Projektikurssi: vaalitentti opiskelijoiden voimin

Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan toteutti viime keväänä ensimmäistä kertaa Valdebatt-projektikurssin, joka huipentui opiskelijoiden suunnittelemaan ja vetämään vaalitenttiin. Svenska YLE televisioi tentin ja lähetti sen suorana YLE Areenan kautta.

Vaalitentti Svenska social- och kommunalhögskolan aulassa.

Vaalitentti Svenska social- och kommunalhögskolan aulassa.

Kurssin vastuuopettaja, yliopistonopettaja Martin Björklund avasi kurssin syntyhistoriaa.

– Ajatus syntyi, kun opiskelijamme järjestivät perinteisen vaalitentin Sockomissa ja pyysivät minua puheenjohtajaksi ja samalla lasteni koulussa, järjestettiin puolueenjohtajien televisioitu vaalitentti. Tymäkän espresson jälkeen ajattelin, että miksi ei myös meillä. Asiasta innostuivat ensin kollegani, ja myöhemmin myös Svenska YLE, johon otin yhteyttä.

Kurssi yhdisti tieteellisen pohjatyön sekä käytännön yhteistyön ja harjoittelun Svenska YLE:n tiloissa ja ohjauksessa. Itse tentin suunnittelua edelsi tieteellinen pohjatyö. Opiskelijat haastattelivat opettajia ja muita asiantuntijoita, tutkivat puolueohjelmia, mediaa ja puolueiden toimintaa sekä vaalikoneita. Näiden pohjalta luotiin konteksti, josta edettiin itse keskustelun miettimiseen ja kysymyspatteriston luomiseen.

– Varsin perusteellisen pohjatyön jälkeen mukaan tuli Svenska YLE. Opiskelijat pääsivät harjoittelemaan kameran edessä työskentelyä. Kameralle puhuminen on oma taiteenlajinsa. Toisena harjoittelupäivänä opiskelijat pääsivät harjoittelemaan haastattelua ja testaamaan luomaansa kysymyspatteristoa kokeneiden politiikan toimittajien kanssa, jotka vastailivat opiskelijoiden kysymyksiin kuten yleensä poliitikot vastailevat.

Opiskelijoille harjoittelu Svenska YLE:llä oli erittäin antoisaa ja valmisti tentin juontamiseen. Opiskelijat myös valitsivat ja kutsuivat tenttiin osallistuneet panelistit paikalle itse.

Itse vaalitentti onnistui loistavasti ja keräsi Svenska social- och kommunalhögskolanin aulan täyteen kuulijoita. Vaikka kurssin tuloksena oli onnistunut 90 minuutin televisioitu vaalitentti, opittavaakin jäi. Huomattiin, että on tärkeää, että kurssin yhteistyökumppani olisi tiiviimmin mukana jo kurssin suunnitteluvaiheessa.

– Nyt kurssin tuotoksena päädyttiin melko perinteiseen tuotteeseen eli vaalitenttiin. Lopputulos olisi voinut olla mullistavampi, jos suunnitteluvaiheessa olisi ollut enemmän aikaa pohtia odotuksia yhdessä kumppanin kanssa, summaa Martin.

Tutustu uuteen Tieteestä toimintaa -projektikurssien sivustoon.

Tieteestä toimintaa ja toiminnasta tiedettä

Tieteesta_toimintaa_projektipajaHelsingin yliopiston Tieteestä toimintaa -verkoston ensimmäinen toimintalukuvuosi päättyi maanantaina 25.5. projektikurssien kehittämispajaan. Noin 40 osallistujaa 6 eri tiedekunnasta kokoontui kuulemaan toistensa kurssikokemuksia, ideoimaan uutta ja kehittämään olemassa olevia projektikursseja.

Urapalveluiden koordinoima Tieteestä toimintaa -verkosto kokoaa yhteen yliopistolaisia, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään projektikursseja, jotka perustuvat yhteistyökumppaneilta saatuihin ongelmiin, haasteisiin tai toimeksiantoihin.

Projektikursseja on monenlaisia, mutta yhtenä yhdistävänä tekijänä on halu tarjota opiskelijoille mahdollisuus testata ja kehittää omaa osaamistaan aitojen ongelmien tai haasteiden ratkomisessa. Monet kurssit ovat poikkitieteellisiä.

Minerva-torilla järjestetyssä tilaisuudessa oli innostunut tunnelma ja tekemisen meininki. Useita mielenkiintoisia projektikursseja on suunnitteilla eri tiedekunnissa.

Kehittämispajassa tuli esiin monia kiinnostavia näkökulmia. Itselleni jäi päällimmäiseksi mieleen 5 asiaa.

1. Yhteistyökumppaneiden haasteisiin, ongelmiin tai toimeksiantoihin perustuvat kurssit saavat todella hyvää palautetta opettajilta, opiskelijoilta ja yhteistyökumppaneilta. Yhteistyökurssit voivat olla työläitä ja joskus myös haastavia, mutta niistä saatu oppi ja kokemus ovat todella arvokkaita opiskelijoille, opettajille ja yhteistyökumppaneille.

2. Monitieteisyys ja poikkitieteisyys kursseilla on todella arvokasta, muttei aina helppoa. Yhteisen kielen ja sävelen löytäminen vie aikansa ja vaatii aitoa yhteistyökykyä ja halua. Monitieteinen tiimityö ja ongelmanratkaisu on onnistuessaan äärimmäisen palkitsevaa. Opettajat ja tutkijat kaipaavat tilaa ja aikaa tieteenrajat ylittävien kurssien suunnitteluun.

3. Yhteistyökumppaneiden löytäminen projektikursseilla ei aina ole helppoa. Toisaalta monilla oppiaineilla, laitoksilla ja tiedekunnilla on vahvat olemassa olevat yhteistyösuhteet ja alumniverkostot, joiden avulla haasteita, ongelmia ja toimeksiantoja voi hankkia kursseille. Projektikurssien kehittämispajaan osallistunut Helsingin yliopiston alumniyhdistyksen toiminnanjohtaja Pia Österman lupasi, että alumniyhdistys voi vastaisuudessa tukea kurssien kehittäjiä ja opettajia yhteistyökumppaneiden löytämisessä.

4. Uusien projektikurssien kehittäminen vaatii aikaa, sitoutumista ja johtajuutta. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan vaihtuvuus on haaste projektikurssien ja yhteistyösuhteiden kehittämiselle.

5. Psykologian professori Göte Nyman, projektikurssien pioneeri Helsingin yliopistossa, nosti esiin omassa alustuksessaan erittäin arvokkaan näkökulman. Tieteestä toimintaa -ajattelu on hyvä kääntää myös muotoon toiminnasta tiedettä. Yhteistyökurssit antavat erinomaisen mahdollisuuden löytää uudenlaisia tutkimuksen kohteita tai tutkimusnäkökulmia. Projektikurssi voi olla sytyke uudelle tutkimusyhteistyölle ja tutkimushanke voi olla toisaalta hyvä alusta projektikurssille. Poikkitieteelliseen yhteistyöhön perustuvien kurssien tutkiminen on tuottanut arvokasta tietoa oppimisesta (ks. esim. Prowo-hankkeen tutkimukset).

Tieteestä toimintaa -verkostoon voi liittyä täällä: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/52813/lomake.html

Tieteestä toimintaa -verkoston ensimmäinen vuosi

Helsingin yliopiston Tieteestä toimintaa -verkosto perustettiin projektikurssiverkosto-nimellä elokuussa 2014 Helsinki Think Companyn Viikin tiloissa. Verkosto kokoaa yhteen yliopistolaisia, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään projektikursseja, jotka perustuvat yhteistyökumppaneilta saatuihin ongelmiin, haasteisiin tai toimeksiantoihin.

Verkoston perustamiskokoukseen osallistui peräti 50 yliopistolaista, mikä kertoi siitä, että verkostolle oli selvä tilaus. Mukana oli tutkijoita ja opettajia, pedalehtoreita, työelämäorientaatio-opintojen vastuuopettajia ja kehittäjiä ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittäjiä eri tiedekunnista.

Urapalvelut otti verkoston koordinointivastuun. Tavoitteeksi asetettiin heti alussa laaja yhteistyö yliopiston sisällä muun muassa pedalehtorien, Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikön (YTY), Opettajien akatemian, viestinnän ja yhteiskuntasuhteiden, ja Helsinki Think Companyn kanssa.

Tieteestä toimintaa -verkosto

  1. Tukee projektikurssipedagogiikan levittämistä, kurssien kehittäjien yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa Helsingin yliopistossa.
  2. Verkosto tarjoaa mahdollisuuden poikkitieteelliseen yhteistyöhön, resurssien yhteiseen käyttöön & hyvien käytäntöjen levittämiseen.
  3. Antaa yksittäisille kursseille mahdollisuuden hyödyntää yhteistä Tieteestä toimintaa -nimeä ja verkoston viestintää projektikurssiyhteistyön markkinoinnissa yhteistyökumppaneille.

Verkoston Ensimmäisen toimintavuosi on ollut todella aktiivinen. Sadan jäsenen raja rikkoutui maaliskuussa 2015. Jäseniä on nyt kaikista tiedekunnista.

Syksyllä keskityttiin olemassa olevien kurssien kokemusten ja mallien keräämiseen ja levittämiseen. Konkreettisena tuloksena tästä työstä on projektikurssi-wiki, josta kurssien kehittäjät saavat tukea ja ideoita omaan työhönsä.

Alkuvuodesta 2015 suunniteltiin projektikurssien yhteistä viestintää yhteistyökumppaneiden suuntaan. Tässä yhteydessä verkosto otti käyttöön Tieteestä toimintaa -nimen, joka kuvaa hyvin ajattelua, joita projektikurssipedagogiikan taustalla on. Kurssiyhteistyöstä kiinnostuneille yhteistyökumppaneille suunnatut sivut julkaistaan touko-kesäkuun vaihteessa.

Verkosto on järjestänyt työpajoja, joissa kurssien kehittäjät ovat päässeet jakamaan ajatuksia, toimintamalleja ja kurssikokemuksia. Tiedekuntarajat ylittävä yhteistyö ja kokemusten vaihto onkin ollut yksi suurimmista Tieteestä toimintaa -verkoston vahvuuksista.

Verkostoidea syntyi keväällä 2014 työryhmässä, jossa kehitettiin rinta rinnan valtiotieteellisen tiedekunnan Tieteestä toimintaa -projektikurssia, bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan projektikurssia ja ympäristönmuutos ja -politiikka oppiaineen monitieteistä Kestävyyttä käytäntöön -projektikurssia.

Tieteestä toimintaa -verkostosta on tehty ajantasainen diasarja, jossa kootusti verkoston esittely, koonti lukuvuoden 2014–15 toiminnasta ja tilastotietoa verkoston jäsenistä: http://www.helsinki.fi/urapalvelut/materiaalit/Projektit/Tieteesta_toimintaa_verkoston_esittely_06_2015.pdf

Tieteestä toimintaa -verkostoon voi liittyä täällä: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/52813/lomake.html

Rohkeutta, virkistymistä ja aikaa pohtia – näitä mentorit saivat ryhmämentorointiohjelmasta itselleen

Eilen 27.4. Minervatorilla päätettiin ryhmämentorointiohjelman toinenkin puolikas, jossa olivat mukana käyttäytymistieteellisen, teologisen ja bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan opiskelijat ja mentorit.

Lukuvuoden 2014-2015 ryhmämentorointiohjelma saatiin päätökseen Minervatorilla.

Lukuvuoden 2014-2015 ryhmämentorointiohjelma saatiin päätökseen Minervatorilla.

– Mentoroinnissa on tärkeää, että pääsee peilaamaan itseään ja omaa tarinaansa henkilön kanssa, jolla on kokemusta työelämästä. Prosessi on kokemus myös mentorille, joka pääsee oppimaan uusista ajatuksista opetuksessa. Se on tilaisuus päästä kertomaan omista suunnitelmaan ja saada siitä ryhmän arvio, kertoi työelämäsuhteiden suunnittelija Maria Buchert omassa avauspuheenvuorossaan.

Päätöstilaisuudessa mentorit kokoontuivat jakamaan kokemuksiaan siitä, mitä oli olla mentori.

Puolen vuoden aikana ryhmissä oli mietitty unelmia, harjoiteltu hissipuheita ja käyty läpi CV:eitä oman osaamisen sanoittamisen näkökulmasta. Työllisyystilanne oli puhuttanut. Aktoreilla oli kysymyksiä, mistä löytyvät piilotyöpaikat – missä ne työt ovat, joissa alalta valmistuvat ovat. Opiskelijoita oli rohkaistu siihen, että kaikesta kokemuksesta voi olla hyötyä, oli se työpaikka vaikka kaupan kassalla – silloinkin on työympäristössä, jota voi tarkkailla ja josta voi oppia. Työpaikkahaastatteluihin kannattaa mennä, vaikka juuri se haussa oleva työpaikka ei avautuisi tai olisi se unelma, hyvä haastattelu ja kokemus hakijasta voi jäädä haastattelijan mieleen, ja poikia muita mahdollisuuksia.

Ja vaikka ohjelma käynnistyi juuri joulun alla, mentorit kokivat saavansa virtaa itsekin, kun tapaamiset käynnistyivät.
– Vaikka ensin ajattelin, että mihin olen taas lupautunut, joulu on tulossa ja tekemistä riittää, mutta koin virkistyväni opiskelijoiden tapaamisesta.

Mentorit olivat yllättyneitä siitä rohkeudesta, jota opiskelijoilla oli. Huolista riippumatta opiskelijoilla riitti rohkeutta tavoitella unelmiaan.

Ohjelman aikana koettiin iloisia tapahtumia, osa aktoreista oli työllistynyt – mutta niin oli kahdella mentorillakin vaihtunut työpaikka. Prosessi antoi aikaa myös mentoreille pysähtyä miettimään omia valintojaan – ja ilmeisesti myös rohkeutta seurata omia unelmiaan.

Entä jos en kuvailisikaan itseäni, vaan antaisin muiden kertoa millainen työntekijä olen?

Eilen keskiviikkona Kumpulan Physicumilla järjestettiin Työelämä tutuksi- talentit työmarkkinoilla -tilaisuus, jossa annettiin työnhakuun liittyviä vinkkejä ja vastattiin opiskelijoita askarruttaviin kysymyksiin. Urapalveluiden ja aTalentin yhteistyössä järjestämä tapahtuma antoi allekirjoittaneelle muutaman oivalluksen:

  1. Työhakemuksessa on helppoa sortua ylimalkaisiin fraaseihin, kuten ”olen ulospäinsuuntautunut ja dynaaminen supertekijä”. Tehokkaampaa on kertoa minkälaista palautetta olet saanut aikaisemmissa työpaikoissa. Esimerkiksi ”esimieheni mukaan, olin hyvä tiimipelaaja ja selvisin haastavistakin tehtävistä itsenäisesti”. Tietenkään itsensä kuvailemista ei pidä unohtaa, mutta monipuolisuus hakemuksessa tuskin on haitaksi.
  2. Soittaminen kannattaa tehdä ennen hakemuksen lähettämistä, ei sen jälkeen. Ja lisäksi soitettaessa kannattaa todellakin miettiä mikä on se kysymys johon haluaa saada vastauksen. Soittaminen vain ilmoittaakseen, että laitoin teille nyt hakemuksen ei ole tehokkain tapa viestiä kiinnostuksesta työpaikkaa kohtaan.

    aTalentin Poola antaa ohjeita hyvään hakemukseen.

    aTalentin Poola antaa ohjeita hyvään hakemukseen.

  3. Perinteiset työnhakukanavat menettävät merkitystään koko ajan, siksi näkyvyys LinkedIn:ssä ja muissa sähköisissä kanavissa ei ole ainakaan haitaksi. Suurimmilla rekrytointiyrityksillä on omat tietokannat joihin opiskelija voi tallentaa tietonsa. Näitä tietokantoja käytetään mm. hiljaisissa hauissa, joita en välttämättä laiteta ollenkaan julkiseen hakuun. Kannattaa siis päivittää tietonsa rekrytointiyritysten sivuilla myös piilotyöpaikkojen vuoksi.

Lopuksi on syytä sanoa, että yrityksiä, tehtäviä ja hakijoita on monenlaisia. Siten täysin tyhjentävää vastausta siihen kuinka toimia työnhaussa on vaikea antaa. Tietyt perusasiat on hyvä opetella mutta tilaa kannattaa jättää myös omalle intuitiolle.

Katso tilaisuudessa esitetyt diat.

Ryhmämentorointi – työelämätaidot kehittyvät yhteistyöllä

Maanantaina 20. huhtikuuta pidettiin yksi tämän vuoden ryhmämentoroinnin päätöstilaisuuksista Siltavuorenpenkereellä. Paikalla oli opiskelijoita, mentoreita, tiedekuntien koordinaattoreita kuin urapalvelutkin.

Ryhmämentoroinnissa Helsingin yliopiston maisteriopiskelija valitsee mentoreista oman urasuunnitelmansa kannalta parhaan vaihtoehdon ja hakee hänen ryhmäänsä. Haku ryhmämentorointiin on joka syksy ja aloitustilaisuus sekä ensimmäiset tapaamiset pidetään ennen joulua. Mentoreina toimivat yliopistosta valmistuneet alumnit, joilla on kokemusta työelämästä ja näkemystä työelämätaidoista. Jokainen ryhmä (aktorit) ja mentori yhdessä päättävät mentorointiohjelman sisällöstä ja toteuttamistavasta. Tavoitteena on kehittää aktoreiden työelämätaitoja, itsetuntemusta ja verkostoja. Mentorointi edellyttää sekä aktoreilta että mentoreilta sitoutumista puoli vuotta kestävään ohjelmaan.

11169613_10153837480893957_194238585127246633_o

Kauppalehti Tietopalvelujen johtaja Otto Mattsson toimi jo toista kertaa mentorina. Tilaisuudessa Mattsson kertoi näkemyksiään hyvästä mentoroinnista.

Tilaisuudessa puhunut Kauppalehti Tietopalvelujen johtaja Otto Mattsson painotti omille aktoreilleen tavoitehakuisuutta, käytännön tekemistä ja yhdessä oppimista. Mattssonin mukaan työelämässä vaaditaan kykyä tavoitteelliseen toimintaan. Pitää olla jokin tavoite, jota kohti määrätietoisesti pyrkii. Lisäksi parhaiten oppii näkemällä vaivaa ja tekemällä asioita käytännössä sen sijaan, että vain opiskelee asioita teoriassa. Yhtenä ryhmämentoroinnin hyvänä puolena Mattsson näkee ryhmässä oppimisen. Aktorit ovat toistensa parhaita sparraajia ja mentorin tehtävä on ohjata prosessia oikeaan suuntaan.

Mikäli sinua kiinnostaa ryhtyminen mentoriksi tai aktoriksi, ole yhteydessä tiedekuntaasi tai käy osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/mentorointi/.