Kirjatako CV:hen IT-taidoista ja Internetistä?

Mielenkiinnolla seurailen, miten CV:ssä merkitään IT-taidot. Siitähän ei niin kauan aikaa ole, kun CV:hen kirjattiin, että osaa käyttää sähköpostia ja Internetiä isolla iillä. Jos halusi, saattoi briljeerata sillä, mitä kaikkia sähköpostiohjelmia oikeastaan osasikaan.

Nyt kuvio on jo tovin ollut muutoksessa. Perusofficepaketin käyttäjät pohtivat, laittaako mitään tietotekniikkaan liittyen – etenkin, jos erityistaitoja ei ole – ja edistyneemmät käyttäjät taas pohtivat, millä tavalla ohjelmia järkevimmällä tavalla lajittelisi. Kannattaisiko ATK-osaamistaan listata kuin kielitaitoa? Ja jos teknistä osaamista on enemmänkin, niin pitäisikö koko IT-kohta laajentaa niin, että puhuttaisiinkin teknisistä taidoista ja listattaisiin paitsi tietokoneohjelmia myös esim. laboratoriossa hankittua teknistä osaamista.

1059

Digitaalisiet taidot

Euroopan Unioni on tänä vuonna päättänyt tarjota meille ratkaisua tähän pulmaan. Se on osana europassi-järjestelmää tuottanut kielitaitopassiin verrattavissa olevan kehikon digitaalisista taidoista. Digitaalisen osaamisen osa-alueet ovat kehikon mukaan tietojenkäsittely, viestintä, sisällön luominen, turvallisuus ja ongelmanratkaisu. Taitotasoja on kolme: peruskielitaito (tässäkin siis verrannollisuus kielitaitoon), itsenäisen kielenkäyttäjän kielitaito ja taitavan kielenkäyttäjän kielitaito.

Suoraan ei kehikossa oteta kantaa sosiaaliseen mediaan, mutta digitaalisiin viestintätaitoihin liittyy esimerkiksi skypen ja verkkopankin käyttö. Taitavan kielenkäyttäjän kielitaitoon kuuluvat myös blogit, mikroblogit ja sosiaaliset verkostot.

Ihan ei kehikko ratkaise CV:n tekijän dilemmaa. Toisaalta tilaa on vähän ja toisaalta rekrytoija ei ehkä hahmota, mitä hakija tarkoittaa, jos tämä ilmaisee olevansa itsenäinen kielenkäyttäjä vaikkapa digitaalisissa turvallisuustaidoissa. Oman taitotason arvioimista kehikko kuitenkin helpottaa, ja sillä perusteella CVhen voi nostaa myös olennaisia asioita omasta osaamisestaan. Ja ehkäpä CV:n IT- / ATK-taidot tosiaan voisi päivittää otsikolle digitaaliset taidot.

Some-osoitteet ovat yhteystietoja

Toki on hyvä muistaa, että CVssä on muitakin paikkoja, jossa voi (piilo)viestiä omaa digitaalista osaamistaan. Skype- ja LinkedIn-osoitteet ja Twitterin @käyttäjätunnus ovat yhtä lailla yhteystietoja kuin puhelinnumero tai katuosoitekin. Tällöin hakija myös antaa rekrytoijalle luvan käydä katsomassa esimerkiksi LinkedIn-profiilia. Aktiivinen sometus voi toki myös näkyä muuallakin hakemuksessa, vaikkapa muu toiminta –otsikon alta.

PS. Linkki digitaalisten taitojen itsearviointiin löytyy osoitteesta https://europass.cedefop.europa.eu/fi/resources

Entä jos en kuvailisikaan itseäni, vaan antaisin muiden kertoa millainen työntekijä olen?

Eilen keskiviikkona Kumpulan Physicumilla järjestettiin Työelämä tutuksi- talentit työmarkkinoilla -tilaisuus, jossa annettiin työnhakuun liittyviä vinkkejä ja vastattiin opiskelijoita askarruttaviin kysymyksiin. Urapalveluiden ja aTalentin yhteistyössä järjestämä tapahtuma antoi allekirjoittaneelle muutaman oivalluksen:

  1. Työhakemuksessa on helppoa sortua ylimalkaisiin fraaseihin, kuten ”olen ulospäinsuuntautunut ja dynaaminen supertekijä”. Tehokkaampaa on kertoa minkälaista palautetta olet saanut aikaisemmissa työpaikoissa. Esimerkiksi ”esimieheni mukaan, olin hyvä tiimipelaaja ja selvisin haastavistakin tehtävistä itsenäisesti”. Tietenkään itsensä kuvailemista ei pidä unohtaa, mutta monipuolisuus hakemuksessa tuskin on haitaksi.
  2. Soittaminen kannattaa tehdä ennen hakemuksen lähettämistä, ei sen jälkeen. Ja lisäksi soitettaessa kannattaa todellakin miettiä mikä on se kysymys johon haluaa saada vastauksen. Soittaminen vain ilmoittaakseen, että laitoin teille nyt hakemuksen ei ole tehokkain tapa viestiä kiinnostuksesta työpaikkaa kohtaan.

    aTalentin Poola antaa ohjeita hyvään hakemukseen.

    aTalentin Poola antaa ohjeita hyvään hakemukseen.

  3. Perinteiset työnhakukanavat menettävät merkitystään koko ajan, siksi näkyvyys LinkedIn:ssä ja muissa sähköisissä kanavissa ei ole ainakaan haitaksi. Suurimmilla rekrytointiyrityksillä on omat tietokannat joihin opiskelija voi tallentaa tietonsa. Näitä tietokantoja käytetään mm. hiljaisissa hauissa, joita en välttämättä laiteta ollenkaan julkiseen hakuun. Kannattaa siis päivittää tietonsa rekrytointiyritysten sivuilla myös piilotyöpaikkojen vuoksi.

Lopuksi on syytä sanoa, että yrityksiä, tehtäviä ja hakijoita on monenlaisia. Siten täysin tyhjentävää vastausta siihen kuinka toimia työnhaussa on vaikea antaa. Tietyt perusasiat on hyvä opetella mutta tilaa kannattaa jättää myös omalle intuitiolle.

Katso tilaisuudessa esitetyt diat.

Tiedätkö miten toimia, jos joudut työnhaussa videohaastatteluun? Entä jos hakemaasi työpaikkaan voi lähettää video-CV:n?

Video-CV Workshop Viikin Think Companyllä huhtikuussa 2015

Video-CV Workshop Viikin Think Companyllä huhtikuussa 2015. Kuva: Maria Sojakka aTalent Recruiting Oy.

Näihin kysymyksiin etsittiin vastausta Helsingin yliopiston urapalveluiden ja aTalent Recruitingin yhdessä toteuttamassa Video-CV Workshopissa Viikin Think Companyllä 14. huhtikuuta. aTalentin Recruitment Coordinator Poola Isomäki alusti tilaisuutta kertomalla, miten kameran edessä tulisi käyttäytyä ja mitä asioita ottaa huomioon mm. kameran asettelun suhteen.

Videohaastattelu on tilanne, jossa haastattelija on etukäteen nauhoittanut tai laatinut kysymykset. Näihin kysymyksiin hakija vastaa kirjautumalla haastattelujärjestelmään ja nauhoittamalla vastaukset annettuihin kysymyksiin.

Video-CV on taas yleisluontoinen kuvaus hakijasta, minkälainen työ häntä kiinnostaa ja missä asioissa hakija on hyvä. Videolla hakijan persoonallisuus pääsee paremmin oikeuksiinsa kuin perinteisellä paperisella CV:llä. Videon sisältöä miettiessä voi käyttää hyväksi esimerkiksi Urapalveluiden julkaisemaa opasta piilotyöpaikan löytämiseksi. Videoidun CV:n tulisi täydentää paperista versiota eikä olla sen referaatti.

Mitään varsinaisia teknisiä vaatimuksia videon tekoon ei ole. Tietokone, jossa on toimiva web-kamera sekä mikrofoni riittävät hyvin. Etukäteen kannattaa tarkistaa molempien toimivan kunnolla.  Myös verkkoyhteys on tarpeen jos videohaastattelu tallennetaan työnantajan järjestelmään.

Tiivistetysti kameran edessä tulisi olla mahdollisimman paikallaan ja katsekontakti pitää kamerassa. Kamera tai läppäri kannattaa sijoittaa silmien korkeudelle ja siten, että puhuja näkyy hartioista ylöspäin. Liian kauaksi asetettu kamera/mikrofoni voivat heikentää äänenlaatua. Muutenkin kuvauspaikan tulisi olla rauhallinen ja taustan mahdollisimman neutraali sekä siisti. Jostain syystä taustalla näkyvä tiskivuori ei kuulemma herätä suuria haluja rekrytoida hakijaa.

Myös äänenkäytöllä on merkitystä. Selkeä artikulaatio ja asioiden painottaminen voivat vaatia kunkin yksilöllisistä tavoista riippuen joko normaalia hitaampaa puhetapaa tai sanojen selkeämpää ääntämistä.

Itse huomasin, että minulle toimivin tapa oli aloittaa video nojaamalla vasemmalla kädellä pöytään, kun kerroin  itsestäni ja koulutustaustastani. Sen jälkeen esitin itselleni kysymyksen ja aloin vastaamaan vapautuneemmin aivan kuin olisin käynyt keskustelua videokameran kanssa. Tässä vaiheessa myös asentoni rentoutui ja olemus muuttui helpommin lähestyttäväksi.

Ainiin ja se aika! Jos haastattelussa on annettu aikaraja niin sitä pitää noudattaa. Haastattelijat saattavat läpikäydä kymmeniä videoituja haastatteluja eivätkä arvosta pitkiä puheita asian sivusta. Hyvä video ei lähtökohtaisesti ole 1-2 minuuttia pidempi.

Videohaastattelun ja video-CV:n tekemistä kannattaa harjoitella etukäteen joko kotona tai urapalveluiden järjestämissä workshopeissa. Lisätietoja löytyy urapalveluiden nettisivuilta sekä facebookista.