Kurssikerta 5

Tällä kurssikerralla suoritimme bufferointia ja analyysejä.

Aluksi harjoittelimme bufferointia QGIS:illä Pornaisissa. Unohdin tallentaa tämän projektitiedoston, joten en pysty tuoda sitä tähän näkyville.

– Piirsimme käsin Pornaisten tiet, jotka bufferoitiin. Selvitimme mm. kuinka monta rakennusta ja asukasta on tietyn säteen verran tiestä.

Itsenäistehtävä 1 käsitteli Malmin lentokenttää.

Piirtämällä kiitoradat, pystyin bufferoimaan alueet liittyen Malmin lentokentän säteen. Säteen avulla pystyttiin miettimään alueita, joissa lentomelua esiintyy.

Saimme tietokannasta myös rakennukset ja rakennuksien asukasmäärät, joiden avulla pystyin tehdä erilaisia laskelmia.

 

Kuva 1. QGIS-näkymä Malmin lentokentän bufferoinnissa. Kuvassa alueet, jotka ovat 1 kilometrin säteellä kiitoradoista.

Sain selville seuraavat tiedot:

– 1 km säteellä kentästä asui 9164 ihmistä.

– 2 km säteellä kentästä asui 34 372 ihmistä.

 

Seuraavaksi ryhdyin käsittelemään Helsinki-Vantaan lentokenttää.

Helsinki-Vantaan lentokentästä löytyi tietokanta, jossa esitettiin lentometelin vahvuudet lentokentän läheisyydessä.

Kuva 2. QGIS-näkymä Helsinki-Vantaan lentokentästä, jossa keltaisena maalattuna alueet, joissa lentomelu ylittää 60dB.

Selvitin seuraavat asiat:

– Helsinki-Vantaan läheisyydessä, jossa lentomelu ylittää 65dB asuu 303 ihmistä.

– Vähintään 55dB:n melualueella asuu 45272 ihmistä.

 

Seuraavaksi maalasin Helsinki-Vantaan kiitoradat, joiden avuilla pystyin bufferoimaan kiitoratojen lähellä olevat alueet ja selvittämään mm. sen, kuinka monta asukasta asuu 2 kilometrin läheisyydessä kiitoradasta.

– 2 kilometrin läheisyydessä kiitoradasta asuu 11681 ihmistä.

Kuva 3. QGIS-näkymä Helsinki_Vantaan lentokentästä, jossa kiitoradat maalattu punaiseksi.

 

Seuraavassa kohdassa piti mitata Helsinki-Vantaan lentokentän meluja, mikäli yhden kiitoradan lentosuuntaa vaihdettaisiin. Tätä varten minun piti piirtää uusi alue, jota bufferoin. Bufferoinnissa syntyi kuitenkin ongelma (kuva 3), enkä pystynyt totetuttamaan bufferointia. Bufferointi pyysi “Distance” – kohtaan degrees (asteita) eikä length (pituutta), jonka takia en osannut bufferoida kohdetta.

Kuva 4. Buffer-työkalussa Distance-vaihtoehtona “degrees”

Tässä vielä taulukko (kuva 5) itsenäistehtävien 1 tehtävästä 2.

Kuva 5. Taulukko asukkaista, jotka asuu kartan alueella juna- tai metroasemien läheisyydessä.

Tässä taulukko (kuva 6) itsenäistehtävän 2 tuloksista.

Kuva 6. Tilastoja taajamista kartan alueelta.

 

Lopuksi pohdin kursilla opittua QGIS:in käyttöä.

QGIS:in kanssa työskentelu on ihan mukavaa, etenkin silloin kun seuraan opettajaa tunnilla ja teen asiat perässä omalla tietokoneella. Huomaan kuitenkin heti, että itsenäisesti QGIS:in käyttäminen on hankalaa. Minun täytyy käydä läpi ohjeita moneen otteeseen muistaakseni mitä tuokaluja tarvitsen ja miten toiminnot suoritetaan niillä. Sovelluksen käyttö ei siis ole vielä ollenkaan ulkomuistissa.

Tähän mennessä kurssia koen, että perusasiat on hallussa. Osaan tuoda ohjelmaan aineistoja ja liittää niitä yhteen.  Osaan käyttää laskentatyökalua ja hyödyntää erilaisia kurssilla opittuja työkaluja, joita löytyy sovelluksen Processing Toolboxista.

Bufferointityökalua voidaan käyttää, kun mietitään tiettyjen alueiden saavutettavuutta tai vaikutusaluetta. Esimerkkinä tulee mieleen poliisiasemien vaikutusalue. Asuin aikaisemmin Karkkilassa, jossa lähin poliisiasema on noin 50 kilometrin päässä Lohjalta. Olisi suotavaa bufferoida säteitä poliisiasemilta ja katsoa, kuinka etäällä poliisiasemat ovat toisistaan ja millä paikkakunnilla matka lähimpään poliisiasema on kaukana.

Heiskan Mikko kertoo blogissaan (2023) samantyyppisestä ajattelusta. Hän kertoo, että puskurivyöhykkeillä voitaisiin suunnitella sitä, minne paloasemia olisi järkevää sijoittaa. Paloasemat ovatkin ehkä vielä poliisiasemien sijoittelua tärkeämpiä, sillä palotilanteissa palotyöntekijöiden matkan pituus ajallisesti on kriittistä lopputulokselle.

 

Lähteet:

Heiskanen, Mikko (2023). Mcheiska’s blog – Viides harjoituskerta. mcheiska’s blog. https://blogs.helsinki.fi/mcheiska/2023/02/19/viides-harjoituskerta/ (luettu 27.2.2023).