Maatalous-metsätieteen opiskelija
Vaihtoyliopistoa valitessani Norjan Ås tuli mieleeni varsin yllättäen. Olin aiemmin suunnitellut hakevani vaihtoon eteläiseen Eurooppaan, mutta lopulta tein päätöksen pitkälti kurssivalikoiman perusteella. Åsissa on englanniksi opetettujen kurssien määrä niin suuri, että joukosta on varaa valita itselleen mieluisat. Toki myös Norjan luonto ja maisemat vaikuttivat osaltaan siihen, miksi päädyin kyseiseen vaihtokohteeseen hakemaan.
Laitoin hakupaperit menemään edellisen syksyn rästihaussa, tarkoituksenani viettää Norjassa seuraava kevät. Hyväksytty päätös tuli varsin pian, ja pääsin käytännön asioiden järjestelyssä alkuun. Vaihdossa suoritettavien opintojen suunnittelussa osoittautuivat kohdeyliopiston nettisivut hyödyllisiksi. Jokaisesta kurssista oli saatavilla todella tarkat kuvaukset. Myös vaihtokoordinaattori oli sähköpostin välityksellä nopeasti tavoitettavissa, mikäli tarvitsi lisätietoa. Asuminen kampuksella järjestyi helposti, sillä yliopiston kautta sai ohjeet opiskelija-asunnon hakemiseen.
Kurssini otin laitokselta, jonka englanninkielinen nimi kuuluu Department of International Environment and Development Studies. Kaikki opintoni olivat erittäin poikkitieteellisiä, mitä valitsemilta kursseiltani toivoinkin. Ympäristö- ja kehityskysymyksien opiskelu usean eri tieteenalan näkökulmasta oli paitsi opettavaista, myös haastavaa. Luennoilla osallistava opetus ja keskustelu olivat avainasemassa. Opiskelijat jaettiin monesti pienryhmiin niin, että yhdessä ryhmässä olivat useat eri pääaineet edustettuina. Kurssien arviointi perustui pitkälti itsenäisesti tehtäviin kirjallisiin töihin sekä ryhmätyöesityksiin. Perinteisiä tenttejä osui omalle kohdalleni vain yksi koko puolen vuoden aikana.
Se, mikä opiskelusta Åsissa jäi erityisesti mieleen, oli erityisen toimiva opiskelun tuki. Kirjallisista töistä tuli usein hyvinkin tarkat ja rakentavat palautteet. Kampuksella toimi myös erillinen Writing Centre, josta pystyi esseitä tehdessä varaamaan ajan vaikkapa aiheensa asiantuntijalta tai englannin kielenhuoltoon erikoistuneelta neuvojalta, riippuen mihin työssään kaipasi ohjeistusta. Alustava opintosuunnitelmani muuttui muutaman kerran. Alkuperäisen suunnitelman mukaan olisin saanut valmiiksi opintoni Åsissa jo toukokuun lopussa, mutta päädyin ottamaan vielä yhden kurssin kesäkuun intensiivijaksolle. Vaihtoajan pidentyminen onnistui hyvin sekä vaihto- että kotiyliopiston puolesta, ja myös Erasmus-apurahaan sain lisäystä.
Asuin vaihtoni aikana kuudentoista opiskelijan solussa, joten vapaa-ajan sosiaalinen elämä muotoutui oikeastaan suunnittelematta. Solumme oli hyvin norjalaisvaltainen – minun lisäkseni sinne muutti vain yksi toinen vaihtari. Tämä mahdollisti sen, että norjalaiseen kulttuuriin tutustuminen oli taattu. Päädyin siis viettämään suurimman osan vapaa-ajasta kämppisteni seurassa, tosin välillä tuli vaihtariporukassakin pyörittyä.
Urheilusta pitävälle opiskelijalle Norja, ja Ås, on mitä parhain vaihtokohde. Kampuksen alueella on urheilukeskus, jossa pääsee valitsemaan lukuisten eri lajien väliltä. Lenkkeilytiet alkavat heti opiskelija-asuntojen takaa, ja hyvälumisina talvina ylläpidetyt latureitit menevät kuulemma ihan vierestä. Tänä vuonna joutui suurimman osan talvesta turvautumaan 10 kilometrin päässä sijaitsevaan tykkilumilatuun. Kampuksen välittömässä läheisyydessä on klubi opiskelijarientoja varten. Lähes jokainen keskiviikko ja perjantai siellä järjestettiin opiskelijabileitä tai muita tapahtumia, kuten konsertteja. Tulipa siellä käytyä myös opiskelijateatterin esityksessä sekä kansainvälisillä ruokafestareilla. Itse kävin klubilla harvakseltaan, mutta menoa havittelevalle vaihtarille on sitäkin tarjolla.
Pikkukaupunkina Ås tulee äkkiä tutuksi, ja matkustelu alkaa useimmilla tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta. Puolen tunnin junamatkan päässä on tosin Oslo, jossa nähtävää ja tekemistä riittää. Pääkaupungin tapahtumista erityisesti mieleen jäivät ampumahiihdon maailmancupin päätöskierros Holmenkollenilla, ilmaispäivä kaikkiin kaupungin museoihin, sekä genrerajat ylittävä musiikkifestivaali. Pyöräilyetäisyydellä Åsista sijaitsee toinen pieni kaupunki Drøbak, jonka hieno maisema Oslonvuonon rannalla, sekä viihtyisät kahvilat houkuttelivat päiväretkille. Ås on myös lähellä Ruotsin rajaa, ja esimerkiksi Göteborgiin pääsee suoraan bussilla kolmessa tunnissa.
Matkustelu kauemmas Norjassa on vuoristojen vuoksi suhteellisen hidasta, ellei halua lentää. Åsin ja Oslon seutu ei vielä ole sitä vuoristoista Norjaa, joten niiden henkeäsalpaavien maisemien toivossa on matkustettava kohti länsirannikkoa tai pohjoista. Opiskelijajärjestöjen kautta organisoituja retkiä oli yllättävän vähän. Osallistuin vain yhdelle järjestetylle retkelle, joka oli viikonlopun mittainen mökkireissu helmikuussa. Muutoin tuli matkusteltua kämppisten tai muiden vaihtarien kanssa. Pääsiäislomalla vierailin paikallisen kämppikseni perheen luona Stavangerissa, ja pääsin norjalaiseen pääsiäispöytään. Teimme Stavangerin lähistöllä useamman päivävaelluksen, joista yksi suuntautui Lysefjordin yläpuolella sijaitsevalle Preikestolenille. Kalliina maana Norja ei varsinaisesti ole opiskelijaystävällinen vaihtokohde, mutta minun onnistui selviytyä yllättävän pienellä rahankulutuksella. Vapaa-ajalla matkustaessa kannatti suosia edullisia tarjoushintoja juna- tai bussimatkoissa. Menin esimerkiksi Stavangeriin ja Bergeniin yöjunilla, jotka olivat edullisia riittävästi etukäteen varattuna. Åsissa säästin ruokakustannuksissa valtavan erän, sillä yhdellä paikallisista ruokakaupoista oli sopimus opiskelijajärjestön kanssa, että opiskelijat saavat kahdesti viikossa hakea hävikkiruokaa veloituksetta. Täten rahaa jäi hieman myös matkusteluun.
Näin reilu kuukausi vaihtoni päättymisen jälkeen pystyy jo huomaamaan, mitä puolesta vuodesta Norjassa jäi oikeastaan käteen. Ensimmäiseksi mieleen tulee tietysti kielitaidon kehitys. En viettänyt niin paljon aikaa englantia äidinkielenään puhuvien kanssa, että olisin kokenut puheeni edistyneen räjähdysmäisesti. Tärkein muutos oli se, että minun ei tarvitse enää puhuessani kääntää suomesta englanniksi, vaan puhe tulee luontaisemmin mitä ennen. Kirjallinen englanti oli se osa-alue, jossa mielestäni koin merkittävimmän kehityksen – täytyihän minun joka viikko palauttaa jonkin verran tekstiä. Halusin vaihtoni aikana oppia hienoiset perusteet norjan kielestä, joten käytin luultavasti tähän suurimman osan kapasiteetistani kielten opiskelussa. Norjan opiskelun myötä löysin motivaation palauttaa mieleeni myös ruotsin kieltä, joka oli jäänyt vähäiselle huomiolle jo monen vuoden ajan.
Vaihto-opiskelun ansiosta koin kehittäneeni esiintymistaitojani huomattavasti. Esiintymisjännitys tuntuu jääneen aikaan ennen vaihtoa. Yhdellä valitsemistani kursseista minun täytyi pitää viikoittain suullinen esitys, joka myös arvioitiin. Alussa tämä käytäntö kuulosti haastavalta ja jopa ahdistavalta, mutta loppukeväästä näitä esiintymisiä ei enää jännittänyt ollenkaan. Esiintymistilanne muuttui ikään kuin tavalliseksi luennoksi, jossa vaan satuin itseki olemaan välillä se muiden edessä puhuja, jolle oli lupa esittää kysymyksiä.
Olen itse aiemmin pyrkinyt matkustamaan jokseenkin kauemmas, mutta vietetty aika Norjassa osoitti, että aina ei tarvitse lähteä maailman toiselle laidalle. Norja ei ole maantieteellisesti kovin kaukana Suomesta, ja kulttuurissa on erojen lisäksi paljon yhteistä. Eräs merkittävä norjalaisilta oppimani taito on selkeä työ- ja vapaa-ajan erottaminen. Kello neljän jälkeen tyhjenevät työpaikat vauhdilla, ja sunnuntaina pidetään ruokakaupatkin kiinni. Vapaapäivinä saatetaan viettää paljonkin aikaa luonnossa, vaikka hiihtäen tai patikoiden. Norjalaiset näyttävät matkustavan paljon maansa sisällä, mikä on omiaan muistuttamaan siitä, että lomatunnelmaan pääsee tarvittaessa lähelläkin.
