programmes as well as the leadership of faculties and the University are interested in the results of the career monitoring survey and appreciate the University’s alumni providing important information and helping develop education by participating in the survey.

Emphasising career monitoring data in communications

This year, the University of Helsinki is focusing particular attention on communicating about career monitoring. We want to highlight how career monitoring data is used at the University and why its students, doctoral students as well as teaching and research staff hope for a high response rate to the career monitoring surveys.

It is crucial for career monitoring data to be representative, so we must try to get as many responses to the survey as possible.

Dear University of Helsinki alumnus or alumna, please give us 20 minutes of your time and take the survey. Every response is very valuable to us. We process the responses confidentially and report on them in a way that ensures individual respondents cannot be identified.

Eric Carver

The author works at the University of Helsinki’s Career Services as a career counselor and is responsible for carrying out the career monitoring surveys at the University of Helsinki.

Read the University of Helsinki’s career monitoring reports here: https://www.helsinki.fi/en/studying/careers/career-placement

The national career monitoring survey results can be found on the website of the Aarresaari Career Services Network of Finnish Universities:  https://www.aarresaari.net/career_monitoring

Uraseurantakysely käynnissä – vastaukset arvokkaita koulutuksen kehittämisessä

Kuva

uraseurantatiedon-hyodyntaminenLokakuun alussa vuonna 2011 yliopistoissa ylemmän korkeakoulututkinnon ja farmaseutin ja lastentarhaopettajan tutkinnon suorittaneet saavat postissaan uraseurantakyselyn.

(Vastaa kyselyyn verkossa täällä.)

Kysymme valmistuneilta heidän urapolustaan ja sijoittumisestaan työelämään. Mitä he tekevät työkseen? Mitä osaamista he tarvitsevat työssään? Vastaako työ koulutustasoa?

Uraseurantakyselyjen vastaukset muodostavat erittäin arvokkaan aineiston yliopistoille koulutuksen, opetuksen ja ohjauksen kehittämistä varten. Uraohjauksessa ja urakursseilla uraseurantatieto on tärkeä resurssi opiskelijoiden vaihtoehtojen tuntemuksen ja työelämätuntemuksen kasvattamisessa.

Uraseurantakyselyjä hyödyntävä Töissä.fi -palvelu on tuonut kansallisen uraseuranta-aineiston aivan uudella tavalla kaikkien hyödynnettäväksi. Palvelun saama palaute esimerkiksi lukioiden opinto-ohjaajilta on ollut todella positiivista.

Helsingin yliopistossa käynnissä olevassa koulutusohjelmauudistuksessa uraseurantatietoa on hyödynnetty laajasti tämän vuoden aikana. Maistereiden uraseurantatiedon ympärille rakennetut koulutusohjelmauudistustyöpajat järjestettiin alkuvuodesta bio- ja ympäristötieteellisessä, maatalous-metsätieteellisessä ja oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Uusimman, syksyllä 2015 tehdyn, tohtorien uraseurannan aineistoja hyödynnetään tohtorikoulutuksen kehittämisessä.

Eniten kiinnostanusta herättänyt maisteriuraseurantakyselyn osio koulutusohjelmauudistuksessa on ollut ns. osaamiskysymyspatteristo (otsikkokuva: Opiskelun kehittämät tietotaitoalueet). Yliopistotason analyysista nousee kolme keskeistä huomiota:

  1. Tieteellisen ajattelun ja tieteellisen tutkimuksen tekemiseen liittyvät ydintaidot ovat tärkeitä työelämässä ja niistä on pidettävä koulutusuudistuksessa kiinni. Ne ovat yliopistokoulutuksen tunnistettuja vahvuuksia.
  2. Yleisten erilaisissa asiantuntijatyössä tarvittavien työelämätaitojen kehittymiseen on panostettava lisää. Esimerkiksi viestintä-, neuvottelu- ja vuorovaikutustaidot, sosiaaliset taidot, ryhmätyötaidot, projektinhallinta ja -organisointitaidot kaipaavat vahvistusta.
  3. Erilaisten työtehtävien osaamistarpeissa on merkittäviäkin eroja esim. yritystoiminnan perusteiden tuntemuksen, lainsäädännön tuntemuksen tai monikulttuurisessa ympäristössä toimimisen osalta. Iso kuva työelämän osaamistarpeissa on kuitenkin yllättävän yhtenäinen, yli työnantajasektorien ja koulutusalarajojen (huomiot 1. ja 2.).

Tiedolliset ja taidolliset osaamistavoitteet eivät ole toisiaan poissulkevia. Kyse on opetusmenetelmien ja arvionitimenetelmien muuttamisesta (tutustu esim. KNORK-hankkeen julkaisuihin). Opiskelijoiden pitää oppia työskentelemään ja ratkaisemaan ongelmia yhdessä. Tarvitaan lisää opiskelijoiden yhdessä tekemiin projekteihin keskittyviä kursseja – ja monitieteellisiä kursseja. On tärkeää muistaa, että meillä on paljon opetusta, joissa nämä tavoitteet hyvin toteutuvat.

Yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden kansallinen Aarresaari-verkosto on tehnyt maisteri- ja tohtoriuraseurantoja jo yli kymmenen vuoden ajan.

Työskentelen itse yliopistojen uraseurantoja kehittävässä valtakunnallisessa LATUA-hankkeessa.  Panostimme hankkeen alussa paljon siihen, että ymmärrämme mahdollisimman hyvin, mitä uraseurantatiedon käyttäjät haluavat uraseurannoilta (selvitys luettavissa täällä). Keskityimme tällä kertaa erityisesti yliopistojen opettajiin ja tutkijoihin ja hallinto- ja tukipalveluissa työskenteleviin. Opiskelijoiden toiveita ja tarpeita kartoitettiin jo aiemmin Töissä.fi-palvelun kehitystyön aikana.

Toivottavasti mahdollisimman moni vuonna 2011 valmistunut vastaa uraseurantakyselyyn ja antaa yliopistoille arvokasta palautetta ja tietoa työelämän muuttuvista osaamistarpeista. Tämä tieto tulee hyötykäyttöön!

Eric Carver

Kirjoittaja työskentelee Helsingin yliopiston urapalveluissa LATUA-hankkeen projektivastaavana ja uraohjauksen asiantuntijana.

Edellisen, vuonna 2014 tehdyn, vuonna 2009 valmistuneiden maistereiden uraseurantakyselyn Helsingin yliopiston tulokset tiedekunnittain ovat luettavissa täällä.

Uraseurantahankkeista lisätietoa täällä.

 

Tieteestä toimintaa ja toiminnasta tiedettä

Tieteesta_toimintaa_projektipajaHelsingin yliopiston Tieteestä toimintaa -verkoston ensimmäinen toimintalukuvuosi päättyi maanantaina 25.5. projektikurssien kehittämispajaan. Noin 40 osallistujaa 6 eri tiedekunnasta kokoontui kuulemaan toistensa kurssikokemuksia, ideoimaan uutta ja kehittämään olemassa olevia projektikursseja.

Urapalveluiden koordinoima Tieteestä toimintaa -verkosto kokoaa yhteen yliopistolaisia, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään projektikursseja, jotka perustuvat yhteistyökumppaneilta saatuihin ongelmiin, haasteisiin tai toimeksiantoihin.

Projektikursseja on monenlaisia, mutta yhtenä yhdistävänä tekijänä on halu tarjota opiskelijoille mahdollisuus testata ja kehittää omaa osaamistaan aitojen ongelmien tai haasteiden ratkomisessa. Monet kurssit ovat poikkitieteellisiä.

Minerva-torilla järjestetyssä tilaisuudessa oli innostunut tunnelma ja tekemisen meininki. Useita mielenkiintoisia projektikursseja on suunnitteilla eri tiedekunnissa.

Kehittämispajassa tuli esiin monia kiinnostavia näkökulmia. Itselleni jäi päällimmäiseksi mieleen 5 asiaa.

1. Yhteistyökumppaneiden haasteisiin, ongelmiin tai toimeksiantoihin perustuvat kurssit saavat todella hyvää palautetta opettajilta, opiskelijoilta ja yhteistyökumppaneilta. Yhteistyökurssit voivat olla työläitä ja joskus myös haastavia, mutta niistä saatu oppi ja kokemus ovat todella arvokkaita opiskelijoille, opettajille ja yhteistyökumppaneille.

2. Monitieteisyys ja poikkitieteisyys kursseilla on todella arvokasta, muttei aina helppoa. Yhteisen kielen ja sävelen löytäminen vie aikansa ja vaatii aitoa yhteistyökykyä ja halua. Monitieteinen tiimityö ja ongelmanratkaisu on onnistuessaan äärimmäisen palkitsevaa. Opettajat ja tutkijat kaipaavat tilaa ja aikaa tieteenrajat ylittävien kurssien suunnitteluun.

3. Yhteistyökumppaneiden löytäminen projektikursseilla ei aina ole helppoa. Toisaalta monilla oppiaineilla, laitoksilla ja tiedekunnilla on vahvat olemassa olevat yhteistyösuhteet ja alumniverkostot, joiden avulla haasteita, ongelmia ja toimeksiantoja voi hankkia kursseille. Projektikurssien kehittämispajaan osallistunut Helsingin yliopiston alumniyhdistyksen toiminnanjohtaja Pia Österman lupasi, että alumniyhdistys voi vastaisuudessa tukea kurssien kehittäjiä ja opettajia yhteistyökumppaneiden löytämisessä.

4. Uusien projektikurssien kehittäminen vaatii aikaa, sitoutumista ja johtajuutta. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan vaihtuvuus on haaste projektikurssien ja yhteistyösuhteiden kehittämiselle.

5. Psykologian professori Göte Nyman, projektikurssien pioneeri Helsingin yliopistossa, nosti esiin omassa alustuksessaan erittäin arvokkaan näkökulman. Tieteestä toimintaa -ajattelu on hyvä kääntää myös muotoon toiminnasta tiedettä. Yhteistyökurssit antavat erinomaisen mahdollisuuden löytää uudenlaisia tutkimuksen kohteita tai tutkimusnäkökulmia. Projektikurssi voi olla sytyke uudelle tutkimusyhteistyölle ja tutkimushanke voi olla toisaalta hyvä alusta projektikurssille. Poikkitieteelliseen yhteistyöhön perustuvien kurssien tutkiminen on tuottanut arvokasta tietoa oppimisesta (ks. esim. Prowo-hankkeen tutkimukset).

Tieteestä toimintaa -verkostoon voi liittyä täällä: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/52813/lomake.html

Tieteestä toimintaa -verkoston ensimmäinen vuosi

Helsingin yliopiston Tieteestä toimintaa -verkosto perustettiin projektikurssiverkosto-nimellä elokuussa 2014 Helsinki Think Companyn Viikin tiloissa. Verkosto kokoaa yhteen yliopistolaisia, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään projektikursseja, jotka perustuvat yhteistyökumppaneilta saatuihin ongelmiin, haasteisiin tai toimeksiantoihin.

Verkoston perustamiskokoukseen osallistui peräti 50 yliopistolaista, mikä kertoi siitä, että verkostolle oli selvä tilaus. Mukana oli tutkijoita ja opettajia, pedalehtoreita, työelämäorientaatio-opintojen vastuuopettajia ja kehittäjiä ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittäjiä eri tiedekunnista.

Urapalvelut otti verkoston koordinointivastuun. Tavoitteeksi asetettiin heti alussa laaja yhteistyö yliopiston sisällä muun muassa pedalehtorien, Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikön (YTY), Opettajien akatemian, viestinnän ja yhteiskuntasuhteiden, ja Helsinki Think Companyn kanssa.

Tieteestä toimintaa -verkosto

  1. Tukee projektikurssipedagogiikan levittämistä, kurssien kehittäjien yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa Helsingin yliopistossa.
  2. Verkosto tarjoaa mahdollisuuden poikkitieteelliseen yhteistyöhön, resurssien yhteiseen käyttöön & hyvien käytäntöjen levittämiseen.
  3. Antaa yksittäisille kursseille mahdollisuuden hyödyntää yhteistä Tieteestä toimintaa -nimeä ja verkoston viestintää projektikurssiyhteistyön markkinoinnissa yhteistyökumppaneille.

Verkoston Ensimmäisen toimintavuosi on ollut todella aktiivinen. Sadan jäsenen raja rikkoutui maaliskuussa 2015. Jäseniä on nyt kaikista tiedekunnista.

Syksyllä keskityttiin olemassa olevien kurssien kokemusten ja mallien keräämiseen ja levittämiseen. Konkreettisena tuloksena tästä työstä on projektikurssi-wiki, josta kurssien kehittäjät saavat tukea ja ideoita omaan työhönsä.

Alkuvuodesta 2015 suunniteltiin projektikurssien yhteistä viestintää yhteistyökumppaneiden suuntaan. Tässä yhteydessä verkosto otti käyttöön Tieteestä toimintaa -nimen, joka kuvaa hyvin ajattelua, joita projektikurssipedagogiikan taustalla on. Kurssiyhteistyöstä kiinnostuneille yhteistyökumppaneille suunnatut sivut julkaistaan touko-kesäkuun vaihteessa.

Verkosto on järjestänyt työpajoja, joissa kurssien kehittäjät ovat päässeet jakamaan ajatuksia, toimintamalleja ja kurssikokemuksia. Tiedekuntarajat ylittävä yhteistyö ja kokemusten vaihto onkin ollut yksi suurimmista Tieteestä toimintaa -verkoston vahvuuksista.

Verkostoidea syntyi keväällä 2014 työryhmässä, jossa kehitettiin rinta rinnan valtiotieteellisen tiedekunnan Tieteestä toimintaa -projektikurssia, bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan projektikurssia ja ympäristönmuutos ja -politiikka oppiaineen monitieteistä Kestävyyttä käytäntöön -projektikurssia.

Tieteestä toimintaa -verkostosta on tehty ajantasainen diasarja, jossa kootusti verkoston esittely, koonti lukuvuoden 2014–15 toiminnasta ja tilastotietoa verkoston jäsenistä: http://www.helsinki.fi/urapalvelut/materiaalit/Projektit/Tieteesta_toimintaa_verkoston_esittely_06_2015.pdf

Tieteestä toimintaa -verkostoon voi liittyä täällä: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/52813/lomake.html