Month: January 2023

Toisella kurssikerralla perehdyin eri karttaprojektioihin ja niiden vääristymiin.

Olen vapaa-ajalla omaksi huvikseni vertaillut eri valtioiden pinta-aloja The True Size -verkkosivustolla. Sivulla pystyy valita eri valtioita ja liikuttaa niitä kartalla, jossa on pohjana Mercatorin projektio.

Kuva 1: Kongon Demokraattinen Tasavalta Suomen päällä. Lähde: https://www.thetruesize.com/

Mercatorin projektio vääristää pinta-aloja. Päiväntasaajalle tultaessa pinta-alat pienenevät ja napoihin mentäessä suurenevat. Kuvasta 1 havaitaan miltä Kongon Demokraattinen Tasavalta näyttäisi Mercatorin projektiossa, mikäli sen sijainti olisi Suomen päällä. Kongon Demokraattinen Tasavalta Suomen sijainnissa näyttää paljon suuremmalta, kuin sen oikeassa sijainnissa, joka on päiväntasaajan alueella.

 

Tunnilla mittasin Suomen pohjoisosista alueen, jonka pinta-ala vaihteli suuresti riippuen sitä, mitä projektiota käytetään.

Kuva 2: taulukko pinta-alan eroista eri projektiota käyttäen

 

Kuvasta 2 havaitaan, että Mercatorissa Suomen pohjoisosia mitatessa pinta-ala näyttää suurelta. Mittaamani alue oli Mercatorin projektiota käytettäessä 35 032 neliökilometriä, kun taas Robinsonin projektiossa 6028 neliökilometriä.

Kurssikerran tunnilla saimme tehtäväksi vertailla projektioiden vaikutusta Suomen kartalla. Loin tästä kaksi karttaa käyttäen eri projektioita. Pohja-aineistona käytin ETRS89-TM35FIN:in pinta-aloja.

Kuva 3: Aluevääristymä Mercator- ja ETRS89-TM35FIN -projektioiden välillä.

Kuvasta 3 nähdään, että Mercatorin projektiossa aluevääristymä kasvaa Suomen pohjoisosiin mentäessä. Vääristymät  ovat suuria: Lapissa vääristymäkerroin on jopa 8,24.

 

Kuva 4: Aluevääristymä Plate Carree- ja ETRS89-TM35FIN -projektioiden välillä.

 

Kuvasta 4 nähdään, että myös Plate Carree -projektiossa aluevääristymä kasvaa pohjoiseen mentäessä. Vääristymät eivät kuitenkaan ole yhtä suuria kuin Mercatorin projektiossa. Plate Carreessa korkein arvo (2,873) saavutetaan Suomen Pohjoisosissa.

 

Karttojen tekeminen oli aluksi suhteellisen helppoa, kun luennoitsija ohjasi kartan teossa. Huomasin kuitenkin heti, että olin ihan solmussa kun täytyi alkaa tekemään legendaa, mittakaavaa ja pohjosinuolta. Olin täysin unohtanut, että QGIS:issä täytyy tehdä “New Print Layout”, kun alkaa viimeistelemään karttaa. QGIS:in käytössä on niin paljon uutta, että jotkut yksinkertaiset asiat pääsevät unohtumaan. No, tekemällä oppii ja eiköhän tämän kurssin lopussa meikäläinen ole ihan hyvä tämän ohjelmiston kanssa 🙂

Lähteet:

The True Size.  Haettu 30.1.2023 osoitteesta https://www.thetruesize.com/

17.1 annettu kotiharjoitus

Latasin QGIS-ohjelmiston koneelle ja tehtävänäni oli luoda koropleettikartta Suomen kunnista aineistoa käyttäen.

Tarina aineiston valinnasta:

Valitsin aineistoksi Ruotsinkielisten väestön osuuden suomen kunnista. Jokin aikaa sitten pelasin netissä videopeliä ja tutustuin pelistä henkilöön, jonka kanssa pelasimme yhdessä. Puhuimme englantia, ja eräänä päivänä päätin kysyä uudelta tuttavuudeltani, että mistä hän on kotoisin. Hän sanoi olevansa suomesta. Aloin puhumaan hänelle suomea, mutta hän sanoi, ettei osaa suomen kieltä. Kysyin sitten, mistä hän on muuttanut Suomeen. Yllätyksekseni tämä tuttavuuteni oli aina asunut Suomessa, mutta hän oli syntynyt ruotsinkieliseen perheeseen Vaasassa, eikä ollut ikinä opetellut suomen kieltä. Siksi päätin valita ruotsinkielisten väestön osuuden suomen kunnista aineistoksi.

Kuva 1: Ruotsinkielisen väestön osuus Suomen kunnista 2015

 

Lopputulos on mielestäni hyvä. Kuvasta 1 huomaa, että Länsi-Suomessa ja Etelä-Suomessa ruotsinkielisen väestön osuus on paljon suurempi. Itään ja Manner-Suomeen mentäessä ruotsinkielisen väestön osuus laskee. Ruotsinkielisten osuus Vaasassa, josta tämä tuttavani on kotoisin, näkyy olevan vahva ruotsinkielisten osuus.

Huomasin, että Anni Lindegren teki blogissaan (2023) samasta aineistosta kartan. Otin häneltä mallia kartan teossa. Aluksi käytin eri värejä kuvaamaan aineistoa (punaisella kunnat missä vähiten ruotsinkielisiä jne.), mutta tämänväristä karttaa katsoessani minusta tuntui että asetin alhaisempaan asemaan ne kunnat, missä ruotsinkielisiä on vähemmän. (Punainen väri antaa monesti psykologisesti kuvan väärästä/huonosta). Vihreän värin eri sävyt oli oiva vaihtoehto tähän karttaan.

Lähteet:

Lindegren, A.  (2023). Anni Lindegren – Geoinformatiikan menetelmät. Viitattu 30.1.2023. https://blogs.helsinki.fi/ablindeg/2023/01/19/hello-world/

 

 

Kurssikerta 17.1.2023

Blogikirjoitukseni venyi ja ensimmäisestä kurssikerrasta on aikaa jo melkein kaksi viikkoa.

Blogiini jaan kurssiin liittyviä tehtäviä, oivalluksia ja muita kurssin aiheista mieleen pompahtavia asioita.

Opiskelen maantiedettä sivuaineena, ja olen suoritanut vain jonkin verran maantieteen kursseja tähän mennessä. Kurssilla on käytössä QGIS-ohjelmisto, joka on minulle täysin uusi ohjelmisto.

Ensimmäisellä kurssikerralla kävimme läpi QGIS:in perusominaisuuksien hallitsemista. Paneuduin ohjelmiston työkalujen käyttöön, aineistojen lataamiseen ja niiden soveltamiseen, sekä karttojen ulkoasun muokkaamiseen ja viimeistelyyn. Huokahduin helpotuksesta, kun tajusin kuinka helppoa jotkin asiat ovat tuoda QGIS:sissä esiin kartassa verrattuna aikasemmin käyttämääni CorelDraw -ohjelmaan. Aikaisemmin loin karttoja CorelDraw -ohjelmassa, jossa minun piti esimerkiksi manuaalisesti mittaa mittakaava ja piirtää mittakaava-kuvio karttaan. QGIS:issä voin vain painaa mittakaava-työkalua ja ohjelma piirtää minulle mittakaavakuvion automaattisesti. Tämä tietenkin edellyttää sen, että aineistossa on tietoa kartan etäisyyksistä.

Teimme tällä kurssikerralla kartan Itämereen päätyvistä typpipäästöistä valtioittain. Kirjoitan tätä blogia tällä hetkellä omalta tietokoneeltani, eikä minulla ole karttaa tässä tallennettuna. P. Matero (2023) kertoo blogitekstissään joutuneensa tekemään tämän kartan uudestaan, koska se ei ollut jostain syystä tallentunut hänen koneelle.  Itse kuitenkin muistelisin, että olen tallentanut sen yliopiston tietokoneelle. Seuraavalla kurssikerralla tulenkin muokkaamaan blogitekstiäni ja liittämään tähän kuvan tekemästäni kartasta.

 

Lähteet:

Matero, P. Geoinformatiikan menetelmiä harjoittelemassa- kurssiblogi, viitattu 30.1.2023 https://blogs.helsinki.fi/matero/2023/01/20/kurssin-ensimmainen-viikko/