Vaihtokertomus: University of North Carolina at Asheville, kevät 2018

Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelija

Yleistä

Opiskelin kevätlukukauden 2018 University of North Carolina at Ashevillessa, Pohjois-Carolinassa. Asheville on pieni, liberaali kaupunki Appalakki-vuoriston kupeessa, jossa harrastetaan valtavasti meditaatiota ja joogaa ja jossa pienpanimoiden lukumäärä on väkilukuun suhteutettuna suurempi kuin missään muualla Yhdysvalloissa. Opiskelen lääketiedettä, ja koska vaihto-opiskelu lääketieteellisessä ei Amerikassa ole mahdollista, valitsin yliopistovaihtoehdoikseni kouluja joissa voi opiskella  terveystieteitä alaani liittyen. Olin kuullut Pohjois-Carolinan olevan kaunista aluetta, ja muutamat lukemani vaihtoraportit saivat Ashevillen kuulostamaan mukavalta ja toimivalta vaihtokohteelta. En katunut UNCA:n valikoitumista vaihtoehtojeni listalle – koulu oli pieni ja sympaattinen, ja koen että sain haluamani todellisen Jenkki-collegekokemuksen. Koulun vaihtaritoiminta on aktiivista ja hyvin järjestettyä. UNCA:ssa on käsittääkseni joka lukukausi suhteellisen paljon vaihto-opiskelijoita, mikä on vaihtarille mukavaa. Viehättävin asia Ashevillessa oli mielestäni sen luonnonläheisyys ja upeat mahdollisuudet ulkoilun harrastamiseen. Innostuin vaihtokevääni aikana patikoimisesta toden teolla.

Kuva: Vilja E.

Ennen lähtöä

ISEP-vaihtoon hakeminen oli työläs ja pitkä prosessi, joka aiheutti ajoittain stressiä mutta näin jälkikäteen ajateltuna oli kuitenkin suhteellisen sujuva. Ohjeistusta tuli yliopistolta kiitettävästi. Eniten harmaita hiuksia aiheutti omalla kohdallani TOEFL-kielitesti ja siihen valmistautuminen sekä vaihtokohteiden läpikäyminen, kurssien valitseminen ja motivaatiokirjeiden kirjoittaminen, mihin kulutin todella paljon aikaa. Kielitesti oli stressaava ja ärsyttävän kallis, mutta vaikka se tuntui haastavalta, suomalaisella lukioenglantipohjalla ei kokeen läpäisystä tarvitse hermoilla. Suosittelisin kuitenkin hieman valmistautumaan, jotteivät kokeen formaatti ja nopeat vastausajat pääse yllättämään. Itse katsoin lähinnä preppausvideoita Youtubesta.

Aika prosessin alullepanosta hyväksymistietoon oli pitkä, jopa yli vuoden. Erityisesti keväällä vaihtoon lähtevät saavat tiedon vaihtokohteesta myöhään. Oma kohteeni varmistui marraskuussa, mikä on ilmeisesti melko tyypillistä. Tiedon odottaminen oli henkisesti raskasta ja hermoilin erityisesti viisumin saamisesta ajoissa, mutta kaikki sujui ongelmitta kunhan varmistussähköpostin saatuaan toimi reippaasti. En tosin suosittele pitkän reissun suunnittelua ennen vaihdon alkua, sillä ainakaan itse en olisi ehtinyt saada viisumia esim. ennen joulua.

Asuminen

ISEP-vaihtomaksuun kuului majoitus amerikkalaiseen tapaan jaetussa huoneessa kampusasuntolassa. Oman huoneen olisi saanut lisämaksusta. Vaikka koen yleisesti ottaen kaipaavani melko paljon yksityisyyttä ja olen herkkäuninen, päätin  kokeilla jaetussa huoneessa asumista. En katunut ratkaisuani. Kokemus oli mielenkiintoinen ja kaikki sujui hyvin – tulin onnekseni hyvin toimeen kämppisteni kanssa. Yhden lukukauden vaihtoaika on niin lyhyt, että sen pärjää helposti pienemmälläkin omalla tilalla. En viettänyt juuri lainkaan aikaa huoneessani nukkumisen lisäksi. Monet koko vuoden UNCA:ssa opiskelevat vaihtarit olivat päätyneet hankkimaan oman huoneen, minkä olisin ehkä itsekin tehnyt mikäli olisin viettänyt kokonaisen vuoden vaihtarina.

Ruokailu tapahtui kampuksella. Jokainen kampuksella asuva opiskelija valitsee itselleen meal planin, johon kuuluu tietty kiinteä määrä aterioita viikossa kampuksen ”pääravintolassa”, jossa on tarjolla aamupala-, lounas- ja illallisbuffetit. Lisäksi meal planista riippuen kullakin on tietty määrä käyttörahaa, jonka voi kuluttaa muissa kampusravintoloissa. Valitsin 14 ateriaa + $150 (muistaakseni), mikä oli minulle sopiva ratkaisu. Ruoka oli todella hyvää, raikasta ja tuoretta. Valikoima oli valtaisa, ja kasvisvaihtoehtojakin oli runsain mitoin. Ravintolasta löytyi niin terveellisiä kuin epäterveellisiäkin vaihtoehtoja. Jostain syystä paikalliset inhosivat pääruokalan buffet-menua, mitä jaksoimme muiden vaihtareiden kanssa ihmetellä. Runsaudenpulan vuoksi tuli jatkuvasti ylensyötyä, ja ruokailua hankaloitti se ettei ruanlaittomahdollisuuksia käytännössä ollut lainkaan. Oli ihanaa kun ruokailu oli niin helppoa, mutta kevään aikana kehittyi ikävä ruuanlaittoa ja suomalaista ruokarytmiä kohtaan!

Kuva: Vilja E.

Opiskelu ja opetus

Kurssivalikoimani oli todella erilainen normaaleihin opintoihini verrattuna. Päädyin ottamaan kaksi Health Promotion-alan kurssia, joista toinen käsitteli terveysepätasa-arvoa ja toinen fyysistä aktiivisuutta & terveyttä. Lisäksi kävin Intro to Environmental Science-kurssin sekä meditaatiota käsittelevän kurssin ja olin kuorossa, josta sai yhden creditin. Olin valinnut kurssit jo Suomessa, joten koulun alkaessa vaihtokohteessa suunnitelmani olivat selvät. Oli virkistävää opiskella omaa alaa sivuavia aiheita ja koen, että monet oppimani asiat ovat tulevaisuuteni kannalta erittäinkin hyödyllisiä. Etenkin Health Parity-kurssi oli vaikuttava jaa laajensi kokonaisymmärrystäni terveydestä ja sosiaalioikeudesta merkittävästi. Oli kiinnostavaa tarkastella aiheita Amerikka-perspektiivistä tyypillisen eurooppalaisen katsantokannan sijaan.

Opiskelu oli helppoa, ja opiskelijoiden matala taso yllätti. Sanoisin, että keskiverto suomalainen abiturientti on akateemisilta taidoiltaan monien kohtaamieni amerikkalaisten collegeopiskelijoiden yläpuolella. Opettajat teettivät paljon kotitehtäviä, ja opiskelijoiden täytyi jatkuvasti olla kirjoittamassa jonkin sortin mielipidetekstejä tai lyhyitä esseitä erilaisista aiheista. Ryhmätöitä ja community projecteja harrastettiin myös paljon. Vaikka tehtäviä oli paljon, asiaosaamista ja opitun soveltamiskykyä ei vaadittu läheskään yhtä paljon kuin mihin olen tottunut. Jos pistareissa meni huonosti, pystyi menetetyt pisteet usein saamaan takaisin esimerkiksi johonkin vapaaehtoistyöprojektiin osallistumalla. Arvostelurima oli matalalla – täydet pisteet kokeista tai teksteistä sai välillä uskomattomankin helposti. Kaiken kaikkiaan opin arvostamaan suomalaista koulusysteemiä aivan uudella tavalla. Opin koulussa paljon uutta ja kielitaitoni koheni suullisten esiintymisten ja runsaiden kirjallisten tehtävien ansiosta, mutta kokonaisuudessaan amerikkalainen opiskelutyyli ei tuntunut minusta erityisen mielekkäältä.

Kuva: Vilja E.

Hyödyllistä tietoa seuraaville

Varaudu siihen, että liikkuminen ilman autoa on vaikeaa tai mahdotonta. Ashevillessa toimii todella epäsäännöllisesti liikennöivä paikallisbussi, joka on opiskelijoille ilmainen, ja kampukselta saa myös vuokrata pyörän ilmaiseksi. Lisäksi Uber-sovelluksella voi tilata suhteellisen edullisia kyytejä. Kaupungin keskustaan siis pääsee, mutta esim. patikointireissut vaativat vuokra-auton tai paikallisen kaverin jolla on auto. Vaikka autottomuus oli välillä turhauttavaa, sanoisin kuitenkin että Asheville oli Yhdysvaltain mittapuulla liikkumisen suhteen vaihtariystävällinen kaupunki. Toisin kuin monissa muissa amerikkalaisissa kaupungeissa, keskusta on pieni ja viehättävä ja siellä voi liikkua kävellen ympäriinsä.

Kuva: Vilja E.

Kampuksella oli mainiot liikkumisfasiliteetit, ja viikonloppuisin järjestettiin ulkoiluretkiä. Kannattaa osallistua – reissut ovat halpoja ja hyvä tapa päästä luontoon ilman omaa autoa. Amerikkalaisten hike-käsite on tosin jotain muuta kuin mitä suomalaisena ajattelisi. Alle mailin kävelylenkkeihinkin viitataan usein kyseisellä termillä.. Yhdysvaltalainen avoimuuden ja ystävällisyyden kulttuuri on ihana, ja kun paikalliset kutsuvat jonnekin, kannattaa ehdottomasti sanoa YES niin usein kuin mahdollista.

Vaihtoon lähteminen jännitti itseäni hurjasti. Olen kuitenkin todella iloinen, että lähdin! Kaikki kliseet, joita vaihdossa olemisesta sanotaan, ovat hämmentävän totta. Opin valtavasti itsestäni ja ympäröivästä maailmasta. Itsenäistyin, sain rohkeutta ja opin joustamaan sekä olemaan stressaamatta turhista. Vaikka minulla oli vahva englannin kielitaito jo vaihtoon lähtiessä, opin kieltä paljon enemmän kuin olisin uskonutkaan. Opin myös Yhdysvalloista enemmän kuin millään turistireissulla olisi ollut mahdollista. Matkustin vaihdon aikana mm. Atlantaan, New Orleansiin ja Washington DC:hen. Lukukauden päätyttyä reissasin Kaliforniassa kolme viikkoa. Suosittelen lämpimästi matkustelua eri Yhdysvaltojen osissa mahdollisuuksien mukaan! Tärkeimpiä asioita vaihtoon lähtiessä ovat mielestäni rohkeus ja avoimuus. Kannattaa pitää mielessä, että aika vaihdossa on rajallinen ja hankalatkin hetket menevät hujauksessa ohi. Voin taata, että reissuun lähtöä ei  tule jälkikäteen katumaan.

Kuva: Vilja E.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *