Kurssikerta VI

Jee tämä oli todella kiva kurssikerta! Kuudennella kurssikerralla olimme kenttätöissä niin ulkona kuin sisälläkin ja lopuksi teimme omatoimisesti karttoja. Kovasta -20°C pakkasesta huolimatta vietimme ensimmäisen tunnin ulkona kenttätöissä luomassa omaa pientä paikkatietoaineistoamme Epicollect 5 -sovelluksen avulla. Oli siistiä huomata kuinka helposti voi myös itse tuottaa aineistoa, jossa on mukana koordinaatit ja sen voi esittää kartalla. Kuvasta 1 nähdään, että ryhmämme hajaantui laajalle alueelle kampuksen ympärille. Suurin osa havainnoista on aivan kampuksen läheltä ja Arabian kauppakeskuksesta. Kuvasta on näköjään unohtunut legenda, mutta kuvassa pisteiden väri korreloi koetun turvallisuuden kanssa. Pisteitä rekisteröitäessämme vastasimme muutamiin kohdetta koskeviin kysymyksiin muun muassa sen turvallisuudesta, viihtyvyydestä ja siitä, miten siellä vietetään aikaa. Mitä tummempi piste, sitä suurempi arvo (1-5) eli sitä vaarallisemmaksi paikka koettiin.

Kuva 1: Epicollect 5 -sovelluksella luotujen pisteiden paikat OpenStreetMap-taustakartalla.

Oman aineistomme tutkailun jälkeen siirryimme “kenttätöihin” sisälle. Käytimme Google StreetView:ta apuna kaupunkikuvan tutkimisessa. Omalla tavallaan jopa ällistyttävää, että kunhan karttatasojen tietoihin on liitetty sijaintitiedot, voi ne yhdistää minkä tahansa muun kartan kanssa. Harjoituksessa liitimme Helsingin tie- ja rakennusverkkoon Google Mapsin StreetView:n tiedot. Tämän avulla tulkitsimme jonkin Helsingin korttelin kaupallisuutta ja tulokset havainnollistimme interpoloinnin avulla. Liisa Niemi on myös liittänyt oman tuloksensa interpoloinnistaa blogiinsa ja tulos on varsin hieno! Olisinpa itsekin tajunnut lisätä karttaan kadunnimet, jotta kaupallisuuden olisi voinut liittää sijaintiin. Muistan vain, että omat korttelini löytyivät jostain läheltä Helsingin ydinkeskustaa (Kamppi-Rautatieasema).

Kuva 2: Interpolointi eräiden Helsingin korttelien kaupallisuudesta. Mitä tummempi väri kartalla, sitä kaupallisempi alue on.

Viimeinen tehtävä oli tuottaa kolme hasardeista kertovaa karttaa. Käytettävissä oli aineistoa maanjäristyksistä, tulivuorista ja meteoriittien putoamispaikoista. Suurin haaste harjoituksessa oli päättää, millaisia karttoja haluan tuottaa. Ainoa ohjeistus oli, että tuotettuja karttoja voisi opettajana käyttää tuntiopetuksessa. Halusin käyttää kaikkia kolmea eri aineistoa ja luoda hieman erilaisia karttoja näillä kaikilla.

Kuva 3: Lähi-Idässä sijaitsevat tulivuoret tyypin mukaan ja yli 5.8 magnitudin maanjäristykset.

Aloitin työskentelyn luomalla jonkin itselleni poikkeuksellisen kartan. Tarkastelin maanjäristysten ja tulivuorten sijoittumista ja valitsin alueen, jolla yleensä ei tiedetä olevan kyseisiä hasardeja. Arabian niemimaalla on kuitenkin oma litosfäärilaattansa ja täten sillä on tektonista ja vulkaanista toimintaa. Tulivuoriaineisto oli yllättävän monipuolinen, sillä sijainnin lisäksi aineistosta löytyi myös tulivuorityyppi. Tästä nähdään, että alueella on monen eri tyypin tulivuoria. Tämän vuoksi myös päätin tehdä kartan englanniksi, sillä en ollut varma kaikkien termien suomenkielisistä vastineista. Kaikista eniten on vulkaanisia kenttiä Saudi-Arabian alueella. Maanjäristyksiä puolestaan löytyy Iranin ja Pakistanin alueelta.

Kuva 4: Saudi-Arabian laavakentät. Lähde: http://www.sgs.org.sa/English/

Opetuksessa karttaa voisi käyttää juuri yllätyksellisyytensä vuoksi ja sen avulla voi myös opettaa tulivuorityypeistä. Aiheestä löytämäni kuva internetistä kuvaa Saudi-Arabian tärkeimpiä laavakenttiä, jotka kattavat huomattavan alueen valtion pinta-alasta. Opetuksessa voitaisi myös käydä läpi kyseisten hasardien vaikutuksia Lähi-Idälle niin nyt kuin historiassakin.

Kuva 5: Vuoden 2002 jälkeiset maanjäristykset voimakkuuden mukaan. Kartalla korostettuna Tyynenmeren tulirengas.

Ensimmäinen kartta oli syntynyt melko nopeasti ja vaivattomasti ja jatkoin energisenä toiseen karttaan. Tässä kartta-animaatiossa maanjäristykset on jaettu kokonsa mukaan luokkiin. Violetilla on yli 9 magnitudin järistykset, punaisella yli 8, tummalla oranssilla yli 7, vaaleammalla oranssilla yli 6 ja keltaisella yli 5.8. Legenda ei sopinut karttaan. Saadakseni lisäarvoa karttaan, etsin netistä tiedoston, jossa näkyy litosfäärilaattojen rajat. Näitä rajoja seuraten lisäsin myös karttaan bufferin, joka korostaa Tyynenmeren tulirengasta. Animaatiosta näkyy hyvin, kuinka kaiken kokoisia maanjäristyksiä esiintyy ympäri maailmaa, ja kuinka maanjäristykset keskittyvät mannerlaattojen rajoille. Kuten Elli-Nora Kaarto blogissaan kirjoittaa, esiintyy maanjäristyksiä litosfäärilaattojen alityöntö- sekä loittonemisvyöhykkeillä ja valtamerten keskiselänteillä. Tätä tietoa voi hyödyntää opetuksessa ja kartan avulla voidaan myös syventyä myös Tyynenmeren tulirenkaan toimintaan. Suurin keskittymä on juuri Tyynenmeren tulirengas. Olisin halunnut muokata karttaa niin, että sen keskellä on Euroopan ja Afrikan sijaan Tyynimeri, jotta tulirengas näkyisi kokonaisena.

Kuva 6: Kaikki 1900-luvulla pudonneet meteoriitit ja viiden suurimman löytöpaikat, -painot ja -vuodet.

Kuten jo aiemmin mainitsin, halusin käyttää tehtävässä kaikki 3 aineistoa. Meteoriittiaineisto oli myös todella laaja, sillä siinä oli kaikki koskaan löydetyt ja pudonneet meteoriitit. Viimeinen kartta oli todella aikaavievä, sillä en oikein tiennyt, miten luokitella aineistoa. Loppujen lopuksi lajittelin aineiston niin QGIS:sissä, kuin jo lataussivustolla ainakin neljä kertaa, sillä aina löysin jotakin muutettavaa. Latasin aineiston painon mukaan (ja kyllä otin huomioon luokkarajat, tein lajittelun tyyliin 5,00001 kg – 10 kg). Tein kartan niin, että luokkarajat ovat tasalukuja, ja että luokissa on suurinpiirtein saman verran arvoja. Yllätyin siitä, kuinka paljon suuria meteoriitteja putosi 1900-luvulla. Tätä voisi korostaa opetuksessa ja myös sitä, kuinka paljon todella pieniä meteoriitteja maahan putoaa. Tuodakseni karttaan jotain erityistä ja korostaakseni ääripäitä, lisäsin karttaan vielä top-5 suurimmat meteoriitit. En ollut koskaan tajunnut, että 1900-luvulla putosi yli tuhansien kilojen meteoriitteja. Kuitenkin tätä tehdessäni huomasin, että aineistostani puuttuivat kokonaan juuri nuo 5 suurinta. Olin lataussivustolla onnistunut jättämään painohaarukan liian pieneksi. Sivusto määritteli meteoriittien painon grammoina ja suurimmat meteoriitit ovat yli 1 100 000 grammaisia. Tämän vihdoin selvittyä sain korjattua karttani ja huh huh, että olin tyytyväinen.

Miika Kastarinen on blogissaan myös tehnyt kartan käyttäen meteoriittiaineistoa. Hänen kartassaan on esitettynä kaikki meteoriittikraaterit, eli niin pudonneet kuin löydetyt meteoriitit. Itse olin keskittynyt meteoriittien kokoon, sillä tiesin niiden sijoittumisen olevan sattumanvaraista. Kastarinen on kuitenkin kiinnittänyt huomiota meteoriittikraaterien klusteroitumiseen. Yhtäkkiä sattumanvaraisesta hasardista tuleekin mielenkiintoinen, kun otetaan huomioon se, että eniten kraatereita on löydetty asutuilta alueilta ja aavikoilta, joista niitä on helppo havaita. Eniten meteoriitteja todellakin on asutuilla alueilla Euroopassa ja Yhdysvalloissa, muttei juurikaan Brasiliassa tai Venäjällä. Hän myös tuo esiin konrrelaation meteoriittikraaterien määrän ja bruttokansantuotteen kanssa. Näitä pointteja voisi myös tuoda esiin opetuksessa. Yllättävän mielenkiintoista!

Hasardit ovat itseäni kaikista eniten kiinnostava maantieteen haara ja sen vuoksi näitä karttoja oli erityisen mielenkiintoista tehdä. En ole aivan varma sopivatko kartat tehtävänannon opetustarkoituksiin, mutta ainakin itse opin jokaisesta kartasta jotakin.

Lähteet:
Liisa Niemen GEM1-kurssiblogi, kurssikerta 6 (luettu 25.3.2018) https://blogs.helsinki.fi/nliisa/2018/02/22/6-kurssikerta-kaupallisuudesta-ja-luonnonhasardeista-mittakaavavirheisiin/
Elli-Nora Kaarton GEM1-kurssiblogi, kurssikerta 6 (luettu 25.3.2018) https://blogs.helsinki.fi/elkaelka/2018/02/22/qgis-jarisee/
Miika Kastarisen GEM1-kurssiblogi, kurssikerta 6 (luettu 4.3.2018) https://blogs.helsinki.fi/miikakas/2018/02/27/gem-1-kurssikerta-6/
Kuvan 4 lähde: http://www.sgs.org.sa/English/Earthquakes/Pages/Volcanoes.aspx

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *