Vaihtokertomus, Uniwersytet Rolniczy (Krakovan maataloustieteellinen yliopisto), syksy 2017

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelija

Maisemat Tatravuorilta Zakopanessa, Puolan ja Slovakian rajalla, olivat metsäopiskelijalle unohtumaton kokemus.

Ennen lähtöä

Hain Krakovan maataloustieteelliseen yliopistoon opiskelemaan metsätieteitä. Ajatus lähteä opiskelijavaihtoon syntyi spontaanisti – irtiotto kandiksi valmistumisen jälkeen kotimaan opinnoista tuntui vain houkuttelevalta. Pidin ulkomailla tehtäviä opintoja mahdollisuutena vahvistaa työelämässä ja opinnoissa tarvittavaa englannin kielen taitoa. Puolassa vaihtokohteena kiehtoi se, että maasta tai sen koulutusmahdollisuuksista oli hyvin vähän aikaisempaa kokemusta tiedekunnassamme.

Kun Helsingin yliopisto antoi puoltavan päätöksen vaihto-opinnoille, alkoi hakuprosessi kohdeyliopistoon. Kohdeyliopiston vaatimia dokumentteja olivat hakulomake, kopio henkilöllisyystodistuksesta, valokuva opiskelijakorttia varten, ja todistukset riittävästä englannin kielen taidosta (B2-taso) sekä voimassa olevasta sairasvakuutuksesta. Matkavakuutuksen solmiminen, ja Kelalta saatavan eurooppalaisen sairasvakuutuskortin tilaaminen kannattaa hoitaa hyvissä ajoin ennen lähtöä.

Hakemuspapereiden lähettämisen jälkeen laadin opintosuunnitelman kohdeyliopiston kurssitarjonnan pohjalta. Metsäopinnoista löytyi useita kiinnostavia ja ainutlaatuisia aiheita. Kurssien järjestämisen kriteeri oli kuitenkin vähintään kuusi ilmoittautunutta opiskelijaa. Lähetin opintosuunnitelman sähköisesti yliopistolle, ja jäin odottamaan hyväksymiskirjettä ja lisätietoja opetuksen järjestämisestä. Elokuun lopussa tuli yllätysuutinen: Olin ainoa opiskelija, joka oli hakenut yliopistoon vaihto-opiskelemaan metsätieteitä.

Vaihtohaaveet eivät kaatuneet siihen, että englanninkieliset metsäkurssit peruttiin kokonaan. Kohdeyliopiston ystävällinen opintoneuvoja kehotti valitsemaan kursseja ympäristötekniikan laitokselta, joka osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Paikallisesti tärkeät teemat näkyivät kurssivalinnoissani, jotka käsittelivät maaperän suojelua, vesistösuunnittelua ja uusiutuvia energialähteitä. Opintosuunnitelman hyväksyminen ja epäselvyyksien ratkaiseminen onnistuivat hyvin yliopiston opiskelijapalveluissa.

Vaihdon alku ja asuminen

Saavuin Puolaan jo kaksi viikkoa ennen lokakuun alussa tapahtuvaa lukukauden aloitusta tutustuakseni kaupunkiin ja hoitaakseni viranomaisasiat. Puolassa rekisteröityminen kaupungin asukkaaksi on pakollista, kun maassa viivytään yli 3 kuukautta. Rekisteröityminen tehdään ulkomaanasioiden virastossa, eikä asiointi edellytä muuta kuin riittävästi jonotusaikaa ja passin. Opiskelija-asunnot vapautuivat vasta juuri ennen lukukauden alkua, joten asunnoksi vuokrasin huoneen soluasunnosta asuntovuokrausyrityksen kautta. Suosittelen kuitenkin asumista yliopiston asuntolassa, joka oli siisti ja vuokratasoltaan erittäin edullinen. Merkittävin etu asuntolassa asumisessa on parempi mahdollisuus tutustua oman yliopiston vaihto-opiskelijoihin yhteisen vapaa-ajan vieton, ja esimerkiksi ruuan laiton, parissa.

Sopeutuminen uuteen ympäristöön oli helppoa. Krakovassa pärjää hyvin englannin kielellä, vaikka paikallisten kielitaito on usein puutteellista – pääasiassa nuoret puolalaiset puhuvat kuitenkin sujuvaa englantia. Aluksi ulkomailla asuminen tuntui pidennetyltä ulkomaanmatkalta, ja aika kului kulttuurikohteita ja nähtävyyksiä kiertäen. Kuitenkin pysyvämpi asuminen näkyi elämässä heti. Kotona kämppisten kanssa ratkaistiin asioita, kuten mistä hankkia kodin tarvikkeita, tai miten yhteisten tilojen kotityöt jaetaan. Kun ulkomaille kerran oli päässyt, piti suunnitella, miten vapaa-ajan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Parin viikon asumisen jälkeen arkeen tulivat mukaan vastaavat rutiinit, joita minulla oli Suomessa. Yksi esimerkki on uintiharrastus, jota varten Krakovasta löytyi hyvä uimahalli.

Opetus yliopistolla

Lukukauden alkaessa kaikkien kurssien aloitusaikataulu ei ollut vielä tarkentunut, joten koulu ei lähtenyt heti täysipainotteisesti käyntiin. Vaihto-opiskelijoille ei tehty omia tunnuksia koulun tietojärjestelmiin, vaan opinto-ohjaaja teki kurssi-ilmoittautumiset opintosuunnitelmien pohjalta opiskelijoiden puolesta. Englanninkieliset kurssit järjestettiin erikseen Erasmus-opiskelijoille, mikä hankaloitti tutustumista puolalaisiin opiskelijoihin. Opiskelu yliopistossa tapahtui yhdessä muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa. Muut opiskelijat koostuivat pääasiassa espanjalaisista, ranskalaista ja turkkilaisista.

Kokonaisuutena opetus oli hyvällä tasolla, ja kurssien vaatima työmäärä oli mielekäs. Ryhmätöitä kursseilla ei tehty, mikä oli itselle pettymys. Tietotekniikkaa opetuksessa hyödynnettiin melko vähän, sillä kursseilla ollut esimerkiksi omia Moodle-sivuja. Laskuharjoituksissa oli käytössä vielä perinteinen piirtoheitin ja kalvot sekä liitutaulu. Opettajien englannin kielen taito vaihteli erinomaisesta tyydyttävään. Yhdellä kurssilla opettajan vaikeudet kommunikoida englanniksi laski myös opetuksen laatua. Luennoilla oli läsnäolopakko, mutta yksittäisiä luentoja sallittiin jätettävän väliin. Kaikista kursseista ei järjestetty tenttiä, mutta tällöin kurssien suorittaminen edellytti vähintään esityksen ja/tai harjoitustehtävien tekemistä. Kurssit arvosteltiin asteikolla 2.0-5.0, ja 3.0 oli läpipääsyn edellytys. Kahdella kurssilla järjestettiin retkiä Krakovan lähiympäristöön. Pääsimme tutustumaan vesivoimalaan, jätteenpolttolaitokseen ja erilaisiin jokisuunnittelukohteisiin.

Vinkkejä seuraaville vaihtoon lähteville

Opiskelijalle maan paras puoli lienee alhainen kustannustaso. Maassa rahayksikkö on Puolan zloty, jonka arvo on noin neljäsosa eurosta. Kärjistetysti sanottuna välillä tuntui jopa siltä, että ainoa muutos hinnoissa oli eri valuutta. Halpa hintataso kannattaa hyödyntää ravintoloissa ja kahviloissa. Mikään ei ole koleana talvipäivänä parempaa, kun nauttia annos kuumaa puolalaista Zurek-keittoa. Puolan ruokakulttuuri ei ole kuitenkaan erityisen rikas tai eksoottinen. Koulussa ei ollut varsinaista ruokalaa lounaslinjastoineen, joihin Suomessa olin tottunut. Yleensä kunnon lounas tuli korvattua koulun kahvilasta haetulla sämpylällä.

Parasta vaihto-opiskelussa oli uuteen kulttuuriin ja ihmisiin tutustuminen. Yliopisto ei järjestänyt opiskelijoille erikseen vapaa-ajan toimintaa, mutta vapaa-aika täyttyi omien ideoiden toteutuksen parissa. Krakova on kulttuurikaupunki täynnä nähtävää ja koettavaa. Halpa matkustaminen maan sisällä ja maan rajojen ulkopuolelle kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Kaupungissa oli halpa julkinen liikenne ja hyvät kulkuyhteydet esimerkiksi naapurimaiden pääkaupunkeihin. Suositeltavia ja suosittuja matkakohteita ovat maan pääkaupunki Varsova, vanha saksanaikainen kaupunki Wroclaw, ja tunteita herättävä keskitysleirimuseo Auschwitz. Ulkomaille pääsi kätevästi käymään bussilla tai junalla. Itse kävin esimerkiksi Tsekin Prahassa, Itävallan Wienissä ja Unkarin Budapestissä viikonloppumatkoilla. Talviaikaan teimme opiskelijaporukalla lasketteluretken Slovakiaan.

Opintokokemus antoi uutta näkökulmaa myös metsäalan opintoihin. Minulle unohtumattomia metsäkokemuksia olivat kansallispuistojen lehti- ja sekametsien, sekä Tatravuorten kirjanpainajatuhojen näkeminen. Tutustuminen maahan, jossa maatalous on vahva toimiala ja metsävarat ovat rajallisemmat, auttoi ymmärtämään suomalaisen metsäsektorin ainutlaatuisuutta.

Puolassa asumisen aikana en kohdannut erityisiä ongelmia. Kuitenkin Krakovassa on yksi huomionarvoinen seikka, joka lähtijän kannattaa ottaa huomioon. Ilmanlaatu kaupungissa vaihtelee paljon, ja erityisesti talvella lämmityskauden aikana ilmanlaatu voi olla huono. Jos sairastat hengitystiesairauksia, ilmanlaadun vaihtelu voi olla ongelma. Väliaikaisesta asumisesta kaupungissa ei pitäisi kuitenkaan koitua pysyvää haittaa terveydelle.

Vaihto-opiskelu oli ainutlaatuinen tilaisuus kehittää omaa osaamista kansainvälisessä ympäristössä. Puolalla on paljon enemmän annettavaa, kuin mitä Suomessa osataan ajatella. Puolassa talouskehitys on vahva, ja myös suomalaisilla yrityksillä on paljon toimintaa maassa. Vaihto-opiskelu oli ainutkertainen tapa yhdistää opinnot ja tutustuminen Puolan vaiheikkaaseen historiaan ja kehitykseen neuvostoajan jälkeen. Tulevaisuudessa suoritettu vaihto-opiskelu voi avata uusia työ- ja muita mahdollisuuksia niin Puolassa kuin kotimaassakin. Arvosanaksi kohdeyliopistolle annan peruskouluasteikolla kahdeksan, mutta vaihtokokemukselle täyden kympin!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *