Kasvatustieteen opiskelija
Alkujärjestelyt
Tultuani hyväksytyksi Hogeschool van Amsterdamiin (HvA) kaikki yhteydenpito ja informointi Alankomaiden suuntaan toimi omalla kohdallani moitteettomasti. HvA:n vaihtokoordinaattori oli minuun aktiivisesti yhteydessä, ja antoi selkeät ohjeet vaadittavasta paperitöistä ja niiden palautuksen takarajoista. Sain myös pyytämättä tietopaketteja kaikesta koulunkäyntiin ja elämiseen liittyvistä käytännön asioista: ohjeet opiskelija-asunnon hakemiseen, tietoa sivuaineestani ja HvA:n käytänteistä, ehdotus kielikurssille ilmoittautumisesta sekä orientaatioviikon ohjelmaa. Vaihto-opiskelijat olivat hyvissä käsissä, eikä stressille ollut tarvetta. Vaihtokoordinaattorit olivat myös hyvin tavoitettavissa läpi lukukauden ja sen jälkeen.
Laskeuduttuani Schipholin lentokentälle löysin nopeasti vastaan tulleet tuutorit. Koulun järjestämä ilmainen bussikyyti vei minut yliopistokampukselle, jossa oli järjestetty alkubyrokratian helpottamiseksi tilaisuus jossa kaiken olennaisen pystyi hoitamaan kerralla: kaupungin asukkaaksi rekisteröityminen (myös viereisen Diemenin kunnan paperityöt onnistuivat), vuokrasopimuksen allekirjoittaminen ja avainten nouto opiskelija-asuntoyhtiöiltä sekä yleisen orientaatiopaketin vastaanottaminen onnistuivat. Kampukselta järjestettiin myös ilmainen bussikyyti asuntoloihin.
Aloitustilaisuudessa vaihto-opiskelijat asetettiin noin 20 hengen ryhmiin, joiden kanssa vietimme ensimmäisen viikon hyvin tiiviisti. Tuutoreiden johdolla tutustuimme toisiimme ja kaupunkiin, ostimme pyörät torilta (n. 50-150€ käytetystä konkelista) ja juhlimme. Suosittelen orientaatioviikkoon osallistumista vaikka yöelämä ei kiinnostaisikaan; sain itse sen kautta todella hyviä ystäviä.
Asuminen ja eläminen
Hogeschool van Amsterdam saattoi minut hyvissä ajoin kosketuksiin paikallisten opiskelija-asuntoyhtiön kanssa. Päädyin vuokraamaan asuntoni DeKey -nimiseltä firmalta, jolla oli asuntoja ympäri kaupunkia. DeKey antoi vaihtoehtoja joista valita. Varasin jäljelläolevista halvimman huoneen joka ei vaatinut kämppäkaveria, ja hintaa omalle luukulle tuli noin 450€/kk. Vuokrataso oli ylipäänsä varsin verrattavissa Helsinkiin. Huoneeseeni oli hankittu peruskalusteet sekä jääkaappi, mutta keittiön ja pyykinpesukoneen jouduin jakamaan n. 12 ihmisen kanssa. Sain jälkeenpäin kuulla, että asuinalueellani on varsin huono maine. Itse en kuitenkaan ikinä tuntenut oloani millään lailla turvattomaksi, ja pitkähköä koulumatkaa (~30min pyörällä ja julkisilla) lukuunottamatta Osdorp oli varsin hyvä ja leppoisa kotikaupunginosa, ja ainakin minun asuntolani oli hyvin rauhallinen. Suurkaupungiksi Amsterdam tuntui muutenkin todella turvalliselta.
Amsterdam on turistien suosioissa, minkä huomaa varmasti joka kerta keskustassa käydessä. Pahimmat rysät oppii kuitenkin hyvin nopeasti, eikä turistilaumoihin arkielämässä oikeastaan törmää.
Hintataso Amsterdamissa on hieman halvempi kuin Suomessa, mutta suuria säästöjä ei kannata odottaa.
Julkinen liikenne toimii erinomaisesti, ja hinnat ovat verrattavissa Suomen vastaaviin. Paikallisella matkakortilla, OV-chipkaartilla, pystyy liikkumaan niin lähiliikenteen välineillä kuin kaukojunillakin. Junat ovat helppo tapa nähdä Hollantia – pienestä ja tiiviistä maasta on vaikea löytää paikkaa jonne junamatka pääkaupungista kestäisi yli kaksi tuntia. Pyöräily on olennainen osa hollantilaista kulttuuria, ja oma (käytetty) pyörä on järkevin ostos jota tulet tekemään. Kaupungissa kaikki paikat ovat pyöräilymatkan päässä, kunhan kirotut turistit pysyvät poissa pyöräteiltä (logiikan ja etiketin oppii hyvin nopeasti). Pyöriä kannattaa metsästää toreilta sekä sosiaalisesta mediasta – vaihtareiden facebook-ryhmät olivat lukukauden taitteessa täynnä myynti-ilmoituksia. Pyörävarkaudet ovat kuitenkin yleisiä, hanki siis hyvä lukko.
Opiskelu ja opetus
Hogeschool van Amsterdam tarjoaa valmiita 30 opintopisteen (ECTS) englanninkielisiä sivuaineita, jotka ovat suunnattu sekä vaihto-opiskelijoille että paikallisille opiskelijoille. Valitsin itse kokonaisuuden nimeltä Working in the English Speaking World, joka keskittyi englanninkielisen maailman kulttuuriin sekä kielitaidon hiomiseen.
Valmiiksi paketoitu sivuaine vähentää tietysti valinnanvapautta, mutta koin ratkaisun oikeaksi. Säästyin opintosuunnitelman säätämiseltä ja kurssitarjonnan stressaamiselta. Parasta yhtenäisessä sivuaineessa oli kuitenkin se, että sama porukka pysyi kasassa koko lukukauden ajan. Oli helppo tutustua kurssikavereihin, kun samat kasvot pyörivät ympärillä koko vaihtojakson ajan. Vaikka valitsemani sivuaine oli käsittääkseni suunnattu vaihto-opiskelijoille, kurssin koostumus oli hyvin hollantilaisvoittoinen. Noin 60 opiskelijan kurssista ulkomaalaisia oli vain viisi. Koin tämän positiivisena, sillä suhdeluku tarjosi hyvän mahdollisuuden tutustua paikallisiin – vaihto-opiskelijoihin tutustuminen kun hoituu orientaatioviikolla ja pitkin lukuvuotta järjestettävissä juhlissa lähes automaattisesti.
Sivuaineen opetus oli järjestetty tasaisesti pitkin lukukautta, joka kesti tammi-helmikuun vaihteesta kesäkuun loppuun. Kontaktiopetuspäiviä oli keskimäärin kaksi viikossa, ja itsenäiselle työlle ja ryhmätyöskentelylle oli varattu paljon aikaa. Kontaktiopetus oli pitkälti luentomaista ja keskustelevaa, mutta myös seminaarityöskentely tuli tutuksi. Omassa sivuaineessani teimme myös suppeahkon tutkimuksen, mitä varten opiskelijoiden piti matkustaa johonkin englanninkieliseen maahan. Vaihto-opiskelijoille annettiin kuitenkin erityislupa tehdä tutkimus Alankomaissa.
HvA järjesti vaihto-opiskelijoille hollannin kielen alkeiskurssin. Kurssi oli ilmainen, mutta oppikirja maksoi muutaman kympin jos sitä ei saanut muuta kautta hankittua. Ainakin oma kurssini oli hyvin järjestetty ja toimiva.
Hyödyllistä tietoa vaihtoon lähteville
Muutto Alankomaihin ei aiheuttanut suurta kulttuurishokkia. Asiat toimivat pääpiirteittäin samalla tavalla kuin Suomessa, ja käytännössä kaikki puhuvat hyvää englantia. Hollantilaiset olivat oman kokemukseni mukaan todella avuliaita ja ystävällisiä, mutta heidän kuuluisa suorapuheisuutensa saattaa suomalaiselle vaikuttaa töykeältä. Siihen kuitenkin tottuu, ja aloin jopa ikävöimään sitä piirrettä palattuani Suomeen. Kuten Suomessakin, valmiisiin sosiaalisiin piireihin voi olla vaikea päästä sisään.
Amsterdamissa asuu paljon suomalaisia. Facebook-ryhmät kuten Amsterdamin suomalaiset opiskelijat sekä Hollannikkaat ovat aktiivisia yhteisöjä joista saa varmasti apua molempien maiden käytännöt tuntevilta ihmisiltä. ASO järjestää muun muassa jääkiekon MM-kisakatsomoita ja juhannusjuhlat.
Suomalaisen pankkikortin toimivuus oli vähintäänkin arvaamatonta, eikä paikallinen pankki suostunut avaamaan tiliä alle puolta vuotta maassa oleskelevalle. Käytännössä elin koko vaihtojaksoni käteisellä – sitä sentään sai automaateista. Toinen hankaluus maksuliikenteen kanssa oli internet-ostokset. Jouduin useamman kerran pyytämään paikallista ystävää ostamaan esimerkiksi keikkaliput puolestani. Omat kokemukseni olivat kuitenkin ääripäästä, ja moni vaihtariystäväni selvisi tässä suhteessa ilman mitään ongelmia.
Kaiken kaikkiaan Amsterdam oli mielestäni täydellinen vaihtokohde. Kaupunki ja maa ovat kulttuurillisesti rikkaita ja eläväisiä, kaikki toimii odotetusti ja ajallaan, opetus oli laadukasta ja HvA:n vaihto-opiskelun mahdollistava koneisto toimi paremmin kuin olisin voinut odottaa.