Vaihtokertomus, University of Essex, lukuvuosi 2016-2017

Ympäristö- ja luonnontieteiden opiskelija

Ennen lähtöä

Olin erittäin innoissani, kun kuulin lähteväni Britanniaan! En ollut ennen käynyt Britanniassa, joten odotin innolla päästäkseni kaikista englantilaisista sarjoista tuttuihin maisemiin. Ennen lähtöä yritin etsiä muiden kokemuksia kohde yliopistosta ja kaupungista, mutta tietoa ei ollut paljon tarjolla. Yliopisto kuitenkin infosi hyvin vaihto-opiskelijoita ja tiedotti tarkat päivämäärät tulevalle vuodelle. Pari viikkoa ennen lähtöä tuli postissa infopaketti yliopiston ensimmäisestä viikosta. Yliopistolla on yleinen saapumispäivä, jolloin kaikki opiskelijat saapuivat asuntoloihin. Yliopiston kautta pystyi myös varaamaan kyydin lentokentältä kampusalueelle saapumispäivänä. Tämä oli mukavaa, koska jo bussissa pystyi alkaa tutustumaan toisiin vaihtareihin.

Alkubyrokratia

Asiat hoituivat helposti ensimmäisten viikkojen aikana. Rekisteröityminen yliopistoon ja käyttäjätunnusten saanti tapahtui helposti ja ohjatusti. Kampuksella oli erillinen sairaalarakennus ja sinne sai rekisteröityä, mutta en kokenut tätä tarpeelliseksi. Poliisille tai viranomaisille ei tarvinnut ilmoittautua. Sain kuulla vasta ensimmäisen viikon aikana toisilta opiskelijoilta, että olisin saanut valita kursseja myös toisilta laitoksilta. Kurssien vaihto kuitenkin onnistui helposti ja kursseille ilmoittautumiselle oli varattu erillinen päivä, jolloin liikuntahalliin oli kokoontunut kaikki yliopiston laitokset ja niiden vastuuhenkilökuntaa. Mikäli halusi osallistua muiden kuin alkuperäisen Learning Agreementin mukaisille kursseille, täytyi käydä niiden laitoksien pisteillä, jotka ovat vastuussa kursseista ja saada heiltä allekirjoitus. Tämän tapahtuman jälkeen oli kaksi viikkoa aikaa palauttaa Learning Agreement- lappu Essex Abroad toimistolle, jossa se vietiin järjestelmään. Jo valittuja kursseja täytyi vaihtaa myös sen takia, että lukujärjestyksessä ei saanut olla yhtään päällekkäisyyksiä. Lähes kaikille kursseille pystyi osallistumaan vaihto-opiskelijana. Vaihto-opiskelijoille ei ollut virallisten tilaisuuksien lisäksi mitään ohjattua ryhmäytymistä, vaan se piti tehdä omatoimisesti.

University of Essexin kampusalueen kirjastorakennus.

Asuminen

Vaihtoehtoina oli hakea asuntoa yliopiston kautta tai hankkia itse yksityiseltä. Turvauduin tähän helpompaan ja turvalliseen vaihtoehtoon hankkia asunto etukäteen yliopiston kautta. Asunto oli solu, jossa asui minun lisäksi kahdeksan muuta ihmistä. Omassa huoneessani oli suihku ja wc, mutta keittiön jaoin muiden asukkaiden kautta. Kerran viikossa kävi siivooja siivoamassa yleiset tilat, paitsi silloin kun siivouspäivä osui paikallisia pyhäpäiviä. Vaikka siivooja kävi kerran viikossa, olivat yleiset tilat erittäin sotkuisia. Mutta tämä taisi osua vain minun kohdalleni, koska muiden keittiöt olivat yleisesti ottaen erittäin siistejä. Asuminen oli hieman kalliimpaa yliopisto asuntolassa, kuin jos olisi hankkinut asunnon yksityiseltä. Vuokraan kuului netin lisäksi kaikki mahdolliset ja kiinteistöhuolto toimi tarvittaessa, joten olin valintaani tyytyväinen. Yleisesti yliopistoasuntolat olivat rauhallisia, jos ei asunut kampusalueella sijaitsevissa 20 ihmisen huoneistoissa, joita pidettiin lähes poikkeuksetta bilepaikkoina.

Opiskelu

Lukuvuodessa oli syys-, kevät- ja kesälukukaudet. Syys- ja kevätlukukausien aikana tapahtui opetus. Kesälukukausi oli varattu kokonaan tenttien suorittamiselle. Kursseja sai olla vain neljä syksylle ja neljä keväälle, ja kurssit olivat pääsääntöisesti 7,5 opintopisteen arvoisia (15 Essex credits). Kursseille osallistuminen oli pakollista ja ennen luennon alkua täytyi itsensä ”täpätä” paikalla olijaksi omalla opiskelijakortilla luentosalin lukulaitteeseen. Monet kurssit olivat luennon ja seminaarin yhdistelmiä, joilla kurssitehtävänä oli esseiden kirjoittamista ja pienten monivalintakokeiden tekemistä. Toisena vaihtoehtona oli kurssi plus tentin suorittaminen kesälukukaudella. Ei siis ollut väliä suorititko kurssin syksyllä vai keväällä, jos siihen kuului tentti, se tentittiin kesällä. Tämä tuntui hölmöltä, joten yritin valita mahdollisimman paljon esseiden kirjoittamista.

Vaikka monet olivatkin jo ennen lähtöä varoitelleet, että opiskelu tulee olemaan rankkaa, sen rankkuus yllätti. Jokaisella kurssilla oli kahden tunnin luennon lisäksi mahdollisesti vielä tunnin seminaari viikossa. Tämän lisäksi jokaisella kurssilla oli erittäin kattavat kirjallisuuslistat, mitä piti lukea ennen luentoa tai seminaaria. Vaaditusta kirjallisuudesta keskusteltiin varsinkin seminaareissa ja sitä käsiteltiin luennoilla, joten niiden lukeminen oli välttämätöntä. Esseiden pituudet oli ilmoitettu sanamäärien mukaan ja tavallinen essee oli 3000-5000 sanaa kurssin tasosta riippuen. Tavallisesti aikaa kului kirjastossa monta tuntia päivässä. Opetus oli käytännönläheistä, esim. Esseiden aiheet perustuivat ajankohtaisiin asioihin, ja työelämään suuntautumista painotettiin erittäin paljon. Arvostelu oli täysin erilaista, kuin mihin olen Helsingin yliopistossa tottunut. Asteikko oli 0-100, ja numeroarvosanan lisäksi käytettiin nimellistä arvosanaa, joita olivat outstanding first class, first class, upper ja lower second class, third class ja fail. Tuli myös esille, ettei esseestä voisi ikinä saada täysiä pisteitä ja olisi erittäin harvinaista saada myöskään ylintä arvostelua.

Lukukausien välillä oli kuukauden mittaiset lomat. Kesälukukausi alkoi kertausluennoilla, jonka jälkeen oli muutaman viikon mittainen lukuaika. Tentti oli 3-4 tunnin mittainen ja tenttitilaisuus muistutti oli samanlainen kuin Yo-kirjoituksissa. Jokainen opiskelija sai siis ennen kesälukukautta tenttiaikataulun ja yksilöllisen koodin tenttejä varten, koska niiden arviointi tapahtui anonyymisti. Jokaisella opiskelijalla oli myös tietty istumapaikka tenttisalissa. Tenttijärjestelyt olivat erittäin tiukat ja esim. puhelin piti sijoittaa läpinäkyvään pussiin tuolin alle ja vessaan sai mennä ainoastaan valvotusti.

Vapaa-aika

Kampusalueella sijaitsi kirjaston ja sairaalarakennuksen lisäksi baareja ja yökerhoja, monia ravintoloita, muutama kauppa, postitoimisto, pankkeja, kuntosali ja urheilukenttiä sekä elokuvateatteri. Joten kampusalueelta ei periaatteessa olisi tarvinnut poistua ollenkaan. Opiskelijatoiminta oli erittäin aktiivista ja ilmaista. Mahdollisuudet harrastaa eri liikunta lajeja oli erittäin laajat. Erilaisia retkiä järjestettiin lähialueille ilmaiseksi ja hieman kauemmas pientä maksua vastaan. Kampusalue sijaitsi noin 40 min kävelymatkan päässä Colchesterin kaupungista, josta löytyi monia kauppoja, kahviloita ja ravintoloita.

Sijainti lähellä Lontoota tarjosi mahtavat mahdollisuudet vierailla monesti Lontoossa sekä lähteä helposti pidemmällekin. Itse yritin reissata mahdollisimman paljon ja monipuolisesti ympäri Britanniaa. Vieraileminen Skotlannissa ja Walesissa olivat unohtumattomia kokemuksia, mutta myös pienemmät kaupunkivierailut ympäri Englantia olivat erittäin antoisia. Vaikka monet kaupungit ovat hieman samantyylisiä, oli jokaisella aina oma juttunsa. Halpoja juna ja lentolippuja sai, kun oli aikaisin liikenteessä, jolloin matkustuskaan ei tullut niin kalliiksi.

Turvallisuus ja raha

Kesällä ennen vaihtoon lähtöä, Britannia oli juuri äänestänyt Brexitin puolesta. Tämä näkyi selvästi Britannian ilmapiirissä, vaikka käytännön asioihin se ei juurikaan vaikuttanut. Terrorismi oli myös lisääntynyt Euroopassa vuoden 2016 aikana. Britanniassa oloni aikana siellä tapahtui 3 suurta terrori-iskua Lontoossa ja yksi Manchesterissa. Yhden iskun aikaan satuin myös olemaan Lontoossa, mutta eri paikassa tapahtuma-aikana. Yliopisto lähetti sähköisiä kyselyitä näiden iskujen jälkeen ja pyysi kaikilta kuittausta, onko turvassa. Nämä iskut näkyivät selvästi jokapäiväisessä elämässä. Poliiseja liikkui erittäin paljon kaikilla asemilla, ja kuulutuksia tuli liikennevälineissä ja yleisillä paikoilla, joissa pyydettiin huolehtimaan omista tavaroistaan sekä ilmoittamaan kaikki epämääräinen toiminta. Kampusalueella oli myös yöllä kulkeva ”taksi” opiskelijoille, joilla pääsi kampusalueelta turvallisesti ja erittäin edullisesti kotiin. Kampusalueen lähettyvillä olikin hieman pahamaisempi alue, jolla tapahtui lähes joka kuukausi jotain, autojen poltosta varkauksiin.

Hintataso oli suurin piirtein samanlaista kuin Suomessa. Itse en avannut paikallista pankkitiliä ollenkaan, vaan käytin suomalaisia kortteja sekä tarpeen vaatiessa nostin käteistä. Käteistä tarvitsi monissa paikoissa. Paikallisen pankkitilin avaamisella olisi ehkä säästänyt, mutta jonotusaika oli pitkä, joten en sitten jaksanut tätä tehdä. Kampusalueella oli monia ravintoloita, joissa syödä lounasta. Lounas oli kuitenkin usein 6-8 euron luokkaa, joten itse näin kannattavammaksi usein valmistaa omat eväät mukaan ja kuumentaa ne mikrossa opiskelijoille suunnatuissa taukohuoneissa.

Muuta

Tärkeimpänä ohjeena voisin pitää sitä, että älä jätä pakkaamista viimeiseen iltaan! Kannattaa myös pakata järkevästi, esimerkiksi astioita ja käyttötavaraa saa paikan päältä erittäin edullisesti, ja kannattaa hyödyntää vierailuille tulevia tuttavia tavaroiden tuomisessa tai viemisessä. Mukaan ei kannata pakata muuta kuin sellaisia vaatteita mitä tietää tulevansa käyttämään. Vuoden aikana tavaramäärä lisääntyi yhdellä 20kg matkalaukulla. Matkalaukkuun kannattaa pakata mukaan itselleen sekä muiden maistettavaksi Suomiherkkuja, hyvää kahvia, suklaata ja ruisleipää. Näitä ainakin itsellä tuli ikävä nopeasti. Sopeutuminen Britanniaan tapahtui suhteellisen nopeasti. Mutta nopeasti koulustressin puskiessa päälle alkoivat myös pienet jutut, kuten pahanmakuinen kraanavesi ja ruokakaupan valikoima, ärsyttämään. Siksi oli erittäin hyvä lähteä tuulettumaan joululoman ajaksi Suomeen. Kevätlukukaudella niin opiskelukin ja paikallinen elämä tuntui hymyilevän. Olin erittäin tyytyväinen, että olin lähtenyt vaihtoon koko lukuvuodeksi. Paikallisten ystävällisyys ja small talk- tuntui alkuhämmästyksen jälkeen mukavalta.