Vaihtokertomus, Universiteit van Amsterdam, syyslukukausi 2018

Humanististen tieteiden opiskelija

Ennen lähtöä

Suomen kielen opintojeni toisena vuonna aloin punnita ajatusta vaihto-opiskelusta. En kokenut mielekkääksi opiskella ulkomailla suomen kieltä, joten hain vaihtoon yleisen kirjallisuustieteen puolelta. Vaihtohausta löytyikin muutama kohde, joissa oli mahdollista opiskella englanniksi mukava paketti kursseja. Vieraalla kielellä opiskelu ja eläminen vieraassa ympäristössä oli minulle suurimpia syitä lähteä vaihtoon. Ykköskohteekseni valikoitui Universiteit van Amsterdam. En ollut koskaan aiemmin käynyt Amsterdamissa, mutta olin kuullut kaupungista paljon hyvää.
Hakuprosessi sujui ongelmitta, vaikka Mobility Online palveluna hieman kankea olikin. Motivaatiokirjeen kirjoittamisen, tarvittavien liitteiden haalimisen ja alustavien kurssivalintojen jälkeen jäin odottamaan Helsingin yliopiston päätöstä vaihdon suhteen. Myös Amsterdamin päässä vaihdon valmistelut sujuivat hyvin, ja sain Amsterdamista hyväksymistiedon. Unohdinpa ilmoittautua kursseillekin määräajassa, mutta myös ilmoittautumisajan jälkeen haluamillani kursseilla oli vielä tilaa.

Asuminen

Amsterdam on Euroopan haastavimpia kaupunkeja asunnon löytämisen suhteen. Ilmoittauduin asunnon hakijaksi Amsterdamin yliopistolle heti kun mahdollista, mutta he eivät voineet luvata löytävänsä minulle paikkaa. Siksi stressasin asunnosta kesällä ja tein ilmoituksia erilaisiin Facebook-ryhmiin. Olin jo valmis maksamaan kalliista huoneesta kaukana keskustasta, kun viimein yliopiston kautta minulle tarjottiin yksiötä. Yksiö oli kallis, ja vaikka vuokranantaja löytyi yliopiston kautta, oli sen toiminnassa paljon epämääräisyyttä. Onneksi samassa talossa asui paljon muitakin vaihto-opiskelijoita, joiden vertaistuen avulla eteen tulleista ongelmista selvittiin. En ollut missään tapauksessa tyytyväinen asuinjärjestelyihini, mutta valitettavasti Amsterdamin kaltaisessa kaupungissa edes jonkun paikan löytäminen on onnenpotku.

Saapuminen

Yliopisto oli tehnyt Amsterdamiin saapumisen helpoksi. Kentältä sai bussikuljetuksen yliopiston rakennukselle, jossa rekisteröidyttiin kaupungille, tehtiin vuokrasopimus ja hankittiin tarvittavia kortteja. Sieltä bussi vei suoraan asunnolle. Olisi ollut hyvä tarkistaa etukäteen, mitä asunnosta löytyy. Tuntui nimittäin stressaavalta alkaa ensitöikseen uudessa kaupungissa etsiä mistä voisi ostaa esimerkiksi peiton ja tyynyn.

Opiskelu ja opetus

Opiskelu Amsterdamissa erosi siitä, mihin olin Helsingissä tottunut. Sain opiskeluoikeuden koko humanistiseen tiedekuntaan, ja hyödynsinkin sitä ottamalla kirjallisuustieteen lisäksi kursseja myös esimerkiksi musiikkitieteestä ja taidehistoriasta. Monet kurssit perustuivat seminaarityöskentelyyn. Opiskelijoiden omilla suullisilla esitelmillä oli usein todella merkittävä rooli kurssin opetuksessa ja arvostelussa. Itselleni tämä haaste sopi hyvin, sillä englanniksi esitelmöiminen oli paitsi haastavaa myös palkitsevaa.

Työmäärä tuntui muutenkin Helsinkiin verrattuna suurelta. Toki vieraalla kielellä opiskelu varmasti vaikutti tähän tunteeseen. Lukemista oli kuitenkin viikoittain suuri määrä. Arvostelu Hollannissa perustuu skaalaan yhdestä kymmeneen, ja arvosanalla 5,5 pääsee läpi. Arvostelu siis kertoo opiskelijalle, kuinka paljon hyväksytyn arvosanan alle suoritus mahdollisesti jäi. Monen kurssin arvostelu perustui nimenomaan suulliseen esitelmään tai laajaan esseeseen, ja varsinaiset tentit olivat todella vähissä.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Ensimmäisenä Alankomaissa on syytä hankkia polkupyörä. Pyöräily on täysin ylivoimainen tapa liikkua kaupungissa, sillä pyörätieverkosto on maailman paras. Pyöräily tuntuu turvalliselta, koska pyörätiet on suunniteltu hyvin. Myös pyörien valtava lukumäärä pakottaa autoilijat huomioimaan pyöräilijät aivan eri tavalla kuin Helsingissä.

Pyörän lisäksi on tärkeää hankkia siihen jykevä lukko ja lukita pyörä aina johonkin kiinteään. Oma ensimmäinen pyöräni varastettiin neljän päivän omistamisen jälkeen kaupassa ollessani, kun olin lukinnut pyörän vain itseensä kiinni. Sanotaankin, että pyörää ei Amsterdamissa voi ostaa, vaan vain vuokrata, kunnes se taas varastetaan. Käytettyjen pyörien hintataso liikkuukin kaupungissa noin viidenkympin tienoilla, joten omaan omafietsiin ei tarvitse käyttää omaisuutta.

Huomionarvoinen asia on myös se, että suomalaiset maksukortit eivät tahdo toimia maassa. Hollantilaiset pitävät pankkikorttina vain omaa Maestroaan, ja tulkitsevat suomalaiset debit- tai electron-kortit luottokorteiksi. Käteistä on siis syytä pitää mukana. Joissain kaupoissa taas toimii pelkät maksukortit, eikä käteisellä tee mitään.

Hintataso maassa on ehkä hitusen Helsinkiä edullisempi. Toisaalta esimerkiksi opiskelija-alennuksia ei heru samalla tavalla kuin kotimaassa, ja esimerkiksi uimassa käyminen tuntui todella kalliilta. Amsterdam tuntui todella turvalliselta kaupungilta. Ydinkeskusta on turistien kansoittama eikä siksi kovin miellyttävä, mutta aivan ytimen ulkopuolella elämä on mukavaa. Huonomaineisia kaupunginosia ei oikeastaan ole.

International Student Network (ISN) järjesti vaihtareille paljon ohjelmaa, joihin oli helppo hypätä mukaan. Erityisesti orientaatioviikko oli hyvä tapa tutustua muihin opiskelijoihin. Hollantilaisiin tutustuminen olikin hieman haastavampaa. Itse tutustuin paikallisiin lähinnä omissa musiikki- ja urheiluharrastuksissani.

Amsterdam on hieno kaupunki, josta kannattaa ottaa kaikki irti. Hollantilaiset tavat tulevat tutuksi nopeasti. Oma vaihtosyksyni oli ihana kokemus, josta jäi arvokkaita muistoja. Puolessa vuodessa Amsterdamista ehti muodostua minulle toinen koti.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *