Innostus, prosessointikyky ja digitaalisen maailman tuntemus – opiskelijoiden vahvuuksia työmarkkinoilla

Ace Consulting on vuonna 2008 perustettu yritys, joka tarjoaa yrityksille opintojen loppuvaiheessa olevia tai vastavalmistuneita opiskelijoita vaativiin projektitehtäviin. ACE on tähän mennessä tarjonnut lähes 40 opiskelijalle mahdollisuuden kehittyä projektiosaajana, konsulttina ja yrittäjänä. Yrityksen perustajiin kuuluva Tommi Laivuori kävi toukokuussa urapalveluissa ja keskustelimme konsultoinnista, urataidoista sekä opiskelijoiden vahvuuksista työelämässä.

”Opiskelijoilla on työmarkkinoilla kolme valttia, joilla voi kompensoida puutteita substanssiosaamisessa, urakehityksessä ja kokemuksessa. Ensinnäkin opiskelijat ovat innostuneita uusista jutuista eivätkä ole urautuneita vanhoihin toimintamalleihin tai ajattelutapoihin. Innostuksella on taipumus levitä organisaatiossa ja ravistella yrityksiä hyvällä tavalla.

Toiseksi asiakkaat ovat todenneet, että opiskelijoilla on erinomainen asioiden prosessointikyky. Ja kolmas vahvuus on digitaalisen maailman ymmärrys. Nuoret ovat paremmin sisällä digitaalisessa ympäristössä ja siten tuovat uutta näkemystä yritysten käyttöön.”WP_20150811_005

Laivuori tietää mistä puhuu, sillä hän oli käynnistämässä jo opiskeluaikanaan opiskelijoille suunnattua rekrytointiyritystä.

”Aloitin vuonna 2000 opinnot silloisessa Teknillisessä korkeakoulussa pääaineena tuotantotalous. Halusin yhdistää matemaattista osaamista toiseen minua kiinnostavaan alaan eli psykologiaan. Siten päädyin opiskelemaan työpsykologiaa. Opintojen ohessa tein normaaleja opiskelijalle sopivia töitä mm. McDonaldsissa ja HP:lla. Tilanne kuitenkin muuttui 2004, kun tutulla tuli tarve saada nuoria konsultteja vaikka yrityksessä oli rekrytointikielto. Syntyi ajatus perustaa yritys, jonka kautta yritykset ja opiskelijat kohtaisivat. Idea kantoi ja yritys lähti kehittymään hyvin.”

Valmistuttuaan 2006 Laivuori päätti jatkaa konsulttiprojekteissa mutta nyt oman yrityksen kautta.

”ACE:n toiminnan ydin on auttaa sekä yrityksiä että opiskelijoita. Autamme yrityksiä löytämään hyviä nuoria kykyjä tekemään projektiluonteisia tehtäviä, jotka eivät ole liian helppoja eivätkä toisaalta liian vaikeita vastavalmistuneelle. Monille yrityksille toimimme myös trainee-partnerina. Autamme ohjauksen järjestämisessä, joka yleensä on se eniten yrityksen resursseja vaativa tehtävä. Lisäksi rakennamme yhteistyötä yliopiston suuntaan. Hyvät asiakasprojektit ovat käyntikortti yritykselle, kun se haluaa markkinoida itseään opiskelijoille. Opiskelijat taas saavat meiltä työkokemusta, projektiosaamista sekä sparrausta konsultin tehtäviin.”

ACE:n toimintamalliin kuuluvat mentorit, jollaisina toimivat kokeneet liike-elämän asiantuntijat.

”Riippuen projektista ja sen vaatimuksista, mentorit antavat opiskelijoille neuvoja miten asiakkuudet toimivat, mitä kannattaa tehdä ja miten rakentaa uraa. Käytännössä annamme ohjausta ja sparrausta nuorille sekä konsultin että yrittäjän työhön. Mentoreilla on myös tärkeä rooli yrityksen toiminnan kannalta sillä mentoreiden verkostot ovat poikineet opiskelijoille mielenkiintoisia työmahdollisuuksia.”

Selkeimmät puutteet opiskelijoilla on oman työn johtamisessa.

”Projektit itsessään ovat oppimisprosesseja joissa opitaan tekemällä. Opinnoissaan opiskelijat eivät useinkaan joudu samalla tavalla pohtimaan budjettia, aikataulua tai tavoitteellisuutta kuin työelämään siirryttäessä. ACE tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden kehittyä näillä osa-alueilla jo opiskeluaikana.”

Entä miltä työmarkkinat näyttäytyvät ACE:n kaltaisen konsulttiyrityksen näkökulmasta?:

”Palkkatyön määrä on vähentynyt siinä missä yrittäminen on lisääntynyt. Työmarkkinat ovat polarisoitumassa siten, että on niitä jotka vastentahtoisesti työllistävät itsensä ja sitten on tällaiset supertemp-markkinat, joilla toimivat he jotka nimenomaan etsivät mielenkiintoisia projektitehtäviä vakiintuneiden työsuhteiden sijaan.”

Entä jos tuotteistaisit osaamisesi?

Jos urapolku näyttää tökkivän tai muuten mietit vaihtoehtoja, yksi tapa saavuttaa tavoitteesi on tuotteistaa osaamisesi. Filosofi, yrittäjä, tutkija ja muusikko Lauri Järvilehto on yksi mielenkiintoisista akateemisista tuotteistajista, jotka tuntuvat tietävän mistä puhuvat. Jos nimi ei vielä ole tuttu niin Filosofian Akatemia saattaa jo olla. Yritykseen törmää tätä nykyä niin seminaareissa kuin yritysten projektikertomuksissa. Kävin Bulevardilla kyselemässä Järvilehdolta neuvoja oman osaamisen tuotteistamiseen, myymiseen ja muutamaan muuhun asiaan.

Ideanne on tutkia ja tuotteistaa tutkimusta. Miten päädyit perustamaan Filosofian Akatemian ja minkälaisena näet tutkimuksen ja tuotteistamisen suhteen yrityksessä?

Akateeminen vapaus on valitettavan monelle illuusiota, koska rahoitus ohjaa tutkimusta tiettyyn suuntaan. Väitöskirjaa tehdessäni minua kiinnosti uuden luominen ja näkökulmani oli sellainen, ettei siihen ollut helppo saada rahoitusta. Se sai minut pohtimaan voisiko asiat tehdä toisin? Lähdin purkamaan tekemääni tutkimusta yleistajuiseen muotoon ja miettimään mitä hyötyä tutkimuksesta olisi yrityksille. Vuoden päästä kasassa oli neljä kurssia joita saattoi tarjota asiakkaille.

Filosofian Akatemiassa tutkimus on vahvasti läsnä kaikessa mitä teemme ja pidämme tutkimuskohteiden valinnan omissa käsissämme. Tutkimus antaa pohjan, jonka päälle voimme luoda tuotteita ja käytännön ratkaisuja asiakkaillemme.

Jos nyt pitäisit luentoa opiskelijoille, jotka pohtivat oman osaamisen tuotteistamista, mitkä olisivat kolme neuvoasi heille?

Ensinnäkin oma innostus on kaiken a ja o. Vain innostus auttaa luomaan jotain jännittävää ja motivoi tekemään parhaansa.

Toiseksi perusmarkkinointiviestinnän pitää olla kunnossa. Viestinnällä luodaan siltoja ja saadaan yhteys ihmiseen. Siksi vastuu viestin ymmärtämisestä on lähettäjällä itsellään. Viestin perillemenoa helpottaa jos siivoaa omasta viestinnästä pois kaikki vastaanottajan kannalta epäolennaiset asiat.

Kolmas neuvoni on meneminen asiakkaan luokse. Itse kannatan Piilaaksomallia, jota mm. Steve Jobs käytti. Applen ollessa vielä alussa, Jobs meni asiakkaan luokse ja myi idean ennen kuin yhtään tietokonetta oli valmiina. Vasta saatuaan kaupat, Jobs ja Wozniak haalivat kokoon tekijöitä valmistamaan jo myymiään koneita. Tarinan opetus on, ettei ole järkevää kuluttaa aikaansa tuotteeseen jolle ei ole asiakkaita.

Järvilehdon vuonna 2012 kirjoittama Upeaa työtä (Tammi) tarjoaa vinkkejä oman työuran suunnitteluun.

Järvilehdon vuonna 2012 kirjoittama Upeaa työtä (Tammi) tarjoaa vinkkejä oman työuran suunnitteluun.

Jos nyt perustaisit Start Upin, miten toimisit?

Minulla pitäisi olla tuoteidea josta olisin itse liekeissä. Toiseksi kokoaisin tiimin, jossa olisi todellisia superstaroja. Sitten menisin esittelemään ideaani tuotteesta riippuen joko asiakkaille tai rahoittajille.

Valmennusliiketoiminnassa on järkevää mennä asiakkaan luokse ja myydä idea. Sen sijaan esimerkiksi B to C puolella prototyyppillä, kuten appsilla, on tärkeä rooli. Pitää olla jollain asteella käyttökelpoinen tuote josta asiakas on valmis maksamaan. Jotta prototyypistä saadaan hyvä, sitä tekemään tarvitaan ammattilaisia ja heille pitää maksaa palkkaa. Start Up maailmassa koko tiimin tulee sitoutua projektiin 24 h vuorokaudessa ja siksi rahoittajia on hyvä olla mukana alusta lähtien.

Yleisesti kannattaa lukea ja perehtyä asiaan jota on kehittämässä. Vanha totuus on, ettei yksikään liiketoimintasuunnitelma selviä ensimmäisestä asiakastapaamisesta.

Jos olisit aloitteleva yrittäjä ja haluaisit testata ideaasi, olisiko paras tapa lähestyä potentiaalista yhteistyökumppania tai asiakasta sähköposti, puhelin vai henkilökohtainen tapaaminen?

Puhelin on yrittäjän salainen ase. Kannattaa harjoitella kertomaan asiansa kohteliaasti ja siten, että 5-10 sekunnissa onnistut rakentamaan luottamuksen kuulijaan. Eikä puhelu saisi olla kahta minuuttia pidempi. Puhelimessa ei tehdä kauppoja vaan se on keino päästä henkilökohtaiseen tapaamiseen.

Jos kaikki menee nappiin ja onnistuu saamaan ajan sovittua, kannattaa huomioida muutama seikka. Ensinnäkin tunnin tapaamisesta vähintään puolet pitäisi käyttää asiakkaan kuuntelemiseen. Liian moni huippumyyjä menee siihen ansaan, että kehuu omaa tuotettaan eikä kuuntele mitä asiakas toivoo. Vain Applen asemaan päässeen yrityksen myyntiedustaja on ehkä siinä tilanteessa, että hänellä on varaa käyttää asiakkaan aikaa oman viestinsä kertomiseen.

Tapaamisen tärkein tavoite on synnyttää luottamusta. Jos myyjästä tuntuu siltä, ettei tuote ole se mitä asiakas tarvitsee, kannattaa ennemmin kieltäytyä myymästä ja ehdottaa kilpailijan tuotetta kuin tuhota luottamus myymällä jotain mitä asiakas ei tarvitse.

Sähköpostia en suosittele. Se on kylmä tapa lähestyä ihmistä, joka ei mitenkään osaa odottaa häntä lähestyttävän.

Jos tarvitaan lisää asiakkaita, kehotan ottamaan puhelimen käteen ja aloittamaan soittelun yrityksiin. Se on paras tapa hankkia uusia asiakkaita.

Sinulla on useita rooleja, olet ollut muun muassa yrittäjä, tutkija, filosofi ja muusikko. Teetkö asioita yhtä aikaa vai keskitytkö yhteen rooliin kerrallaan?

Teen kaikkea yhtä aikaa :).

 

Entä jos en kuvailisikaan itseäni, vaan antaisin muiden kertoa millainen työntekijä olen?

Eilen keskiviikkona Kumpulan Physicumilla järjestettiin Työelämä tutuksi- talentit työmarkkinoilla -tilaisuus, jossa annettiin työnhakuun liittyviä vinkkejä ja vastattiin opiskelijoita askarruttaviin kysymyksiin. Urapalveluiden ja aTalentin yhteistyössä järjestämä tapahtuma antoi allekirjoittaneelle muutaman oivalluksen:

  1. Työhakemuksessa on helppoa sortua ylimalkaisiin fraaseihin, kuten ”olen ulospäinsuuntautunut ja dynaaminen supertekijä”. Tehokkaampaa on kertoa minkälaista palautetta olet saanut aikaisemmissa työpaikoissa. Esimerkiksi ”esimieheni mukaan, olin hyvä tiimipelaaja ja selvisin haastavistakin tehtävistä itsenäisesti”. Tietenkään itsensä kuvailemista ei pidä unohtaa, mutta monipuolisuus hakemuksessa tuskin on haitaksi.
  2. Soittaminen kannattaa tehdä ennen hakemuksen lähettämistä, ei sen jälkeen. Ja lisäksi soitettaessa kannattaa todellakin miettiä mikä on se kysymys johon haluaa saada vastauksen. Soittaminen vain ilmoittaakseen, että laitoin teille nyt hakemuksen ei ole tehokkain tapa viestiä kiinnostuksesta työpaikkaa kohtaan.

    aTalentin Poola antaa ohjeita hyvään hakemukseen.

    aTalentin Poola antaa ohjeita hyvään hakemukseen.

  3. Perinteiset työnhakukanavat menettävät merkitystään koko ajan, siksi näkyvyys LinkedIn:ssä ja muissa sähköisissä kanavissa ei ole ainakaan haitaksi. Suurimmilla rekrytointiyrityksillä on omat tietokannat joihin opiskelija voi tallentaa tietonsa. Näitä tietokantoja käytetään mm. hiljaisissa hauissa, joita en välttämättä laiteta ollenkaan julkiseen hakuun. Kannattaa siis päivittää tietonsa rekrytointiyritysten sivuilla myös piilotyöpaikkojen vuoksi.

Lopuksi on syytä sanoa, että yrityksiä, tehtäviä ja hakijoita on monenlaisia. Siten täysin tyhjentävää vastausta siihen kuinka toimia työnhaussa on vaikea antaa. Tietyt perusasiat on hyvä opetella mutta tilaa kannattaa jättää myös omalle intuitiolle.

Katso tilaisuudessa esitetyt diat.

Ryhmämentorointi – työelämätaidot kehittyvät yhteistyöllä

Maanantaina 20. huhtikuuta pidettiin yksi tämän vuoden ryhmämentoroinnin päätöstilaisuuksista Siltavuorenpenkereellä. Paikalla oli opiskelijoita, mentoreita, tiedekuntien koordinaattoreita kuin urapalvelutkin.

Ryhmämentoroinnissa Helsingin yliopiston maisteriopiskelija valitsee mentoreista oman urasuunnitelmansa kannalta parhaan vaihtoehdon ja hakee hänen ryhmäänsä. Haku ryhmämentorointiin on joka syksy ja aloitustilaisuus sekä ensimmäiset tapaamiset pidetään ennen joulua. Mentoreina toimivat yliopistosta valmistuneet alumnit, joilla on kokemusta työelämästä ja näkemystä työelämätaidoista. Jokainen ryhmä (aktorit) ja mentori yhdessä päättävät mentorointiohjelman sisällöstä ja toteuttamistavasta. Tavoitteena on kehittää aktoreiden työelämätaitoja, itsetuntemusta ja verkostoja. Mentorointi edellyttää sekä aktoreilta että mentoreilta sitoutumista puoli vuotta kestävään ohjelmaan.

11169613_10153837480893957_194238585127246633_o

Kauppalehti Tietopalvelujen johtaja Otto Mattsson toimi jo toista kertaa mentorina. Tilaisuudessa Mattsson kertoi näkemyksiään hyvästä mentoroinnista.

Tilaisuudessa puhunut Kauppalehti Tietopalvelujen johtaja Otto Mattsson painotti omille aktoreilleen tavoitehakuisuutta, käytännön tekemistä ja yhdessä oppimista. Mattssonin mukaan työelämässä vaaditaan kykyä tavoitteelliseen toimintaan. Pitää olla jokin tavoite, jota kohti määrätietoisesti pyrkii. Lisäksi parhaiten oppii näkemällä vaivaa ja tekemällä asioita käytännössä sen sijaan, että vain opiskelee asioita teoriassa. Yhtenä ryhmämentoroinnin hyvänä puolena Mattsson näkee ryhmässä oppimisen. Aktorit ovat toistensa parhaita sparraajia ja mentorin tehtävä on ohjata prosessia oikeaan suuntaan.

Mikäli sinua kiinnostaa ryhtyminen mentoriksi tai aktoriksi, ole yhteydessä tiedekuntaasi tai käy osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/mentorointi/.

 

Helena Miettinen AMKE Oy:stä: Olemme saaneet tutustua erinomaisen hienoihin ja idearikkaisiin humanistiopiskelijoihin

Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy:llä on vuosien perinteet yliopisto-opiskelijoiden palkkaamisesta harjoittelijoiksi. Kysyimme kehittämispäällikkö Helena Miettiseltä, miten hän näkee harjoittelijoiden hyödyt yritykselle.

AMKE Oy:n kehittämispäällikkö Helena Miettisellä on pelkästään hyvää sanottavaa humanistiharjoittelijoista.

AMKE Oy:n kehittämispäällikkö Helena Miettisellä on pelkästään hyvää sanottavaa humanistiharjoittelijoista.

Minkä alan harjoittelijoita yrityksessänne on ollut ja millaisia tehtäviä he ovat tehneet?

HM: AMKEssa on ollut humanistiharjoittelijoita vuodesta 2008 saakka. He ovat olleet mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa valtakunnallista Elinikäisen oppimisen kampanjaa. Tehtäviin on kuulunut nettisivujen päivittämistä, markkinointia, myyntiä, artikkelien kirjoittamista, verkostossa toimimista ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa.

Miten harjoittelijat löytyivät?

HM: Harjoittelijat ovat löytyneet humanistiseen tiedekuntaan jätetyn harjoittelupaikkailmoituksen kautta.

Miksi Helsingin yliopiston opiskelija?

HM: Olen ollut töissä Helsingin yliopistossa ja sen lisäksi AMKEn toimisto sijaitsee Helsingissä. Olen halunnut palkata humanisteja, koska luotan heidän hyvään koulutukseensa ja kirkkaisiin ideoihin.

Mitä hyötyä harjoittelusta on yrityksellenne ollut?

HM: Olemme saaneet tutustua erinomaisen hienoihin ja idearikkaisiin humanistiopiskelijoihin. Olemme saaneet heiltä paljon tuoreita näkökulmia ja erinomaista apua työssämme.

Miten ohjaus oli järjestetty?

HM: Opiskelijat ovat toimineet työpareina tehtävässä kampanjassa, sitä kautta heitä on ollut luontevaa ja helppoa ohjata. Opiskelijat ovat olleet myös aika itseohjautuvia ja tavoiteorientoituneita. 

Mitä vinkkejä antaisit työnantajalle, joka harkitsee harjoittelijan palkkaamista / pro gradu -työn teettämistä?

HM: Suosittelen lämpimästi harjoittelijoiden palkkaamista ja pro gradun teettämistä opiskelijoilla. Ihan jokainen organisaatio hyötyy yliopistoyhteistyöstä, opiskelijoiden tuomista raikkaista mielipiteistä ja vankasta tiedepohjasta.

Sosiaalinen media työnhaussa – maksaako nähdä vaivaa?

Jos jollekin on vielä epäselvää miten merkittävä voima sosiaalinen media maailmassa on, kannattaa käydä katsomassa seuraava video:

social

Eikä työnhaku ole poikkeus. Tämä oli Universum Finlandin markkinointipäällikkö Anne Hyttisen pääsanoma perjantaina 17.4. Tiedekulmassa järjestetyssä Työelämä tutuksi-tilaisuudessa. Tilaisuuden järjestäjänä toimi yliopiston urapalvelut. Hyttisen esitys: Sosiaalinen media – oman osaamisen näyteikkuna piirsi hyvin vahvan argumentin sen puolesta, että varsinkin omaa ammatillista profiiliaan luovalle asiantuntijalle sosiaalinen media ja verkko ylipäätään on aivan keskeinen kanava viestiä osaamistaan.

Hyttisen mukaan hyviä työpaikkoja on rajallisesti ja hakijoita paljon. Mikäli uskomme Nalle Wahlroosia, globaalit työmarkkinat tuovat helposti noin miljardi potentiaalista tekijää myös länsimaiden työmarkkinoille. Erottautuminen muista hakijoista on siten tärkeää ja sosiaalinen media yksi hyvä keino.

Hyttisen mielestä sosiaalisen median hyvät puolet ovat nopeus, helppokäyttöisyys, oman brändin viestiminen sekä verkostojen luominen ja ylläpitäminen. Työmarkkinoiden totuus on, että vain noin 20 % työpaikoista tulee julkiseen hakuun. Valtaosa paikoista täytetään hyväksi käyttäen organisaation olemassa olevia kontakteja. Siten verkostoilla on merkittävä rooli työpaikan löytämisessä. Hyttisen mukaan sosiaalisen median avulla voi viestiä omaa osaamistaan sekä ylläpitää yhteyttä oman alan muihin osaajiin. Sillä tavalla voi luoda mielikuvaa omasta osaamisestaan vaikkei olisi tavannut verkostonsa kaikkia jäseniä henkilökohtaisesti.

Mitä sosiaalisessa mediassa sitten pitäisi tehdä? Nykyään erityisesti hakijan persoonalla ja sopivuudella organisaatioon on enemmän merkitystä kuin esimerkiksi koulutuksella. Sosiaalisessa mediassa omaa persoonaa, kuten harrastuksia tai osaamista, voi tuoda paremmin esille kuin pelkällä hakemuksella. Usein käyttämäni esimerkki kertoo akateemisesta ystävästäni, joka sai hyvän työpaikan osittain siksi, että oli etevä kamppailulajeissa. Itse toimistotyöllä ei ollut mitään tekemistä kamppailulajien kanssa, mutta se katsottiin eduksi.

Jos sosiaalisen median käyttö työnhaussa kiinnostaa muttet ole varma miten edetä, kannattaa olla yhteydessä Helsingin yliopiston urapalveluihin.

Tiedätkö miten toimia, jos joudut työnhaussa videohaastatteluun? Entä jos hakemaasi työpaikkaan voi lähettää video-CV:n?

Video-CV Workshop Viikin Think Companyllä huhtikuussa 2015

Video-CV Workshop Viikin Think Companyllä huhtikuussa 2015. Kuva: Maria Sojakka aTalent Recruiting Oy.

Näihin kysymyksiin etsittiin vastausta Helsingin yliopiston urapalveluiden ja aTalent Recruitingin yhdessä toteuttamassa Video-CV Workshopissa Viikin Think Companyllä 14. huhtikuuta. aTalentin Recruitment Coordinator Poola Isomäki alusti tilaisuutta kertomalla, miten kameran edessä tulisi käyttäytyä ja mitä asioita ottaa huomioon mm. kameran asettelun suhteen.

Videohaastattelu on tilanne, jossa haastattelija on etukäteen nauhoittanut tai laatinut kysymykset. Näihin kysymyksiin hakija vastaa kirjautumalla haastattelujärjestelmään ja nauhoittamalla vastaukset annettuihin kysymyksiin.

Video-CV on taas yleisluontoinen kuvaus hakijasta, minkälainen työ häntä kiinnostaa ja missä asioissa hakija on hyvä. Videolla hakijan persoonallisuus pääsee paremmin oikeuksiinsa kuin perinteisellä paperisella CV:llä. Videon sisältöä miettiessä voi käyttää hyväksi esimerkiksi Urapalveluiden julkaisemaa opasta piilotyöpaikan löytämiseksi. Videoidun CV:n tulisi täydentää paperista versiota eikä olla sen referaatti.

Mitään varsinaisia teknisiä vaatimuksia videon tekoon ei ole. Tietokone, jossa on toimiva web-kamera sekä mikrofoni riittävät hyvin. Etukäteen kannattaa tarkistaa molempien toimivan kunnolla.  Myös verkkoyhteys on tarpeen jos videohaastattelu tallennetaan työnantajan järjestelmään.

Tiivistetysti kameran edessä tulisi olla mahdollisimman paikallaan ja katsekontakti pitää kamerassa. Kamera tai läppäri kannattaa sijoittaa silmien korkeudelle ja siten, että puhuja näkyy hartioista ylöspäin. Liian kauaksi asetettu kamera/mikrofoni voivat heikentää äänenlaatua. Muutenkin kuvauspaikan tulisi olla rauhallinen ja taustan mahdollisimman neutraali sekä siisti. Jostain syystä taustalla näkyvä tiskivuori ei kuulemma herätä suuria haluja rekrytoida hakijaa.

Myös äänenkäytöllä on merkitystä. Selkeä artikulaatio ja asioiden painottaminen voivat vaatia kunkin yksilöllisistä tavoista riippuen joko normaalia hitaampaa puhetapaa tai sanojen selkeämpää ääntämistä.

Itse huomasin, että minulle toimivin tapa oli aloittaa video nojaamalla vasemmalla kädellä pöytään, kun kerroin  itsestäni ja koulutustaustastani. Sen jälkeen esitin itselleni kysymyksen ja aloin vastaamaan vapautuneemmin aivan kuin olisin käynyt keskustelua videokameran kanssa. Tässä vaiheessa myös asentoni rentoutui ja olemus muuttui helpommin lähestyttäväksi.

Ainiin ja se aika! Jos haastattelussa on annettu aikaraja niin sitä pitää noudattaa. Haastattelijat saattavat läpikäydä kymmeniä videoituja haastatteluja eivätkä arvosta pitkiä puheita asian sivusta. Hyvä video ei lähtökohtaisesti ole 1-2 minuuttia pidempi.

Videohaastattelun ja video-CV:n tekemistä kannattaa harjoitella etukäteen joko kotona tai urapalveluiden järjestämissä workshopeissa. Lisätietoja löytyy urapalveluiden nettisivuilta sekä facebookista.