Kaupunkiteologia

Kaupunkiteologiassa toteutetaan ja tehdään yhteistyötä erilaisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden kanssa, joihin myös opetus usein integroituu.

Parhaillaan tutkimusta tehdään muun muassa Kaupunkilainen köyhyys tänään -tutkimushankeessa (2017-2019) Hankkeen tarkoitus on piirtää kuvaa kaupunkiköyhyydestä tämän päivän Helsingissä.

Lähtökohtana toimii yleinen suhteellisen köyhyyden määritelmä, jonka mukaan köyhyys on taloudellisten resurssien niukkuudesta johtuvaa kyvyttömyyttä osallistua ja toimia yhteiskunnassa normaalina pidetyn elämäntavan mukaisesti tai saavuttaa yleisesti hyväksyttynä pidetty vähimmäiselintaso.

Näin määriteltynä köyhyys ei ole vain taloudellisten resurssien puutetta, vaan siihen liittyy osattomuus asioista ja kokemuksista, joita tietyssä sosiaalisessa yhteisössä pidetään normaaleina ja tavoittelemisen arvoisina. Köyhyys ei uhkaa ainoastaan ihmisen materiaalista hyvinvointia vaan myös sosiaalisen kuulumisen, itsearvostuksen ja itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttymistä

Tutkimus asemoituu köyhyystutkimuksen, järjestötutkimuksen ja kaupunkitutkimuksen kenttiin. Aineistonkeruu kohdistuu kaupungin ruohonjuuritason toimintaan ja näkökulmiin niukkuudesta (toimijoiden kartoitus, verkkokysely, havainnointi/haastattelut) sekä tämän toiminnan alueelliseen ulottuvuuteen (alueellinen sijoittuminen sekä suhteutus alueelliseen tietoon). Näitä kysymyksiä tutkivat VTT, tutkijatohtori Tuija Seppälä sekä kaupunkiteologian yliopistonlehtori Henrietta Grönlund Helsingin yliopiston Teologisessa tiedekunnassa.

Hankkeen rahoittaa Jane ja Aatos Erkon säätiö ja se jatkuu vuoteen 2019. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii professori Juho Saari.

 

Kaupunkiteologian opetusmenetelmissä yksi keskeinen pohja on palveluoppiminen, jota olemme kehittäneet Europe Engage –opetuksen kehittämishankkeessa (2014-2017).

Palveluoppiminen (Service Learning) tarkoittaa pedagogista lähestymistapaa, jossa akateeminen oppiminen yhdistetään aktiiviseen kansalaistoimintaan eri yhteisöjen ja yliopistojen välisissä kumppanuuksissa. Palveluoppiminen on menetelmä, joka yhdistää tiedollisen osaamisen kehittämisen yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Se on osa opetusta ja toteutetaan oppilaitosten opetuksen yhteydessä. Opetuksessa ”palvelu” suunnitellaan, reflektoidaan ja yhdistetään teoreettiseen ainekseen sekä oppimistavoitteisiin.

Palveluoppimisen konseptissa opiskelijat oppivat kriittistä ajattelua, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja vastuullisuutta toimimalla kansalaisyhteisössä. Kyse on akateemisen tiedon ja käytännön kokemusten synergiasta, missä lisätään ymmärrystä yhtäältä tieteen sosiaalisesta kontekstista, toisaalta kansalaistoiminnan arvosta. Lisäksi kontaktit käytännön kansalaistoimintaan edistävät opiskelijoiden opiskelumotivaatiota sekä työelämävalmiuksien kehittymistä.

Europe Engage -hankkeessa:

• kerättiin tietoa palveluoppimisen malleista Euroopassa
• luotiin laatustandardeja palveluoppimiseen
• kehitettiin koulutuksia ja materiaaleja yliopisto-opettajille
• kokeiltiin ja kehitettiin palveluoppimista Suomessa ja Helsingin yliopistossa
• muodostettiin eurooppalainen palveluoppimisen verkosto

Tuotokset löytyvät hankkeen kotisivuilta (kohta: Activities).

Hankkeessa oli mukana palveluoppimisen asiantuntijoita 12 eurooppalaisesta yliopistosta. Hankkesta vastasivat Universidad Autónoma de Madrid sekä National University of Galway, ja sen rahoitti Euroopan Unioni (Erasmus+) . Suomen osuudessa toimivat Grönlundin (PI) lisäksi Aura Nortomaa, Anne Hopia, Emmi Seppänen, Jenni Spännäri ja Anne Birgitta Pessi.