Kurssikerta V

Voi pojat. Tämä kurssikerta oli todellinen haaste. Tällä kurssikerralla painopiste oli itsenäisissä tehtävissä, jotka keskittyivät puskuri- ja analyysityökaluihin. Ensimmäistä tehtävää lukuunottamatta tehtäviin ei ollut lainkaan teknisiä ohjeita, vain ohjeistus siitä, millaisia vastauksia tulisi saada. Jos siinä siis onnistui. Kurssikerta tuntui hienoiselta epäonnistumiselta kohdallani, sillä blogitehtävän ohjeissa todetaan näin: “Oikeita vastauksia tärkeämpää on siis osoittaa, että on ymmärtänyt sen mitä on tehnyt!” Ymmärrän kyllä sen, mitä olen tehnyt, mutta osa hankalimmista tehtävistä jäi kohdallani tekemättä ymmärryksen puutteen vuoksi.

Tällä hetkellä tärkeimmät ja hyödyllisimmiltä tuntuvat työkalut ovat Spatial Query, Select by Expression ja Select Features by Value. Näillä työkaluilla tehdään valintoja eri kriteerein. Valintojen tekemisellä aineistoa voidaan jakaa pienempiin osiin ja selvittää melkein minkälaisia tahansa asioita. Myös uusien tasojen ja Temporary Scratch Layerien tekeminen on osoittautunut hyödylliseksi. Uusin tasoihin voi luoda omia viiva-, piste- ja aluekohteita. Tärkeä on myös Field Calculatorin käyttö, jonka avulla voidaan luoda uutta tietoa. Kurssikertojen ja harjoitusten jälkeen valintatyökalujen käyttäminen käy jo helposti, mutta Field Calculator tuottaa vielä jonkin verran hankaluuksia.

Kuva 1: Havainnekuva harjoituskerran tehtävistä. Kyseisessä tehtävässä hyödynnettiin bufferin muodostamista itse piirrettyjen viivojen ympärille, jotta saadaan mitattua etäisyyttä hieman monimutkaisemmastakin kohteesta.

Suuri osa tämän kurssikerran harjoituksista liittyi puskurointiin. Puskurivyöhykkeillä voidaan selvittää, jääkö jokin kohde tietyn alueen sisälle vai ei. Voi olla järkevää kartoittaa sitä, saadaanko jotain tietyn alueen sisään ja myös onnistutaanko jotain pitämään tietyn alueen ulkopuolella. Kurssikerran tehtävissä tarkasteltiin mm. ihmisten määrää taajamissa ja asemien lähellä, mutta myös niiden vaikutusalueiden ulkopuolella. Samaa voidaan hyödyntää esimerkiksi maatalouden päästöjen laajuuden kartoittamiseen tai joukkoliikenteen pysäkkien välimatkojen määrittämiseen.

Kuva 2: Havainnekuva toisesta harjoituksesta. Harjoituksessa tehtiin useita yksittäisiä buffereita valmiiksi määrättyjen objektien, tässä tapauksessa juna- ja metroasemien ympärille.

Joitakin toimintoja rajoittaa aineiston tyyppi. Esimerkiksi tehdessäni tehtävää ulkomaalaisten prosentuaalisesta määrästä alueittain, en voinut käyttää joitakin tietokantoja yhdistäviä tietoja. Halusin yhdistää yksittäiset kohteet alueiden mukaan, mutta yhdistymisen seurauksena tilastotiedot hukkuivat. Yritin käyttää niin Merge Vector Layers, Dissolve kuin Merge Selected Features toimintoja. Kurssikerralla III käytimme kyseisiä toimintoja yhdistämään alueita, joissa ei ollut yksityiskohtaista tilastotietoa.

Taulukko 1: Vastauksia kurssikerran tehtäviin.

Kurssikerran tehtävistä suurin osa onnistui mallikkaasti, mutta kahteen kohtaan en saanut vastausta. Käytin kaikki kolme oljenkorttani: 1. Etsi ohjeita muiden blogeista, 2. Yritä löytää apua googlesta, 3. Kysy äidiltä. Ensimmäinen ongelmani oli yllämainittu ulkomaalaisten määrä, jossa en saanut tietoja jaettua alueisiin. Toisena ongelmana oli uima-altaiden määrä alueittain. Yritin yhdistää tietokantoja niin Merge- kuin Join-toiminnoilla. Yritin myös Join Attributes by Location ja Count Points in Polygon -toimintoja, mutta molemmat vastasivat erroreilla. Aivan kuten Vivi Tarkka blogissaan toteaa, kaikista hankalinta on minunkin mielestäni löytää oikea työkalu milloin mihinkin ongelmaan. Olen kuitenkin samaa mieltä siitä, että vauhtiin päästyäni alkavat hommat yleensä sujua helpommin.

P.S. Täällä minä tulevaisuudesta kurssin loppupuolelta! Käytin Join Attributes by Location toimintoa onnistuneesti viimeisellä kurssikerralla, joten uskon, että koneeseeni oli vain iskenyt bugi, jonka vuoksi työkalu ei antanut mitään vastauksia! Se helpotuksen tunne, kun työkalu toimiikin niinkuin piti 🙂 Näköjään Ilmosen Kati on törmännyt saman tyyppisiin ongelmiin omassa työskentelyssään ja kirjoittaa siitä blogissaan.

Lähteet:
Vivi Tarkan GEM1-kurssiblogi, kurssikerta 5 (luettu 28.2.2018) https://blogs.helsinki.fi/vivitark/2018/02/20/search-attributes-by-expressions-vai-miten-sen-meni/

Kati Ilmosen GEM1-kurssiblogi, kurssikerta 5 (luettu 25.3.2018) https://blogs.helsinki.fi/ikati/?p=78

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *