Vaihtokertomus, Université Panthéon-Sorbonne, kevät 2018

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija 

 

Olin Eramus+ vaihdossa Pariisissa, Paris 1 Panthéon-Sorbonne yliopistossa kevätlukukauden 2018. Vaihtoni alkoi tammikuun 5 päivä, jolloin lähdin Ranskaan tutustumaan paikkoihin ennen orientaatioviikon alkua 12.1. ja virallisen vaihdon alkua 21.1. Opiskelin Pariisissa historian laitoksella, jossa suoritin lyhyen sivuaineen kanditutkintoni päätteeksi. Nautin vaihdostani ja olen äärimmäisen tyytyväinen päätöksestäni lähteä suorittamaan opintoja ulkomaille, mutta on myönnettävä, että vaihto oli minun kohdallani suhteellisen haastava heti ensimmäisistä viikoista aivan loppuun saakka. Se ei kuitenkaan missään nimessä tarkoita, että muiden vaihdot Pariisissa olisivat olleet tai tulisi olemaan sellaisia! Ohessa täysin subjektiivisia vinkkejä Ranskaan, ja etenkin Pariisissa Sorbonneen lähteville.

Ennen lähtöä

Mä sain tietää, että pääsin vaihtoon keväällä 2017, ja lähtö oli sitten tammikuussa 2018. Näin ollen oli hyvin aikaa perehtyä käytännönasioihin, ja hoitaa kaikenlaista keskeneräistä vielä Suomessa.

Hakuprosessin ensimmäisen osan jälkeen eli Helsingin hyväksynnän jälkeen pitää vielä hakea virallisesti vaihtoyliopistoon, mutta haluan korostaa, etten en tiedä ketään, jota ei olisi hyväksytty kotiyliopiston päätöksen jälkeen kohdeyliopistoon, jos haku on hoidettu huolellisesti Helsingin päässä. Mulle tuli suoraan Sorbonnesta sähköposti joskus toukokuussa tai kesän aikana, jossa oli linkki heidän vaihtohakujärjestelmäänsä, ja sen hoidin ihan hyvissä ajoin ennen lokakuun deadlinea. Olisinkohan tehnyt lopullisen hakemuksen syyskuun aikana loppuun. Ainoa asia, joka siinä vei oikeastaan aikaa, oli heidän oman Learning Agreementin täyttäminen sekä allekirjoituttaminen sekä Suomessa että Ranskassa, sillä en aluksi löytänyt oikeita kurssikatalogeja ja olin lisäksi tulkinnut niitä väärin. Sain hakemuksen kuitenkin tehtyä ihan hyvissä ajoin heidän selkeillä ohjeillaan (tuli liitteenä sähköpostissa) sekä edellisenä vuonna samassa paikassa vaihdossa olleen neuvoilla.

Mulla meni muistaakseni ihan lokakuun loppuun tai jopa marraskuun puolelle, että sain Pariisista lopullisen vastauksen, ja sitä ennen en oikein uskaltanut hankkia lentolippuja tai asuntoa, vaikka netissä olikin akateemisen vuoden 2017-2018 kalenteri jo esillä, ja tiesin, milloin lukuvuosi alkaa.

Helsingin yliopiston liikkuvuuspalvelut ovat koonneet tosi hyvät muistilistat vaihtoon lähtöä ajatellen, ja niistä mäkin sitten vain luin kaiken mitä oli vielä ennen oikeaa lähtöä hoidettavana. Näihin lukeutuivat muun muassa vakuutusten muuttaminen, muuttoilmoituksen tekeminen ja vaihtoon tarvitsemieni lääkkeiden hakeminen apteekista. Kaikki nämä asiat hoituivat kuitenkin aika sujuvasti pakkauksen ja joulunvieton ohessa – ennen lähtöä haastavinta taisi olla asunnon löytäminen Pariisista. Vaihtokohteessakaan en kokenut mitään raskasta alkubyrokratiaa, mutta se perustui lähinnä lyhyelle vaihtoajalleni, jonka vuoksi en tehnyt Ranskaan mitään erityisiä ilmoituksia maassa oleskelusta. Olisi ehkä pitänyt… Vaihtoon lähtijä: tarkista siis tämä asia ennen lähtöäsi jo!

Asunto

Kuka tahansa Pariissa joskus asunut voi kertoa, että asunnon hankinta ei ole erityisen simppeliä puuhaa siellä. Ranskassa on paikallinen ”Crous”-niminen organisaatio, joka vastaa hieman paikallista HOAS:ia, josta vaihtareidenkin on mahdollista saada asuntoa. Niiden asunnot jaetaan yliopistojen kautta, ei organisaation itsensä kautta (Crousilla on muuten myös yliopistoravintoloita, joissa saa aterian 3 eurolla, mutta en käynyt siellä itseasiassa kertaakaan). Crousin asuntojen lisäksi Pariisissa on myös Cité Universitaire, joka on käytännössä vain kansainvälisille opiskelijoille tarkoitettu asuinkomplexi kaupungin etelärajalla. Sitä on kehuttu paljon, ja etenkin Norja-talo on kuulemma ihastuttava, jos sinne sattuu saamaan tarjouksen!

Mäkin sain itseni Sorbonnen omalle asuntojen välityksen sähköpostilistalle joskus joulukuussa ja sainkin ennen lähtöä asuntotarjouksen, jossa oli listalla useampi kämppä, mutta en sitten hakenut mitään niistä, sillä olin välissä ehtinyt saada jo yksityisen henkilön kautta itselleni asunnon. Yliopiston kautta saaduissa asunnoissa on hyvänä puolena edullinen hinta ja suhteellisen simppelit käytännön järjestelyt, mutta ongelmana itse näin niissä soluasumisen sekä monesti niiden sijainnit ovat vähän kaupungin laidoilla. Nyt kuitenkin näin jälkikäteen ajattelen, että olisi ollut hyvin järkevää hakea sitä kautta asuntoa vaihdon ajaksi!

Oman asuntoni löysin Facebookin kautta, ja suosittelenkin liittymään muutenkin erilaisiin paikallisiin fb-ryhmiin (Pariisissa esim. Pariisilaisten ilmoitustaulu sekä Suomalaiset Ranskassa) muutenkin kuin asunnonhakemista ajatellen. Asunnonhaku kannattaa aloittaa jo ennen virallisen hyväksynnän saapumista vaihtokohteesta, vaikka ehkä lopullinen sopimus kannattaakin tehdä, vasta kun tietää, että on päässyt sinne varmasti. Ranskassa on yleistä, etenkin yksityisellä puolella, ettei lyhyistä vuokrista tehdä sopimuksia, mutta suosittelen kyllä neuvottelemaan sellaisen saamisesta.

Itselläni oli nimittäin koko vaihdon ajan ongelmia asunnon kanssa, ja ne oikeastaan jatkuvat yhä vaihdon päätyttyäkin. Tai no ei asunnossa ollut mitään vikaa, mutta vuokranantajan kanssa oli vähän väliä kommunikaatio-ongelmia, jonka vuoksi niin asuntoon muuttamisessa, sieltä lähtemisessä sekä vuokrien maksuissa oli haasteita. Jouduin tekemään itse oman sähkösopimuksen asuntoon (joka on mahdollinen kyllä, mutta mikäli mahdollista etsi asunto, johon kuuluu kaikki lisämaksut jo valmiiksi!), siellä ei ollut wifiä, joten ostin ranskalaisen puhelinliittymän iPadiini, jota käytin kotona, ja kaiken kukkuraksi selvittelen vieläkin vuokranmaksuun liittyviä kysymyksiä nyt täältä Suomesta käsin. Pidin kuitenkin asunnostani, se oli ihanalla paikalla Montmartren kyljessä ja mikä tärkeintä minulle, se oli yksiö, jossa sain olla rauhassa ja majoittaa Suomesta tulleita vieraita!

Monet ovat löytäneet asuntoja tuttujen kautta, Facebookin lisäksi myös muilta nettisivuilta ja jopa AirBnB:ta on kehuttu erittäin varteenotettavana vaihtoehtona (tämä etenkin muissa kaupungeissa). Suosittelen kuitenkin valmistautumaan siihen, että Pariisissa vuokrat ovat Helsingin vuokrien korkuisia, monesti jopa korkeampia (hinnat ovat muutenkin aikalailla Helsingin tasolla) ja asiat voivat tapahtua joko ihanan sutjakasti tai harvinaisen monimutkaisesti sillä Ranskassa byrokratia ja muutenkin ihmisten toimintatavat ovat toisinaan hyvin erilaiset kuin meillä täällä Suomessa.

Opiskelu Sorbonnessa

Nyt on myönnettävä, että itselleni vaihto oli niin raskas kuin se oli nimenomaan opintojen vuoksi. Korostan, että kurssit olivat kyllä äärettömän mielenkiintoisia, mutta jouduin tekemään historianlaitoksella paljon työtä moniin muihin vaihto-opiskelijoihin verrattuna, jonka koin hieman epäreiluksi. Paris 1:ssa ainakin kurssit koostuvat sekä luentokurssista (CM, usein 1-2h/vko) ja pienryhmäseminaareista (TD, usein 2h/viikko), joissa molemmissa on käytävä. Luentokursseilla vain kuunnellaan opettajaa ja tehdään mahdollisimman paljon muistiinpanoja (kannattaa kysellä muistiinpanoja ranskalaisilta, jos olet kuten minä ja tiput helposti kärryiltä!) ja seminaareissa taas tutkitaan alkuperäisaineistoja/case-tutkimuksia/muiden tekemiä tutkimuksia ja harjoitellaan kirjoittamista ja esiintymistä. Historian laitoksella TD:t olivat pakollisia vaihtareillekin, kun taas esim. Valtio-opin puolella niihin ei saanut edes mennä. TD:ssa käymisessä oli kuitenkin myös toinen puolensa, kun joutui kirjoittamaan paljon: opin ranskaa sekä opiskeltavat asiat huomattavasti tehokkaammin, kuin ilman vaadittavia tehtäviä olisin oppinut.

Opinnot alkoivat orientaatioviikolla, ja suosittelen ilmoittautumaan sinne silloin, kun sen ilmoittautuminen alkaa – itselläni oli marraskuun puolivälin jälkeen. Orientaatioviikko Paris 1:ssa oli hyvin erilainen kuin täällä Helsingissä. Se sisälsi 20 tuntia ranskan opintoja, muutaman luennon paikallisista metologiaopinnoista sekä yhden yhteistapaamisen viikon päätteeksi. Siellä kuitenkin tutustui hyvin ihmisiin, ja sai mm. ohjatusti tehdä kurssi-ilmoittautumiset opettajan kanssa. Minä jouduin muuttamaan alkuperäistä Learning Agreementiani neljä tai viisi kertaa ennen lopullisten kurssieni valikoitumista 6 viikon Ranskassa oleskelun jälkeen, mutta se ei onneksi ollut vakavaa ja kaikki asiat kyllä selviävät jossain vaiheessa (kestävät vain Ranskassa usein tavallista kauemmin…).

Paris 1 tarjoaa mahdollisuuden ottaa yhden kurssin muista oppiaineista, eli esim. minä historian opiskelijana olisin saanut ottaa yhden valtio-opin kurssin, mutta anoin heiltä erikseen luvan ottaa kaksi kurssia, sillä historian kurssit olivat yksinkertaisesti liian raskaita TD-luentojen kanssa. Vaikka jouduinkin työskentelemään paljon erillisten ranskan luentojen, viiden luentokurssin, joista kolme sisälsi pienryhmätyöskentelyä 2h viikossa sekä kaikkien ylimääräisten palautusten kanssa, olin kuitenkin tosiaan sisällöllisesti oikein tyytyväinen kursseihini, ja opin paljon asioita, joihin ei suomalainen tutkimus keskity.

Hyödyllistä tietää Pariisista tai vaihtoon lähtemistä muuten

Kävin itse syksyn lähtöorientaatiossa Helsingissä, ja tapasin siellä Ranskan lähtövaihtotuutorin, jolta sai käytännön vinkkejä lähtöön ja onnekseni vaihdossa oli myös toinen vaihtari Helsingistä ja hänen kanssaan olimme isona tukena toisillemme heti vaihdon ensimmäisestä päivästä lähtien. Osin omasta valinnastani, osin pelkästä alun väsymyksestä johtuen en tutustunut kauhean isoon vaihtariporukkaan, enkä oikeastaan yhtään ranskalaisiin, mutta minulle juhlien ja iltamenojen puuttuminen ei ollut kyllä ongelma. Löysin muutaman porukan, joiden kanssa pääsin viettämään aikaa, jos siltä tuntui enkä kokenut olevani oikeastaan missään välissä yksinäinen, vaikka vietinkin paljon aikaa yksinäni. Sorbonnessa on kyllä ISAP1 niminen järjestö, joka järjestää vaihtareille tapahtumia ja Pariisissa toimii muuallakin toimiva ESN-yhteisö, joiden kautta on varmasti mahdollista löytää seuraa ja tapahtumia, vaikka joka viikonlopulle!

Pariisissa oli vaihtoni aikana suuria lakkoja, joita kyllä on Ranskassa usein muutenkin, mutta tällä kertaa ne vaikuttivat vaihtareidenkin elämään jonkin verrankin. Ensinnäkin huhtikuusta kesäkuuhun vaikutti SNCF:n junalakko, joka pysäytti junaliikenteen lähes kokonaan aina kahdeksi päiväksi viikossa. Tämä ei vaikuttanut minuun, koska kuljin metroilla lähinnä (kuuluvat Pariisin liikenteen, RATP:n, piiriin), muta moni opiskelija oli todella pulassa, kun noina kahtena päivänä viikossa ei välttämättä päässyt kouluun kulkuyhteyksien puuttuessa. Myös mm. AirFrance lakkoili tuona aikana, ja sekin vaikutti joidenkin vaihtareidenkin elämään.

Suurin elämääni vaikuttanut lakkoilu oli kuitenkin yliopistolla. Macronin hallitus laittaa Ranksassa monia asioita uusiksi tällä hetkellä ja se vaikuttaa myös yliopistoihin. Tätä vastustivat niin opiskelijat kuin opettajatkin, ja lopulta tilanne eskaloitui lähes kuukauden kestäneeseen yliopistorakennuksen valloitukseen ja yhteydenottoihin jopa mellakkapoliisin kanssa. Vaarallinen tilanne ei ollut vaihtareille missään välissä, mutta luentoja peruttiin paljon ja mm. viimeinen kokeeni peruutettiin, jonka jouduin tekemään sitten etänä Suomesta käsin.

Mun vaihto oli tosiaan aika haastava ja suhteellisen raskas lähes kokoajan, mutta se ei missään nimessä tarkoita, että tilanne olisi kaikilla sama. Mulla vaikutti vaihdon raskauteen myös poikaystävän kanssa eri maissa asuminen, mutta sekään ei välttämättä ole ongelma muille. Pariisista ei tullut mulle unelmien kaupunkia, johon olisi pakko palata elämään ja työskentelemään myöhemmin, mutta sekään ei tarkota, etteikö se voisi olla sitä muille. Pariisi on kyllä upea kaupunki ja Ranska upea maa, ja mikäli olet sinne lähdössä, niin olen todella iloinen puolestasi! Vaihdostasi tulee varmasti mahtava, ja vaikka kaikki joutuvat varmasti joitain haasteita kohtaamaan, niin kaikesta oppii jotain uutta ja palaat kotiin varmasti vahvempana ja itsenäisempänä ihmisenä!

Vaihtokertomus, kevät 2018, Hokkaido University

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Olin vaihdossa Hokkaidon yliopistossa Sapporossa kevätlukukauden 2018. Vaihto-ohjelmani oli englanninkielinen HUSTEP, joka on tarkoitettu kandivaiheen opiskelijoille, jotka eivät puhu japania.

Ennen lähtöä

Hakemus yliopistoon tehdään syksyllä (jos lähtö on huhtikuussa) ja siihen tarvitaan mm. lääkärintodistus. Hakemuksen yhteydessä on mahdollista ruksia, haluaako hakea samalla JASSO-apurahaa (jota ei siis välttämättä myönnetä kaikille, mutta kannattaa ehdottomasti kokeilla). Hyväksymistieto ja ohjeet asunnon hakemiseen saapuivat tammikuun lopussa. HUSTEP-oppilaiden on pakko asua yliopiston asuntolassa, muut vaihtarit saavat käsittääkseni asua myös yksin. Hyväksymisen jälkeen viisumia varten tarvittavia todistuksia sai odottaa kauan, ja ne saapuivat vasta noin kolme viikkoa ennen lähtöä. Onneksi Japanin viisumin saa nopeasti. Yliopisto lähetti tässä välissä yleisiä ohjeita ja täydennettyjä kurssilistoja yms. ja ohjeisti saapumaan Sapporoon tiettyinä päivinä, jotta pääsee suoraan asuntolaan. Yleisesti tieto kulkee hieman hitaasti, mutta koska kyseessä on kuitenkin Japani, kaikki hoidettiin huolellisesti eikä missään vaiheessa hakuprosessia tullut ongelmia tai kysyttävää.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Kaikkia vaihtareita ohjeistettiin saapumaan muutaman päivän sisällä ja heti saapumisen jälkeen seuraavana aamuna olivat edessä kaikki byrokratia-asiat. Jokaiselle vaihtarille nimetään tuutori (yhdellä tuutorilla on useita vaihtareita), jonka tehtävä on kävelyttää vaihteri eri virastojen läpi yhdessä päivässä ja auttaa täyttämään kaikki tarvittavat lomakkeet. Ensimmäisenä päivänä rekisteröidytään Sapporon asukkaiksi kaupungintalolla (jos lentää Japaniin jonkun pienen kentän kautta eikä saa residence cardia lentoketältä niin se haetaan ilmeisesti samasta paikasta), haetaan Japanin yleistä sairausvakuutusta ja opiskelijoiden pakollista vakuutusta (lisäksi on mahdollista hakea vielä erillistä vahinkovakuutusta; tajusin vasta kieltäydyttyäni siitä ettei oma matkavakuutukseni esimerkiksi kata mahdollisia asuntolassa aiheuttamiani vesivahinkoja tms…), avataan pankkitili (sillä ei välttämättä tee juuri mitään jos ei saa stipendiä) ja tehdään Japanin postille ositteenmuutosilmoitus. Suosittelen lämpimästi tekemään kaiken tämän yhdessä tuutorin kanssa!

Hassu juttu: Japanissa kaikki viralliset paperit täytetään mustalla kuulakärkikynällä, joten sellainen kannattaa ottaa mukaan. Ja kaikesta otetaan noin miljoona kopiota.

Seuraavina parina päivänä oli yliopiston orientaatio, josta saatiin mukaan paksu nippu erilaisia ohjelehtisiä. Koulu alkoi varsinaisesti vasta seuraavalla viikolla, ja normikursseille ilmoittaudutaan virallisesti vasta pari viikkoa myöhemmin.

Asuminen

Jokaisen HUSTEP-opiskelijan pitää asua yliopiston asuntolassa. Ennen lähtöä on mahdollista asettaa asuntolat toivejärjestykseen, jota noudatetaan vähän miten sattuu. Osa asuntoloista (Keiteki ja Sosei ryo) on ihan merkittävästi halvempia kuin muut, mutta niiden tasokin on sitten sen mukainen. Kannattaa siis harkita ja ehkä säästää jostain muusta kuin asumisesta.

Omassa dormissani on neljä kerrosta ja jokaisessa kerroksessa noin 10 asukasta. Jokaisella on oma huone, jossa on oma jääkaappi ja lavuaari (josta tulee vain kylmää vettä). Vessat ja suihkut ovat yhteiskäytössä, samoin keittiö. Uunia ei ole, liedet ovat iduktioliesiä, mikä hämmentää monia vaihtareita aluksi, kun tavalliset kattilat eivät toimi niillä (keittiövälineet pitää siis ostaa itse). Asuntolat on jaoteltu sukupuolen mukaan, ja vastakkaisen sukupuolen edustajia ei saa tuoda edes kylään. Alakerrassa on dorm manager, joka valvoo dormia ja auttaa tarvittaessa kaikissa käytännön jutuissa. Vuokra maksetaan kerran kuussa jossakin konbinissa (convenience store, esim. Lawson).

Opiskelu ja opetus

Vaihtareilla on viisumivaatimusten takia oltava vähintään 7 mitä tahansa luentoa viikossa. Yleensä yhdestä kurssista on yksi luento viikossa, ja siitä saa 2 op. Teen itse sivuaineopintoja täällä ja vaikka aiheet eivät kaikilla kursseilla ole ennestään kovin tuttuja, kurssien vaikeustaso tuntuu silti matalalta. Kannattaa lukea etukäteen kurssilistaa ja valita kursseja, joiden vaikeustaso on jotain muuta kuin 1000 (helpoin). Toisaalta läksyjä tulee melko paljon, jokaiselle tunnille pitää yleensä lukea joku artikkeli etukäteen ja lähettää siitä tiivistelmä tai kysymyksiä proffalle. Useimmat kurssit kestävät puoli vuotta, ja niissä on joko koe puolivälissä ja lopuksi, tai essee/esitelmä kurssin lopussa. Kursseilla on läsnäolopakko (yli 70% pitää olla läsnä) ja opetus on muutenkin koulumaisempaa kuin Suomessa. Harvalla kurssilla on kurssikirjaa, vaan opettaja linkkaa opiskelijoille vaaditut artikkelit. Kenties siksi, että kirjaston kirjavalikoima on melko suppea…

Kursseille ilmoittaudutaan vasta kun ne ovat jo alkaneet, joten aluksi voi käydä kuuntelemassa useita luentoja ja miettiä, mikä kiinnostaa eniten. Tavallisille kursseille ei yleensä ole osallistujakiintiötä, mutta niiden lisäksi on tiiviskursseja kesällä ja ”lottery courses” -kursseja, joissa on osallistujakiintiö. Yleensä niihinkin kuitenkin mahtuu. Kursseja ei voi jättää noin vain kesken, mutta lukuvuoden puolivälissä on erillinen viikko, jolloin saa keskeyttää ne kurssit, joita ei haluakaan käydä loppuun.

Vaihtareiden on mahdollista opiskella Japania, mutta japaninkursseille on ilmoittauduttava etukäteen netissä (ohjeet tulee sähköpostitse). Kielikursseista saa yleensä yhden op:n ja niiden työmäärä on siihen suhteutettuna tosi iso. Opetusta on 2 tai 3 kertaa viikossa per kurssi ja joka kerralle tulee läksyjä ja yleensä pieni testi. Tahti on kova, joten kannattaa harkita, riittääkö aika kovin moneen kurssiin.

Muuta hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

  • Residence card pitää Japanissa olla aina mukana kun lähtee ulos.
  • Opiskelijat kuuluvat julkisen terveydenhuollon piiriin, ja lääkäriin kannattaa ottaa mukaan joku japanintaitoinen.
  • HUSTEP-vaihtareille ei järjestetä mitään ryhmäyttävää yliopiston puolesta, joten kannattaa olla aluksi niin sosiaalinen kun mahdollista ja tunkea kaikkeen mukaan.
  • Yliopistolla on paljon kerhoja ja harrastusporukoita, mutta niihin vaaditaan yleensä japanintaitoja. Hyvä vaihtoehto kielitaidottomalle on esim. English-Speaking Society, jossa on paljon japanilaisia, jotka osaavat myös englantia.
  • Sapporo on älyttömän turvallinen kaupunki, mutta joka paikassa varoitellaan kulteista (ilmeisesti herätysliiketyyppisiä buddhalaisryhmiä). Myös kaasulämmittimien käyttöohjeet ja yliopistolta saatava maanjäristysvihkonen kannattaa lukea.
  • Ulkona syöminen on halvempaa kuin Suomessa, ruokakaupat taas kalliimpia (erityisesti vihannekset ja hedelmät).
  • Suomesta kannattaa ottaa mukaan ainakin deodorantti (täkäläiset ovat huonoja ja poikkeuksetta voimakkaan hajuisia) ja itseruskettava (sitä ei myydä missään).

Vaihtokokemus, Hong Kong University, kevätlukukausi 2018

Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen vaihtoa

Hakuprosessi tuntui todella haastavalta ja byrokratiaa oli paljon, mutta se oli kaikki sen arvoista näin jälkeenpäin ajatellen. Olin kuullut paljon kauhukertomuksia siitä miten kauan kestää saada varmuus vaihtoon lähdöstä Aasian vaihtokohteista, yllätyin siis positiivisesti kun kuulin jo huomattavasti ennen vaihtoyliopiston asettamaa viimeistä ilmoituspäivää päässeeni vaihtoon. Tämän takia myös opiskelijaviisumini onneksi saapui hyvissä ajoin, jo yli kuukausi ennen vaihdon alkua.

Hong Kongiin saapuminen

Saapuminen Hong Kongiin sujui erinomaisesti, olin saanut yliopiston asuntolatietojen mukana vaihtoehtoja lentokentältä asuntolaan siirtymisestä. He suosittelivat taksin, tai lentokenttäjunan ja sitten taksin ottamista, vaihtoehtojen loppupuolelta kuitenkin löytyi myös bussi. Bussin ottaminen oli todella helppoa, sillä se saapui ihan kulman taakse On Hing -nimisestä talosta josta olin saanut kodin seuraavaksi neljäksi kuukaudeksi. Bussi on hyvä ja halpa (alle 50 HKD verrattuna taksiin, noin 500 HKD) vaihtoehto, jos semmoinen menee sopivaan paikkaan ja matkatavaroiden raahaaminen lyhyitä matkoja yksin onnistuu. Minulla ei ollut matkatavaroiden kanssa suuria ongelmia, sillä saavuin 19 kg matkalaukun ja rinkan kanssa, jotka kykenin hyvin itse siirtämään tarvittavat välimatkat.

Saapumisen jälkeisenä päivänä kävin hoitamassa yliopistolle ja tiedekuntaan ilmoittautumiset sekä opiskelijakortin tilaamisen yliopistolla. Hong Kongin yliopisto (Hong Kong University, HKU) on mäelle rakennettu ja aluksi kaikkialle oli vaikea löytää, sillä yliopisto vaikuttaa olevan kerroksissa, jonka takia kartan katsomisesta ei aina ole apua. Myöhemmin kuitenkin totuin yliopistoon ja siihen, että ulkokautta on turha yrittää löytää mitään, kaikkialle pääsee jonkun toisen rakennuksen kautta jotain hissiä käyttäen.

HKU järjesti vaihto opiskelijoille aktiviteetteja (weeks of welcoming), joista osallistuin muutamaan. Tämä oli erinomainen tapa tavata muita vaihto opiskelijoita ja nähdä Hong Kongia hieman ennen kurssien alkua. Suosittelen yliopiston järjestämiin aktiviteetteihin osallistumista, varsinkin muutamana ensimmäisenä päivänä Hong Kongissa, sillä sen jälkeen kun tutustuu muutamaan vaihto-opiskelijaan, on helppo sitten tutustua laajempaan joukkoon. HKU:ssa on myös se hyvä puoli että vaihto-opiskelijoita on niin paljon, että jokainen varmasti löytää itselleen sopivaa seuraa.

Asuminen

Kuten aiemmin mainitsin asuin Hong Kongin aikani On Hing -nimisessä talossa, joka on yksityisesti omistettu talo, josta HKU vuokraa opiskelijoilleen huoneita, tai no, sänkyjä. Talo on kahdeksan kerroksinen ränsistynyt kerrostalo, jossa ei ole hissiä. Talon sijainti on kuitenkin todella hyvä: On Hingista kävelee yliopiston metroasemalle (HKU mtr station) vain vähän päälle viisi minuuttia ja metroasemalta on suora hissi yliopistolle, joten päivittäisiin matkoihin ei kulunut paljoakaan aikaa. On Hingissä on kolmen huoneen asuntoja joissa jokaisessa on kaksi sänkyä. Jaoin siis huoneen toisen tytön kanssa. Huoneen jakaminen sujui yllättävän hyvin, vaikka olisin joskus kaivannut enemmän omaa tilaa. Onneksi kämppikseni ymmärsi oman rauhan tarvitsemisen emmekä usein puhuneet makuuhuoneessa. Asunnosta vain kaksi kolmesta huoneesta oli käytössä, joten neljä meistä jakoi kaksi kylpyhuonetta ja ”keittiön”. Keittiö oli eteiskäytävässä sijaitseva taso, jossa oli lavuaari, yksi liesi ja mikro. Kaiken muun ostimme itse, eli pääosin astiat ja vedenkeittimen. Vedenkeitin oli ainakin minulle oleellinen osa keittiötä, sillä vaikka Hong Kongin veden sanotaan virallisesti olevan juomakelpoista sellaisenaan, kaikki paikalliset joilta kysyin, suosittelivat veden keittämistä ennen juomista. Rahan säästämiseksi laitoin kohtuullisen paljon ruokaa kotona, vaikka keittiö oli todella pieni. Yleisten tilojen ylläpito koitui suuremmaksi ongelmaksi kun jonkun kanssa samassa huoneessa asuminen, sillä asunto oli todella ränsistynyt ja kaikki oli hajoamassa. Tämän lisäksi kaksi tytöistä oli todella sotkuisia, eikä kuumuus ja kosteus todellakaan auttanut homeen poissa pitämisessä. Hong Kongiin mentäessä kannattaa siis henkisesti varautua kosteuteen ja vaatekaappiin kannattaa ehdottomasti ostaa kosteudenpoistajia, joita saa ruokakaupasta tai vastaavista.

On Hing oli täynnä vaihto-opiskelijoita, koska se oli huomattavasti yliopiston asuntoloja kalliimpi. Tämä oli sinänsä hyvä juttu, koska itse sain ensimmäiset kaverini saapumispäivänäni On Hingin käytävillä. Olisi tietenkin ollut mukava tutustua paikallisiin enemmän ja nähdä millaista HKU-asuntolaelämä on. En kuitenkaan saanut tätä mahdollisuutta, sillä asuntolat ovat todella täysiä, eivätkä kaikki vaihto-opiskelijat niihin mahdu. Minulla oli kuitenkin todella mukava vaihtokokemus.

Opiskelu ja opetus

Kursseille ilmoittautuminen tapahtui vaihto-opiskelijoille vasta ”add and drop” -viikoilla, jolloin kokoaikaiset opiskelijat saavat vaihtaa kurssi-ilmoittautumisiaan jos haluavat. Tämä tarkoitti siis sitä, että mahduimme kursseille vain jos se ei ollut jo täyttynyt. Vaikeata ilmoittautumisessa oli myös se, että näimme kurssien opetusajat vasta kun saimme tunnukset yliopiston nettijärjestelmään (HKU portal). Tämän takia runsas etukäteissuunnittelu oli vaikeaa. Kaikki kurssit ovat 6 op ja niitä saa ottaa maksimissaan viisi lukukaudeksi, ellei erikseen hae lupaa ottaa enempi kursseja. Päällekkäisyyksiä ei hyväksytä, ellei siihen erikseen hae tiedekunnalta lupaa, eli kurssien aikataulut ovat hyvin tärkeitä valinnoissa.

Itse otin viisi kurssia; kolme pääainekurssia, mandariinin kiinan alkeiskurssin sekä Hong Kong Our Marine Heritage nimisen kurssin. Pääainekurssini olivat kaikki kolmannen tai neljännen vuoden kursseja, eli haastavimpia mahdollisia kandivaiheen kursseista. Kaksi näistä kolmesta, Molecular medicine ja Molecular biology of the gene, olivat todella haastavia. Molecular medicine oli haastava, koska kurssilla oletettiin, että muistaa kaikkien mahdollisten esimerkkilääkkeiden nimet ja vastaavia. Lisäksi kurssin luennoitsija oli todella epäselvä ja jopa hänen diansa olivat vaikeita ymmärtää. Molecular biolgy of the gene sen sijaan oli mielestäni oikealla tavalla haastava. Kurssilla oli vain noin 20 opiskelijaa, joten keskustelut ja muut interaktiiviset opetustavat toimivat luokassa hyvin. Kurssin kaikki neljä luennoitsijaa olivat todella hyviä ja kurssi oli ylipäätänsä todella motivoiva, vaikka sisältöä oli paljon ja se oli hyvin haasteellista. Kolmas pääainekurssini oli Healthcare biotechnology, jossa oli yllättävän paljon asiaa jonka osasin jo eriäviltä kursseilta suomesta, vaikka en ollut tehnyt muuta kuin pakolliset bioteknologiakurssit. Kurssiin sisältyi myös labraosuus, joka oli täysin turha. Meidät jaettiin 9 hengen ryhmiin, joita jokaista ohjasi väitöskirjantekijä, joka todellisuudessa teki suurimman osan labrasta. Silloinkin kun pääsi itse tekemään jotain, oli liian ahdasta ja tekeminen oli perus pipetointia. Tämä labraosuus oli helpompi kuin suomessa tutkinnon ensimmäinen labra, eli kolmannen vuoden kurssin osana täysin hyödytöntä resurssien käyttöä. Muidenkaan vaihto-opiskelijoiden labrat eivät kuulostaneet kauhean hyviltä, joten en suosittele kurssin ottamista labran takia. Mandariinin kiinan ensimmäinen kurssi oli mukava ja siihen sai kyllä aikaa kulumaan, kun joka viikko oli joku arvioitava tehtävä tai koe. Hong Kong Our Marine Heritage oli myös mielenkiintoinen, sillä sen kautta opin paljon enemmän Hong Kongista kuin olisin pelkästään siellä asumalla oppinut. Kurssi oli myös mukavan rento haastaviin pääainekursseihin verrattuna.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Suosittelen liittymistä Hong Kongiin saapuvien vaihto-opiskelijoiden facebook-ryhmiin, näissä on helppo kysellä kaikenlaista saapumisesta ja asunnoista tai mistä vaan. Tai vaikka ei halua itse kysellä voi selailla muiden kysymyksiä, joista saa vastauksia kysymyksiin joita ei aina edes osaa vielä kysyä. Itse sain sieltä vinkkejä esimerkiksi siihen, minkälainen sim-kortti on helppo hankkia. Hankin China mobilen prepaidin, jonka saa jo lentokentän 7elevenistä ja sen takana olevan koodin avulla saa rajattoman 3G:n kymmeneksi päiväksi 30 HKD:lla, eli vähän yli kolmella eurolla. Itse avasin myös pankkitilin, koska siten oli helppo maksaa vuokra ja rahan nostaminen oli halvempaa. Avasin Bank of East Asia (BEA) -tilin, jossa ei ollut avausmaksua, eikä sulkemismaksua kun pitää tilin auki ainakin kolme kuukautta. Eli jos aikoo avata tilin, kannattaa tehdä se aivan alussa. Muitakin pankkivaihtoehtoja tietenkin on, kuten HSBS, jolla on toimipiste yliopistolla, kuten BEA:llakin.