Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija
Ennen lähtöä ja vaihdon alku
Vahvistus vaihtoyliopistoon hyväksymisestä tuli lokakuun lopussa ja olo oli samaan aikaan sekä todella innostunut että myös jännittynyt: ajatus lähdöstä konkretisoitui hyväksymisen myötä. Vaihtoni alkoi helmikuun alussa, ja tammikuun aikana sainkin tiedon orientaatioviikon ohjelmasta ja käytännön asioista. Ennen vaihtoa hoidettavia asioita oli lopulta melko vähän: matkavakuutuksen pidennystä, opintotuen hakua ja lentojen ostoa. Pääosin aika menikin malttamattomaan odotteluun ja käytännön asioiden googletteluun: käytin aika paljon aikaa lukien ulkomaisia vaihtoblogeja Gentistä ja etsien kaikkea mahdollista tietoa vaihtokohteesta.
Vaihto alkoi tiiviissä merkeissä: orientaatioviikolle oli järjestetty paljon erilaista ohjelmaa, ja ensimmäiset viikot täyttyivätkin nopeasti erilaisista tapahtumista. Vaihdon alussa oli jonkin verran alkubyrokratiaa, mutta tarvittavista dokumenteista ja toimista lähetettiin selkeät ohjeet ennen vaihdon alkua, ja orientaatiopäivillä tarjottiin myös tietoa tarpeellisista toimista vaihdon aluksi. Myös kaupungin asukkaaksi ilmoittautuminen on pakollista, mutta sekin hoitui melko nopeasti. Yliopiston henkilökunta oli mukavaa ja tiedotus selkeää, mistä oli apua etenkin vaihdon alussa. Orientaatioviikon tapahtumissa ja asuntolalla pyöriessä tutustui todella moniin ihmisiin, ja löysinkin vaihto-ajan läheisimmät ystäväni heti ensimmäisellä viikolla. Ensimmäiset viikot pää oli melko pyörällä kaiken uuden kanssa, mutta Gent alkoi hyvin nopeasti tuntua kodilta ja arki alkoi sujua. Tapahtumia ja tekemistä on paljon myös ensimmäisten viikkojen jälkeen, joten aika ei missään vaiheessa käy pitkäksi.
Asuminen
Asuinpaikan hankkiminen kävi todella helposti: vaihtoyliopistoon hakemisen yhteydessä hain myös paikkaa yliopiston asuntolasta, ja ilmoitus huoneen saamisesta tuli suunnilleen samaan aikaan kuin vahvistus vaihtopaikastakin. Tieto varmasta asuinpaikasta helpotti huomattavasti lähtöä. Asuntola-asumisessa oli hyviä puolia. Lähes kaikki vaihto-opiskelijat asuvat asuntolarakennuksissa ja vieläpä samalla kadulla, joten asuntola-asuminen on kätevä tapa tutustua muihin vaihtareihin – itse tutustuin moniin vaihtoystävääni juuri asuntolan oleskeluhuoneessa, ja samassa osoitteessa asuminen takaa sen, että yhteisen puuhan järjestämien on helppoa. Yhteisöllisyys olikin asuntola-asumisen antoisin puoli. Huonojakin puolia on: keittiö jaetaan koko kerroksen kanssa, joten sotkuisuudelta ei vältytä. Asuntolat sijaitsevat myös lähellä baarikatua, mikä johtaa paikoin meluun eikä huoneita voi kutsua järin viihtyisiksi. Myös tuholaiset ovat tiiviissä asuntola-asumisessa ongelma, ja jouduin niiden vuoksi vaihtamaan huonetta, mikä onneksi järjestyi melko helposti. Muutama vaihtokaveri asui myös yksityisellä, jolloin hintataso oli oikeastaan sama kuin asuntolassa.
Opiskelu ja opetus
Vaihtoa ennen opintosuunnitelmani oli hyväksytty järjestelmässä, mutta mitään tietoa kursseille pääsemisestä en ollut vielä saanut, mikä lisäsi alkujännitystä. Orientaatioviikon alkutapaamisessa sain kuitenkin kaikki tarvittavat tiedot eikä kursseille tarvinnut ilmoittautua erikseen, osallistuminen oli hyväksytty automaattisesti. Kurssien valitseminen oli melko joustavaa: kursseja pystyi valitsemaan muutaman myös oman pääaineen ulkopuolelta. Ensimmäisellä viikolla pysty myös vierailemaan kiinnostavien kurssien ensimmäisellä luennolla ja vasta sen jälkeen tarvitsi päättää, mihin kursseihin sitoutuu loppukevääksi. Itse teinkin pieniä muutoksia opintosuunnitelmaani vielä paikan päällä.
Opetus yliopistossa poikkesi jossain määrin Suomesta. Luennot kestivät usein kolme tuntia, ja välissä pidetään pieni taukoa. Opetus oli kokonaisuudessaan laadukasta: luennoitsijat olivat hyviä englannissa ja ylipäänsä esiintymisessä, mikä teki kuuntelemisesta innostavaa. Myös kurssien sisällöt olivat hyvin mietittyjä. Usein kursseihin kuului myös ryhmätöitä ja projekteja, jotka olivat melko aikaavievia mutta usein myös antoisia, sillä aiheet olivat monesti tarkkaan mietittyjä ja työelämää ajatellen releventteja, ja niissä pääsi haastamaan itseään. Ryhmätyöt olivat myös hyvä keino tutustua paikallisiin opiskelijoihin, sillä muuten tutustuminen paikallisiin vaikutti melko hankalalta.
Arvostelu-asteikko yliopistossa oli 1-20: arvosanan tulee olla yli 10, jotta kursseista pääsee läpi. Tentit olivat usein yhdistelmiä esseistä ja monivalinnoista, ja arvostelu on melko tiukkaa: paikalliset opiskelijat kertoivatkin, että täysiä pisteitä ei juurikaan anneta, vaan jo läpipääsy tarkoittaa ihan kelpo arvosana. Tentit järjestetään kesäkuun aikana, ja opetuksen ja tenttien välillä on usein pari viikkoa vapaata, joka on tarkoitettu lukemiseen. Lukukulttuuri on aika intensiivinen, ja opiskelijat vaikuttavat oikeasti panostavan lukemiseen. Vaihto-opiskelijoille suositellaan hollannin alkeiden opiskelemista, mutta se ei ole pakollista. Itse päädyin valitsemaan kielikurssin, ja siitä oli hyötyä esimerkiksi kaupassa tuoteselosteita tutkiessa.
Hyödyllisiä vinkkejä vaihtoon lähtijöille
Pyörän vuokraaminen / hankkiminen on suotavaa! Gentissä pyörätiet ovat hyviä ja lähes kaikkialle pääsee nopeiten pyöräillen. Myös yliopiston sijaitsevat eri puolille kaupunkia, joten pyörä on hyvin tarpeellinen luennolta toiselle siirryttäessä. De Fietsambassade Gent vuokraa edullisesti pyöriä opiskelijoille – puolen vuoden vuokra oli 95 euroa peruspyörästä, ja summasta sai puolet takaisin panttina pyörää palauttaessa. Kannattaa vuokrata pyörä heti vaihto-opiskelun alkaessa, niin pyörissä on eniten valinnanvaraa ja varautua myös jonottamaan, sillä lähes kaikki opiskelijat hankkivat pyörän kyseisestä paikasta.
Gentin yliopistolla on useilla kampuksilla myös opiskelijaruokaloita, joista saa edullista ruokaa. Lämpimien aterioiden hinta vaihtelee 3,4-5 euron välillä, ja tarjolla on aina yksi kasvisvaihtoehto. Ruoka on melko tuhtia – ainakin kasvi- ja kalaruoat olivat usein paneroituja, juustoisia ja uppopaistettuja, ja yhtenä lisäkevaihtoehtona on aina belgialaiseen tyyliin ranskalaisia. Keitot, lounaspatongit ja salaatit maksavat 2,6 euroa, mutta salaattia pitää osata kysyä patonkipisteeltä, sillä missään ei lue vaihtoehtoja. Söin itse opiskelijaravintoloissa helppouden vuoksi päivittäin, vaikka kesäkuun puolella tomaatti-mozzarellasalaatin syöminen kolmesta neljään kertaan viikossa ei enää houkutellut niin paljon. Muutoin hintataso Belgiassa vastaa aika lailla Suomea etenkin ruoan ja asumisen suhteen. Alkoholi tosin on huomattavasti halvempaa, joten belgialaisiin oluisiin tutustuminen on helppoa. Gent on myös täynnä kivoja kahviloita ja ravintoilta, joten niihin kannattaa tutustua!
Gent on uskomattoman viihtyisä, turvallinen ja kaunis kaupunki ja vaihto-opiskelijat otetaan hyvin vastaan, ilmapiiri on avoin ja kansainvälinen ja englantia osataan hyvin. Kaupunki alkoikin hyvin nopeasti tuntua kodilta, ja oli kokonsa vuoksi täydellinen: tapahtumia, tutkittavaa ja nähtävää on paljon, mutta koska kaupunki on kompakti, tulee se nopeasti tutuksi ja kotoisaksi. Myös Belgian sisällä matkustaminen on alle 25 -vuotiaille hyvin edullista, joten muidenkin kaupunkien näkeminen kannattaa – matkustinkin Belgian sisällä melko paljon vaihtoaikanani. Juna-asemilta voi ostaa GoPass10:n, jolla matkustaminen on hyvin edullista ja sama lippu käy minne vaan, kunhan pysyttelee Belgian rajojen sisällä. Myös esimerkiksi Pariisiin ja Amsterdamiin pääsee edullisesi bussilla, jos liput varaa hyvissä ajoin – Belgian sijainti onkin matkusteluun aika täydellinen.
Kaiken kaikkiaan vaihtoaika oli yksi elämäni hienoimmista kokemuksista, ja Gent jäi sydämeen toisena kotina – paluu Suomeen tuntui vaikealta onnellisessa vaihtokuplassa elämisen jälkeen. Tuleville vaihtareille vinkkinä se, että tee vaihdostasi omannäköinen. Välillä oman vaihdon aikana tuli pieniä paineita sen suhteen, onko nyt nähnyt, tehnyt ja matkustellut tarpeeksi ja ”ottanut vaihdosta kaiken irti”. Vinkkinäni onkin tehdä vaihdosta juuri sellainen kuin itse haluaa ja nauttia vaihtoajasta itselle sopivalla tavalla!
