Vaihtokertomus, Trinity College Dublin, syksy 2016

Valtio-opin opiskelija

Ennen
lähtöä

Hyväksynnän tultua Helsingin yliopistolta tuli opiskelijan hakea Trinity Collegeen sen verkkosivujen ohjeiden mukaisesti. Deadline oli myöhään keväällä, mutta hakemusta ja liitteitä ei kannata jättää viime tippaan. Hakemukseen tarvitsi mm. passikuvia, tiedot eurooppalaisesta sairaanhoitokortista ja jos hakijalla on sairaus, kirjallisen lääkärinlausunnon kelpoisuudesta lähteä vaihtoon. Hakemus liitteineen tuli lähettää postitse. Sain pian kirjeitse vahvistuksen hakemuksen saapumisesta, mutta hyväksymiskirjeessä kesti. Sain hyväksymistiedon kaksi viikkoa ennen lähtöä ja silloinkin aktiivisen sähköpostittelun avulla. Osa vaihtareista sai vahvistuksen myöhempäänkin.

Koska vaihtoyliopiston hallinnon kanssa oli kaikilla vaihto-oppilailla ongelmia etenkin vaihdon alussa, suosittelen tulostamaan ja ottamaan mukaan kaikki vaihto-opintoihin liittyvät lomakkeet, vaihtoyliopiston hyväksymiskirjeen sekä ottamaan passista kopion. Esimerkiksi omalla kohdallani vaihdon alussa tehtävään ”nopeaan” lukukausi-ilmoittautumiseen meni kaksi viikkoa, sillä tietoni olivat Trinityn järjestelmissä toisin kuin hakulomakkeissani. Tämän vuoksi minut oli mm. merkitty väärään vaihto-ohjelmaan, ja minulta pyydettiin suurta lukukausimaksua. Vaikka byrokratiaa on melko paljon, yliopiston henkilökunta on onneksi ystävällistä, kuten irlantilaiset yleensäkin.

Ennen lähtöä kannattaa ehdottomasti yrittää löytää asunto, sillä Dublinissa on kova asuntopula. Trinity Collegen verkkosivuilla lukee, ettei yliopiston asuntoloihin voi hakea ennen virallista hyväksymisvahvistusta. Tästä huolimatta osa vaihto-opiskelijoita oli hakenut ja saanut huoneita jo ennen vahvistusta. Tämä kannattaa pitää mielessä, sillä kaikki huoneet olivat jo varattuja saadessamme hyväksymiskirjeen vaihtoyliopistolta. Myös yksityisen puolen asuntoja kannattaa etsiä Suomesta käsin. Kaikki eivät kuitenkaan onnistu saamaan Dublinista asuntoa ulkomailta käsin. Kannattaakin mahdollisuuksien mukaan mennä Irlantiin pari viikkoa ennen lukukauden alkua, jotta asunnon ehtii tarvittaessa etsiä paikan päällä. Asuntotilannetta lukuun ottamatta Irlanti on helppo paikka lähteä vaihtoon, ja paikan päällä Irlannissa ei EU-kansalaisten tarvitse ilmoittautua poliisille.

Vaihdon aikana tuli vastaan useita korttimaksutilanteita, joissa maksukortiksi hyväksyttiin vain luottokortti. Jos luottokorttia ei jo ole, kannattaakin ennen Irlantiin lähtöä harkita luottokortin hankkimista. Lisäksi käteistä kannattaa ottaa mukaan jo Suomesta käsin, sillä käteinen on edelleen suuressa suosiossa Irlannissa. Esimerkiksi taksit eivät tyypillisesti hyväksy kuin käteistä ja monessa paikassa esimerkiksi alle 10 euron ostoksia ei voi maksaa kortilla. Myös omat rokotukset kannattaa varmistaa ennen Irlantiin lähtöä. YTHS:n mukaan pakollisia rokotteita Irlantiin lähteville ei ole, mutta tiettyjä rokotteita suositellaan. Lisäksi täytin matkustusilmoituksen. Adapteri kannattaa pakata mukaan jo Suomesta sekä villasukat vetoisien asuntojen vuoksi. Irlanti ei kuulu Schengen-alueeseen, joten passi pitää olla mukana aina Irlantiin mennessä tai sieltä muualle matkatessa.

Trinity College Dublin. Kuva: Marja Pentikäinen

Asuminen

Asuminen Dublinissa on kalliimpaa kuin Helsingissä. Etenkin yksiöt ovat harvassa ja kalliita; myös työssäkäyvien keskuudessa on tyypillistä asua kämppisten kanssa. Dublin jakaantuu karkeasti Etelä- ja Pohjois-Dubliniin Liffey-joen perusteella. Etelä-Dublin on vauraampaa aluetta ja sen sanotaan olevan turvallisempi. En kuitenkaan vaihtoaikanani kuullut, että Pohjois-Dublinissa asuneet vaihto-oppilaat olisivat kokeneet oloaan turvattomaksi. Dublinin kaupunginosista puhutaan usein numeroin (esim. Dublin 2). Numeroiden järjestys ei ole täysin looginen, joten ennen asunnon etsintää kannattaa katsoa kartasta alueiden sijainnit. Lisäksi kannattaa varautua aluksi ihmetyttäviin paikallisiin käytänteisiin. Kirjallisia vuokrasopimuksia ei ole tapana tehdä ja osa vuokranantajista vaatii vuokran käteisenä. Takuuvuokra on usein kuukauden vuokra. Koska Irlannissa liikkuu asuntohuijareita, takuuvuokraa ei kannata maksaa ennen kuin on päässyt asuntoon sisälle.

Trinity Collegen asuntolat eivät olleet edullisempia kuin muu asuminen. Jaettu asuntolahuone maksaa alimmillaan 600 euroa kuukaudessa ja oma huone vähintään 800 euroa kuukaudessa. Suuri osa hankkikin asunnon yksityistä kautta. Itse asuin yksityisen puolen asunnossa kahden irlantilaisen kämppiksen kanssa, ja maksoin omalla kylpyhuoneella varustetusta huoneestani 550e/kk. Päälle tulivat laskut, kuten sähkö ja kaasu, yht. n. 25e/kk. Hinta oli Dublinin hintatasoon nähden todella kohtuullinen. Keskeisimmillä alueilla makuuhuone jaetussa asunnossa maksaa helposti vähintään 1000 e/kk. Muualla maassa asuminen on käsittääkseni huomattavasti edullisempaa kuin Dublinissa. Vaihtarin kannalta ehdoton plussa kuitenkin on, että Irlannissa huoneet ja asunnot vuokrataan yleensä kalustettuina ja astiat ovat yhteiskäytössä. Jos mahdolliset kodin ostokset haluaa tehdä edullisesti, kannattaa vierailla esim. Penneys-liikeessä O’Connell Streetillä. Yksityisen puolen asuntoja kannattaa katsoa esim. osoitteesta www.daft.ie sekä Facebook-ryhmistä.

Dublinin julkisen liikenteen järjestelyt ovat osin sekavia, joten niihin kannattaa tutustua etukäteen. Opiskelijahintainen bussikortti maksaa reilu 80e/kk. Matkakortille voi ladata aikaa (päiviä), mutta ainakin itse totesin matkakortilla maksettavien irtolippujen olevan edullisempi vaihtoehto; irtomatkoilla maksettaessa matkakortilta veloitetaan viikoittain vain 20e asti. Yömaksut tulivat hintojen päälle, minkä vuoksi itse käytin öisin takseja. Yöllä kuljettu matka n. 5,5km maksoi 11–12 euroa. Jos kortille ei ole ladannut aikaa (päiviä), bussikuskille pitää kertoa pysäkki, jolla jää pois. Bussit, Luas-raitiovaunut ja lähijunat ovat eri yhtiöiden omistuksessa, joten jos haluaa käyttää niistä useampaa, tulee lisäkustannuksia. Julkisen liikenteen hintojen vuoksi asuntoa etsiessä kannattaa katsoa, pystyykö asuntoa saamaan kävelymatkan päästä yliopistolta ja keskustasta.

Maaseutua Irlannin länsirannikolla County Claressa. Kuva: Marja Pentikäinen

Opiskelu ja opetus

Trinity College Dublin on yksi Dublinin päänähtävyyksiä ja sijaitsee kaupungin keskustassa. Korkein kiviaidoin rajatulla, viihtyisällä kampusalueella sijaitsee suurin osa opetusrakennuksista; muutama on lyhyen matkan päässä. Kampuksella on lisäksi hallinnollisia rakennuksia, ruokaloita ja kahviloita, urheilukenttiä, opiskelijoille (suurilta osin ilmainen/edullinen) liikuntakeskus uima-altaineen ja saunoineen, kappeli (yliopiston henkilökuntaan kuuluu mm. pappeja), urheilubaari, yliopiston terveyspalvelut, turistikauppa, vanha kirjasto (vain turistikäytössä) sekä hieman opiskelija- ja henkilökunta-asuntoja. Kampuksella on useita kirjastoja, joista viihtyisin on Ussher.

Trinity College Dublinin vanha kirjasto. Kuva: Marja Pentikäinen

Lukuvuoden alussa oli tiedekuntakohtainen vaihto-oppilaiden infotilaisuus. Yliopistolla on myös vaihtareille suunnattu tuutorointijärjestelmä, joka oli tosin melko toimimaton. Kursseja valitessa kannattaa varautua siihen, että verkkosivujen kurssikuvaukset ovat vanhentuneita. Ajantasaisiin tietoihin pääsee käsiksi saatuaan kirjautumistiedot yliopiston järjestelmiin. Monet asiat täytyy hoitaa Trinityssä paperisena ja jonottaa allekirjoituksia rajattuina aikoina. Esimerkiksi kursseille ilmoittautuessa kurssitiedot kirjattiin paperilomakkeelle ja käytiin hakemassa kunkin kurssin vastuuopettajalta kirjallinen lupa osallistumiseen. Tämän jälkeen lopulliset hyväksynnät teki vielä yleinen hallintopalvelu. Kurssivahvistukset saatiin vasta viikkoja luentojen alkamisen jälkeen.

Opetukseen Trinity Collegessa kuuluu melkein joka kurssilla sekä massaluentoja että pienryhmittäin pidettäviä tutorialeja. Melkein kaikki luennoitsijat ja apuopettajat olivat erinomaisia. Vaikka suurimmalla osalla luennoista ei ollut läsnäolopakkoa, niille aidosti halusi mennä aiheesta riippumatta. Läsnäolopakot koskivat lähinnä apuopettajien pitämiä tutorialeja. Tyypillisellä kurssilla on kaksi luentoa ja yksi tutorial viikossa. Sekä luennot että tutorialit olivat suomalaisesta näkökulmasta todella lyhyitä, vain 50 minuutin pituisia. Ryhmätyöt ovat yleisiä. Trinity Collegessa järjestetään kokeet kerran vuodessa loppukeväästä. Ennen joulua tenttejä on vain harvoilla kursseilla. Tämän vuoksi vain syksyn vaihdossa olevilla on usein erityisjärjestelyitä, esimerkiksi esseiden kirjoittamista tentin sijaan. Trinity Collegessa on tyypillistä, että yksi kurssi kestää koko lukuvuoden, mutta esimerkiksi vaihto-oppilaat pystyivät osallistumaan vain kurssin toiselle puolikkaalle, jolloin kursseista sai puolet opintopistemäärästä.

Kurssit eivät olleet yleisesti kovin vaikeita, mutta osa kursseista oli melko työläitä. Etenkin esseesuoritukset olivat melko helppoja ja esimerkiksi lähteisiin viittaus ei tuntunut paikallisten mielestä olevan kovinkaan tarpeellista. Tenteissä kannattaa asiasisällön lisäksi keskittyä vastaustekniikkaan. Opiskeluun liittyvistä asioista annetaan luennoilla kattavat ohjeet. Irlantilaiset menevät yliopistoon suomalaisia keskimäärin huomattavasti nuorempina, joten opiskelu on hieman ”lukiomaisempaa” kuin Suomessa. Lisäksi Irlannissa opiskelu tuntui olevan omaan makuuni liikaakin arvosanoihin tähtäävää ­– luennoitsijat kertoivat läpi kurssin, mitä tenttiin tai muuhun suoritukseen kannattaa tai ei kannata laittaa arvosanan valossa. Suuri osa paikallisista opiskelijoista osti kurssikirjat, joten kirjaston kirjat riittivät juuri ja juuri esim. vaihto-oppilaiden tarpeeseen.

Monet käytännöt vaihtelevat myös oppiaine- ja opettajakohtaisesti. Esimerkiksi jotkin esseet palautettiin verkossa kun osasta tuli palauttaa useampikin paperinen kopio. Kaikkien esseiden ja ryhmätöiden alkuun tulee laittaa oppiainekohtainen cover sheet. Eri kursseilla ja oppiaineissa on eri käytännöt myös siihen, kuka kurssille saa osallistua. Yleisesti ottaen oikeus on osallistua vähintään oman tiedekunnan kursseille, mutta esimerkiksi oppiaineessani edes maisterivaiheen vaihtarit eivät saaneet osallistua maisteritason kursseille. Hyvin mielenkiintoinen, mm. Irlannin historiaa ja kehitystä valottanut kurssi on vaihto-opiskelijoille suunnattu IR1014 Irish Language and Literature.

Vaihdon lopussa byrokratian kanssa ei ollut suurempia ongelmia, kun muisti ajoissa hoitaa kaikki papereihin tarvittavat allekirjoitukset. Kunhan paperiasiat on saanut Irlannin päässä tehtyä, Trinity Collegesta lähetetään opintosuoritusote suoraan Helsingin yliopiston liikkuvuuspalveluihin. Itse sain arvosanani helmi–maaliskuussa, mutta osalla vaihtareista oli ongelmia todistusten saamisen kanssa. Irlantiin kannattaakin mennä siis asenteella, että byrokratiaa ja hallinnollista säätöä tulee olemaan, mutta kaikki kyllä selviää – fokus siis kivoihin asioihin ja vaihdosta nauttimiseen!

Cliffs of Moher. Kuva: Marja Pentikäinen

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Kokonaisuudessaan Irlannin hintataso on samaa tasoa kuin Suomessa; Dublinissa asuvalle ei ainakaan edullisempi. Kaikki kulut huomioiden kuukausibudjettini oli tyypillisesti 1100e/kk. Pienet marketit ovat Irlannissa kalliita, joten mahdollisuuksien mukaan kannattaa etsiä isompia kauppoja, Tavallisissa ravintoloissa on tapana jättää 10 % tippi. Ruokapaikkoja on Trinityn kampusalueella useampia. Näistä hurmaavin on ”tylypahkamainen” Dining Hall. Edullisinta on sosekeitto, jonka saa leivän kera noin kolmen euron hintaan. Muut ateriat ovat 4,50–6 euroa ilman salaattia tai usein leipääkään. Osa opiskelijoista käy lounailla esimerkiksi pubeissa tai ostaa täytetyn leivän. Pubit kannattaa pitää mielessä myös esimerkiksi viikonloppureissuilla, sillä niissä tarjoillaan paljon kohtuuhintaisia ja maukkaita paikallisia ruokia. Pubeissa on iltaisin hyvä tunnelma – niissä on usein livemusiikkia ja osassa esitetään perinteistä tap dancea. Irlannin suosituin urheilulaji on irlantilainen jalkapallo (Gaelic football), jota kannattaa mennä seuraamaan urheilupubiin tai paikan päälle. Peli on yhdistelmä jalkapallo ja rugbya – ja hyvin viihdyttävää, vaikka ei urheilua juurikaan seuraisi.

Ilmasto Irlannissa on huomattavasti miellyttävämpi kuin etukäteen ajattelin; syksyllä esimerkiksi satoi vähemmän kuin Helsingissä. Tosin Dublin sijaitsee Irlannin itäosassa, jossa sataa vähemmän kuin länsirannikolla. Sateet Irlannissa ovat usein lyhyitä kuuroja tai se on niin ”hienojakoista” ettei oikeastaan kastu. Sää voi kuitenkin vaihtua nopeasti ja myös tuuleen kannattaa varautua.

Jokainen Trinityn vaihtari saa Trinityn oman opiskelijakortin, ja muuta opiskelijakorttia ei juuri tarvinnut. Opiskelijakortti toimii yliopiston kirjastokorttina ja sillä saa opiskelijastatuksen matkakorttiin. Syyslukukauden alussa opiskelija- ja matkakortin sai hankittua kätevästi kampukselta – passi mukaan! Trinity Collegessa on paljon society-muotoista opiskelijatoimintaa, ja societyt esittäytyivät lukuvuoden alusta. Tekemistä on ainekohtaisista kerhoista valokuvaukseen ja jalkapallosta jousiammuntaan. Eräs perinteikkäämmistä on 1600-luvulla perustettu the University Philosophical Society (PHIL). Society-maksut ovat pieniä, usein vain muutaman euron. Suosittelen liittymään ainakin Dublin University International Students Societyyn (DUISS). DUISS järjestää mm. edullisia reissuja ja tapahtumia. Facebookissa on useiden societyjen ryhmiä, minkä lisäksi hyödyllisiä ryhmiä olivat esim. Trinity Collegen vaihtareiden sekä suomalaiset Irlannissa -ryhmä.

Viikonloppureissuja saa järjestettyä kohtuuhintaan myös omalla kaveriporukalla. Irlannin maaseutu ja luonto etenkin länsirannikolla on todella kaunista, joten päivä- ja viikonloppureissuja kannattaa ehdottomasti tehdä eri puolille maata. Irlannissa ollessa kannattaa vierailla myös Pohjois-Irlannissa, joka on nykyään hyvin turvallinen matkustuskohde. Pohjois-Irlannissa kannattaa käydä esimerkiksi Belfastissa informatiivisella ja mielenkiintoisella Black Cab -kierroksella sekä vierailla Giant’s Causeway -luonnonnähtävyydellä. Jos aikaa on, Dublinista pääsee lentämään 10–20 eurolla esimerkiksi Lontooseen ja Edinburghiin. Myös Dublin ja sen lähiseutu kannattaa muistaa. Oma Dublin-suosikkini on Phoenix Park, joka on Euroopan suurimpia kaupunkipuistoja. Siellä vaeltaa puolikesyjä peuralaumoja, joiden seuraamisen jälkeen on mukava piipahtaa teellä ja herkullisella skonssilla esimerkiksi Visitor Centren kotoisassa ja kohtuuhintaisessa kahvilassa.

Peura Phoenix Parkissa. Kuva: Marja Pentikäinen