Kuukausi: marraskuu 2019

Kirjoituksen laatinut
Liisa Nieminen
OTT, VTM, valtiosääntöoikeuden dosentti, yliopistonlehtori

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan ehdotetun yliopistonlehtorien urapolkumallin todennäköisiä sukupuolivaikutuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että uudistusta on arvioitava tasa-arvolain näkökulmasta. Onko yliopisto työnantajana ja koulutuksen järjestäjänä ottanut huomioon perustuslain ja tasa-arvolain asettamat vaatimukset?

Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattavan perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen.  Tämä koskee myös perus- ja ihmisoikeutena turvattua sukupuolten tasa-arvoa.

 Muodollinen /tosiasiallinen tasa-arvo

Suomen perustuslain 6 §:n 2 momentin mukaan ”ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella”.

Edelleen 3 momentin mukaan ”sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään”.

Sukupuolten tasa-arvosta yliopistolla – ja yleisemminkin – puhuttaessa ajatellaan lähtökohtaisesti sitä, että naisia ja miehiä on kohdeltava muodollisesti samalla tavoin.  Tässä ei ole ongelmia enää tänään.  Kaikki virat ja toimet ovat sekä naisten että miesten haettavissa.

Suomen perustuslaki lähtee siitä, että tavoitteena on tosiasiallinen tasa-arvo. Tämä tuotiin esiin jo perusoikeusuudistusta koskevassa hallituksen esityksessä 309/1993 vp (s. 42-45).  Tosiasiallisen tasa-arvon toteuttamiseksi julkisella vallalla saattaa olla positiivisia toimintavelvoitteita.  Tosiasiallisen tasa-arvon saavuttamiseksi voidaan noudattaa ns. positiivista erityiskohtelua (hyväksyttävän tarkoituksen ja suhteellisuusperiaatteen rajoissa). Myös yliopiston yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma mahdollistaa tämän.

Yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön urapolun 4. portaalla, johon professorit sijoittuvat, naisten osuus on noin kolmannes (33 %).  Sen sijaan 3.  portaalla olevista yliopistolehtoreista naisten osuus on noin 60 %.  Tarkkoja tilastotietoja yliopistonlehtoreiden osalta ei ole kuitenkaan saatavilla, mitä jo voidaan pitää ongelmallisena tasa-arvon toteutumisen arvioinnin kannalta.

Välitön/välillinen syrjintä

Vähemmälle huomiolle on jäänyt välillinen syrjintä, vaikka jo em. hallituksen esityksen mukaan syrjintäkielto koskee myös toimenpiteitä, jotka välillisesti johtavat syrjintään.  Välillisessä syrjinnässä on kyse menettelystä, joka vaikuttaa neutraalilta, mutta jonka vaikutuksesta ihmiset tulevat asetetuiksi muihin nähden eri asemaan jollain kielletyllä (esim. sukupuolen, iän) perusteella.

Jos luodaan uusi yliopistolehtorien urapolku, joka ensi näkemältä vaikuttaa neutraalilta, mutta joka todennäköisesti johtaa siihen, että yliopistonlehtoreista entistä suurempi osuus on naisia ja professoreista vastaavasti miehiä, on kyse välillisestä syrjinnästä.  Tätä ennakoi se, että urapolulta toiselle siirtyminen on entistäkin vaikeampaa ja oma polku on käytännössä valittava jo varhaisessa vaiheessa.

 Segregaatio

Perustuslain syrjintäkielto koskee em. hallituksen esityksen mukaan myös pelkkää erilliskohtelua (segregaatiota). Siten yhtäläistenkin palvelujen tarjoaminen erikseen eri väestöryhmille syrjintäkiellossa mainitun perusteen mukaisesti olisi kiellettyä, jollei sitä voitaisi jonkin hyväksyttävän syyn perusteella pitää määrätyssä tilanteessa oikeutettuna. Sama koskee toimenpiteitä, jotka välillisesti johtaisivat segregaatioon.

Vaikka yliopistonlehtorin urapolulla voisi edetä jopa professorin palkkatasolle, se ei poista syrjivää elementtiä, jos tuo urapolku olisi käytännössä useimmin naisten ja professorin urapolku vastaavasti miesten. Olisi erikseen tutkijan ja opettajan urat.  Eli kyse olisi kielletystä segregaatiosta. Arvioon ei vaikuta se, että osa on mahdollisesti jo alun perin tähdännyt opettajan uralle.  Asiaa tarkastellaan yhteiskunnallisena kysymyksenä.

 Työnantajan aktiivinen velvollisuus edistää tasa-arvoa

Tasa-arvolailla säädetään tarkemmin siitä, miten työnantajan tulee toimia tosiasiallisen tasa-arvon edistämiseksi.  Lain 5 §:n mukaan viranomaisten ja oppilaitosten viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien sekä muiden koulutusta tai opetusta järjestävien yhteisöjen on huolehdittava siitä, että tytöillä ja pojilla sekä naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen sekä että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tämän lain tarkoituksen toteutumista.

Edellä sanottu koskee myös yliopistoja.

Lain 6 §:n mukaan tasa-arvon edistämiseksi työelämässä työnantajan tulee, ottaen huomioon käytettävissä olevat voimavarat ja muut asiaan vaikuttavat seikat:

1) toimia siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä;

2) edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen;

3) edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työehdoissa, erityisesti palkkauksessa;

4) kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille;

5) helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin; ja

6) toimia siten, että ennakolta ehkäistään sukupuoleen perustuva syrjintä.

Edellä sanottu tarkoittaa sitä, että uusia urapolkuja luotaessa työnantajan tulee aktiivisin toimin huolehtia siitä, että segregaatio pikemmin kapenee kuin syvenee. Toteutuuko tämä hallinnossa luodussa urapolku-mallissa?  Käsityksemme mukaan niin ei tapahdu.

Johtopäätös

Koska naisten ja miesten erilliset työmarkkinat ovat suuri ongelma Suomessa, uudistuksia tehtäessä on pyrittävä mahdollisimman tehokkaasti eroon tuosta ongelmasta.  Yliopiston pitää toimia pikemmin edelläkävijänä kuin vanhoja käytäntöjä vahvistavana elimenä. Tasa-arvon edistämisvelvollisuus yhteiskunnallisessa elämässä sekä työelämässä on asetettu sekä perustuslain 22 §:ssä että tasa-arvolain 6 §:ssä.

Koska yliopistonlehtoreita on eri vaativuustasoilla, on palkoissakin eroja.  Onko palkkaeroissa nähtävissä sukupuolen vaikutus? Myös tämä on oikeudellinen kysymys, joka vaatii selvittämistä.

Yliopistonlehtorien asemaa kehitettäessä saattaa nousta esille muitakin tasa-arvo-ongelmia. Tenure track –järjestelmän alkuvaiheen rekrytoinneissa noudatettiin max. 10 vuoden akateemista ikärajaa. Työnantajan mukaan akateeminen ikäraja ei vaikuttanut kielteisesti ikääntyneempiin hakijoihin, koska akateemista ikärajaa arvioidaan sen mukaan, milloin henkilö on väitellyt, ei sen mukaan minkä ikäinen henkilö on. Työsuojelutarkastuksessa akateemisen ikärajan soveltamisen katsottiin kuitenkin olevan välillistä ikäsyrjintää. Akateemisella ikärajalla on tosiasiassa yhä ikään perustuva syrjivä vaikutus, koska sen seurauksena erityisesti iäkkäämmät hakijat eivät valikoidu jatkoarviointiin. Tässä on usein kyse yliopistonlehtoreista. Työnantajalle annettiin kehotus syrjinnän kiellon noudattamiseen työhönotossa (Syrjinnän kiellon valvonta Etelä-Suomessa vuonna 2016, 9-10).  Edelleen kuitenkin noudatetaan yleisesti käytäntöä, että vain äskettäin väitelleet pääsevät jatkoon tenure-apulaisprofessorin tehtävää täytettäessä.  Sen takia tulee selvittää myös mahdollinen ikäsyrjintä ennen kuin uudistuksiin ryhdytään.

Yliopistonlehtorin urapolku-hankkeen sukupuolivaikutukset on selvitettävä ennen päätöksentekoa.  Työryhmän jäsen, varadekaani Juri Mykkänen on tehnyt oman urapolkuehdotuksensa.  Siksi tulee selvittää, toteuttaako se yliopiston hallinnon mallia paremmin yliopistolle työnantajana ja koulutuksen järjestäjänä asetetun tasa-arvon edistämisvelvoitteen.

Kirjallisuutta

Hallituksen esitys 309/1993 vp eduskunnalle Hallitusmuodon perusoikeussäännösten muuttamisesta

Hallberg, Pekka ym.: Perusoikeudet.  2011.

Ahtela, Karoliina ym.: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.  2006.

Anttila, Outi & Ojanen, Tuomas (toim.): Yhdenvertaisuuslaki kommentein.  2019.

Kirjoittajat: Hanna Wass (valt.tdk), Anu Katainen (valt.tdk), Liisa Nieminen (oik.tdk), Anna-Liisa Heusala (hum.tdk) ja Anne Nevgi (kasv.tdk, HYPE)

Helsingin yliopistossa asetettiin keväällä 2019 työryhmäryhmä kehittämään yliopistonlehtorin urapolkua. Esitämme tässä kirjoituksessa näkökohtia työryhmän luonnokseen yliopistonlehtorin uramallista.

Mistä kehittämistyö lähti liikkeelle?

Rehtorin päätöksellä perustettiin toukokuussa 2019 työryhmä, jonka tarkoituksena oli luoda “selkeä ja houkutteleva uramalli yliopistonlehtoreille sekä kehittää yliopistonlehtoreiden uralla kehittymisen mahdollisuuksia” (Rehtorin päätös HY/803/00.03.10/20191). Työryhmän aloittaessa toteutettiin kysely, jolla kartoitettiin yliopistonlehtorien omaa kokemusta tilanteestaan. Tulosten perusteella yliopistonlehtorin tehtävä on vaativa ja vastaa 40 prosentilla vastaajista vaatimustasoa 7. Suurimpina haasteina nähtiin uralla etenemisen mahdottomuus, ajan löytäminen tutkimukselle ja epäreilu kilpailutilanne tenure track -professoreihin verrattuna.

Minkälainen esitys saatiin aikaiseksi?

Työryhmä lähti liikkeelle mallista, jossa yliopistonlehtorit voisivat erikseen määriteltyjen kriteerien ja henkilöstösuunnitteluun perustuvan harkinnan nojalla hakea tenure track -prosessiin (associate professor -taso). Työryhmän puheenjohtaja, vararehtori Tom Böhling ja yliopiston henkilöstöhallinto tuottivat osittain työryhmästä riippumatta toisen mallin, jossa mahdollisuutta professoriksi kohoamiseen ei ole, vaan yliopistonlehtoreille muodostettaisiin kokonaan oma urapolkunsa. Tässä mallissa yliopistonlehtori voitaisiin kriteerien täyttyessä nimittää ensin vanhemmaksi ja myöhemmin johtavaksi yliopistonlehtoriksi (kuvio 1).

Kuva 1. Ehdotus yliopistonlehtorien urapoluksi.

Minkälaisia ongelmia esitettyyn malliin liittyy?

Malli on epäoikeudenmukainen, eikä palvele tutkimusorientoituneita yliopistonlehtoreita

Malli ottaa hyvin heikosti huomioon vaihtelun yliopistonlehtoreiden tehtävissä työskentelevien tehtävänkuvien välillä. Yliopistonlehtoreiden tehtävänkuvat vaihtelevat tiedekuntien ja tieteenalojen välillä. Osa tehtävistä on opetuspainotteisia ja osa tutkimuspainotteisia. Siirtyminen yliopistonlehtorista vanhemmaksi yliopistonlehtoriksi edellyttää esityksen mukaan ansioitumista opetuksessa ja opetuksen kehittämisessä. Vasta siirtymässä johtavaksi yliopistonlehtoriksi huomioidaan tutkimusansiot. Esitetty malli vastaa opetuspainotteisissa tehtävissä työskentelevien urahaasteisiin painottaessaan opetusansioita urapolulla etenemisessä, mutta tutkimuspainotteisissa tehtävissä työskenteleville ja tutkimuksessa ansioituneille malli olisi heikennys nykyiseen tilanteeseen. Lisäksi johtavan yliopistonlehtorin kriteerit ovat professorilta edellytettävää tasoa, mutta vaativuustasoa ei tunnusteta palkassa.

Malli ei kannusta yliopistonlehtoreita kehittämään tutkimustoimintaansa

Malli luo yliopistoon kaksi urapolkua, tutkimuspainotteisen professoripolun ja opetuspainotteisen yliopistonlehtoripolun. Helsingin yliopiston tavoitteena on olla vahva tutkimusyliopisto. Malli ei kannusta yliopistonlehtoreita kehittämään tutkimustoimintaansa, tuottamaan tutkimusjulkaisuja ja hakemaan rahoitusta. Ongelmia liittyy myös siihen, minkälaisin kriteerein yliopistonlehtori voi edetä vanhemmaksi tai johtavaksi yliopistonlehtoriksi. Johtavalta yliopistonlehtorilta edellytetään vahvoja tutkimuksellisia vastuita ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, mutta on epäselvää, onko yliopistonlehtorin tehtävässä mahdollista pätevöityä mallissa edellytetyllä tavalla. Näin on etenkin, jos yliopistonlehtorin tehtävä tulee olemaan vastaisuudessa pääsääntöisesti opetuspainotteinen.

Malli heikentää opetuksen laatua

Siiloutunut lehtorien oma etenemismalli, jossa opetus ja tutkimus nähdään erillisinä, heikentää opetusta. Opettajien vertaisarvioidut julkaisut ovat opetusmateriaalia ja tutkimushankkeet antavat kanavan monipuolisempaan opettamiseen. Lehtoreita tulisi pikemminkin kannustaa tutkimaan ja julkaisemaan enemmän.

Malli tekee yliopistonlehtorin tehtävästä vähemmän houkuttelevan

Esitetty malli tekisi yliopistonlehtorin tehtävästä vähemmän houkuttelevan eikä motivoisi tutkimusorientoituneita post doc -tutkijoita hakeutumaan yliopistonlehtorin tehtäviin. Tutkimusuralla etenemistä tavoitteleville yliopistonlehtoreille malli luo kannustimen hakeutua muihin tehtäviin.

Malli lisää negatiivista kilpailua ja luo lisää hierarkioita yliopistoyhteisöön

Malli lisää kilpailua yliopistonlehtoreiden välillä ja kasvattaa arvostuseroa yliopistonlehtorin ja professorin tehtävien välillä. Moni yliopistonlehtori hoitaa käytännössä jo nyt professorin tehtäviä, koska monia tärkeitä professuureja on viime vuosina jätetty täyttämättä eläköitymisten jälkeen. Yliopistonlehtorin vastuulla on tällöin laaja-alaisesti sekä tutkimus että opetus. Malli tuottaisi myös tarpeettomia hierarkiatasoja yliopistoyhteisöön.

Lopuksi

Tutkimuksen ja opetuksen eriyttäminen ehdotetussa uramallissa heikentää sekä opetuksen että tutkimuksen laatua, eikä tue Helsingin yliopiston julkaisutoimintaa ja kansainvälisen rahoituksen saamista.

Yliopistonlehtoreille osoitetun kyselyn perusteella esitetty uramalli oli vähiten suosittu. Vaikka yliopistonlehtoreiden oma näkemys ei olisikaan ratkaiseva sen suhteen, miten urapolkuja kehitetään, on selvää, että yliopistonlehtoreiden merkittävä enemmistö ei näe esitettyä mallia kannatettavana.

Kannanotto laadittiin 4.11. pidettyyn Helsingin yliopiston laajennetun johtoryhmän  kokoukseen, jossa käsiteltiin uravaihemallia, ja se lähetettiin rehtoraatille, dekaaneille ja uramallia kehittäneen työryhmän jäsenille. Kannanoton allekirjoitti 30 Helsingin yliopiston henkilöstön jäsentä seitsemästä tiedekunnasta. Allekirjoittaneista 16 oli professoreita, kaksi apulaisprofessoreita, yksi tutkimusjohtaja ja 11 yliopistonlehtoreita

Yliopistonlehtorin urapolun kehittämisen tueksi Helsingin yliopiston yliopistonlehtoreille teetettiin kesällä 2019 kysely, jossa tiedusteltiin yliopistonlehtoreiden näkemyksiä uransa esteistä ja erilaisista ratkaisuista näiden esteiden poistamiseen. Kyselyn tuloksista voi lukea Acatiimin artikkelista.

Kyselyssä selvisi, että jopa 40 % vastaajista työskenteli vaativuustasolla 7. Tämä tarkoittaa että yliopistonlehtorit tekevät tunnustetusti vaativaa työtä. Kuitenkin saman verran yliopistonlehtoreita kertoi pohtivansa säännöllisesti muita uramahdollisuuksia Helsingin yliopiston ulkopuolella.

Suurimpina urahaasteina pidettiin etenemismahdollisuuksien puutetta, vaikeutta löytää aikaa tutkimukselle ja epäreilua kilpailutilannetta tenure track -professoreihin verrattuna. Lisäksi yliopistonlehtorin nimikettä pidettiin ongelmallisena ulkomaisessa yhteistyössä.

Iso osa yliopistonlehtoreista kannatti uramallia, jossa tutkimuksessa meritoituneimmille yliopistonlehtoreille voitaisiin avata mahdollisuus nousta professoriksi tenure track -prosessissa.

Vähemmä suosittuja vaihtoehtoja olivat vaativuustason korottaminen enimmillään tasolle 9 ja opetuspainotteinen yliopistonlehtoreiden oma urapolku.

Varadekaani Juri Mykkänen on laatinut osana yliopistonlehtoreiden uramallia kehittänyttä työryhmää integroidun uramallin, jossa yliopistonlehtorin tehtävästä on tietyin kriteerein mahdollista edetä joko opetuspainotteisesti vanhemmaksi yliopistonlehtoriksi tai tutkimuspainotteisesti apulaisprofessoriksi.

Mallin edut ovat seuraavat:

1. Malli perustuu ajatukseen uralla etenemisen tasa-arvoisesta mahdollistamisesta. Tämä edellyttää, että uralla kehittyminen nähdään myös henkilökohtaisena pätevöitymisenä, jonka perusteella henkilö voi siirtyä ylempään tehtävään.
2. Malli on yksinkertainen ja kansainvälisesti ymmärrettävä. Vain yksi uusi tehtävänimike tarvitaan (vanhempi yliopistonlehtori). Sille ja muillekin nimikkeille on vakiintuneet englanninkieliset vastineet.
3. Tehtävien avaaminen potentiaalisesti kaikille opettajille lisää työhyvinvointia ja HY:n houkuttelevuutta työnantajana. Yliopistonlehtoriksi rekrytoidulle henkilölle on tärkeä tietää, että hänellä on ansioidensa perusteella mahdollisuus edetä urallaan saman työnantajan palveluksessa.
4. Integroidun mallin vaikutus palkkasummaan on maltillinen. Kaikki apulaisprofessorit eivät etene täyteen professuuriin ja uudet tehtävät voidaan taloudellisesti niukempina aikoina avata alemmilla tasoilla.

Integroidun mallin ydin on yliopistonlehtorin ja apulaisprofessorin tehtävien silloittaminen. Yliopistonlehtorin tehtävästä voi edetä joko opetuspainotteista polkua (vanhempi yliopistonlehtori) tai tutkimuspainotteista polkua (apulaisprofessori). Vanhemman yliopistonlehtorin tehtävä ei merkitse päätepistettä, mikäli tutkimusansiot riittävät siirtymiseen apulaisprofessuuriin (tai täyteen professuuriin).

Eteneminen poluilla tapahtuu hakemuksesta määräajoin. Eteneminen perustuu akateemiseen arviointiin sekä yksikön opetustarpeisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin. Arviointi apulaisprofessorin ja professorin tehtäviin vastaa nykyisiä vaatimuksia. Vanhemman yliopistonlehtorin tehtävään edellytetään vankkaa opetuskokemusta, pedagogisia ansioita sekä tutkimusnäyttöjä (voivat olla pedagogista tutkimusta).

Yliopistonlehtori ei voi edetä suoraan täyteen professuuriin. Välivaiheena on joko apulaisprofessuuri tai vanhempi yliopistonlehtorin tehtävä.

Tenure Track -järjestelmä säilyy, mutta vakinaistaminen tapahtuu jo apulaisprofessorin toisella kaudella. Kaikista apulaisprofessoreista ei tule täysiä professoreita, vaan eläkeelle voi siirtyä myös apulaisprofessuurista. Professuuriin kohottaminen vaatii kiistatonta pätevyyttä, joka todetaan ulkoisessa arvioinnissa nykykäytännön mukaan.

Avoin haku säilyy integroidussa mallissa entisellään. Eläköitymisten ja muiden irtisanoutumisten vapauttamat tehtävät avataan avoimeen hakuun. Yksikkö arvioi, mille tasolle tehtävä avataan. Urapolulla tapahtuva eteneminen ei siis tarkoita suljettua ja sisäänpäinlämpiävää henkilöstörakennetta.

Malli saattaa muuttaa henkilöstörakennetta pitkällä aikavälillä siten, että apulaisprofessoreiden ja vanhempien yliopistonlehtoreiden määrä kasvaa. Tätä seurataan yksikkötasolla ja sopeutetaan kasvuvauhti yksikön tarpeisiin. Vaikka yksiköt ovat erilaisia ja työnjako professoreiden ja muun opetushenkilökunnan välillä vaihtelee huomattavasti, integroitu malli tarjoaa välineet työnjaon mukaan joustavaan henkilöstösuunnitteluun. Yksikössä voidaan painottaa opetuspainotteista tai tutkimuspainotteista urapolkua.