Tavoittelevatko tutkijat totuutta?

”Tutkija etsii totuutta, poliitikko valtaa.” Näin kirjoitti Marko Junkkari Helsingin Sanomissa joitakin aikoja sitten. Poliitikkojen ja tutkijoiden suhteesta voisi sanoa paljonkin, mutta jäin miettimään kärjistyksen ensimmäistä osaa. Voiko tutkimusta osuvasti kuvata totuuden etsimisenä?

Totuus ei ole sana, jota tieteentekijät ahkerasti viljelevät. On vaikea kuvitella tutkimusartikkelia, jonka lopussa kirjoittajat ilmoittavat ylpeästi, että ovat tutkimuksensa avulla löytäneet totuuden. Analyysiin pohjalta tutkijat esittävät yleensä mahdollisimman hyvin perusteltuja vastauksia tutkimuskysymyksiin tai johtopäätöksiä siitä, tukeeko aineisto tutkimushypoteesia tai teorian ennustuksia. Toisin sanoen tutkimus etsii sen hetken parasta tietoa ja ymmärrystä tutkittavasta aiheesta.

Sanaa totuus käytetään paljon uskonnollisessa kielessä. Siksi kuvaus tutkimuksesta totuuden etsimisenä on erityisen harhaanjohtavaa teologian ja uskonnontutkimuksen alalla. Moni pettyy odottaessaan, että teologian opiskelu auttaa löytämään vastauksia elämän perimmäisiin kysymyksiin. Totta kai tieto siitä, miten uskontokulttuurit ja yhteisöt ovat eri aikoina tällaisiin kysymyksiin vastanneet, tukee – oppimisen onnistuessa – opiskelijan maailmankuvan ja asiantuntijuuden rakentumista. Mutta tässä ei ole kyse totuuden etsimisestä tai vielä vähemmän sen löytämisestä, vaan hitaasta ja työtä vaativasta prosessista, jossa ymmärrys tutkimuksellisen tiedon luonteesta kasvaa oppijassa vähitellen.

Teologia on itsessään moniselitteinen termi ja akateemisessa kontekstissa altis väärinkäsityksille. Sillä viitataan usein uskonnolliseen ajatteluun tai oppiin uskonnon sisällöstä. Kristillisessä kontekstissa ajatellaan tavallisesti oman uskonnon opillisia selityksiä ja tulkintoja, mutta teologiasta voidaan puhua myös muiden uskontotraditioiden kohdalla.

Akateemisessa teologiassa uskontojen opilliset sisällöt ovat tutkimuskohteita. Tavoitteena ei ole luoda kristillistä – tai minkään muunkaan uskonnon – teologiaa siinä mielessä kuin sitä kirkollisena projektina on tehty tai tehdään. Sitä paitsi teologiassa tieteenalana tutkitaan monia muitakin uskonnon ilmenemismuotoja kuin vain ajattelua ja oppia: käyttäytymistä, kulttuuria, instituutioita ja yhteisöjä niin menneisyydessä kuin nykypäivänä.

Helsingin yliopiston uusissa teologian koulutusohjelmissa tieteenala on ”teologia ja uskonnontutkimus”. Tällä halutaan viestittää, että ohjelma kattaa mahdollisimman laajalti koko akateemisen uskonnontutkimuksen kentän.

Akateemista uskonnontutkimuksen keskeiset periaatteet voidaan kiteyttää kolmeen kohtaan.

Ensinnäkin uskonnontutkimus on uskontoon ja vakaumukseen sitoutumatonta toimintaa – ei kuitenkaan niin, ettei tutkijoilla itsellään voisi olla uskontoa tai vakaumusta. Pikemminkin tavoitteena on luoda yhteinen keskustelun tila, jossa eri lähtökohdista tulevat tutkijat voivat etsiä parasta mahdollista tietoa yhteisten pelisääntöjen avulla.

Toiseksi kristinuskon ja muiden uskontotraditioiden akateeminen tutkimus on järjestelmällistä ja kriittistä – aivan kuten muukin tieteellinen tutkimus. Teologian eri oppialat ovat kehittäneet omia tiedonhankinnan menetelmiä, mutta suuri osa tutkimusmenetelmistä on samoja kuin muissa ihmistieteissä käytetyt.

Kolmanneksi tieteenalalla saavutettu ymmärrys perustuu uskonnollisten ilmiöiden selittämiseen tutkitun tiedon perusteella, ei esimerkiksi henkilökohtaiseen kokemukseen vetoamalla. Uskonnollinen kokemus voi olla tutkimuksen kohde, mutta tällainen hanke on toteutettava tieteen pelisääntöjä kunnioittaen.

Nämä pelisäännät perustuvat arvoihin, joilla on käyttöä myös yliopiston ulkopuolella – tänään kenties enemmän kuin koskaan.

2 vastausta artikkeliin “Tavoittelevatko tutkijat totuutta?”

  1. Voisiko parhaan ja ajankohtaisimman tiedon tavoittelukin oikeastaan olla yritys päästä mahdollisimman lähelle totuutta?

    1. Hyvä pointti. Totuus on kuitenkin aika juhlallinen sana ja tutkijoiden itsensä karttama. Ajatus parhaasta mahdollisesta tiedosta ja ymmärryksestä kuvaa mielestäni totuuden etsimistä paremmin sitä, mistä tieteentekemisessä on kysymys

Vastaa käyttäjälle uro Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *