Ystävät ja unelmat – Valtsikasta työuralle

Ystävänpäivänä 14.2. Siltavuorenpenkereen Minerva-torille kokoontui Valtiotietieteilijät työelämässä -kurssin opiskelijoita ja valtsikan alumneja. Opiskelijat olivat järjestäneet paneelikeskusteluja, joissa alumnit pääsivät kertomaan oman urapolkunsa vaiheista.

Halusin ystävänpäivän kunniaksi lähestyä tapahtuman teemaa hieman romanttisemmassa hengessä, joten kyselin opiskelijoilta ja alumneilta heidän ammatillisista unelmistaan.

”Täydellisessä maailmassa olisin kilparatsastaja”, kertoi eräs valtsikan alumni, kun puhuimme unelmista. Unelmat antavat energiaa ja motivoivat, siksi ne jo itsessään ovat tärkeitä, eikä niiden tarvitse välttämättä toteutua.

Monet oman alansa menestyjät kertovat käyttävänsä metodia, jossa unelmia visualisoidaan ja niistä puhutaan mahdollisimman paljon. Unelmat konkretisoituvat tavoitteiksi, jolloin niiden toteutumista tukevia valintoja alkaa tehdä kuin itsestään.

Sattumaa vai päämäärätietoista etenemistä?

Paneelikeskusteluissa monet alumnit kertoivat tekevänsä unelmatyötä juuri nyt. Heidän polkunsa opintojen alusta nykyiseen työpaikkaan ovat olleet hyvin erilaisia. Muutamille alumneille ammatilliset tavoitteet olivat selkeitä jo opintojen alkuvaiheessa, mutta toiset kertoivat ajautuneensa nykyiseen työhönsä.

Vaikka sattuma näytti määrittävän monien työuraa, oli niistä löydettävissä tietty logiikka. Esimerkiksi kansainvälisissä tehtävissä työskentelevät alumnit olivat olleet vaihdossa ja hakeneet kansainvälistä kokemusta työharjoittelusta tai järjestötoiminnasta. Moni alumni mainitsi harjoittelun olleen yksi tärkeimmistä vaiheista opiskeluvuosina, jolloin omat ammatilliset tavoitteet alkoivat hahmottumaan

Olli Tiainen kertoi hauskasti edenneensä urallaan kadulta ylöspäin. Hän oli aloittanut Greenpeacella feissarina ja edennyt eri tehtävien kautta Greenpeacen ilmasto- ja energiasiantuntijaksi. Hän oli kiinnostunut ympäristöasioihin liittyvästä vaikuttamistyötä jo opiskeluvuosina.

Vapa Impactin perustaja Timo Nurmi puolestaan kertoi, että hän ei opiskeluaikoina haaveillut urasta viestintäkonsulttina, mutta kokeilemalla hän päätyi sellaiseksi ja viihtyy nyt työssään.

Panelisteina olleet alumnit kannustivat kokeilemaan erilaisia työpaikkoja ja hankkimaan monipuolista työkokemusta. Vasta kokeilemalla voi tietää, millaisesta työstä tykkää. Kaikista tehtävistä oppii jotain, joka on hyödyksi muualla.

Kokemusta kannattaa hakea myös eri sektoreilta. Esimerkiksi ulkoministeriön johtava asiantuntija Okko-Pekka Salmimies on tyytyväinen lyhyeen työkokemukseensa viestintätoimistosta.

– Opin siellä aivan erityisellä tavalla instrumentaaliasia taitoja, kuten puhetaitoja ja kirjallista ilmaisua, joista on ollut hyötyä myöhemmin työelämässä.

Verkostoituminen on sana, jota opiskelijat usein vierastavat. Alumnipaneeleissa tuli kuitenkin monta kertaa esille, kuinka verkostot olivat auttaneet etenemään uralla. Monet kertoivat saaneensa työpaikan kaverin tai tutun tutun kautta.

Valtsikalaiset unelmoivat maailman parantamisesta

Tapahtumaan osallistuneilla valtsikan opiskelijoilla oli monenlaisia unelmia ja häilyviä ajatuksia, mutta yhdistävä teema oli halu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja maailman parantamiseen.

Sosiologian opiskelija Sanna Heinonen on etsinyt reittejä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen startup-yrityksistä.

Johtotehtävät ja esimiestyö nähtiin myös mahdollisuutena vaikuttamiseen. Alumnipaneeli sai Tom Henriksonin pohtimaa asiantuntijatyön ja esimiestyön eroavaisuuksia ja kumpi häntä kiinnostaa enemmän.

– Asiantuntijatyössä tärkeintä on substanssiosaaminen, mutta esimiehenä pääsee kenties suoremmin vaikuttamaan asioihin.

Valtsikalaiset unelmoivat myös kirjottamistyöstä. Käytännöllisen filosofian opiskelijat Jannika Lalu ja Rosanna Stenroos kertoivat olevansa kiinnostuneita kirjoittamisesta ja sisällöntuotannosta. Lisäksi kulttuuriala ja akateeminen ura kiinnostavat heitä.

Alumnipaneelissa heitä ilahdutti kuulla, että kirjoittamistyössä viestintä pääaineena ei ole mikään välttämättömyys.

– Alumnit korostivat substanssiosaamisen olevan tärkeää ja syvällisempi tietämys jostain muusta alueesta on iso etu kirjoittamistyössä.

Teksti: Johanna Joensuu

Jutun kirjoittaja opiskelee valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja on harjoittelijana tämän kevään ajan urapalvelut-yksikössä.

Tee työhakemuksestasi persoonallinen

Osallistuin Helsingin yliopiston urapalvelut-yksikön järjestämään työnhakuinfoon ja CV-työpajaan tammikuun lopussa. Tapahtumassa uraohjaajat antoivat vinkkejä työnhakuun ja kertoivat työnhaun vallitsevista trendeistä.

Aihe näytti kiinnostavan opiskelijoita, koska Helsinki Think Companyn Vuorikadun tila oli viimeistä tuolia myöten täynnä. Keskustelua herätti erityisesti se, miten työhakemuksen ja CV:n voi räätälöidä persoonalliseksi ja miten lähestyä työnantajia avoimilla hakemuksilla.

Työnhakuinfo ja CV-työpaja pidettiin 26.1.2017 Think Companyn tiloissa.

Työnhaun pohjana on itsetuntemus

Uraohjauksen asiantuntija Minna-Rosa Kanniaisen mukaan menestyksekäs työnhaku lähtee hyvästä itsetuntemuksesta.

– Itsetuntemus on pohja, jonka perusteella kannattaa alkaa rakentamaan työnhakijaprofiiliaan ja CV:tä. Mitä on oma osaaminen ja kiinnostuksen kohteet? Entä mitkä ovat tavoitteeni työnhaussa? Tämän jälkeen tulee vielä miettiä, miten kommunikoida oma osaaminen.

Nykyään jopa 70 prosenttia työpaikoista on piilotyöpaikkoja. Mahdollisuus löytää työpaikka paranee, jos ei tyydy hakemaan vain julkisesti haussa olevia paikkoja.

Piilotyöpaikkojen hakeminen vaatii enemmän aktiivisuutta työnhakijalta. Potentiaaliset työnantajat täytyy etsiä itse ja taustatyö kannattaa tehdä hyvin. Uraohjaajat vinkkasivat, että hyvä tapa saada lisätietoa työpaikasta on etsiä sieltä joku henkilö, jonka tehtävä kiinnostaa sinua ja kysyä, jos hän voisi kertoa lisää työpaikasta vaikka kahvikupin äärellä.

Hyvän taustatyön perusteella voi hahmotella kuvitteellista työpaikkailmoitusta, eli miettiä mitä ominaisuuksia työnantaja toivoo työntekijöiltä. Näin voit kohdentaa avoimen hakemuksen juuri kyseiseen organisaatioon tai tiettyyn tehtävään. Avoimessa hakemuksessakin voi määritellä tarkasti, mitä haluaisit tehdä ja mitä annettavaa sinulla olisi tähän tehtävään.

– Avoin hakemus saa olla persoonallinen, mutta ei kannata ajatella, että vapaamuotoinen hakemus saisi olla täysin vapaamuotoinen. Tiettyä rakennetta toivotaan yleensä työhakemukselta, toki alakohtaisesti voi arvioida miten paljon uskaltaa poiketa tyypillisestä hakemuspohjasta, kertoo Kanniainen.

Hakemuksesta saa persoonallisen esimerkiksi panostamalla mielenkiintoiseen aloitukseen. Kliseitä tulee vältellä ja pitkien puuduttavien adjektiivilistojen sijaan käyttää paljon verbejä.

– Esimerkit tekevät työhakemuksesta kiinnostavan, niitä kannattaa käyttää oman osaamisen kuvaamiseen.

Hyödynnä somea työnhaussa

Somenäkyvyydestä voi olla hyötyä työnhaussa. Minna-Rosa Kanniaisen mukaan ainakin LinkedIn: ssa kannattaa olla ja muita somekanavia voi käyttää tarpeen mukaan.

Somekanavia kannattaa hyödyntää myös tiedonhakuun, esimeriksi LinkedIn:sta voi löytää kiinnostavia alumneja ja heidän kauttaan uusia työmahdollisuuksia.

– Perinteiset työnhakudokumentit pitää kuitenkin olla kunnossa, vaikka keskittyisi sometyönhakuun.

CV:ssä kiinnostuksen herättää profiilikirjoitus

CV-työpajassa paneuduttiin erityisesti profiilitekstin hiomiseen. Tämä CV:n aloitusteksti saa olla persoonallinen ja oma kiinnostus kannattaa tuoda esiin. Profiilitekstiin kannattaa panostaa, koska rekrytoijat lukevat yleensä sen ensimmäisenä, ja hyvä teksti herättää rekrytoijan mielenkiinnon.

– Jos profiiliteksti on tylsä tai kankea, voi olla että rekrytoijat eivät lue CV:tä loppuun.

CV:n visuaaliseen ilmeeseen kannattaa panostaa. Selkeä ja visuaalisesti miellyttävä CV erottuu joukosta, vaikka sisältö ja sopivuus haettavaan tehtävään onkin kaikkein tärkein erottautumiskeino.

Omaa CV:tä kannattaa näyttää rohkeasti muille ja pyytää kommentteja. Olen itse kokenut, että CV:n vertailu muiden opiskelijoiden kanssa on ollut hyödyllistä ja olen saanut hyviä ideoita oman CV:n kehittämiseen.

Työnhakuinfoja ja CV-työpajoja on tarjolla helmikuussa vielä 2.2. Kumpulan kampuksella ja 3.2. Viikin kampuksella. Lisätietoja löytyy urapalveluiden nettisivuilta. Tervetuloa mukaan!

Teksti ja kuva: Johanna Joensuu.

Jutun kirjoittaja työskentelee tämän kevään ajan harjoittelijana Helsingin yliopiston urapalvelut-yksikössä.