Mo!

Toisella kurssikerralla uurastus QGIS:sin parissa jatkui. Lyhyehkö luento-osuus keskittyi käsittelemään erilaisia kartta-aineiston tuottajia, joita ovat esimerkiksi Helsingin kaupunki, Tilastokeskus ja Väylävirasto. Näistä kaksi viimeisintä pääsivät syvempään tarkasteluun, kun noudimme niiden tietokannoista aineistoa omaan käyttöömme.

Rajapinnan kautta toimme ohjelmaan karttatasoksi Suomen kuntakartan. Mittaustyökalun avustuksella siirryimme kurssikerran teemaan: karttaprojektioihin. Tehtävänä oli vertailla, kuinka projektion vaihtaminen vaikuttaa mittaustuloksiin. Se tapahtui piirtämällä Pohjois-Lappiin monikulmio, jonka pinta-ala mitattiin ja tulos kirjattiin ylös. Tämän jälkeen mittaus toistettiin usealla muulla karttaprojektiolla muuttamatta piirrettyä kuviota – tuloksista koostettiin allaoleva taulukko 1.

Kurssikerran varsinaisena työnä teimme teemakarttoja, joissa esitimme eri projektioiden välistä vääristymää verrattaessa niitä ETRS-TM35FIN-tasokoordinaattijärjestelmään, joka lienee tutuin ja suositelluin tapa esittää Suomi kaksiulotteisella tasolla (Ollikainen, 2010). Opettajan avulla teimme ensin kaikki yhdessä – vaihe vaiheelta – Robinsonin projektion vääristymää esittävän kartan, jonka jälkeen saimme itse valita, mitä projektioita TM35:teen vertailisimme. Päädyin aloittamaan Winkel-Tripelin projektiolla, mutta lopputulos ei kuitenkaan juurikaan eronnut Robinsonin projektiosta. Kolmanneksi valitsinkin sinusoidaalisen projektion, koska tiesin sen ja poikittaisen Mercatorin projektion – johon ETRS-TM35FIN perustuu – olevan hurjan erilaisia.

Kotona harmikseni huomasin, etteivät luennolla tekemäni kartat olleet tallentuneet onnistuneesti. Pahus! Muiden blogeja lukiessani huomasin, että myös Heli Tuomi (2023) ja Lena Hellsten (2024) olivat kohdanneet samankaltaisia vaikeuksia. Siispä jouduinkin muistelemaan työvaiheet uudestaan, mutta lopulta onnistuin luomaan sinusoidaalisen projektion vääristymää esittävän kuvan 1 kartan uudestaan.

Muista luennon aikana työstämistäni kartoista poiketen kuvassa 1 vääristymä voimistuu länsi-itäsuunnassa, kun taas aikaisemmissa se näkyi pohjois-eteläsuunnassa. On kuitenkin huomattava kertoimen luokkien suuruuserot, jotka jäävät hitusen vähäisiksi. Siksi myönnänkin, että väriskaalaa olisi voinut vielä hioa hieman.

Ensi kertaan!
—Usko

Lähteet

Hellsten, L. (27.1.2024). Kurssikerta 2. Lena Hellstenin blogi. https://blogs.helsinki.fi/hellslen/2024/01/27/kurssikerta-2/

Ollikainen, M. (2010). Maanmittauslaitos ETRS89-koordinaattijärjestelmään. Maankäyttö 2/2010

Tuomi, H. (29.1.2023). Kurssikerta & harjoitus 2. Helin blogi. https://blogs.helsinki.fi/tuomihel/2023/01/29/kurssikerta-harjoitus-2/

 

 

Mo!

16.1.2024 sai alkunsa Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssi ja samalla myös tämä elämäni ihka ensimmäinen blogi. Vaikka olenkin lyhyen olemassaoloni aikana ehtinyt tarinoimaan yhtä sun toista, on tämä tekstilaji minulle täysin vieras — harvemmin kirjoitan yhtikäs mitään näin rennolla kädellä saatikka ensimmäisessä persoonassa. Luvassa lie siis paljon uuteen totuttelua ja sopivan kieliasun etsintää. Koitetaan kestää!

Luennosta 

Ensimmäisellä kurssikerralla tutustuimme luonnollisesti kurssin rakenteeseen ja sen suoritusvaatimuksiin. Lyhyen paikkatieto-oppimäärän jälkeen kävimme viipyilemättä käsiksi itse kurssin vetonaulaan, QGIS:iin. Itse olin kokeillut kyseistä softaa aikaisemmin vain suppeasti MAA-104 Johdatus geoinformatiikkaan maantieteessä -kurssilla, ja silloinkin vain yhden kurssitehtävän yhteydessä. Opit olivat päässeet jo unohtumaan.

Itämeren typpikuormitus

Härkää otettiin opettajajohtoisesti sarvista käymällä yksityiskohtaisesti läpi miten QGIS:sillä luodaan koropleettikartta HELCOMin data- ja karttapalvelusta saadusta aineistosta. HELCOM tarkoittaa muuten Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissiota eli Helsingin komissiota, joka valvoo päästövähennyksiin pyrkivän, vuoden 1992 Helsingin sopimuksen toimeenpanoa ja kehittämistä (Euroopan komissio, 2024).

Lukuisten kommellusten, yrityksen ja erehdyksen kautta muotoutui kuvan 1 mukainen kartta. Siitä nähdään muun muassa, että koko Itämeren suurin yksittäinen saastuttajamaa on ylivoimaisesti Puola. Lopputulos on mielestäni yleisilmeeltään varsin tyydyttävä ja helposti luettava sisältäen lähes kaikki tarpeelliset elementit, joskin Taika Jaakkolan (2014) blogia luettuani tajusin, että selitteen Itämeren alueelle olisi voinut jättää esille.

Kartan teko oli pikkutarkkaa hommaa. Vaikka pyrinkin kuuliaisesti seuraamaan kirjallisten ohjeiden lisäksi myös reaaliaikaista opetusta, saattoi huomion hetkellinen herpaantuminen jumittaa edistymisen pitkäksi aikaa: mitättömältäkin tuntuvan työvaiheen — kuten yhden kriittisen hiirenklikkauksen — unohtaminen estää täysin seuraavaan jatkamisen. Vastaisuudessa onkin pysyttävä entistä tarkempana.

Ulkomaan kansalaiset

Kurssikerran kotitehtävänä tuotin luennolla oppimieni työvaiheiden avulla kartan ulkomaan kansalaisten osuudesta Suomen kunnissa. QGIS-treenit olivat tuottaneet tulosta, koska teknisesti työ sujui yllättävän helposti.

Kuvan 2 valmista karttaa katsellessa täytyy myöntää, että värimaailmaa olisi voinut kohentaa hiukan. Käyttämäni punaisen sävyt ovat niin lähellä toisiaan, että niiden välille on vaikea tehdä eroa.

Minua jäi mietityttämään, millainen vaikutus esimerkiksi Euroopassa juuri vuoden 2015 tienoilla alkaneella pakolaiskriisillä olisi karttaan lopulta ollut—  käytetyn datanhan piti väitetysti olla vuodelta 2015. Kuitenkin verratessani  lukuja Tilastokeskuksen (2023) tietoihin huomasin, että kotitehtäväaineisto onkin vuodelta 2022: esimerkiksi ulkomaan kansalaisten osuus vuonna 2015 Sottungassa oli 5,1 % kun taas vuonna 2022 jo 26,1 %, joka vastaa kartan tietoja. Luomani kartta on siis yksiselitteisen virheellinen.

Ensi kertaan!
—Usko

Lähteet

Euroopan komissio. (2024). The HELCOM Convention. HELCOM – Marine Policy – Environment – European Commission (europa.eu)

Jaakkola, T. (17.1.2024). QGIS for dummies ja karttojen laatimisen perusteita. Taikamatkalla GIS-velhoksi. https://blogs.helsinki.fi/jztaika/2024/01/17/qgis-for-dummies-ja-karttojen-laatimisen-perusteita/

Tilastokeskus. (2023). Maahanmuuttajataustaisten määrät ja osuudet alueittain, 1990-2022.  https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/Maahanmuuttajat_ja_kotoutuminen/Maahanmuuttajat_ja_kotoutuminen__Maahanmuuttajat_ja_kotoutuminen/maakoto_pxt_11vu.px/