Vaihtokertomus, L’Università degli Studi di Milano, kevät 2017

Oikeustieteen opiskelija

Ennen lähtöä

Sain ennen vaihtoon lähtöäni hyväksymistiedon vaihtoyliopistostani sekä ohjeet vaihtopaikan hakemiseksi. Vaihtoyliopiston järjestelmä, jossa opiskeluoikeutta haettiin oli selkeä, ja tieto hyväksymisestä tuli nopeasti. Vaihtoyliopisto lähetti myös ohjeet yliopiston asuntolamajoituksen hakemiseksi. Hankin ennen lähtöä myös majoituksen, ja lensin kaupunkiin noin viikkoa ennen opetuksen alkamista.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Yliopistossa ei järjestetty vaihtareille varsinaista orientaatiotilaisuutta, jossa oltaisiin käsitelty esimerkiksi kursseille ilmoittautumista. Heti maahan saapumisen jälkeen tuli kuitenkin käydä rekisteröitymässä yliopiston vaihtotoimistossa läsnäolevaksi opiskelijaksi – vaihtotoimistosta annettiin mm. opiskelijakortti ja läsnäolotodistus, joiden avulla sai haettua opiskelijahintaisen kuukausilipun julkiseen liikenteeseen lähellä olevasta ATM-toimistosta. Kurssien alkamispäivä ja kurssirakennusten sijainnit tuli itse tarkistaa yliopiston nettisivuilta. Milanon yliopistossa kurssini olivat kolmessa eri rakennuksessa, jotka olivat noin 10 minuutin kävelymatkan päässä toisistaan. Kurssien alkaessa ei haitannut, vaikka kursseille ei ollut vielä ilmoittautunut – monet paikalliset opiskelijat kävivät katsomassa ensimmäisillä luennoilla, olivatko kurssit kiinnostavia, ennen kuin ilmoittautuivat haluamilleen kursseille. Varsinainen ilmoittautuminen tuli tehdä kahden viikon kuluessa opintojen alkamisesta, mutta tästäkin oltiin joustavia.

Asuminen

Halusin asua paikallisten kanssa, ja hankin asunnon noin kuukautta ennen vaihtoon lähtöäni “Cerco/offro stanza a Milano” Facebook-ryhmän kautta. Vastaavia ryhmiä oli Facebookissa useita. Juttelin ensin ilmoituksen lähettäjän kanssa Facebookissa, jonka jälkeen soitimme videopuhelun, jossa hän näytti asuntoa. Sovimme, että maksan ensimmäisen vuokran vasta sisäänmuuttopäivänä. Kirjalliseen vuokrasopimukseen suhtaudutaan käsitykseni mukaan hieman nihkeästi, ja itsellänikin oli vuokranantajan pyynnöstä ainoastaan suullinen sopimus. Maksoin tilavasta huoneesta kerrostalokolmiossa metron varrelta (noin 35min yliopistolle) 400 euroa kuukaudessa. Monet opiskelukaverini asuivat yliopiston asuntoloissa lähellä kampusta. Vuokra oli noin 500 euroa kuukaudessa, ja siihen sisältyi majoitus kahden hengen jaetussa huoneessa. Huoneissa oli oma kylpyhuone, mutta keittiötilat olivat erikseen. Kannattaa huomioida, että ainakaan kyseisiin asuntoloihin ei saanut lainkaan tuoda yövieraita, joten jos ystäviä / sukulaisia on tulossa käymään, tulee etsiä täksi ajaksi majoitus muualta. Monet vaihtarit olivat löytäneet majoituksen myös airbnb:n kautta.

Opiskelu ja opetus

Englanninkielisten kurssien tarjonta oli yliopiston kansainvälisen maisteriohjelman vuoksi poikkeuksellisen hyvä. Kurssit olivat erittäin mielenkiintoisia, ja pääosin opetuksen laatu oli oikein hyvää. Jotkut opettajat olivat epävarmoja omasta englanninkielentaidostaan, ja aluksi vahvoja aksentteja oli hankala ymmärtää, ja se heikensi tuntien mielekkyyttä. Kurssit olivat osallistujamäärältään pieniä – ryhmäni vaihtelivat 2 hengen opetuksesta noin 15 hengen opetukseen. Kursseilla tehtiin jonkin verran ryhmätehtäviä ja opetustyyli oli keskustelevampi kuin Suomessa. Tunneille tuli myös valmistautua etukäteen lukemalla professorin määräämä ennakkomateriaali, josta usein keskusteltiin tunneilla. Jotkut ystäväni kävivät myös italiankielisillä kursseilla, mutta kokivat ne erittäin haastaviksi ja aikaa vieviksi, vaikkakin hyödyllisiksi. Ymmärsin, että vaihtarit eivät ainakaan kaikilla kursseilla saaneet mitään helpotusta tenttien suhteen italiankielisillä kursseilla. Tenttien suoritustapa vaihteli – osalla kursseista arvosana muodostui useista osasuorituksista, kuten suullisista esitelmistä, tuntiaktiivisuudesta ja tehtävien tekemisestä. Monilla tunneilla harjoiteltiin käytännössä kurssien sisältöä, kuten tehtiin sovitteluharjoituksia tai tehtiin leikkioikeudenkäyntejä.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Italiassa cash is king – kortti ei käy kaikissa paikoissa, ja niissäkin joissa käy, on usein minimiostosraja kortilla maksamiselle. Ruoka marketeissa, samoin kuin ulkona syöminen ovat halpoja Suomen hintatasoon verrattuna. MOOVIT-appi on todella kätevä ainakin Milanossa – paikallisen HSL:n (ATM) reittiopas on tosi huono, näyttää reitin mutta ei aikatauluja, jotka täytyy katsoa erikseen kunkin kulkuvälineen ja pysäkin kohdalta. MOOVIT on onnistunut yhdistämään nämä loistavasti, ja näyttää myös mahdolliset myöhästymiset liikenteessä. Uber ei oikein toimi Italiassa, ja suosittelen käyttämään MyTaxi-sovellusta, joka toimii samaan tapaan kuin Uber, eli helppoa tilata taksi jos ei tiedä osoitetta.  Muutoin, paikalliset ovat todella ihania ja helposti lähestyttäviä. Englanninkielentaito on yleisesti ottaen aika heikko, eli italian alkeet on hyvä osata. Maasta kannattaa nauttia täysillä, ja esimerkiksi junalla matkustaminen on todella edullista – isoja junayhtiöitä on kaksi, joiden hintoja kannattaa vertailla jos suunnittele esimerkiksi matkustamista. Myös Flixbus on loistava ja halpa vaihtoehto lyhyemmille (tai pidemmillekin reissuille). Reissasin itse hyvin paljon vaihdon aikana, ja sen jälkeen ja suosittelen tätä kaikille!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *