Vaihtokertomus, National Research University Higher School of Economics (Moskova), syksy 2017

Москва слезам не верит

Humanistisen tiedekunnan opiskelija

Neuvostoliittolaisista elokuvista yksi suosikkini on Moskovaan keskittyvä elokuva Moskova ei usko kyyneliin. Elokuvassa kaksi nuorta maalaistyttöä muuttaa Moskovaan, asuntolaan jossa he jakavat huoneen keskenään. Elokuva seuraa nuorten naisten elämää Moskovassa, joka on täynnä mahdollisuuksia sekä vastoinkäymisiä. Vastoinkäymisiä Venäjällä tulee varmasti vastaan, mutta niistä kyllä aina selviää. Kun on selvinnyt vaihdosta Venäjällä, voi olla ylpeä itsestään!

Kuva: Iida B.

Ennen lähtöä

Olin ollut jo aikaisemmin Venäjällä vaihdossa, joten en osannut jännittää tulevaa vaihtoa, koska maa oli minulle jo entuudestaan tuttu. Tämä antoi minulle mahdollisuuden verrata HSE:n toimintaa aikaisempiin vaihtokokemuksiini. Kaikki alkujärjestelyt sujuivat todella hyvin Higher School of Economicsin kanssa. Heidän liikkuvuuspalveluiltaan tuli kattava tietopaketti hyvissä ajoin ennen vaihtoa, joka sisälsi kaiken tarvittavan informaation. HSE:n vaihto-opiskelijoiden hakuportaalin kautta olin ilmoittanut tarvitsevani asuntolapaikan ja valinnut kahdesta perehdytysviikosta minulle sopivamman. Päätin osallistua vasta B-orientaatioviikolle, joka oli viikkoa A:ta myöhemmin. Ilmoittauduin myös HSE:n buddy-järjestelmään joka osoitti minulle paikallisen opiskelijan keneen tukeutua, kun saavun vaihtokohteeseen. Viisumikutsu saapui noin 2-3 viikkoa ennen vaihtoon lähtöä.

Matka Moskovaan

Saavuin Moskovaan junalla Helsingistä yhdessä MGU:hun saapuvan suomalaisopiskelijan kanssa. Hänen buddynsa oli meitä vastassa asemalla. Otimme Yandex taksin ensin minun asuntolalle numero 4, Studentseskayalle, ja sieltä he jatkoivat matkaa MGU:lle. Olin sopinut oman Buddyni kanssa tapaamisen asuntolalle. Asuntolan vahtimestari ohjasi minut huoneeseen, jossa tietoni kirjattiin ylös ja sain propuskin (kulkulupa), jolla pääsin liikkumaan kaikissa yliopiston rakennuksissa ympäri kaupunkia. Asuntolan henkilökunta oli todella ystävällistä. Tietysti asiaa saattoi auttaa se, että puhuin venäjää ja kommunikointi sujui ongelmitta. Sain huoneen viidennestä kerroksesta ja huonetoveriksi tšekkiläisen Katan. Huoneet oli jaettu aina kahden opiskelijan kesken. Jokaisessa kerroksessa käytävällä on 2 keittiötä, kuivaus/pesuhuone sekä wc ja suihkutilat erikseen miehille ja naisille. Jokaisen huoneen tehtävänä oli siivota keittiö kerran kuukaudessa, mutta yhteisissä tiloissa, mukaan lukien keittiössä, kuitenkin kävi joka päivä siivooja. En muista koskaan nähneeni näin siistiä ja viihtyisää venäläistä asuntolaa!

Moskovaan lähtiessä kannattaa ottaa vakuutus Suomesta mikä myös vaaditaan viisumia varten. Jos vaihdon aikana sairastuu, Moskovassa toimii European Medical Center, jonka puoleen kannattaa kääntyä, mikäli tulee terveyden kanssa ongelmia. Sairaalasta saa laadukasta hoitoa monella eri kielellä ja jopa vastaanottovirkailijat puhuvat englantia.

Yliopiston päärakennus. Kuva: Ida B.

Orientaatio

Orientaatioviikolla tutustuimme muihin vaihtareihin sekä Moskovaan HSE:n opetukseen. Jokaisen opiskelijan tuli itse ilmoittautua kursseille netissä. Englanninkieliset kurssit menivät nopeasti täyteen, ja monella B-orientaatioviikolla Moskovaan saapuneella opiskelijalla olikin ongelmia mahtua haluamilleen kursseille. Itse olin päättänyt opiskella vain venäjäksi, enkä siksi kohdannut minkäänlaisia ongelmia kursseille mahtumisen kanssa. Enneminkin minua ihmeteltiin ja minut toivotettiin tervetulleeksi ulkomaalaisena opiskelijana. Taisin olla ainut ulkomaalainen valitsemillani kursseilla ja herätin aina ihmetystä, kun opiskelijat kuulivat aksenttini ja tajusivat etten ole venäläinen.

Opiskelu

Opetus oli mielestäni varsin intensiivistä, ja valitsemani kurssit olivat professoreineen laadukkaita. Toki opetus vaihteli laitoksesta ja aineesta riippuen. Kurssien vaativuustaso vaihteli kurssista ja opettajasta riippuen. Koin oman syksyni aika haasteelliseksi sillä jouduin käyttämään aluksi paljon aikaa uuden sanaston opiskeluun. Aluksi uuteen sanastoon tottumien kesti aikaa, mutta jo seuraavassa periodissa ymmärtäminen ja opiskelu helpottui. Monella valitsemistani kursseista oli massaluento ja sen jälkeen seminaari, jossa harjoiteltiin luennolla käsiteltyä aihetta. Joillakin kursseilla oli joka luennon jälkeen, viiden minuutin koe: ”kontrolnaja rabota”, ja joillakin kursseilla teimme joka seminaarissa ryhmätyön. Pidin ryhmätöiden tekemisestä, sillä se oli mukava tapa tutustua paikallisiin opiskelijoihin. Professorit olivat varsin ymmärtäväisiä minua kohtaan ja sallivat minun kirjoittaa joitakin lopputöistä englanniksi. Lisäksi yhdellä kurssilla sain toimia kuunteluoppilaana muiden pitäessä esitelmiä ja osallistuin vain kurssin kokeisiin. Mielestäni työn määrä vastasi hyvin kurssista saatuja opintopisteitä. Jokaisella vaihtarilla on oikeus venäjän kielen kurssiin. Tätä varten tehdään aluksi tasokoe netissä, jossa on kielioppitehtäviä sekä lyhyt essee. Tämän mukaan opiskelijoille määritellään taitotaso, jonka mukaan opiskelija voi valita itselleen sopivan kielikurssin. Advanced taso oli jaettu kolmeen eri teemaryhmään joista valita. Itse valitsin kurssin ”Russian language in business”. Kurssilla oli erinomainen ja motivoiva opettaja Oleg ja opin kurssilla paljon.

Elämä Moskovassa

Venäjällä saa tottua byrokratiaan. HSE:ssä tämä oli mielestäni tehty kuitenkin kohtalaisen helpoksi. Asiat sujuivat välillä yllättävän joutuisasti. Alussa tärkeintä on kirjautua asuntolaan ja saada propusk. Lisäksi opiskelijan täytyy huolehtia rekisteröitymisestä: saavuttaessa ulkomailta asuntolan hallinnoija hoiti opiskelijoiden rekisteröitymisen. Venäjän lain mukaan kaikkien ulkomaalaisten täytyy rekisteröityä ja mikäli asuntola/yliopisto ei rekisteröi oppilasta ajoissa, he voivat saada sakon.

Moskovassa on laaja metroverkosto, joka voi olla välillä sekava ja aluksi kannattaakin olla tarkkana, että on oikealla asemalla, oikealla linjalla ja menossa oikeaan suuntaan. Vaihto-opiskelijat saavat Moskovan kaupungin sosiaalikortin, joka mahdollistaa opiskelijaetujen käytön kaupungissa. Kortilla saa huomattavan alennuksen esimerkiksi julkisen liikenteen kuukausilipusta. Tätä korttia voi kuitenkin hakea vasta kun opiskelija on rekisteröity ja löytyy kaupungin sähköisestä järjestelmästä. Lisäksi kun vihdoin onnistuu jättämään hakupaperit sosiaalikorttia varten, kortin valmistuminen kestää noin kuukauden. Itse ostin metroon Troikka-kortin, jolle voi ladata arvoa tai matkustusaikaa. Laskimme, että monta kertaa päivässä matkustaessa se tuli halvemmaksi kuin maksaa jokainen matka erikseen. Moskovan metroa käyttäessä kannattaa myös muistaa, että Moskovassa on valtava määrä ihmisiä ja ruuhka-ajat ovat todellakin ruuhkaisia. Metrossa matkustetaan välillä todella tiiviisti, siis jos mahdut kyytiin…

Gorkii Park syksyllä. Kuva: Ida B.

Vapaa-aika

HSE:ssä toimii varsin aktiivinen ESN-osasto. Vaihtareille järjestetään matkoja ja bileitä melkein joka viikko. Alku syksystä ESN oli vuokrannut valtavan villan hieman metroverkoston ulkopuolelta juhlia varten. Lisäksi kaikkiin Moskovan läheisiin must see kaupunkeihin oli järjestetty ESN:n puolesta reissut. Itse en osallistunut ESN järjestämille retkille. Teimme kahden ystäväni kanssa omia retkiä samoihin kohteisiin. Koska osasimme venäjää meidän oli helppoa ostaa itse junaliput ja varata hotellit. Pienellä porukalla saimme jokaiselta reissulta myös paikallisia tuttavuuksia. Monet ihmettelivät, kun puhuimme keskenämme englantia ja halusivat tulla tutustumaan meihin.

Vapaa-ajalla nautimme Moskovasta ja sen loputtomasta tarjonnasta. Kaupunki on täynnä ihania puistoja ja alueita, joissa paikalliset viettävät paljon aikaa. Ehdoton suosikkimme oli Gorkii Park. Talvella monen puiston jalkakäytävät jäädytettiin ja niissä pääsi luistelemaan. Kaupunki on täynnä myös toinen toistaan mielenkiintoisempia museoita. Venäläisellä opiskelijakortilla museot ovat yleensä todella halpoja, jotkut jopa ilmaisia (Eremitaasi Pietarissa). Kaupungissa on muutenkin erinomainen kulttuuritarjonta ja Bolshoi-teatteriin voi saada jopa 100 ruplalla opiskelijan lipun balettiin tai oopperaan.

Hintataso Venäjällä on alhaisempi kuin Suomessa. Moskova on kuitenkin maan kallein kaupunki. Silti suomalaisella opiskelijalla on varaa syödä ja juoda suhteellisen usein ulkona. Moskova on täynnä ihania ravintoloita ja vaikka itse olen kasvissyöjä se ei ollut mikään ongelma Moskovassa. Eritoten suosittelen kokeilemaan georgialaisia ravintoloita. Moni ravintola myös tarjoaa erittäin edullisen, noin 3-5 euroa maksavan lounaan (бизнес-ланч). Kaikista eniten ehkä jäinkin kaipaamaan Moskovasta elintasoa, joka ulkomaalaisella opiskelijalla maassa oli.

Kasvisravintola Avokadon meksikolainen burgeri. Annoksen hinta noin 6e. Kuva: Ida B.

Lopuksi

Minusta Moskovaan oli helppo sopeutua enkä kokenut oloani milloinkaan turvattomaksi. Meille painotettiin ensimmäisellä viikolla, että käsitaksien ottaminen on ehdottomasti kielletty. Mutta niille ei myöskään juurikaan ollut tarvetta. Yandex-taksisovelluksella pystyi tilaamaan taksin helposti ja hinta oli valmiiksi määritelty, joten siitäkään ei tarvinnut neuvotella. Tietysti Moskovasta on varmasti helppoa löytää myös se turvaton puoli, jos sitä lähtee etsimään. Mutta kun on terve järki mukana, niin itse en ole ikinä kohdannut minkäänlaisia ongelmia turvallisuuden suhteen.

Jos Venäjä ja Moskova ei ole entuudestaan kovin tuttu, niin Venäjälle mentäessä kannattaa totutella ajatukseen, että mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy. Kannattaa valmistautua jonottamaan ja täyttämään lomakkeita, hakemaan leimoja ja kiikuttamaan dokumentteja ympäri kaupunkia. Leiman tärkeyttä ei kannata aliarvioida, yleensä dokumentti ilman leimaa ei ole validi..  Kun on vihdoin selättänyt kaiken byrokratian ja sopeutunut uuteen asuinkaupunkiin on Moskovalla loputtomasti tarjottavaa asukkailleen ja siitä kannattaa nauttia, kun siihen on mahdollisuus!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *