Koulutus kannattaa sekä hyvinä että huonoina aikoina

Vuonna 2011 Helsingin yliopistosta valmistuneista 84 prosenttia oli koulutustasoa vastaavassa tai vaativammassa työssä viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Haastava 2010-luvun työmarkkinatilanne on vaikuttanut valmistuneiden työuraan: peräti kolmannes on kohdannut työttömyyttä viiden vuoden aikana.

Tiedot käyvät ilmi tänään 3.5.2017 julkistetusta yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston tekemästä uraseurantakyselystä, jossa selvitettiin vuonna 2011 valmistuneiden ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden työllistymistä. Vastaukset kerättiin syksyllä 2016 ja mukana olivat kaikki yliopistot Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta.

Tässä uutisessa mainitut luvut ovat Helsingin yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden kyselyyn vastanneiden tuloksia. Helsingin yliopiston uraseurantaraportti ja oppialaryhmien tuloksiin keskittyvät tiedekuntaraportit löytyvät täältä.

Akateeminen työttömyys kääntynyt laskuun

Korkeasti koulutettujen työttömyys on kasvanut sekä absoluuttisesti että suhteellisesti vuoden 2008 finanssi/eurokriisin jälkeen. Keskeisin työmarkkinatilanteen heikkenemistä selittävä tekijä on talouden voimakas supistuminen vuonna 2009 ja sen jälkeen pitkään jatkunut heikkona jatkunut talouden kehitys.

Marraskuussa 2016 korkeasti koulutettujen työttömyys kääntyi kuitenkin laskuun ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen.

Koulutusasteen ja työllisyysasteen positiivinen yhteys ei ole kuitenkaan kadonnut vaikeina aikoina mihinkään. Korkeasti koulutettujen työttömyys on ollut koko ajan selkeästi vähäisempää kuin muun väestön.

Syksyllä 2016 uraseurantaan vastanneista työssä oli 85 prosenttia ja työttömänä neljä prosenttia. Pieni osa vastaajista työskenteli apurahalla (2 %) ja opiskeli päätoimisesti (2 %). Perhevapaalla oli kyselyhetkellä kuusi prosenttia vastaajista (3 % työsuhteesta ja 3 % ilman työsuhdetta). Yhteensä 90 prosenttia vastaajista oli työssä, työskenteli apurahalla tai oli työstä perhevapaalla.

Valmistumisen jälkeen työttömänä oli ollut kolmannes. Keskimäärin työttömyysjaksoja oli 1,9. Työttömyysjaksojen yhteenlasketun keston mediaani oli kuusi kuukautta ja keskiarvo 11 kuukautta viiden vuoden aikana.

Vähiten työttömyyttä oli ollut oikeustieteellisestä, farmasian, lääketieteellisestä sekä eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuneilla. Bio- ja ympäristötieteellisestä ja humanistisesta tiedekunnasta valmistuneesta noin puolella oli ollut valmistumisen jälkeen työttömyysjaksoja.

Suurin osa koulutustasoaan vastaavassa työssä

Vastanneista työssä olevista 84 prosenttia toimi koulutustasoaan vastaavassa tai vaativammassa työssä. Peräti 15 prosenttia kertoi työnsä olevan koulutustasoa vaativampaa. Kahteen kolmasosaan työpaikoista edellytyksenä oli ollut korkeakoulututkinto.

Yliopistossa oppimiaan asioita hyödynsi työssään jatkuvasti lähes 60 prosenttia ja noin kolmannes osittain/ajoittain.

Saman työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä oli valmistumisensa jälkeen ollut lähes 40 prosenttia vastanneista. Keskimäärin työnantajia oli ollut viiden vuoden aikana 2,4. Kolmasosa vastaajista oli vastaushetkellä yksityisen työnantajan palveluksessa ja 41 prosenttia kunnan tai valtion palveluksessa.

Uraseurantakyselyyn vastanneiden keskiarvopalkka oli 3 772 euroa kuukaudessa.

Neljännes kokeillut yrittäjyyttä tai freelancerin töitä

Yrittäjänä tai freelancerina oli toiminut lähes neljännes. Huiman kaulan muihin verrattuna ottavat eläinlääketieteellisestä valmistuneet. Heistä noin kaksi kolmasosaa on työskennellyt yrittäjänä tai freelancerina.

Seuraavaksi eniten yrittäjinä tai freelancereina toimineita löytyi humanistisesta tiedekunnasta valmistuneiden joukosta, 37 prosenttia.

– Yrittäjänä ja freelancerina toiminen valmistumisen jälkeen on selkeästi kasvava ilmiö, kun analysoidaan yhdessä viittä edellistä uraseurantakyselyä. Sivutoiminen yrittäjyys on selkeästi yleisempää kuin päätoiminen, uraohjauksen asiantuntija Eric Carver urapalveluista sanoo.

Tyytyväisyys tutkintoon laskenut – työelämätaitojen rooli kasvaa

Noin 60 prosenttia oli tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen tutkintoonsa työuran kannalta. Tyytymättömiä oli kuusi prosenttia. Tiedekuntien ja oppialaryhmien väliset erot olivat merkittäviä.

Tutkintotyytyväisyys on laskenut hieman edelliseen syksyllä 2014 tehtyyn kyselyyn verrattuna. Myös työn koulutustasovastavuus oli hieman laskenut edelliskyselyyn verrattuna. Keskeisin selittävä tekijä on työmarkkinatilanne.

– Moni valmistunut on kokenut haasteita työmarkkinoilla. Sitä ei pidä väheksyä. Itse pidän uraseurantakyselyn tuloksia taloustilanteeseen ja työmarkkinatilanteeseen nähden kuitenkin melko hyvinä. Valtaosa vastaajista on viiden vuoden aikana päätynyt koulutustasoa vastaaviin tehtäviin ja on tyytyväinen tutkintoonsa työuran kannalta, Carver arvioi.

Hieman huolestuttavaa on se, että vain kolmannes vastaajista oli täysin samaa mieltä tai samaa mieltä väittämän ”Koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään” kanssa. Jos hieman samaa mieltä vastanneiden osuus huomioidaan, päästään yhteensä 63 prosenttiin. Alakohtaiset erot ovat tässäkin merkittäviä.

Helsingin yliopiston koulutusohjelmauudistuksessa on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota työelämävalmiuksiin. Eri ohjelmissa on mietitty, mitä taitoja alalta valmistuvat tulevaisuudessa tarvitsevat. Kaikissa uusissa kandi-, maisteri- ja tohtoriohjelmissa saa työllistyvyyttä tukevia asiantuntijavalmiuksia, kuten projektinhallinta-, koordinointi- ja neuvottelutaitoja.

– Sekä kandi- että maisteriohjelmiin kuuluu myös työharjoittelua tai työelämäprojekteja. Tärkeätä on, että opiskelijat pääsevät jo opiskeluaikana luomaan verkostoja vahvasti, kertoo vararehtori Sari Lindblom.

Työelämään orientoivat opinnot tulivat osaksi tutkintoja edellisessä suuressa tutkintouudistuksessa vuonna 2004, jolloin siirryttiin kaksiportaisiin tutkintoihin. Uraseurantakyselyn tulosten valossa tutkintoihin kuuluvat urakurssit, harjoittelu, työelämän kumppaneiden kanssa tehtävät projektikurssit ja vuonna 2012 aloitettu ryhmämentorointi ovat tärkeitä myös tulevaisuudessa.

Kyky viestiä omasta osaamisesta tärkeää

Uraseurantakyselyssä kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa työllistymiseen vaikuttavista tekijöistä. Vaikuttavimmat tekijät olivat:

  • Kyky kertoa omasta osaamisesta (erittäin tärkeä tai tärkeä 62 prosentille vastaajista)
  • Muu työkokemus (56 %)
  • Tutkinnon aineyhdistelmä (42 %)
  • Kontaktit/suhdeverkostot (42 %)
  • Harjoittelu (38 %)

Valmistumisensa jälkeen toista korkeakoulututkintoa on suorittanut kymmenesosa ja tieteellisiä jatko-opintoja lähes joka viides.

Kyselyssä vastaajia Helsingin yliopistosta oli 917. Vastausprosentti oli 38.

Teksti: Kati Salmivaara
Kuva: Ari Aalto
Uutinen on julkaistu alun perin Helsingin yliopiston intranet Flammassa 3.5.

Mistä koostuu markkinoiva hakemus?

työnhakuinfo (2)Urapalvelujen työnhakuinfo (14.3.) keräsi päärakennuksen salin täyteen aktiivisia opiskelijoita kuuntelemaan ja kyselemään työnhausta.

Kysymyksiä sateli hakemuksen rakenteesta, sisällöstä ja ulkonäöstä. Kuinka pitkä hakemuksen tulee olla?  Miten konkreettisin esimerkein tuodaan osaamista esille? Miten herättää huomiota? Kysymyksiin vastasi uraohjaaja Minna-Rosa Kanniainen urapalveluista.

Lähtökohta työnhaulle on oma osaaminen, kiinnostus ja tavoitteet omalle uralle. On tunnettava itsensä ja osaamisensa pystyäkseen välittämään kuulijalle tai lukijalle omat intressinsä. Hakemustekstissään kannattaa pyrkiä konkreettisuuteen ja tuoda kokemustaan esiin esimerkein ja verbein.

– Täytyy pitää mielessä, että yleensä hakemuskirjeen vastaanottaja ei tunne sinua ja rivien välissä ei edelleenkään lue mitään, korosti Minna-Rosa.

Osaamisen ja kertyneen kokemuksen pohtiminen ja sanoittaminen ennen varsinaista työnhakua on tärkeää – tämän jälkeen on huomattavasti helpompi suunnistaa omien mahdollisuuksiensa perään työmarkkinoilla.

Perinteillä on perustelunsa

Uusia tapoja hakea työtä on syntynyt erityisesti sosiaalisen median myötä, mutta perinteisille asiakirjamalleille on kuitenkin perustelunsa.

– Kun pyydetään lähettämään vapaamuotoinen hakemus, se on kaikkea muuta kuin vapaamuotoinen. Työtä on haettu käsitöillä ja runomitalla, mutta silloin on todella oltava varma ja tunnettava, että vastaanottaja on samalla aaltopituudella, kertoi Minna-Rosa.

Perinteinen malli hakemuksesta pätee vielä niin vastauksena työpaikkailmoitukseen kuin avoimena hakemuksena. Avoimen hakemuksen kirjoittamiseen joutuu vain näkemään enemmän vaivaa, koska työnantaja ei ole valmiiksi määritellyt tarvitsemaansa osaamista vaan se on tehtävä itse.

Työhakemuksen lukemisellekin oma traditionsa, alun täytyy olla niin kiinnostava, että se luetaan loppuun.

Tärkein kappale kirjoitetaan ensimmäiseksi, ja sen tulisi sisältää tieto siitä, miksi työpaikkaa on hakemassa eli tuoda esille oma motivaationsa. Työnantajalle motivaatio on usein kokemustakin arvokkaampaa. Tähän kappaleeseen tulisi ladata vahvimmat argumenttinsa siitä, miksi olisi juuri kyseiseen tehtävään ja työpaikkaan sopiva henkilö.

– Tyypillisin aloitus on, että ”Olen 24-vuotias x:n opiskelija ja olen erittäin kiinnostunut tarjoamastanne paikasta”. Valitettavan usein aloitus tyssää vain kiinnostuksen ilmaisemiseen perusteluitta.

Toinen kappale tuo esiin kokemuksen ja osaamisen linkitettynä haettavaan tehtävään, ja kolmannessa kappaleessa voi tuoda esiin omaa personallisuuttaan ja omia luonteenvahvuuksiaan– taaskin haettavaan tehtävään peilaten. Kannattaa varoa pelkkien adjektiivilistojen kirjoittamista ja käyttää verbejä kuvaamaan itseäään. Jos väittää olevansa markkinointihenkinen tai tehokas, kannattaa miettiä, miten tuo ominaisuus minussa näyttäytyy tai mitä olen tuon ominaisuuden ansiosta saavuttanut?

Pituuden osalta hakemuksen tulee mahtua yhdelle A4-sivulle. Liian raskaita ja pitkiä kappaleita kannattaa myös välttää.

Lue lisää:

  • Urapalvelujen Piilotyöoppaasta löydät perusmallit CV:n ja hakemuksen rautalankamalleihin. Vaikka omista papereistasi muotoilisitkin ulkoasultaan persoonallisempia, nämä mallit ovat hyvä pohja sisällön muokkaamiselle.
  • Urapalvelujen Flamman Opastusta työnhakuun -osioon on koottu materiaalia työnhausta.

Tieteestä toimintaa -verkosto julkaisi opiskelijoille oppaan projektityöskentelystä

Opas projektityöskentelyyn

Urapalvelujen koordinoima Tieteestä toimintaa -verkoston Opas projektityöskentelyyn julkaistiin helmikuussa. Opas on tarkoitettu opiskelijoiden käytettäväksi projektikursseilla. Opettajat voivat luonnollisesti hyödyntää opasta uusien ja olemassa olevien projektikurssien suunnittelussa.

  • – Tärkeinä pitämiämme asioita on koottu oppaassa yhteen tiedostoon. Opettajan työtä opas helpottaa, koska perustietoa projektityöskentelystä ei jokaisen tarvitse etsiskellä itse ja eri paikoista. Toki jokainen opettaja hyödyntää opasta tai sen osia omalla tavallaan opetuksessaan, joka pitää suunnitella tapauskohtaisesti, kertoo agroteknologian yliopistonlehtori Hanna-Riitta Kymäläinen, jonka ajatuksesta opas syntyi.

Oli tarve saada oppimateriaalia opiskelijoille maataloustieteen uudelle projektikurssille.

– Paljon hyvää kirjallisuutta on olemassa tästä aihepiiristä, mutta olemassa olevista julkaisuista emme löytäneet täysin itselle sopivaa. Siksi teimme oman. Ehkä tässä oli mukana vähän sitäkin tunnelmaa, että ”jokainen haluaa kuoria oman banaaninsa”, Kymäläinen sanoo.

Tieteestä toimintaa -verkoston koordinoinnista vastaavan, uraohjauksen asiantuntija Eric Carverin aloitteesta oppaan käyttötarkoitusta laajennettiin siten, että se soveltuu projektikurssien oppimateriaaliksi laajemminkin koko yliopistolla.

Kolmanneksi kirjoittajaksi opasprojektiin lähti osa-aikaisena pedagogisena yliopistonlehtorina maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa työskennellyt Minna Lakkala. Projektitutkijana käyttäytymistieteiden laitoksella työskentelevällä Lakkalalla on monivuotinen kokemus yhteisöllisten opetusmenetelmien ja digiteknologian opetuskäytön kehittämisestä ja tutkimisesta.

Kimmo Kamppari toimi Tieteestä toimintaa -verkoston koordinaattorina syksyllä 2015 Helsingin yliopiston urapalveluissa ja siinä roolissa osallistui oppaan sisältöjen kirjoittamiseen ja kommentointiin sekä kokonaisuuden viimeistelyyn.

Opas projektityöskentelyyn on vapaasti ladattavissa Helsingin yliopiston yhteiset oppimateriaalit -sivulta Heldasta: http://hdl.handle.net/10138/160099

Tieteestä toimintaa -verkoston projektikurssiwikissa on lisämateriaalia kurssien suunnittelun tueksi: https://wiki.helsinki.fi/display/Projektikurssit/Projektikurssit (yliopiston sisäinen wiki-alusta).

Tieteestä toiminta -verkosto edistää projektikurssipedagogiikan kehittämistä ja levittämistä Helsingin yliopistossa. Verkoston toimintaa koordinoi urapalvelut. Oppaan kirjoittajat ovat olleet verkoston toiminnassa mukana sen perustamisesta 2014 alkaen.

Oppaan kirjoittajat ja toimituskunta:

  • Riitta Kymäläinen, agroteknologian yliopistonlehtori, maatalous-metsätieteellinen
  • Eric Carver, uraohjauksen asiantuntija, urapalvelut
  • Minna Lakkala, pedagogisena yliopistonlehtori, maatalous-metsätieteellinen
  • Kimmo Kamppari, suunnittelija, urapalvelut

Kuntasektori työllistää korkeasti koulutettuja

kuntarekryKuntien ja kuntayhtymien henkilöstön koulutustaso on korkea – yli puolella kuntien 430 000 työntekijästä on korkeakoulututkinto. Myös keski-ikä on kuntatyöntekijöillä varsin korkea, ja vuosittain 16 000 – 17 000 eläköityy, joten töitä riittää sektorilla vielä tulevaisuudessakin. Urapalvelujen järjestämässä tilaisuudessa Työelämä tutuksi: töihin Suomen suurimpaan monialakonserniin? (8.3.) esiteltiin kunta-alan tarjoamia mahdollisuuksia ja rekrytointiväyliä.

Kuntasektorilta löytyy yli 7000 ammattinimekettä, joilla työskennellään, ja korkeakoulutetuille löytyy perinteisten sosiaali- ja terveysalan sekä koulutustoimen lisäksi töitä mm. viestinnän, talouden, hankintojen, lainopillisten, HR-tehtävien ja erilaisten kehittämistehtävien parista.

Opiskelijana kunta-alan töihin pääsee parhaiten käsiksi erilaisten harjoitteluiden ja sijaisuuksien kautta. Harjoittelupaikkaa hakiessaan kannattaa olla itse aktiivinen.

Omista kokemuksistaan kertoivat Anne-Mari Nivukoski ja Marianna af Hällström Kuntarekrystä, molemmille harjoittelupaikka kunta-alalta avautui oman aktiivisuuden kautta.

  • Halusin harjoittelemaan Lohjan kaupungille ja sinnikkäästi soittelin useamman kerran harjoittelupaikan perään. Vaikka ensimmäisellä kerralla paikka ei avautunut, muutaman yrityksen jälkeen sellainen löytyikin. Harjoittelun jälkeen sain vakituisen pestin Lohjan kaupungilta. Kuntatyö on paljon mielenkiintoisempaa ja monitahoisempaa kuin miltä se ulkopuolelta näyttää.

Harjoittelupaikkaa etsiessään, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan sen yksikön esimieheen, jonne haluaisi työllistyä. Suuremmat kunnat, kuten Helsinki, yleensä ilmoittelevatkin harjoittelupaikoista, mutta pienemmissä kunnissa paikka voi vaikka syntyä yhteydenoton perusteella. Lähiesimiehet tuntevat tarpeen aina parhaiten. Kunnan yleiseen sähköpostiin hakemusten lähettäminen harvemmin tuottaa tulosta.

Toinen erinomainen mahdollisuus päästä käsiksi kunnan töihin ovat sijaisuudet. Täyttämällä Kuntarekry.fi-palvelussa Keikoille kuntiin -avoimen työhakemuksen voi ilmoittaa kiinnostuksensa keikkatöihin. Lomakkeella voi valita alueen ja alan, jolla haluaa työskennellä. Ensimmäistä keikkaa edeltää haastattelu, mutta tämän jälkeen voi saada työtarjouksia tekstiviestipalvelun tai keikkakalenterin kautta. Keikkatöitä tulee yleensä kausiluontoisesti tarjolle varsinkin terveydenhuollossa, päivähoidossa sekä opetustoimessa. https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikka/1002

Pienemmissä kunnissa uran aloittaminen ja uralla eteneminen saattaa olla helpompaa kuin suurissa kaupungeissa, joissa kilpailu paikoista on kovaa ja hakijoita on paljon. Suomi on iso maa, ja tällä hetkellä Suomessa on kuntia 313 ja kuntayhtymiä noin 140, jotka toimivat itsenäisinä työnantajina.

Palkoissakin kunnat pärjäävät aivan hyvin, keskimäärin palkka on yli 3000 euroa. Kt.fi sivulta ja alustuksesta löydät enemmän tietoa palkkatasosta eri aloilla.

Kesätyöpaikkojakin kannattaa vielä hakea, haulla kesä löytyy vielä 409 avointa paikkaa. Haetuimpia ovat paikat työt kirjastoissa ja päiväkodeissa, mutta sosiaali- ja terveysala työllistää eniten

Tutustu Kuntarekry.fi-palveluun. Palvelu mahdollistaa avointen paikkojen etsimisen lisäksi oman profiilin tallentamisen ja paikkavahdin asettamisen.

Kannattaa muistaa, että Helsingillä, Vantaalla ja Espoolla on omat rekrytointijärjestelmänsä, ja näiden kaupunkien paikat löytyvät omista järjestelmistä.

www.kuntarekry.fi
www.helsinkirekry.fi
www.tyonhaku.espoo.fi

www.tyonhaku.vantaa.fi

Paljon infoa kunnista työnantajana ja muuten kunnista löytyy portaalista: www.kt.fi

Kuntarekryn materiaalit tilaisuudesta:
http://www.helsinki.fi/urapalvelut/materiaalit/Kuntarekry_080316.pdf

 

Myyttejä EU-rekrytoinneista kumoamassa

yhteiskuva bannerilla

EU-uralähettiläät

Eilen (3.3.) urapalvelujen ja Helsingin yliopiston uralähettilään järjestämässä Työelämä tutuksi: EU-uran monet mahdollisuudet -tilaisuudessa pyrittiin kumoamaan myyttejä, jotka sitkeästi yhdistetään EU- uraan ja rekrytointiin.

”Turha hakea kun ei kuitenkaan sitten työllisty”

Kilpailut ja rekrytointi on muuttunut vuoden 2010 jälkeen. Edelleen kilpailun läpäisseet joutuvat listalle, mutta listalla päässeiden rekrytoituminen EU-tehtäviin on nykyisin 90 prosentin luokkaa. Työpaikan etsimisessä pitää olla itse aktiivinen, mutta siihen saa tukea Suomen pysyvästä edustustosta Euroopan unionissa, ja laureaateilla on pääsy EU:n sisäiseen portaaliin, jossa avoimista paikoista myös ilmoitetaan. Heillä, jotka eivät vuoden sisällä rekrytoidu, on usein omia esteitä siirtymiselle EU-töihin.

”Suomalaiset eivät pärjää kilpailuissa luonteensa vuoksi”

Sitkein myyteistä on, että suomalaiset eivät sisäänpäin kääntyneen kansanluonteensa vuoksi pärjää kilpailussa, joka viime vaiheessaan edellyttää ryhmätyötä, paneelin edessä esiintymistä ja kysymyksiin vastaamista. Suomalaiset pärjäävät vertailussa kuitenkin kohtalaisen hyvin. Ja omia kokemuksiaan tilaisuudessa avasi kolme vuotta Euroopan parlamentin lehdistöyksikössä työskennellyt lehdistötiedottaja Niina Saloranta.

  • Totta kai jännitti, mutta niin jännitti kaikkia muitakin. Koko ryhmä arviointikeskuksessa tsemppasi toisiaan. Ei tarvitse olla yli-ihminen pärjätäkseen kilpailussa.

Ohjeina annettiin, että kannattaa vähän enemmän olla ulospäin suuntautunut, puhua ja hymyillä kuin mitä ehkä normaalisti tekisi, mutta olla kuitenkin aito itsensä.

Kilpailu on kolmivaiheinen ja kolmanteen vaiheeseen eli arviointikeskukseen pääsee noin kaksinkertainen määrä hakijoita kuin lopulta laureaateiksi valitaan. Ensimmäinen vaihe on tietokonepohjainen testi, joka sisältää monivalintatehtäviä. Tehtävät testaavat tekstin ymmärtämistä, numeerista ja abstraktia päättelyä. Nämä voi suorittaa omalla äidinkielellään. Tästä vaiheesta eteenpäin päässeet saavat tehtäväkseen sähköpostikorin. Sähköposti simuloi aitoa ongelmaa, jonka eteen voisi työssään joutua. Ja ongelma on ratkaistava vastausvaihtoehtojen pohjalta. Tämä suoritetaan EU:n virallisilla työkielillä, jonka itse saa valita.

Kilpailujen alkuvaiheen tehtäviä voi ja kannattaa harjoitella etukäteen. Tehtävissä toistuvat samat kaavat, ja harjoittelemalla niistä on mahdollista päästä jyvälle. Aikarajoilla ja nopeudella on suuri merkitys alkuvaiheessa. Tärkeintä on selvittää itselleen, mitä oikeastaan kysytään. Tekstin ymmärtämisosiossa pitää kiinnittää huomiota nyansseihin. Numeeriset tehtävät ovat prosenttilaskuja, mutta tärkeintä on ymmärtää, mistä prosentit pitää laskea. Esimerkkejä tehtävistä löydät Noora Saarisen esityksestä ja EPSOn sivuilta: http://europa.eu/epso/apply/sample_test/index_en.htm

”EU uralle päästäkseen on osattava täydellistä ranskaa”

Tällä hetkellä EU:n viralliset työkielet ovat englanti, ranska ja saksa. On osattava kahta EU-kieltä, joista toinen on yksi EU:n virallisista työkielistä. Tuomioistuimissa käytetään ranskaa, ja sinne työllistyäkseen sitä on osattava. Ranskan osaaminen toki tekee elämästä Brysselissä mukavampaa, kun ympäristö ja osa kollegoita ovat ranskankielisiä.

”Jos en ole opiskellut EU-asioita, ei kannata hakea”

EU-uralle voi hakeutua hyvin erilaisilla koulutustaustoilla. Suomessa ollaan enemmänkin kiinnostuneita koulutuksen substanssista kuin Euroopassa, jossa sillä on vähemmän merkitystä kuin itse tutkinnolla.

  • Euroopan parlamentin lehdistöyksikössä työskennellään hyvin erilaisin koulutustaustoin. Minullakaan ei ollut toimittajataustaa tai viestinnän koulutusta, vaan olin opiskellut Lapin yliopistossa kansainvälisiä suhteita, kertoi Niina Saloranta.

Esimerkeiksi nostettiin kirkko- ja taidehistoria, joilla on avautunut EU-ura.

On hyvä tietää perustiedot EU:n toimielimistä ja niiden suhteista, mutta kilpailuissa ei enää testata nippelitietoa EU:sta. EU-uralle hakeutumiseen pätevät aivan samat säännöt kuin muutenkin työnhakuun, on hyvä ottaa selvää ja tietää perusfaktat organisaatiosta, johon on hakeutumassa töihin.

”Uralla ei etene ellei ole suhteita tai jäsenkirjaa”

Jäsenkirjalla voi olla merkitystä EU-parlamentin ryhmien avustajien tehtävissä, mutta ei EU:n toimielimissä. Myöskään suhteita ei tarvitse olla.

”Palkat EU:ssa eivät ole enää kilpailukykyisiä”

Aloittelevan virkamiehen palkka liikkuu 5000 euron kieppeillä, joten se on aivan kilpailukykyinen suomalaisen palkkatason kanssa.

”EU on byrokraattinen ja vanhanaikainen työpaikka”

  • EU ei ole vieläkään Apple, mutta muutostakin on tapahtunut, mm. etätyö alkaa olla mahdollista, kertoi erityisasiantuntija Lotta Nymann-Lindegren, Suomen pysyvästä edustustosta Euroopan unionissa.

Jo alkuvaiheessa aloittelevan virkamiehen kanssa tehdään yhdessä urasuunnitelma, EU:lla on omat urapalvelut. Ketään ei jätetä yksin. Liikkuvuudesta eri virastojen välillä huolehditaan.

”Työn ja perhe-elämän yhdistäminen EU-tehtävissä on vaikeaa”

EU työpaikkana sopii perheille oikein hyvin. Lapsille löytyy hyvä päivähoito ja suomalainen koulu. Yleensä mukana muuttavan puolisonkin on mahdollista työllistyä. Työ on joskus hektistä, mutta työnsä voi myös hoitaa päivän aikana tehokkaasti, ja viettää illat perhe-elämää.

Hallitus ei tee mitään suomalaisten tukemiseksi EU-uralla”

Suomen hallituksella on intressi, että EU:n toimielimissä työskentelee myös suomalaisia, ja valtioneuvosto tukee hakijoita, jotka pääsevät kilpailuissa arviointikeskus-vaiheeseen saakka. Tuolloin kannattaa itse olla yhteydessä Valtioneuvoston kansliaan, EU-asioiden osastoon. Näille henkilöille pyritään järjestämään valmennusta viimeistä osiota varten.

Valtioneuvoston sivuilta löytyy myös suomenkielistä materiaalia ja oppaita kilpailusta sekä viroista: http://vnk.fi/eu/virat
Työelämä tutuksi: EU uran monet mahdollisuudet -tilaisuuden (3.3.2016) asiantuntijoita olivat:

Ryhmämentorointi avaa uusia uramahdollisuuksia

Urapalvelujen koordinoima ryhmämentorointiohjelma käynnistyy marraskuussa. Opiskelijat voivat hakea mukaan ohjelmaan 30. lokakuuta mennessä. Mukana on jo 39 mentoria.

Ryhmämentoroinnin idea on mentorin johdolla yhdessä jakaen pohtia opiskelijoita askarruttavia kysymyksiä, jotka voivat liittyvät oman uran suunnitteluun, omiin vahvuuksiin, työnhakuun, erilaisiin uramahdollisuuksiin ja työmarkkinoiden odotuksiin.

Aiemmilla kerroilla mukana olleet opiskelijat ovat kokeneet saaneensa itseluottamusta ja rohkeutta, uusia kontakteja ja verkostoja sekä ideoita uusista uramahdollisuuksista.

Katso video:

Urapalvelujen tekemä video Löydä uramahdollisuutesi – ryhmämentorointi avaa mentoroinnin moninaiset hyödyt.

– Me harjoittelimme ihan käytännössä, mitä työnhaku yrityksissä on ja miten työnantaja rekrytoijana ajattelee ja arvioi opiskelijoita – aika konkreettisiakin asioita, kertoo viime kaudella mentorina toiminut johtaja Otto Mattsson Kauppalehdestä.

Tukea myös vertaisilta

Ryhmämentoroinnin vahvuus on siinä, että osallistujan tukena ei ole ainoastaan mentori, vaan myös muut samojen kysymysten kanssa painivat opiskelijat. Mielipiteiden ja näkemysten jakaminen vertaisten kanssa on koettu antoisaksi.

– Ryhmämentoroinnissa tutustuu omiin opiskelijakavereihinsa paljon syvällisemmin, ja heidän kanssaan voi keskustella erilaisista työmahdollisuuksista – ja kaikilla on omat ideansa, kertoo ryhmämentorointiin ennen kansanedustajaksi valitsemistaan osallistunut Ozan Yanar.

Urapalvelujen tuottama video Löydä uramahdollisuutesi – ryhmämentorointi avaa mentoroinnin moninaiset hyödyt.

Miten mukaan?

Opiskelijoiden haku on nyt käynnissä ja päättyy 30.10.2015. Tänä vuonna mukana ovat seuraavat tiedekunnat ja laitokset:

humanistinen, käyttäytymistieteellinen, valtiotieteellinen ja matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta sekä tietojenkäsittelytieteen laitos, maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos sekä bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan ympäristötieteen opiskelijat (Lahden ympäristökampus).

Lähde rohkeasti ja ennakkoluulottomasti mukaan! Lue lisää ja ilmoittaudu.

Opettajien vertaismentorointi vakinaistuu

_E3F2249Viikissä kokeiltu opettajien vertaismentorointi tulee yliopiston kaikkien opettajien ulottuville. Mentorointiryhmän vetäjäksi haluavat voivat hakea syyskuussa alkavaan koulutukseen.
Kaipaatko vertaistukea opettamiseen? Syksystä alkaen vertaismentorointi laajenee koko yliopistoon ja mentorointiryhmien vetäjille järjestetään henkilöstökoulutusta.

– On hienoa, että yliopiston johto pystyy tukemaan opettajien omaa aloitetta. Vertaismentorointi antaa tukea esimerkiksi niille opettajille ja tutkijoille, jotka eivät juuri sillä hetkellä pysty sitoutumaan pitkäkestoiseen pedagogiseen koulutukseen. On kuitenkin hyvin tärkeää, että opettajien työsuunnitelmissa aidosti huomioidaan tämänkin ohjelman vaatima ajankäyttö, toteaa opetuksen vararehtori Keijo Hämäläinen.

Kollegiaalista tukea

Monet opettajat kokevat olevansa opetustilanteessa yksin.  Opettajien tuen tarpeeseen ei pystytä vastaamaan pelkästään jo olemassa olevan koulutuksen turvin, ja aina tukea ei löydy omalta laitokselta.

Vertaismentorointi lähtee ajatuksesta, että opetustyötä tekevillä on annettavaa toisilleen. Vertaisten ryhmässä jaetaan kokemuksia, pohditaan käytäntöjä ja toimintaympäristöjä sekä opitaan yhdessä. Ryhmät muodostuvat sekä kokeneista että vähemmän kokeneista opettajista ja vertaismentorista, joka vastaa ryhmän toiminnasta.

Opettajien akatemian aloitteena mallia on pilotoitu hyvin kokemuksin vuodesta 2013.

– Viikissä vetämässäni vertaismentorointiryhmässä mietimme yhdessä opettamisen eettisten ulottuvuuksien moninaisuutta, toimintatapoja haastavissa tilanteissa ja erilaisten henkilöiden kanssa sekä montaa muuta periaatteellista ja käytännön asiaa. Ryhmällemme oli tärkeää luoda hetkellinen suvanto muutoin hektisen työn tohinan keskelle, kertoo yliopistonlehtori Sari Timonen.

Syksyllä mukaan!

Helsingin yliopistossa alkaa syksyllä ohjelma, jossa koulutetaan vertaismentorointiryhmien vetäjiä. Koulutuksissa keskitytään muun muassa mentorointiin prosessina ja oman ryhmän ohjaamiseen. Koulutuspäivien lisäksi ohjelman ytimen muodostavat vertaismentorointiryhmien tapaamiset. Kullakin koulutukseen osallistuvalla on oma viiden-kuuden hengen ryhmä mentoroitavia ohjattavanaan.

Erityisesti kiristyvien resurssien aikana vertaistuen merkitys kasvaa. Laitosten ja tiedekuntien on kuitenkin sitouduttava toimintaan siten, että ryhmien vetämiseen ja niihin osallistumiseen käytettävä työaika huomioidaan opettajan kokonaistyöaikasuunnitelmassa. Erillistä korvausta vertaismentoreille ei makseta.

Päätöksen opettajien vertaismentoroinnin vakinaistamisesta teki keväällä yliopiston opintoasiainneuvosto. Mentorointia koordinoidaan urapalveluissa.

Vertaismentorointiryhmien vetäjille järjestetään henkilöstökoulutusta. Tutustu ja hae ohjelmaan HENKAN kautta, viimeinen hakupäivä on 18.9.
http://www.helsinki.fi/henkilostokoulutuskalenteri

Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan vertaismentorointiryhmään mentoroitavana, lue lisää ja ilmoittaudu e-lomakkeella 9.10. mennessä:
https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/62108/lomake.html

Lisätietoja ohjelmasta antaa 3.8. alkaen urapalvelut, Minna-Rosa Kanniainen, minna-rosa.kanniainen@helsinki.fi

Lähteitä ja lisätietoja:

Kuva: Linda Tammisto

Projektikurssi: vaalitentti opiskelijoiden voimin

Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan toteutti viime keväänä ensimmäistä kertaa Valdebatt-projektikurssin, joka huipentui opiskelijoiden suunnittelemaan ja vetämään vaalitenttiin. Svenska YLE televisioi tentin ja lähetti sen suorana YLE Areenan kautta.

Vaalitentti Svenska social- och kommunalhögskolan aulassa.

Vaalitentti Svenska social- och kommunalhögskolan aulassa.

Kurssin vastuuopettaja, yliopistonopettaja Martin Björklund avasi kurssin syntyhistoriaa.

– Ajatus syntyi, kun opiskelijamme järjestivät perinteisen vaalitentin Sockomissa ja pyysivät minua puheenjohtajaksi ja samalla lasteni koulussa, järjestettiin puolueenjohtajien televisioitu vaalitentti. Tymäkän espresson jälkeen ajattelin, että miksi ei myös meillä. Asiasta innostuivat ensin kollegani, ja myöhemmin myös Svenska YLE, johon otin yhteyttä.

Kurssi yhdisti tieteellisen pohjatyön sekä käytännön yhteistyön ja harjoittelun Svenska YLE:n tiloissa ja ohjauksessa. Itse tentin suunnittelua edelsi tieteellinen pohjatyö. Opiskelijat haastattelivat opettajia ja muita asiantuntijoita, tutkivat puolueohjelmia, mediaa ja puolueiden toimintaa sekä vaalikoneita. Näiden pohjalta luotiin konteksti, josta edettiin itse keskustelun miettimiseen ja kysymyspatteriston luomiseen.

– Varsin perusteellisen pohjatyön jälkeen mukaan tuli Svenska YLE. Opiskelijat pääsivät harjoittelemaan kameran edessä työskentelyä. Kameralle puhuminen on oma taiteenlajinsa. Toisena harjoittelupäivänä opiskelijat pääsivät harjoittelemaan haastattelua ja testaamaan luomaansa kysymyspatteristoa kokeneiden politiikan toimittajien kanssa, jotka vastailivat opiskelijoiden kysymyksiin kuten yleensä poliitikot vastailevat.

Opiskelijoille harjoittelu Svenska YLE:llä oli erittäin antoisaa ja valmisti tentin juontamiseen. Opiskelijat myös valitsivat ja kutsuivat tenttiin osallistuneet panelistit paikalle itse.

Itse vaalitentti onnistui loistavasti ja keräsi Svenska social- och kommunalhögskolanin aulan täyteen kuulijoita. Vaikka kurssin tuloksena oli onnistunut 90 minuutin televisioitu vaalitentti, opittavaakin jäi. Huomattiin, että on tärkeää, että kurssin yhteistyökumppani olisi tiiviimmin mukana jo kurssin suunnitteluvaiheessa.

– Nyt kurssin tuotoksena päädyttiin melko perinteiseen tuotteeseen eli vaalitenttiin. Lopputulos olisi voinut olla mullistavampi, jos suunnitteluvaiheessa olisi ollut enemmän aikaa pohtia odotuksia yhdessä kumppanin kanssa, summaa Martin.

Tutustu uuteen Tieteestä toimintaa -projektikurssien sivustoon.

Rohkeutta, virkistymistä ja aikaa pohtia – näitä mentorit saivat ryhmämentorointiohjelmasta itselleen

Eilen 27.4. Minervatorilla päätettiin ryhmämentorointiohjelman toinenkin puolikas, jossa olivat mukana käyttäytymistieteellisen, teologisen ja bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan opiskelijat ja mentorit.

Lukuvuoden 2014-2015 ryhmämentorointiohjelma saatiin päätökseen Minervatorilla.

Lukuvuoden 2014-2015 ryhmämentorointiohjelma saatiin päätökseen Minervatorilla.

– Mentoroinnissa on tärkeää, että pääsee peilaamaan itseään ja omaa tarinaansa henkilön kanssa, jolla on kokemusta työelämästä. Prosessi on kokemus myös mentorille, joka pääsee oppimaan uusista ajatuksista opetuksessa. Se on tilaisuus päästä kertomaan omista suunnitelmaan ja saada siitä ryhmän arvio, kertoi työelämäsuhteiden suunnittelija Maria Buchert omassa avauspuheenvuorossaan.

Päätöstilaisuudessa mentorit kokoontuivat jakamaan kokemuksiaan siitä, mitä oli olla mentori.

Puolen vuoden aikana ryhmissä oli mietitty unelmia, harjoiteltu hissipuheita ja käyty läpi CV:eitä oman osaamisen sanoittamisen näkökulmasta. Työllisyystilanne oli puhuttanut. Aktoreilla oli kysymyksiä, mistä löytyvät piilotyöpaikat – missä ne työt ovat, joissa alalta valmistuvat ovat. Opiskelijoita oli rohkaistu siihen, että kaikesta kokemuksesta voi olla hyötyä, oli se työpaikka vaikka kaupan kassalla – silloinkin on työympäristössä, jota voi tarkkailla ja josta voi oppia. Työpaikkahaastatteluihin kannattaa mennä, vaikka juuri se haussa oleva työpaikka ei avautuisi tai olisi se unelma, hyvä haastattelu ja kokemus hakijasta voi jäädä haastattelijan mieleen, ja poikia muita mahdollisuuksia.

Ja vaikka ohjelma käynnistyi juuri joulun alla, mentorit kokivat saavansa virtaa itsekin, kun tapaamiset käynnistyivät.
– Vaikka ensin ajattelin, että mihin olen taas lupautunut, joulu on tulossa ja tekemistä riittää, mutta koin virkistyväni opiskelijoiden tapaamisesta.

Mentorit olivat yllättyneitä siitä rohkeudesta, jota opiskelijoilla oli. Huolista riippumatta opiskelijoilla riitti rohkeutta tavoitella unelmiaan.

Ohjelman aikana koettiin iloisia tapahtumia, osa aktoreista oli työllistynyt – mutta niin oli kahdella mentorillakin vaihtunut työpaikka. Prosessi antoi aikaa myös mentoreille pysähtyä miettimään omia valintojaan – ja ilmeisesti myös rohkeutta seurata omia unelmiaan.

Helsinki Walks – kierroksia kaupungin historiaan

”Helsinki Walksin idea on, että jokainen voi hyödyntää akateemista ydinosaamistaan suunnittelemalla Helsinkiin sijoittuvan kaupunkikävelyn oman kiinnostuksensa pohjalta ja vetämällä kävelyitä asiakkaille tilauksen mukaan.”

helsinkiwalks1-1024x681

Historian oppiaineen suojissa heräsi muutama vuosi sitten tarve tuotteistaa historian osaamista. Syntyi yritys nimeltään Helsinki Walks Oy, joka on muutaman vuoden tuottanut Helsingin historiaan liittyviä kiertokävelyitä. Filosofian maisteri Eeva Kotioja ja maisterivaiheen opiskelija Iisa Aaltonen käväisivät Urapalveluissa kertomassa yrityksestä.

”Yrityksen syntymisestä on olemassa useita tarinoita. Kävi vain niin, että usealle historian parissa opiskelevalle ja työskentelevälle tuli tarve tuotteistaa osaamistaan. Syksyllä muutama heistä oli Euroopan historian professorin Laura Kolben Helsinkiä ja tuotteistamista koskevalla kurssilla. Siitä idea lähti etenemään. Nyt mukana on sekä perustutkinto-opiskelijoita, jatko-opiskelijoita, tutkijoita ja henkilökuntaa”, kertovat Kotioja ja Aaltonen.

Helsinki Walksin idea on, että jokainen voi hyödyntää akateemista ydinosaamistaan suunnittelemalla Helsinkiin sijoittuvan kaupunkikävelyn oman kiinnostuksensa pohjalta ja vetämällä kävelyitä asiakkaille tilauksen mukaan. Helsinki Walks markkinoi ja myy kävelyn asiakkaalle sekä maksaa kävelyn vetäjälle sovitun palkkion. Tällä hetkellä valikoimassa on kahdeksan erilaista kaupunkikävelyä ja lisää tulee. Tarvittaessa yritys voi myös laatia asiakkaalle räätälöidyn sisällön kävelylle.

”Puskaradio on osoittautunut tehokkaimmaksi markkinointivälineeksi. Kävelyllä käyneet ovat kertoneet palvelustamme eteenpäin ja näin olemme saaneet lisää asiakkaita”, Kotioja kertoo yrityksen kasvusta.

Kävelyjen sisältöä ei ole tarkoituksella rajoitettu vaan jokainen kävelyn vetäjä on saanut käyttää asiantuntemustaan kävelyn suunnittelussa. Vain kävelyn kesto ja ryhmän enimmäiskoko on etukäteen päätetty.

”Helsinki Walks ei työllistä täysipäiväisesti vaan kaikki ovat mukana tuntiveloituksella. Omistajille yritys on ollut hyvää numeroharjoitusta sekä antanut ymmärrystä yritystoiminnan perusteista. Mutta kävelyjen pitäjille kysymys on ennen kaikkea oman mielenkiinnon ja asiantuntemuksen tuotteistamisesta”, kertoo Kotioja.

Aaltonen ja Kotioja kannustavat opiskelijoita perustamaan omia yrityksiä. Sitä ennen on kuitenkin syytä miettiä mistä löytyy maksavat asiakkaat ja miettiä mikä on se konkreettinen tuote, jonka aikoo myydä.

Lisätietoa: www.helsinkiwalks.fi

Kirjoittaja ja kuva:
Kimmo Kamppari, urapalvelut