Kaupunkiteologia pureutuu uskonnolliseen monimuotoisuuteen

Moninaisuus, joka ilmenee esimerkiksi kansallisena, etnisenä, kielellisenä, seksuaalisena, mutta myös uskonnollisena tai katsomuksellisena, on todellisuutta myös Suomessa vuonna 2019.

Esimerkiksi Kirkon tutkimuskeskuksen julkaiseman Monien uskontojen ja katsomusten Suomi -teoksen (2017) mukaan uskonnollinen ja katsomuksellinen moninaisuus näkyy maassamme erityisesti individualistista maailmankuvaamme puhuttelevina uusina uskonnollisuuden ja henkisyyden muotoina mutta myös uskonnollisten yhdyskuntien ja maahanmuuttajien määrän kasvun myötä.

Kaupungit ovat moninaisuuden tiivistymiä. Uudet uskonnolliset ja henkisyyden virtaukset tulevat ensimmäisinä suurimpiin kaupunkeihin. Kaupunkeihin ja kaupunkien kautta saapuvat myös maahanmuuttajat omine uskontoineen ja traditioineen. Kaupunkien epäkonventionaalisuus ja niissä korostuvat valinnanvapaus ja innovatiivisuus ovat niin ikään suotuisia kasvualustoja uusille uskonnollisille tulkinnoille ja painotuksille.

Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 8.11.2019 järjestetty Stig in! Astu sisään! Come in! -projektin konferenssi The Multicultural Helsinki Region 2040 pureutui pääkaupunkimme monikulttuurisuuteen ja siihen liittyviin ennusteisiin ja haasteisiin monesta eri näkökulmasta. Esimerkiksi erikoistutkija Pasi Saukkonen Helsingin kaupunkitutkimuksesta toi esityksessään kiinnostavasti esiin etnisten ja kulttuuristen vähemmistöjen diversiteettiä sekä Helsingin kielellistä moninaisuutta: Helsingissä puhutaan jo nyt kolmeasataa kieltä.

Ehkä yllättäen uskonto ei puheenvuoroissa näytellyt merkittävää roolia Helsinkiä koskevissa tulevaisuuden visioissa.

Yksi syy uskonnon ohittamiseen merkittävänä kaupunkia ja sen elettyä todellisuutta muovaavana tekijä voi olla uskontoja koskevien tilastojen puute. Viimeisin ja kattavin luotaus Helsingin uskonnolliseen tilanteeseen on Kimmo Ketolan ja Jussi Sohlbergin artikkeli Helsingin uskonnot. Uskonnollisuuden muutos yhteisökartoituksen valossa vuodelta 2011. Tutkimuksen aineisto on vuodelta 2008.

Koska Helsingin uskonnollinen tilanne on kymmenessä vuodessa muuttunut merkittävästi, alettiin kaupunkiteologiassa syksyllä pohtia mahdollisuuksia vastaavanlaisen yhteisökartoituksen tekemiseen. Yhdessä Kirkon tutkimuskeskuksen sekä Teologisen tiedekunnan ja uskontotieteen islam-tutkijoiden  kanssa kaupunkiteologia polkaisikin pian alulle Helsinki Religions (HeRe) – Uskonnolliset yhteisöt Helsingissä -hankkeen. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kartoituksen kohteena ovat uuskarismaattiset, buddhalaiset ja muslimi -yhteisöt, joista tutkittua tietoa on erityisen vähän.

Mukaan kartoitustyöhön on otettu tutkijoiden lisäksi myös teologian ja uskonnontutkimuksen opiskelijoita. Esimerkiksi kaupunkiteologian Kaupunki uskonnon kontekstina -kurssilla opiskelijoiden yhtenä tehtävänä oli vierailla buddhalaisissa ja/tai uuskarismaattisissa yhteisöissä ja mahdollisuuksien mukaan kerätä yhteisön edustajaa haastattelemalla tietoja yhteisöistä ja näiden toiminnasta. Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella opiskelijoiden osallistuminen tutkimukseen on sekä mielekästä että opettavaista. Eräs opiskelija kuvaa kokemustaan näin:

Haastattelussa sain paljon käytännönnäkökulmaa siihen, minkälaista buddhalaista toimintaa Suomessa on ja harjoitetaan. Kohtaaminen ja verbaalinen keskustelu, sekä haastateltavan olemus ja tieto kertovat paljon enemmän kuin kirjasta tiedon lukeminen. Onhan kyseessä sentään ihminen, jonka omat kokemukset kertovat jo paljon siitä, minkälaista jokin asia on käytännössä. Tämä vahvistaa ainakin omaa käsitystäni siitä, kuinka etnografinen tutkimus on hyödyllistä etenkin ihmisiin liittyvässä tutkimuksessa. Koin, että kurssin aikana opin paljon asioita, sekä haastoin itseäni uusiin tutkimusmenetelmiin. Tiedostin enemmän kokonaisuuksia ja myöskin itseäni, sekä niitä aistimuksia ja kokemuksia, jotka helposti kaupunkiympäristössä jäävät huomaamatta. Mieleeni heräsi myös mielenkiintoisia kysymyksiä ihmisten arkikäyttäytymisestä ja suhtautumisesta, etenkin uskontoon ja kaupunkitilaan liittyen.

Mitra Härkönen