Kurssikerta II lähti käyntiin vauhdilla ja tutustuimme jälleen uusiin QGIS:sin työkaluihin. Tämän kurssikerran työkaluilla pystyy tekemään valintoja eri kriteerein ja näen nämä todella hyödyllisiksi tulevia kursseja ajatellen. Suosikkini oli kuitenkin työkalu, jolla pystyy vaihtamaan auki olevan kartan projektiota. Kokeilin monia eri projektioita avaamallani Suomen kartalla ja samalla mittasin erään alueen pinta-alaa. Keräsin havainnot taulukkoon 1. Usein maailmankartoissa käytetty Mercatorin projektio melkein kahdeksankertaistaa pinta-alan Suomen pohjoisimmilla leveysasteilla verrattuna Lambertin oikeapintaiseen tasoprojektioon tai karttakoordinaatistojärjestelmään (KKJ). Sattumalta löysin myös outoja IAU2000-projektioita, jotka skaalasivat alueen aivan valtavaksi.
Varpu Savolainen havainnollistaa Mercatorin ja Lambertin projektoiden vääristymiä blogissaan tekemällään kartalla. Taulukossa 1 mittaamani alue oli Lapista, jossa Savolaisen mukaan vääristymä Mercatorin projektiota käyttäen on Suomen suurin. Vääristymä on jopa 564 -724%, eli alueet ovat noin 5-7 kertaa suurempia kuin oikeasti. Eteläisessä Suomessa vääristymät ovat vähimmillään silti jopa kolminkertaisia.
Toisessa tehtävässä käytin aineistoa Suomen Natura-alojen pinta-aloista. Natura-alueet ovat EU:n suojelemia alueita, joiden tarkoitus on turvata eri luontotyyppejä ja lajeja. Suomessa alueita on 1 865 kappaletta ja ne kattavat noin viisi miljoonaa hehtaaria Suomen pinta-alasta. Tämä on noin 12,4% Suomen pinta-alasta. Alueita on varsinkin Lapissa.
Harjoituksen tarkoituksena oli selvittää, vaikuttavatko eri projektiot esitettäviin ilmiöihin. Laskin suhteelliset Natura-alueiden pinta-alat Mercatorin ja Lambertin projektioille ja tein näistä koropleettikartat. Suomi yleensä kuvataan Lambertin projektiolla, joten käytin sitä molempiin karttoihin.
Pinta-aloja laskiessani huomasin, että Suomen pinta-ala Mercatorin projektiossa oli paljon suurempi, kuin sen oikea pinta-ala on. Suomen pinta-ala on noin 338 400 km² ja Mercatorin projektio teki siitä melkein kahdeksan kertaa suuremman. Täten, jos Natura-alueet kattavat
50 000 km² Suomen pinta-alasta, on heitto todella suuri projektiota vaihtaessa. Erot tulevat parhaiten ilmi kuvien 1 ja 2 kaikista suurimman luokan arvoista. Oikealla pinta-alalla laskettuna Suomesta löytyy kunta, jonka pinta-alasta melkein 100% on Natura-aluetta. Vastaava pinta-ala Mercatorin pinta-aloilla laskettuna on vain 14.2%.
Muutokset itse kartoissa eivät kuitenkaan ole suuria. Vain legendoista voi huomata, että kuvassa 1, Natura-alueiden pinta-ala on suurempi kaikissa vihertävissä kunnissa, kuin kuvan 2 suurimmassa luokassa. Kuva 1 esittää Natura-alueiden oikean määrän ja on täten paljon onnistuneempi karttaesitys. Karttojen värit ovat hyvät, mutta olisin voinut toteuttaa harjoituksen paremmin niin, että erot tulevat esiin myös kartoissa.
QGIS:sin käyttäminen on ollut todella mukavaa ja perjantaiaamut ovat nykyisin viikkoni kohokohtia. Vaikka ohjelma välillä vähän eksyttääkin käyttäjänsä ja kaatuilee, on karttojen tekeminen ollut antoisaa. Jopa kurssiblogin kirjoittaminen tuntuu mukavalta ja vaikka toisten teksteihin viittaaminen tuntui aluksi oudolta, on kiva seurata muiden tekemiä harjoituksia ja ajatuksia kurssista.
Lähteet:
Varpu Savolaisen GEM1-kurssiblogi, kurssikerta 2 (luettu 5.2.2018) https://blogs.helsinki.fi/sadvarpu/2018/01/24/projektiovertailua/
Ympäristöministeriö, 2016. Natura 2000 -verkosto turvaa monimuotoisuutta. (luettu 5.2.2018) http://www.ym.fi/fi-FI/Luonto/Luonnon_monimuotoisuus/Luonnonsuojelualueet/Naturaalueet