Kurssikerta 3 – Tulvaindeksi

Morjesta!

Kolmannella kerralla tuli taas niin paljon uutta asiaa, että huh! Opeteltiin paljon uusien työkalujen käyttöä. Harjoiteltiin etenkin sitä, miten tietokantoja voi hyödyntää näillä uusilla työkaluilla.

Laadimme ensin kartan, jossa hyödynsimme tietokantoja Afrikan öljy- ja timanttiesiintymistä konflikteista Afrikassa. Unohdin tallentaa tekemäni karttakuvan tästä, mutta jos oikein muistan niin öljy- ja timanttiesiintymillä oli yhteys konfliktien määrään.

Itsenäisen tehtävän (tulvaindeksi) tekeminen koitui jokseenksin haastavaksi. Sain kuitenkin luennoitsijalta apua, ja tietokantoja yhdistelemällä sain muodostettua kartan (kuva 1), jossa on esillä Suomen valuma-alueiden tulvaindeksi. Tulvaindeksin laskemisen käytettiin keskiylivirtaamaa ja keskialivirtaamaa.

Kuva 1: Suomen valuma-alueiden tulvaindeksi

Kartasta havaitaan, että Itämeren rannikkoalueilla tulvaindeksi, ja siten tulvariski on suurempi.  Sisämaassa tulvariski on pienempi, mutta Pohjois-Suomessa on jonkin verran tulvariskiä.

Legendaan olisi varmaan ollut hyvä merkitä vesistöt sinisellä, mutta se unohtui karttaa tehdessä. Koitin tehdä sopivan luokkajaon, mutta se koitui hankalaksi. Näissä kuvassa 1 näkyvissä luokkajaoissa arvot vaihtelevat suuresti. Värit eivät myöskään ole optimaaliset.

Saini Lankisen blogitekstiä lukiessa muistin, että olisi ollut hyvä laskea ja merkitä vielä järvisyys-prosenttimäärä tulvaindeksikuvaan. Se jäi tällä kertaa tekemättä.

Lähteet: SAINILAN’S BLOG, Kurssikerta 3 ja QGIS:in muistelua. https://blogs.helsinki.fi/sainilan/ (viitattu 20.2.2023)

Ensi viikkoon,

Lasse