Olin todella innoissani ensimmäisestä kurssikerrasta. Viime periodissa ollut Tiedon esittäminen maantieteessä -kurssi oli suosikkini kaikista tähänastisista kursseista ja odotin innolla uusia vastaantulevia tietoteknisiä haasteita. TEM-kurssilla käytetty Corel Draw osoittautui mahtavaksi ohjelmaksi pienen painimisen jälkeen ja olin kurssin jälkeen todella tyytyväinen siihen, mitä opin ohjelmasta. Olen aina viettänyt paljon aikaa tietokoneella ja erinäisten ohjelmien käyttö on hallussa (ainakin pitäisi olla). Tämän vuoksi ehkä hieman aliarvioin QGis:in, sillä heti hieman monimutkaisempien tehtävien kohdalla olin pudota kärryiltä.
TEM-kurssilla kartan piirtäminen oli mukavaa rentoa nyhertämistä. GEM1- kurssilla karttoja ei piirretä, vaan luodaan valmiista aineistoista. En ole aiemmin käyttänyt mitään paikkatieto-ohjelmaa, joten oli hyvä että kävimme läpi suuren osan ohjelman työkaluista. Ainakin vielä aluksi aineiston käsittely tuntuu melko hankalalta ja varsinkin laskimen käytössä tarvitsen vielä lisää harjoitusta. Onneksi meillä on Arttu ja hyvät ohjeet. *:･.
Paras osa kurssikertaa oli kartan muokkaaminen ja tulostusikkunan luominen eli kartan viimeisteleminen. Kurssikerran päätteeksi olin aivan varma, että karttani on nyt täydellinen ja siinä on kaikki juuri niin kuin pitää. Nyt kun katson sitä huomaan, että legendan värit olisivat voineet olla käänteiset tai värisävy jokin muu. Nyt näyttää siltä, että Puola on Itämeren reunavaltioista “paras” tummalla vihreällä sävyllään. Oikeasti muuttujana on negatiivinen asia, typpipäästöt, ja Puolan päästöjen korkea prosenttiluku ei ole tavoiteltava asia. Myös alhaisin luokka (3.2% päästöistä), jonka saa Viro, on aivan saman värinen kuin Muut valtiot -luokka. Jos unohdetaan värit, on kartta muuten mallikelpoinen ja olen tyytyväinen ensimmäiseen tuotokseeni.
Karttaan on siis kuvattu HELCOM-merialue (Helsinki Commission, suomeksi Helsingin komissio tai Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio) ja merialuetta ympäröivien valtioiden osuudet mereen päätyvistä typpipäästöistä. Noin 85% kaikista typpipäästöistä kulkeutuu Itämereen jokiveden mukana. Eniten typpipäästöjä tulee maataloudesta. Sen jälkeen suurimpia saastuttajia ovat teollisuus, haja-asutus, metsätalous, kalankasvatus ja turvetuotanto.
Typpipäästöt HELCOM-alueen kesken ovat jakautuneet epätasaisesti. Suurimmassa osassa valtioita päästöt ovat alle 10%, mutta Puolassa päästöt ovat kolmannes koko summasta. Kuten Susanna Stenberg blogissaan kirjoittaa, on mielenkiintoista, että Venäjän päästömäärä suurena valtiona on huomattavasti pienempi kuin Puolan. Stenberg kertoo pääsyyn tälle olevan Pietariin rakennettu vedenpuhdistuslaitos. Itämeren tilaa on pystytty kohentamaan suomalaistenkin tukemilla vedenpuhdistushankkeilla ja varsinkin Suomenlahden tilaan on voitu vaikuttaa. Aiemmin kaupunkien jätevedet olivat huomattava typpipäästöjen lähde, mutta vedenpuhdistushankkeiden vuoksi kaupunkien kuormitusta on saatu vähennettyä.
Lähteet:
Suomen ympäristökeskus SYKE, 2016. Itämeren typpikuoma Suomesta. (luettu 1.2.2018) http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Meri/Mika_on_Itameren_tila/Itameren_typpikuorma_Suomesta(31457)
Susanna Stenbergin GEM1-kurssiblogi, kurssikerta 1 (luettu 1.2.2018)
https://blogs.helsinki.fi/stenbsus/2018/01/31/qgis-opettelua-ja-typpipaastokartta-harjoitus/