In the Media

Interviews, media articles, outreach

Kuntien ilmastokonferenssi (Climate Conference of Finnish Communes) 2021. Tutkijahaastattelu (researcher interview)

https://www.kuntienilmastokonferenssi.fi/lieven-ameel-enta-jos-neliohinta-paahenkilo-kaupunkimme-tarinassa

Myhelsinki 2021: “Helsinki’s shoreline creates space for new ideas and peace of mind.”

https://www.myhelsinki.fi/en/see-and-do-neighbourhoods/seaside-helsinki/helsinki%E2%80%99s-shoreline-creates-space-for-new-ideas-and-peace

YLE 2017: “Sadan vuoden kirjat. 1959 Anders Cleve ja novellikokoelma Gatstenar/ Katukiviä” (100 books to celebrate 100 years of Finnish independence; interview about Anders Cleve’s short story collection Gatstenar [Cobble Stones]). 27.7. 2017

http://areena.yle.fi/1-4172161?autoplay=true

YLE 2017: “Sadan vuoden kirjat. 1941 Helvi Hämäläinen ja romaani Säädyllinen murhenäytelmä.” (100 books to celebrate 100 years of Finnish independence; interview about Helvi Hämäläinen’s book Säädyllinen murhenäytelmä [A respectable tragedy])

http://areena.yle.fi/1-4172864

YLE1 2017: “KULTAKUUME” (Radio interview) 19.6.2017.

http://areena.yle.fi/1-4135230

RADIO MOREENI 2017: “Kirjallisuudentutkimus.Nyt. Kaupunkisuunnittelun kertomukset. Yliopistonlehtori Lieven Ameel Riitta Yrjösen vieraana.” (“Literary Studies now. Narratives of urban planning. University lecturer Lieven Ameel is interviewed by Riitta Yrjönen”)

https://radio.uta.fi/

DAVID NICHOLS 2017: “This must be the place podcast / interview with Lieven Ameel.”

KESKIAHO, SAILA 2016: ”Kirjallisuuden Helsinki ja kartalla oleva Helsinki ovat kaksi eri kaupunkia.” [”Literary Helsinki and geographical Helsinki are two different cities.”] Valomerkki / Kirkko & kaupunki 21.10.2016.

http://www.valomerkki.fi/aiheet/kaupunki/kirjallisuuden-helsinki-ja-kartalla-oleva-helsinki

JUNTTUNEN, TUOMAS 2016. “Kalasatama on urbaani prisma.” [“Helsinki’s East Harbour is Turning into a Shopping Mall”] Image 2016/10, 13-14.

http://www.image.fi/image-lehti/kalasatama-on-urbaani-prisma-sanoo-tutkija

MATTILA, RAISA 2016: “Tällaisia ovat dekkarit, jotka sijoittuvat Helsinkiin” [“Crime Novels set in Helsinki.”] Helsingin sanomat nyt-liite [weekly of the national daily HS]. 16.9.2016

http://nyt.fi/a1473989946122

TUUNANEN, ANNA-MAIJA 2016: “Miten lukea kaupunkisuunnittelua kertomuksena?” [“How to read urban planning as narrative?”] SAFA/Finnish Association of Architects blog http://blogi.safa.fi/258/

VÄÄNÄNEN, JENNI 2016: “A Good City tells a Story” scenariomagazine.com

KÄHÄRÄ, TIIA 2015: “Kirjallisuudentutkija kiinnostui tarinoiden vaikutuksesta kaupunkisuunnitteluun – Helsingin Jätkäsaari on siitä hyvä esimerkki.” [“Literary Researcher Fascinated by Narratives in Planning – Jätkäsaari, Helsinki, provides a good example”] Helsingin Sanomat. 18.9.2015.

OLLIKAINEN, TAPIO 2015: “Elämää suurempi Helsinki.” [“Helsinki: Bigger than Life.”]. Yliopistolehti. 2015/6

BÄCK, JENNY 2015: “Berättelserna som formar staden.” [“Narratives that form the city”] Hufvudstadsbladet. 10.3.2015.

MIKKONEN, MINTTU 2013: ”Rikoksia riippumattoon.” [“Crimes for the Hammock”.] Helsingin Sanomat 7.7.2013.

HEINÄNEN, KAISA 2009: ”Kaupungissa tärkeintä on matka sinne” (”More important than the city is the voyage hither”). Helsingin Sanomat 27.4.2009

PAAVOLA, ARJA-LEENA 2007: ”Helsinki on my mind”. Universitas Helsingiensis 2007/4.

KAUPPINEN, TOUKO 2007:”Koettavan ja kuviteltavan Helsingin jäljillä” (”Imagining and      Experiencing Helsinki”). Helsingin Sanomat 19.6.2007.

See also my page at 375 humanists / University of Helsinki.

Awards

Literary Second Cities (Finch, Ameel & Salmela 2017) was nominated in 2021 for the ESCL (European Society for Comparative Literature) for collaborative research.

Review of The Narrative Turn in Urban Planning (2020)

“This is a fine contribution to the planning field and will be especially helpful to those interested in the stories told around planning strategies and projects. It draws together and enriches the literature on narrative and storytelling, both generally and specifically in relation to planning and urban studies. It contains two well-developed case studies of major redevelopment projects in one of Northern Europe’s major cities which illustrate the different ways narratives inform, get used in and are generated by planning activity. Many will find this book a really helpful resource.” (Patsy Healey, professor Emeritus, School of Architecture, Planning and Landscape, Newcastle University)

Reviews of Literary Second Cities (Finch, Ameel & Salmela 2017):

“Setting ‘second’ cities first, this is an impressive and timely reminder that complex literary cultures exist in many locations beyond more familiar metropolitan capitals.  In a set of exciting interdisciplinary essays Literary Second Cities reminds us of the distinctive character of urban life as conceptualised by writers exploring cities such as Birmingham, Las Vegas, or Narva.  This volume is thus a brilliant and original addition to the growing body of work on urban literary studies.”  (Professor Andrew Thacker, Department of English, Nottingham Trent University)

“Urban literary studies has understandably focused attention on certain major, global cities — London, Paris, New York, Tokyo — haut lieux that dominate the spatial imagination. But what of the second cities, smaller, less revered, but perhaps more representative of urban life in the twentieth and twenty-first centuries? The essays in Literary Second Cities address this blind spot by analysing the distinctive space and character of these ’secondary’ places. This is a vital and necessary collection.” (Professor Robert T. Tally Jr., Department of English, Texas State University)

“This volume will appeal to those with an interest in writing on city spaces that are off the beaten paths of world literature. Through its focus on ‘secondariness’ it highlights the importance of social and cultural phenomena that tend to emerge outside of and in tension with centers of power, phenomena that demonstrate the ongoing need for the kinds of representational reconfigurations and interpretive insights that give literary discourse its special power over the real.” (Professor Eric Prieto, French and Comparative Literature, University of California, Santa Barbara)

Reviews of Helsinki in Early Twentieth-Century Literature (2014):

“… it is a great merit of Ameel’s study that it shows how Finnish prose is a part of the modern Nordic and European literature of the metropolis, without omitting its characteristic traits. The reader gets a broad insight into a multi-layered and intriguing thematic. Ameel’s book will surely be a starting point for much new research.” (Judith Meurer-Bongardt in Finsk Tidskrift 2015/3-4)

“… det är en stor förtjänst hos Ameels studie att den visar hur den finska prosan är en del av den moderna nordiska och europeiska storstadslitteraturen utan att utelämna dess karakteristiska drag. Man får en bred insyn i en mångbottnad och spännande tematik. Ameels bok blir säkert en utgångspunkt för mycket ny forskning.” (Judith Meurer-Bongardt in Finsk Tidskrift 2015/3-4)

Helsinki in Early Twentieth-Century Literature … opens up completely new perspectives to the history of Finnish-written literature, and in particular its spatial dimensions and urban experiences. At the same time, it brings into the spotlights of international research, if not a provincial town, then in any case a city that in global perspective is a peripheral, small city …” (Mika Perkiömäki in Alue & Ympäristö 2015/1)

Helsinki in Early Twentieth-Century Literature … avaa aivan uusia näkökulmia suomenkielisen kirjallisuuden historiaan, ennen kaikkea sen tilallisiin ulottu- vuuksiin ja kaupunkikokemukseen. Samalla se tuo kansainvälisen tutkimuksen estradille, jos nyt ei ihan provinssikaupunkia, niin kuitenkin globaalissa mittakaavassa syrjäisen pikkukaupungin …” (Mika Perkiömäki in Alue & Ympäristö 2015/1)

“Ameel combines methods from different research traditions and builds a complex picture of Helsinki’s literature in the early 20th century. He draws, amongst others, on urban studies, urban literary studies and genre studies. This multidisciplinary approach could also be used to examine other literary cities, and Ameel’s work inspires to investigate how, for example, Tampere, Oulu and Kuopio are rendered in literature, or how descriptions of Helsinki in the late twentieth and twenty-first century differ from earlier ones. One of the merits of the study is its stylistic and linguistic clarity and subtlety, which is why research will hopefully find readers also from outside literary research. (Hanna Samola in Avain 2015/2)

“Ameel yhdistää eri tutkimussuuntien metodeja ja rakentaa rikkaan kuvan vuosisadan vaihteen ja 1900-luvun alun Helsinki-kirjallisuudesta. Hän hyödyntää esimerkiksi kaupunkitutkimusta, kaupunkikirjallisuuden tutkimusta ja lajitutkimusta. Metodiyhdistelmä soveltuu muidenkin kirjallisten kaupunkien analysoimiseen, ja Ameelin teos inspiroi tutkimaan, miten kirjallisuudessa on kuvattu esimerkiksi Tamperetta, Oulua tai Kuopiota tai miten 1900-luvun lopun ja 2000-luvun Helsinki-kuvaukset eroavat aiemmista. Yksi tutkimuksen ansioista on tyylillinen ja kielellinen selkeys ja vivahteikkuus, minkä vuoksi tutkimus löytää toivottavasti lukijoita myös kirjallisuudentutkimuksen ulkopuolelta.” (Hanna Samola in Avain 2015/2)

 

Leave a Reply