Koulutus kannattaa sekä hyvinä että huonoina aikoina

Vuonna 2011 Helsingin yliopistosta valmistuneista 84 prosenttia oli koulutustasoa vastaavassa tai vaativammassa työssä viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Haastava 2010-luvun työmarkkinatilanne on vaikuttanut valmistuneiden työuraan: peräti kolmannes on kohdannut työttömyyttä viiden vuoden aikana.

Tiedot käyvät ilmi tänään 3.5.2017 julkistetusta yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston tekemästä uraseurantakyselystä, jossa selvitettiin vuonna 2011 valmistuneiden ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden työllistymistä. Vastaukset kerättiin syksyllä 2016 ja mukana olivat kaikki yliopistot Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta.

Tässä uutisessa mainitut luvut ovat Helsingin yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden kyselyyn vastanneiden tuloksia. Helsingin yliopiston uraseurantaraportti ja oppialaryhmien tuloksiin keskittyvät tiedekuntaraportit löytyvät täältä.

Akateeminen työttömyys kääntynyt laskuun

Korkeasti koulutettujen työttömyys on kasvanut sekä absoluuttisesti että suhteellisesti vuoden 2008 finanssi/eurokriisin jälkeen. Keskeisin työmarkkinatilanteen heikkenemistä selittävä tekijä on talouden voimakas supistuminen vuonna 2009 ja sen jälkeen pitkään jatkunut heikkona jatkunut talouden kehitys.

Marraskuussa 2016 korkeasti koulutettujen työttömyys kääntyi kuitenkin laskuun ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen.

Koulutusasteen ja työllisyysasteen positiivinen yhteys ei ole kuitenkaan kadonnut vaikeina aikoina mihinkään. Korkeasti koulutettujen työttömyys on ollut koko ajan selkeästi vähäisempää kuin muun väestön.

Syksyllä 2016 uraseurantaan vastanneista työssä oli 85 prosenttia ja työttömänä neljä prosenttia. Pieni osa vastaajista työskenteli apurahalla (2 %) ja opiskeli päätoimisesti (2 %). Perhevapaalla oli kyselyhetkellä kuusi prosenttia vastaajista (3 % työsuhteesta ja 3 % ilman työsuhdetta). Yhteensä 90 prosenttia vastaajista oli työssä, työskenteli apurahalla tai oli työstä perhevapaalla.

Valmistumisen jälkeen työttömänä oli ollut kolmannes. Keskimäärin työttömyysjaksoja oli 1,9. Työttömyysjaksojen yhteenlasketun keston mediaani oli kuusi kuukautta ja keskiarvo 11 kuukautta viiden vuoden aikana.

Vähiten työttömyyttä oli ollut oikeustieteellisestä, farmasian, lääketieteellisestä sekä eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuneilla. Bio- ja ympäristötieteellisestä ja humanistisesta tiedekunnasta valmistuneesta noin puolella oli ollut valmistumisen jälkeen työttömyysjaksoja.

Suurin osa koulutustasoaan vastaavassa työssä

Vastanneista työssä olevista 84 prosenttia toimi koulutustasoaan vastaavassa tai vaativammassa työssä. Peräti 15 prosenttia kertoi työnsä olevan koulutustasoa vaativampaa. Kahteen kolmasosaan työpaikoista edellytyksenä oli ollut korkeakoulututkinto.

Yliopistossa oppimiaan asioita hyödynsi työssään jatkuvasti lähes 60 prosenttia ja noin kolmannes osittain/ajoittain.

Saman työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä oli valmistumisensa jälkeen ollut lähes 40 prosenttia vastanneista. Keskimäärin työnantajia oli ollut viiden vuoden aikana 2,4. Kolmasosa vastaajista oli vastaushetkellä yksityisen työnantajan palveluksessa ja 41 prosenttia kunnan tai valtion palveluksessa.

Uraseurantakyselyyn vastanneiden keskiarvopalkka oli 3 772 euroa kuukaudessa.

Neljännes kokeillut yrittäjyyttä tai freelancerin töitä

Yrittäjänä tai freelancerina oli toiminut lähes neljännes. Huiman kaulan muihin verrattuna ottavat eläinlääketieteellisestä valmistuneet. Heistä noin kaksi kolmasosaa on työskennellyt yrittäjänä tai freelancerina.

Seuraavaksi eniten yrittäjinä tai freelancereina toimineita löytyi humanistisesta tiedekunnasta valmistuneiden joukosta, 37 prosenttia.

– Yrittäjänä ja freelancerina toiminen valmistumisen jälkeen on selkeästi kasvava ilmiö, kun analysoidaan yhdessä viittä edellistä uraseurantakyselyä. Sivutoiminen yrittäjyys on selkeästi yleisempää kuin päätoiminen, uraohjauksen asiantuntija Eric Carver urapalveluista sanoo.

Tyytyväisyys tutkintoon laskenut – työelämätaitojen rooli kasvaa

Noin 60 prosenttia oli tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen tutkintoonsa työuran kannalta. Tyytymättömiä oli kuusi prosenttia. Tiedekuntien ja oppialaryhmien väliset erot olivat merkittäviä.

Tutkintotyytyväisyys on laskenut hieman edelliseen syksyllä 2014 tehtyyn kyselyyn verrattuna. Myös työn koulutustasovastavuus oli hieman laskenut edelliskyselyyn verrattuna. Keskeisin selittävä tekijä on työmarkkinatilanne.

– Moni valmistunut on kokenut haasteita työmarkkinoilla. Sitä ei pidä väheksyä. Itse pidän uraseurantakyselyn tuloksia taloustilanteeseen ja työmarkkinatilanteeseen nähden kuitenkin melko hyvinä. Valtaosa vastaajista on viiden vuoden aikana päätynyt koulutustasoa vastaaviin tehtäviin ja on tyytyväinen tutkintoonsa työuran kannalta, Carver arvioi.

Hieman huolestuttavaa on se, että vain kolmannes vastaajista oli täysin samaa mieltä tai samaa mieltä väittämän ”Koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään” kanssa. Jos hieman samaa mieltä vastanneiden osuus huomioidaan, päästään yhteensä 63 prosenttiin. Alakohtaiset erot ovat tässäkin merkittäviä.

Helsingin yliopiston koulutusohjelmauudistuksessa on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota työelämävalmiuksiin. Eri ohjelmissa on mietitty, mitä taitoja alalta valmistuvat tulevaisuudessa tarvitsevat. Kaikissa uusissa kandi-, maisteri- ja tohtoriohjelmissa saa työllistyvyyttä tukevia asiantuntijavalmiuksia, kuten projektinhallinta-, koordinointi- ja neuvottelutaitoja.

– Sekä kandi- että maisteriohjelmiin kuuluu myös työharjoittelua tai työelämäprojekteja. Tärkeätä on, että opiskelijat pääsevät jo opiskeluaikana luomaan verkostoja vahvasti, kertoo vararehtori Sari Lindblom.

Työelämään orientoivat opinnot tulivat osaksi tutkintoja edellisessä suuressa tutkintouudistuksessa vuonna 2004, jolloin siirryttiin kaksiportaisiin tutkintoihin. Uraseurantakyselyn tulosten valossa tutkintoihin kuuluvat urakurssit, harjoittelu, työelämän kumppaneiden kanssa tehtävät projektikurssit ja vuonna 2012 aloitettu ryhmämentorointi ovat tärkeitä myös tulevaisuudessa.

Kyky viestiä omasta osaamisesta tärkeää

Uraseurantakyselyssä kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa työllistymiseen vaikuttavista tekijöistä. Vaikuttavimmat tekijät olivat:

  • Kyky kertoa omasta osaamisesta (erittäin tärkeä tai tärkeä 62 prosentille vastaajista)
  • Muu työkokemus (56 %)
  • Tutkinnon aineyhdistelmä (42 %)
  • Kontaktit/suhdeverkostot (42 %)
  • Harjoittelu (38 %)

Valmistumisensa jälkeen toista korkeakoulututkintoa on suorittanut kymmenesosa ja tieteellisiä jatko-opintoja lähes joka viides.

Kyselyssä vastaajia Helsingin yliopistosta oli 917. Vastausprosentti oli 38.

Teksti: Kati Salmivaara
Kuva: Ari Aalto
Uutinen on julkaistu alun perin Helsingin yliopiston intranet Flammassa 3.5.

Uraseurantakysely käynnissä – vastaukset arvokkaita koulutuksen kehittämisessä

Kuva

uraseurantatiedon-hyodyntaminenLokakuun alussa vuonna 2011 yliopistoissa ylemmän korkeakoulututkinnon ja farmaseutin ja lastentarhaopettajan tutkinnon suorittaneet saavat postissaan uraseurantakyselyn.

(Vastaa kyselyyn verkossa täällä.)

Kysymme valmistuneilta heidän urapolustaan ja sijoittumisestaan työelämään. Mitä he tekevät työkseen? Mitä osaamista he tarvitsevat työssään? Vastaako työ koulutustasoa?

Uraseurantakyselyjen vastaukset muodostavat erittäin arvokkaan aineiston yliopistoille koulutuksen, opetuksen ja ohjauksen kehittämistä varten. Uraohjauksessa ja urakursseilla uraseurantatieto on tärkeä resurssi opiskelijoiden vaihtoehtojen tuntemuksen ja työelämätuntemuksen kasvattamisessa.

Uraseurantakyselyjä hyödyntävä Töissä.fi -palvelu on tuonut kansallisen uraseuranta-aineiston aivan uudella tavalla kaikkien hyödynnettäväksi. Palvelun saama palaute esimerkiksi lukioiden opinto-ohjaajilta on ollut todella positiivista.

Helsingin yliopistossa käynnissä olevassa koulutusohjelmauudistuksessa uraseurantatietoa on hyödynnetty laajasti tämän vuoden aikana. Maistereiden uraseurantatiedon ympärille rakennetut koulutusohjelmauudistustyöpajat järjestettiin alkuvuodesta bio- ja ympäristötieteellisessä, maatalous-metsätieteellisessä ja oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Uusimman, syksyllä 2015 tehdyn, tohtorien uraseurannan aineistoja hyödynnetään tohtorikoulutuksen kehittämisessä.

Eniten kiinnostanusta herättänyt maisteriuraseurantakyselyn osio koulutusohjelmauudistuksessa on ollut ns. osaamiskysymyspatteristo (otsikkokuva: Opiskelun kehittämät tietotaitoalueet). Yliopistotason analyysista nousee kolme keskeistä huomiota:

  1. Tieteellisen ajattelun ja tieteellisen tutkimuksen tekemiseen liittyvät ydintaidot ovat tärkeitä työelämässä ja niistä on pidettävä koulutusuudistuksessa kiinni. Ne ovat yliopistokoulutuksen tunnistettuja vahvuuksia.
  2. Yleisten erilaisissa asiantuntijatyössä tarvittavien työelämätaitojen kehittymiseen on panostettava lisää. Esimerkiksi viestintä-, neuvottelu- ja vuorovaikutustaidot, sosiaaliset taidot, ryhmätyötaidot, projektinhallinta ja -organisointitaidot kaipaavat vahvistusta.
  3. Erilaisten työtehtävien osaamistarpeissa on merkittäviäkin eroja esim. yritystoiminnan perusteiden tuntemuksen, lainsäädännön tuntemuksen tai monikulttuurisessa ympäristössä toimimisen osalta. Iso kuva työelämän osaamistarpeissa on kuitenkin yllättävän yhtenäinen, yli työnantajasektorien ja koulutusalarajojen (huomiot 1. ja 2.).

Tiedolliset ja taidolliset osaamistavoitteet eivät ole toisiaan poissulkevia. Kyse on opetusmenetelmien ja arvionitimenetelmien muuttamisesta (tutustu esim. KNORK-hankkeen julkaisuihin). Opiskelijoiden pitää oppia työskentelemään ja ratkaisemaan ongelmia yhdessä. Tarvitaan lisää opiskelijoiden yhdessä tekemiin projekteihin keskittyviä kursseja – ja monitieteellisiä kursseja. On tärkeää muistaa, että meillä on paljon opetusta, joissa nämä tavoitteet hyvin toteutuvat.

Yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden kansallinen Aarresaari-verkosto on tehnyt maisteri- ja tohtoriuraseurantoja jo yli kymmenen vuoden ajan.

Työskentelen itse yliopistojen uraseurantoja kehittävässä valtakunnallisessa LATUA-hankkeessa.  Panostimme hankkeen alussa paljon siihen, että ymmärrämme mahdollisimman hyvin, mitä uraseurantatiedon käyttäjät haluavat uraseurannoilta (selvitys luettavissa täällä). Keskityimme tällä kertaa erityisesti yliopistojen opettajiin ja tutkijoihin ja hallinto- ja tukipalveluissa työskenteleviin. Opiskelijoiden toiveita ja tarpeita kartoitettiin jo aiemmin Töissä.fi-palvelun kehitystyön aikana.

Toivottavasti mahdollisimman moni vuonna 2011 valmistunut vastaa uraseurantakyselyyn ja antaa yliopistoille arvokasta palautetta ja tietoa työelämän muuttuvista osaamistarpeista. Tämä tieto tulee hyötykäyttöön!

Eric Carver

Kirjoittaja työskentelee Helsingin yliopiston urapalveluissa LATUA-hankkeen projektivastaavana ja uraohjauksen asiantuntijana.

Edellisen, vuonna 2014 tehdyn, vuonna 2009 valmistuneiden maistereiden uraseurantakyselyn Helsingin yliopiston tulokset tiedekunnittain ovat luettavissa täällä.

Uraseurantahankkeista lisätietoa täällä.