Sosiaalinen media työnhaussa – maksaako nähdä vaivaa?

Jos jollekin on vielä epäselvää miten merkittävä voima sosiaalinen media maailmassa on, kannattaa käydä katsomassa seuraava video:

social

Eikä työnhaku ole poikkeus. Tämä oli Universum Finlandin markkinointipäällikkö Anne Hyttisen pääsanoma perjantaina 17.4. Tiedekulmassa järjestetyssä Työelämä tutuksi-tilaisuudessa. Tilaisuuden järjestäjänä toimi yliopiston urapalvelut. Hyttisen esitys: Sosiaalinen media – oman osaamisen näyteikkuna piirsi hyvin vahvan argumentin sen puolesta, että varsinkin omaa ammatillista profiiliaan luovalle asiantuntijalle sosiaalinen media ja verkko ylipäätään on aivan keskeinen kanava viestiä osaamistaan.

Hyttisen mukaan hyviä työpaikkoja on rajallisesti ja hakijoita paljon. Mikäli uskomme Nalle Wahlroosia, globaalit työmarkkinat tuovat helposti noin miljardi potentiaalista tekijää myös länsimaiden työmarkkinoille. Erottautuminen muista hakijoista on siten tärkeää ja sosiaalinen media yksi hyvä keino.

Hyttisen mielestä sosiaalisen median hyvät puolet ovat nopeus, helppokäyttöisyys, oman brändin viestiminen sekä verkostojen luominen ja ylläpitäminen. Työmarkkinoiden totuus on, että vain noin 20 % työpaikoista tulee julkiseen hakuun. Valtaosa paikoista täytetään hyväksi käyttäen organisaation olemassa olevia kontakteja. Siten verkostoilla on merkittävä rooli työpaikan löytämisessä. Hyttisen mukaan sosiaalisen median avulla voi viestiä omaa osaamistaan sekä ylläpitää yhteyttä oman alan muihin osaajiin. Sillä tavalla voi luoda mielikuvaa omasta osaamisestaan vaikkei olisi tavannut verkostonsa kaikkia jäseniä henkilökohtaisesti.

Mitä sosiaalisessa mediassa sitten pitäisi tehdä? Nykyään erityisesti hakijan persoonalla ja sopivuudella organisaatioon on enemmän merkitystä kuin esimerkiksi koulutuksella. Sosiaalisessa mediassa omaa persoonaa, kuten harrastuksia tai osaamista, voi tuoda paremmin esille kuin pelkällä hakemuksella. Usein käyttämäni esimerkki kertoo akateemisesta ystävästäni, joka sai hyvän työpaikan osittain siksi, että oli etevä kamppailulajeissa. Itse toimistotyöllä ei ollut mitään tekemistä kamppailulajien kanssa, mutta se katsottiin eduksi.

Jos sosiaalisen median käyttö työnhaussa kiinnostaa muttet ole varma miten edetä, kannattaa olla yhteydessä Helsingin yliopiston urapalveluihin.

Tiedätkö miten toimia, jos joudut työnhaussa videohaastatteluun? Entä jos hakemaasi työpaikkaan voi lähettää video-CV:n?

Video-CV Workshop Viikin Think Companyllä huhtikuussa 2015

Video-CV Workshop Viikin Think Companyllä huhtikuussa 2015. Kuva: Maria Sojakka aTalent Recruiting Oy.

Näihin kysymyksiin etsittiin vastausta Helsingin yliopiston urapalveluiden ja aTalent Recruitingin yhdessä toteuttamassa Video-CV Workshopissa Viikin Think Companyllä 14. huhtikuuta. aTalentin Recruitment Coordinator Poola Isomäki alusti tilaisuutta kertomalla, miten kameran edessä tulisi käyttäytyä ja mitä asioita ottaa huomioon mm. kameran asettelun suhteen.

Videohaastattelu on tilanne, jossa haastattelija on etukäteen nauhoittanut tai laatinut kysymykset. Näihin kysymyksiin hakija vastaa kirjautumalla haastattelujärjestelmään ja nauhoittamalla vastaukset annettuihin kysymyksiin.

Video-CV on taas yleisluontoinen kuvaus hakijasta, minkälainen työ häntä kiinnostaa ja missä asioissa hakija on hyvä. Videolla hakijan persoonallisuus pääsee paremmin oikeuksiinsa kuin perinteisellä paperisella CV:llä. Videon sisältöä miettiessä voi käyttää hyväksi esimerkiksi Urapalveluiden julkaisemaa opasta piilotyöpaikan löytämiseksi. Videoidun CV:n tulisi täydentää paperista versiota eikä olla sen referaatti.

Mitään varsinaisia teknisiä vaatimuksia videon tekoon ei ole. Tietokone, jossa on toimiva web-kamera sekä mikrofoni riittävät hyvin. Etukäteen kannattaa tarkistaa molempien toimivan kunnolla.  Myös verkkoyhteys on tarpeen jos videohaastattelu tallennetaan työnantajan järjestelmään.

Tiivistetysti kameran edessä tulisi olla mahdollisimman paikallaan ja katsekontakti pitää kamerassa. Kamera tai läppäri kannattaa sijoittaa silmien korkeudelle ja siten, että puhuja näkyy hartioista ylöspäin. Liian kauaksi asetettu kamera/mikrofoni voivat heikentää äänenlaatua. Muutenkin kuvauspaikan tulisi olla rauhallinen ja taustan mahdollisimman neutraali sekä siisti. Jostain syystä taustalla näkyvä tiskivuori ei kuulemma herätä suuria haluja rekrytoida hakijaa.

Myös äänenkäytöllä on merkitystä. Selkeä artikulaatio ja asioiden painottaminen voivat vaatia kunkin yksilöllisistä tavoista riippuen joko normaalia hitaampaa puhetapaa tai sanojen selkeämpää ääntämistä.

Itse huomasin, että minulle toimivin tapa oli aloittaa video nojaamalla vasemmalla kädellä pöytään, kun kerroin  itsestäni ja koulutustaustastani. Sen jälkeen esitin itselleni kysymyksen ja aloin vastaamaan vapautuneemmin aivan kuin olisin käynyt keskustelua videokameran kanssa. Tässä vaiheessa myös asentoni rentoutui ja olemus muuttui helpommin lähestyttäväksi.

Ainiin ja se aika! Jos haastattelussa on annettu aikaraja niin sitä pitää noudattaa. Haastattelijat saattavat läpikäydä kymmeniä videoituja haastatteluja eivätkä arvosta pitkiä puheita asian sivusta. Hyvä video ei lähtökohtaisesti ole 1-2 minuuttia pidempi.

Videohaastattelun ja video-CV:n tekemistä kannattaa harjoitella etukäteen joko kotona tai urapalveluiden järjestämissä workshopeissa. Lisätietoja löytyy urapalveluiden nettisivuilta sekä facebookista.