Vaihtokertomus, Szent István University, syksy 2016

Maatalous-metsätieteellisen opiskelija

Ennen lähtöä

Vaihtokohteita miettiessäni mielessäni pyöri muutama vaihtoehto. Halusin ehdottomasti Keski-Eurooppaan, sillä halvempi hintataso sekä hyvät kulkuyhteydet maiden välillä houkuttelivat. Päädyin laittamaan ensimmäiseksi vaihtoehdokseni Szent Istvánin yliopiston Unkarissa, enkä kadu valintaani ollenkaan. Kyseisellä yliopistolla on kaksi kampusta, joista toinen sijaistee Budapestissä, ja toinen puolestaan Gödöllössä. Itse opiskelin Gödöllön kampuksella, sillä siellä sijaitsi Szent Istvánin yliopiston maatalous- ja ympäristötieteellinen tiedekunta.

Saatuani hyväksymispäätöksen Helsingin Yliopistolta pääsin rekisteröitymään Szent Istvánin yliopiston omaan mobility online -järjestelmään, jota kautta tein sähköisen hakemuksen kohdeyliopistoon. Hakemus oli helppo tehdä, sillä sain kohdeyliopiston koordinaattorilta sähköpostia liittyen hakemuksen tekemiseen ja tarvittaviin dokumentteihin. Vaadittuja dokumentteja olivat passikuva, CV (europass), motivaatiokirje, opintosuoritusote, allekirjoitettu hakemuskirje sekä todistus englannin kielen taidosta. Lisäksi edellä mainittujen lisäksi piti tehdä alustava opintosuunnitelma kurssikuvausten perusteella. Lopullinen opintosuunnitelmani muuttui loppujen lopuksi melko paljon alkuperäiseen suunnitelmaani verrattuna, joten kannattaa varautua siihen, että ei välttämättä pääsekään kaikille haluamilleen kursseille.

Vaihto-opiskelijoille annettiin mahdollisuus hakea huonetta Gödöllössä sijaitsevasta opiskelija-asuntolasta samaan aikaan vaihtohakemusta tehdessä. Epäröin aluksi hakea asuntolaan, sillä asuntolasta tarjottiin vain jaettuja huoneita Erasmus opiskelijoille. Lopulta päätin kuitenkin lähettää hakemuksen asuntolaan heti kun sain hyväksymiskirjeen Szent Istvánin yliopistolta. Hakemuksen liitettiin myös kuitti huoneen maksetusta vuokrasta. Huoneen viiden kuukauden vuokra piti siis maksaa etukäteen ennen vaihtoa, ja maksu tuli suorittaa forintteina yliopiston tilille.

Varasin hyväksymiskirjeen saatuani lentoni Unkariin elokuun viimeiselle viikonlopulle, sillä orientaatioviikon oli tarkoitus alkaa seuraavalla viikolla. Opiskelijoille lähetettiin kesän keskivaiheilla kuitenkin viestiä, että orientaatioviikon alkua ja muutenkin opiskelujen alkua on siirretty viikolla eteenpäin. Itseäni tämä ei haitannut, sillä minusta oli vain mukavaa saada puolitoista viikkoa aikaa tutustua rauhassa Gödöllöön sekä Budapestiin ennen opintojen alkua. Lisäksi huonekaverini sekä muutama muukin Erasmus opiskelija oli varannut lennot ennen kuin viesti orientaatioviikon muuttuneesta ajankohdasta lähetettiin, joten ehdimme yhdessä muodostaa jo tiiviin porukan ennen orientaatioviikon alkua.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Yllätyin, kuinka helposti kaikki sujui vaihtokohteessa! Lentokentältä oli kuljetus suoraan Gödöllössä sijaitsevaan asuntolaan, ja asuntolan virkailijan sähköpostilla lähettämää vahvistusviestiä näyttämällä asuntolalta sai huoneen avaimen sekä asuntolan järjestyssäännöt. Ensimmäisten päivien aikana asuntolaan tuli rekisteröityä myös virallisesti, ja samalla maksaa 10 000 forintin suuruinen vakuusmaksu käteisellä. Rekisteröinnin yhteydessä asuntolan virkailijalle tuli myös antaa passikuva saadakseen kuvallisen asuntolakortin, jolla pystyi todistamaan asuntolassa asumisensa. Meille painotettiin, että kortti tulisi olla aina mukana asuntolasta poistuessa, sillä ilman sitä ei pääsisi asuntolaan sisälle. Aluksi tuli aina tarkistettua moneen kertaan, että onhan kortti varmasti mukana. Kortti tuli muutaman kerran kuitenkin unohdettua, mutta onnekseni en ikinä ulos kuitenkaan jäänyt, sillä osa asuntolan aulavartijoista muisti ilmeisesti naamani, ja päästi sisään ilman korttiakin. Kuvallista korttia tarvittiin myös asuntolan pesukoneita ja kuivausrumpuja käytettäessä, sillä se piti jättää pantiksi aina varatun pesukonevuoron ajaksi.

Orientaatioviikon alussa meille vaihto-opiskelijoille esiteltiin mentorimme, jotka olivat paikallisia yliopiston opiskelijoita, sekä vaihtokoordinaattorimme. Lisäksi meille annettiin kangaskassi, jossa oli muun muassa kampus- ja asuntola-alueen kartta, kohdeopas maasta sekä paikallisia herkkuja. Orientaatioviikoilla oli muutamia luentoja opiskeluun sekä yliopistoon liittyen, ja paljon erilaisia mentoriemme järjestämiä ryhmäytymisleikkejä. Lisäksi viikon puolessa välissä saimme tunnukset paikalliseen weboodiin, Neptuniin, jota kautta pystyi rekisteröitymään kursseille ja jonne kurssien arvosanat tulivat lukukauden lopussa. Itselläni, ja monella muullakin, oli aluksi vaikeuksia Neptunin käytössä, sillä annettu salasana ei toiminut joka kirjautumiskerralla. Koordinaattori lähetti kuitenkin uuden salasanan huomautettuani asiasta sähköpostilla, jonka jälkeen ongelmia ei onneksi enää ilmaantunut. Kurssivalintojen tekeminen Neptunin avulla oli helppoa, mutta kaikkia opintosuunnitelmaani valitsemia kursseja ei löytynyt Neptunin valikoimasta. Minun piti siis hatusta valita muutama kurssi, jotka sopivat aikataulullisesti muiden valitsemieni kurssien kanssa.

Orientaatioviikolla saimme myös ”opiskelijakorttimme”, jotka eivät olleet tosin korttia nähneetkään. ”Opiskelijakortit” olivat A4 kokoisia papereita, ja ne osoittautuivat hyvin epäkäytännöllisiksi. Ne tuppasivat nimittäin repeämään ja kulumaan helposti, minkä lisäksi ne hukkuivat helposti muiden kirjoituspöydällä lojuvien papereiden joukkoon. Itselleni kävikin monta kertaa niin, että kiireen keskellä nappasin vahingossa kirjoituspöydältäni jonkun muun saman näköisen A4-paperin mukaani, ja vasta junassa huomasin erehdykseni. Onneksi koskaan näillä kerroilla tarkastaja ei osunut samaan junaan.

Asuminen

Aiemmin jo mainitsinkin, että hain asuntolahuonetta heti kun sain tiedon hyväksymisestä yliopistolta. Asuntola-alue sijaitsi Gödöllön yliopistokampuksella, ja omasta huoneestani oli parin minuutin kävelymatka yliopistokampuksen päärakennukselle. Asuntolan sijainti oli siis loistava. Asuntola-alue koostui monista eri rakennuksista, mutta rakennukset olivat yhteydessä toisiinsa lasikäytävien kautta. Liikkuminen eri rakennusten välillä oli siis helppoa, eikä esimerkiksi kylmällä säällä tarvinnut kiertää ulkokautta, mikäli meni tapaamaan vaikkapa kaveria joka asui toisessa rakennuksessa. Vaihto-opiskelijat sijoitettiin yleensä samoihin rakennuksiin, kun paikalliset asuivat pääosin omissa rakennuksissaan.

Asuntola oli kuin pieni kaupunki, sillä palveluita oli tarjolla todella hyvin! Esimerkiksi yhdessä rakennuksessa oli hyvin kohtuuhintainen kampusravintola sekä toisessa rakennuksessa puolestaan pieni kauppa, josta sai ostettua välttämättömimmät asiat. Lisäksi asuntolasta löytyi muun muassa kampaaja/parturipalveluita, pingis- ja biljardipöytiä sekä kioskeja. Asuntolan yhteydessä oli lisäksi pieni baari/yökerho, jossa järjestettiin viikoittain bileitä, ja jossa sai hyvin halvalla juomia (esimerkiksi rommikola vain n. 1,5 e). Asuntolassa asuminen oli ylipäätään hyvin halpaa, sillä viiden kuukauden vuokra oli vain noin 750 euroa. Huoneet olivat perussiistejä, ja omassa huoneessani oli kaksi sänkyä, kaksi kirjoituspöytää ja kaksi vaatekaappia, vessa ja suihku sekä pieni keittiönurkkaus (hella, jääkaappi & tiskiallas). Mikäli tarvitsi uunia ruuanlaitossa, niin täytyi kävellä toiseen rakennukseen, jossa sijaitsi yhteiset keittiöt.

Itse en kadu valintaani asua asuntolassa, sillä ranskalaisesta huonekaveristani sekä myös muutamasta muusta naapurihuoneissa asuvista ihmisistä tuli läheisimpiä ystäviäni, joiden kanssa olen edelleen tiiviisti yhteydessä. Lisäksi suurin osa myös muista Erasmus-opiskelijoista asui asuntolassa, joten joukostamme muodostui hyvin tiivis ja läheinen. Järjestimme usein asuntolan yleisissä tiloissa niin sanottuja perheillallisia, joihin jokainen kokkasi jotakin, ja vietimme muutenkin aikaa esimerkiksi biljardia pelaillen tai toistemme huoneissa hengaillen. Suosittelenkin siis ehdottomasti kokeilemaan asuntolassa asumista, mikäli tuntuu yhtään siltä, että huoneen tai yhteisten tilojen jakaminen muiden kanssa ei ole ylitsepääsemätön ongelma (ja jos satunnainen melu öisin ei haittaa).

Jos kuitenkin kaipaa kuitenkin enemmän omaa rauhaa, niin vuokra-asuntoja/huoneita löytyy melko helposti Budapestistä, josta on noin 40 minuutin junamatka Gödöllöön. Suosittelisin kuitenkin etsimään asuntoa Keleti-rautatieaseman läheisyydestä, mikäli haluaa asua Budapestissä Gödöllön kampuksella opiskellessa. Gödöllöstä yksityisiltä markkinoilta oli hyvin vaikeaa saada vuokra-asuntoja lyhyeksi aikaa, ja lisäksi vuokrat olivat melko korkeita.

Opiskelu ja opetus

Kurssit kestävät Szent Istvánin yliopistossa koko lukukauden. Suurimmalla osalla kursseilla oli läsnäolopakko, ja niiltä sai yleensä olla poissa vain noin kolme kertaa. Käytäntöä ilmeisesti kuitenkin joustetaan Erasmus-opiskelijoiden kohdalla, sillä vaikka poissaoloja kursseilta kertyi monelle enemmän kuin kolme, eivät opettajat sanoneet mitään eikä ketään heitetty kursseilta pois. Kuulinkin eräältä paikalliselta, että Erasmus-opiskelijoille annetaan enemmän anteeksi paikallisiin opiskelijoihin verrattuna. Tämä oli tietysti ihan mukava asia, sillä välillä pystyi hyvillä mielin jättämään väliin hieman enemmän luentoja, jos oli vaikkapa reissussa arkipäivien aikana.

Opiskelu Szent Istvánin yliopistossa oli mielestäni helpompaa kuin Helsingin Yliopistossa. Mikäli kävi luennoilla ja luki luentokalvot muutaman kerran läpi, sai melko varmasti hyvän arvosanan. Lisäksi osa opettajista antoi melko paljon vihjeitä tentissä kysyttävistä asioita luentojen aikana, ja antoipa yksi opettaja jopa kysyttävät kysymykset sekä luentokalvojen sivunumerot, joista vastaukset löytyivät, etukäteen. Vaivaa ei siis tarvinnut kovinkaan paljoa nähdä läpipääsyn eteen. Tämäkin oli toki vain Erasmus-opiskelijoiden ”etu”, sillä paikallisten opiskelijoiden käymät kurssit olivat ymmärtääkseni paljon haastavimpia. Asuntolassa näkyikin yleisissä tiloissa tenttiviikkojen aikaan paljon unkarilaisia opiskelijoita lukemassa aamusta iltaan.

Suurin osa tenteistä oli kirjallisia, mutta yhdellä kurssilla arvosanan muodosti suullinen tentti ja sen yhteydessä pidettävä lyhyt esitelmä annetusta aiheesta. Koska kurssit kestivät niin pitkään, oli monella kurssilla myös välitentit käytössä, jotta yhteen tenttiin ei kasautuisi niin paljoa luettavaa. Käymilläni kursseilla ei tarvinnut juurikaan tehdä ylimääräisiä tehtäviä, kuten esseitä, vaan tenttien arvosana oli suoraan kurssiarvosana. Tämä ilmeisesti vaihteli paljon kursseittain, sillä esimerkiksi huonekaverini, joka kävi eri kursseja, teki paljon enemmän erilaisia esseitä ja projekteja kuin mina.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Mikäli päättää asua Gödöllössä, kannattaa ostaa kuukausittainen junalippu Gödöllöstä Budapestiin, sillä se säästää paljon aikaa ja vaivaa ja on lisäksi hyvin halpa (muistaakseni vain hieman yli kymmenen euroa). Lisäksi jos viettää usein aikaa Budapestissä, niin kuin melkein kaikki Gödöllössä asuvat vaihto-opiskelijat, kannattaa myös ostaa Budapestin sisäisen julkisen liikenteen kuukausilippu, joka sekin on hyvin halpa (alle kymmenen euroa opiskelijalta). Kannattaa kuitenkin säilyttää lippuja hyvin, sillä ne ovat paperisia ja kuluvat nopeasti. Lisäksi opiskelijakorttia kannattaa pitää aina mukana, sillä tarkastajat yleensä kysyvät sitä ainakin Budapestin julkista liikennettä käyttäessä. Junissa lippuja tarkastavat konduktöörit eivät kuitenkaan aina kysyneet opiskelijakorttia.

Liikkuminen kaupungista ja maasta toiseen Keski-Euroopassa on edullista, ja suosittelenkin hyödyntämään tätä. Itse matkustelin melko paljon vaihtoni aikana, ja kävin muun muassa Wienissä, Prahassa, Münchenissä sekä useissa Unkarin muissa kaupungeissa, kuten Györissä, Egerissä sekä Balaton-järven rannalla sijaitsevassa Siofokissa. Lisäksi vuokrasimme kavereideni kanssa auton, ja kiersimme väliviikon aikana Transilvaniaa (joka oli muuten yksi vaihtoni kohokohtia). Opiskelijayhdistykset, kuten paikallinen ESN, järjestävät reissuja muun muassa Krakovaan, Prahaan sekä Serbiaan, mutta ne ovat yleensä kalliimpia kuin vaikkapa kaveriporukan kanssa tehdyt reissut. Moni hyödynsi myös WizzAirin halpoja lentoja Budapestistä, ja lensi hieman kaukaisempiin kohteisiin, kuten esimerkiksi Amsterdamiin.

Unkarissa suosittelen käymään ehdottomasti Balaton-järvellä lämpimien säiden aikaan. Vesi oli vielä syyskuussa hyvin lämmintä, ja siellä pystyi harrastamaan myös joitakin vesiaktiviteetteja. Balaton-järven ympärillä on myös monia kylpylöitä, joissa kannattaa käydä. Matkustelun lisäksi kannattaa hyödyntää Unkarin halpaa hintatasoa myös muiden aktiviteettien, kuten esimerkiksi karting-autoilun, paintballin sekä laserpelien osalta. Suomeen verrattuna hinnat ovat hyvin kohtuullisia. Unkarissa eläminen oli muutenkin paljon halvempaa Suomeen verrattuna, ja otinkin esimerkiksi ravintoloissa ruokailemisista kaiken ilon irti, sillä Suomessa en ravintoloiden hintatason takia syö kovinkaan usein ulkona. Monessa ravintolassa Unkarissa sai pääruoan noin kuudella eurolla, ja kolmen ruokalajin illallisen juoman kanssa noin 20 eurolla. Arkisin kampuksen opiskelijaravintoloista sai lounasaikaan täyttävää ruokaa Suomen opiskelijaravintoloiden hinnalla. Paikalliset opiskelijat tuntuivat kuitenkin suosivan enemmän kampuksen läheisyydessä olleita gyros- sekä pitsakojuja, joista sai esimerkiksi pitsaviipaleen eurolla ja pitagyroksen noin kahdella eurolla.

Unkari ei ole tunnettu kulinaristien ensimmäisenä kohteena, ja vaihdon aikana minulle selvisi syykin. Unkarilainen keittiö ei nimittäin ole kovinkaan hyvä. Melkein kaikki uppopaistetaan (myös kasvikset) ja muutenkin ruoka on hyvin raskasta. Gulassia, langosia ja kurtoskalacsia suosittelen kuitenkin maistamaan, sillä ne ovat herkullisia (vaikkakin melko epäterveellisiä, erityisesti langos). Lisäksi Unkarissa ei ilmeisesti osata tehdä kunnon voileipiä, vaan valehtelematta kaikki ostamani olivat aina majoneesissa uitettuja, ja niiden sisältä löytyi oikeastaan vain paprikaa, salaattia ja jotain epämääräisen näköistä leikkelettä. Kannattaakin siis mieluummin tehdä itse mahdolliset eväsvoileivät kotona, mikäli ei ole majoneesin ja paprikan suuri ystävä.

Opiskelijaelämä oli hyvin vilkasta erityisesti Budapestissä. Erilaisia tapahtumia ja teemabileitä puskettiin joka tuutista, ja kaikkiin ei millään kyennyt tai jaksanut mennä, vaikka haluaisikin. Mikäli siis kaipaa menoa ja meininkiä, suosittelen Budapestiä lämpimästi vaihtokohteeksi. Gödöllössäkin on muutama yökerho, joissa pystyy käymään viikonloppuisin juhlimassa, mikäli ei jaksa mahdollista junarumbaa Budapestiin ja takaisin. Niissä oli hauskaa käydä aina välillä, sillä paikallisiin pääsi tutustumaan ihan eri tavalla kuin Budapestissä järjestettävissä Erasmus-bileissä. Lisäksi asuntola-alueella olevassa baarissa järjestettiin joka tiistai-ilta bileet, joissa oli aina paljon unkarilaisia opiskelijoita vaihto-opiskelijoiden lisäksi. Vaihdon suurimmat ja parhaimmat bileet olivat ehdottomasti ”Gólyábal:”, eli fukseille järjestetty gaala, joissa kaikki pukeutuvat ykkösiinsä, ja juhlivat aamuun asti yökerhoksi muunnetussa yliopistorakennuksessa.

Erasmus-vaihto oli yksi tähänastisen elämäni parhaimpia kokemuksia, ja en voi kuin suositella kokemusta kaikille! Vaihdossa tapaa upeita ihmisiä eri kulttuureista, ja luultavasti solmii myös kestäviä ystävyyssuhteita. Itse olen esimerkiksi vaihdon jälkeen tavannut vaihtokavereitani kolme kertaa eri maissa, ja lisää tapaamisia on suunnitteilla. Lisäksi asuminen vieraassa maassa kasvattaa ja opettaa hyvin paljon, niin kliseiseltä kun se kuulostaakin.

Toivotan kaikille vaihtoon lähtijöille mahtavia kokemuksia, nauttikaa ajastanne ja pitäkää mieli avoinna! 😊

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *