Tiesitkö, että Kalasatama koostui ennen muutamasta saaresta, jotka liitettiin maamassan avulla toisiinsa, jolloin myös alueen satamatoiminta alkoi? Pitkälle ollaan niistä päivistä tultu ja paljon on kaupunkikuva muuttunut. Satamatoiminnot siirtyivät Vuosaareen ja jäljelle jäi asfalttikenttä upealla kaupunkimaisemalla.
Arkkitehti Tuomas Siitonen Suunnittelutoimisto Part Oy:stä vieraili kurssillamme tällä viikolla. Työryhmänsä kanssa Siitonen sai kaupungilta tehtäväksi suunnitella Kalasataman alueelle väliaikaistoimintaa.
”Keskellä kaikkea, mutta irti kaikesta” kuvaa hyvin Kalasatamaa. Alue on miltei keskustassa, mutta irti kaupungin hälystä. Ajatuksena oli kehittää Kalasataman alue osaksi Kallion ja Sörnäisten kaupunkielämää. Mitä Kalasataman alueelle luotaisiin? Kuka tilaa käyttäisi? Miksi ihmiset tulisivat alueelle? Työryhmänsä kanssa Siitonen oli ison urakan edessä – heillä oli suuri ja paljas asfalttikenttä täytettävänään. Ajatuksena oli kerätä alueelle palveluita ja asioita, jotka jollain tavalla olisivat häiritseviä muussa kaupunkikuvassa.
Hiljalleen tapahtumajärjestäjät löysivät Kalasataman asfaltin. Syksyllä 2009 järjestettiin ensimmäinen ulkoilmaelokuvanäytös. Sitä seurasivat Dodo ry:n kaupunkiviljelypalstat, graffittiseinät, konttiaukio, Solar Kitchen -ravintola sekä Ihana-kahvila. Hiljalleen Kalasatama sai kasvot ja alueeseen alkoi kytkeytyä muistoja. Alueen väliaikaistoiminnoilla syntyi uusi kaupunkitila.
Väliaikaista kaupunkitilaa rakentaessa tilanteet muuttuvat. Kalasatamaan nousseet kerrostalot vaikuttavat jo nyt alueen tapahtumiin. Konttiaukiolla ei voi enää luukuttaa musiikkia aamukuuteen, koska naapurit eivät hyväksy sitä. Kuinka asuntojen huimat hinnat ja uusi asukaskunta vaikuttavat Kalasatamaan? Säilyykö alueen vapaus vai tullaanko vapaa kaupunkitila ajamaan ahtaalle korkeiden hintojen vuoksi? Kuinka käy alueen yrittäjien? Ihana-kahvila ja graffittiseinä saavat olla Kalasatamassa ainakin vielä ensi kesän. Mitä sen jälkeen tapahtuu? Siitä päättää kaupunki. Missä määrin Siitosen ja hänen työryhmänsä luoma väliaikaistoiminta yksinään nosti alueen arvoa? Aikaisemmin Kalasatama oli vain asfalttikenttä, entinen satama-alue. Suunnittelijat loivat erilaisilla toiminnoilla alueelle identiteetin.
Uusimmassa H!-lehdessä virastopäällikkö Mikko Aho painottaa, kuinka tärkeää on, että asukkaat kertovat millaisessa kaupungissa he haluavat asua. Kaupunkilaisten äänen tulee kuulua kovempaa kaupunkisuunnittelussa. Kalasataman tilanteessa suunnitelmat on varmasti jo lyöty lukkoon, mutta monen muun alueen kehittämiseen voimme vielä vaikuttaa. Minkälaisessa kaupungissa sinä haluaisit asua? Tule kertomaan siitä meille Kattilahalliin, lauantaina 5.10.