Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija
Ennen lähtöä
Vaihtoon valmistautuminen alkoi vaihtokohteen valinnalla. Valinnassa minua auttoivat muutamat kriteerit. Se, että halusin suorittaa nimenomaan maisteriopintoja valtiotieteellisessä rajasi kohdevalikoimaa jo jonkin verran. Lisäksi halusin suorittaa opintoni englanniksi. Päädyin Brysseliin, joka houkutteli sen kansainvälisen luonteen ja Euroopan unionin kannalta merkittävän asemansa vuoksi. Belgian pääkaupungissa vaihto-opiskelijoita on erityisesti flaaminkielisessä Vrije Universiteit Brusselissa (VUB), jossa opintoja tarjotaan myös englanniksi ja jossa itsekin opiskelin, sekä ranskankielisessä Université Libre de Bruxellesissa (ULB).
Vaihtohakemuksen teko oli tietynlainen prosessi, mutta palkinto, eli hyväksytty hakemus auttoi unohtamaan hetkittäiset turhautumiset. Hakemuksen liitteeksi pitää lähettää passikuva VUB:in opiskelijakorttia varten sekä todistus matkavakuutuksesta. Tämä takasi myös sen, että matkavakuutus tuli varmasti päivitettyä ja että valmiin opiskelijakortin sai käteen heti orientaatiopäivänä.
Kun kohde ja kurssit oli valittu ja hakemukseni hyväksytty, oli edessä vielä asunnon metsästäminen, lentolippujen ostaminen ja pakkaaminen! Haastavimmaksi näistä osoittautui pakkaaminen, sillä päätin lähteä matkaan yhdellä matkalaukulla – painorajat tulivat vielä lähtöä edeltävänä iltana vastaan, ja kaiken taistelun keskellä otsalle tirahti kyllä pari tuskanhikipisaraa. Jos olisin nyt lähdössä reissuun, ottaisin suosiolla kaksi matkalaukkua ja säästäisin itseni ylimääräiseltä stressiltä.
Lentoliikenne Brysseliin on pääosin työmatkailua ja Finnair on ainoa lentoyhtiö, joka operoi sinne Helsingistä. Suorat lennot Brysseliin ovat – ajankohdasta riippuen – melko hintavia. Halusin säästää budjettiani Belgiassa reissaamiseen, joten otin edulliset lennot, joihin sisältyi välilasku Arlandassa!
Alkubyrokratia vaihtokohteessa
Yliopistolla kohtamaani (hyvin maltillinen) byrokratia liittyi lähinnä kurssivalintoihin. Päädyin vaihtamaan pari kurssia, joten jouduin tekemään muutoksia myös learning agreementiin, johon sitten vaadittiin kummankin yliopiston edustajan allekirjoitus. Muuten pääsin melko helpolla! VUBissa ollaan tottuneita vaihto-opiskelijoihin, joita siellä on paljon. Lisäksi ihan tutkinto-opiskelijoinakin on todella paljon kansainvälisiä opiskelijoita. Omilla maisterikursseillani oli muutama belgialainen ja valtaosa kansainvälisiä opiskelijoita. Näistä syistä yliopistolla on erinomainen kansainvälisten asioiden tiimi, joka auttaa kaikissa ongelmissa ja vastaa nopeasti sähköposteihin. Ennen varsinaista lukukauden alkua järjestetyn orientaatiopäivän aikana esiteltiin kattava infopaketti yliopistosta, kampuksesta ja eri palveluista, joten opintojen alussa oli melko varma olo!
Brysselin byrokratiasta olin lukenut ennen lähtöäni nettikeskusteluista. Vain puoli vuotta Brysselissä asuvana vaihto-opiskelijana välttyy valtaosasta byrokratiasta, varsinkin, jos pitää suomalaisen liittymänsä (varmista kuukausittain käytössä olevan datan riittävyys). Brysselissä täytyy kuitenkin ilmoittautua asukkaaksi johonkin tiettyyn kaupunginosaan. Tämä pitää tehdä paikan päällä, ja tapaamiseen on varattava aika, jonka saattaa saada kuukausien päähän. Itse lähdin takaisin Suomeen jo 1,5 kuukautta Brysselissä oleskeltuani, enkä siksi ehtinyt tehdä tätä rekisteröitymistä. En kyllä myöskään kuullut, että kukaan vaihtareista olisi ilmoittautunut asukkaaksi tai edes varannut aikaa tapaamiseen.
Asuminen
Bryssel on valtavan kansainvälinen kaupunki, jossa on suuri vaihtuvuus. Opiskelijoiden lisäksi siellä on paljon määräaikaisilla sopimuksilla työskenteleviä viranhaltijoita ja muista maista työharjoitteluaan suorittamaan saapuneita, jotka kaikki etsivät asuntoa tai huonetta. Vastaavasti, kun edelliset lähtevät takaisin kotimaihinsa, vapautuu huoneita ja asuntoja eri puolilta kaupunkia. Aloinkin jo hyvissä ajoin seuraamaan useampaa Facebook-ryhmää, joissa näistä asunnoista tai huoneista ilmoitellaan päivittäin useita kertoja. Ylipäätään suosittelen asumuksen metsästystä ennen lähtöä! Näin välttyy stressiltä. Uskon kuitenkin, että suuren vaihtuvuuden vuoksi asunnon löytäisi vaikka etsisi vasta paikan päällä.
Metsästin aluksi asuntoa Facebookista, mutta päädyin kuitenkin varaamaan huoneen Brussels Destination -sivuston kautta samaan aikaan Brysseliin muuttaneen ystäväni vinkistä. Sivujen vaatimaton ulkomuoto herätti alkuun epäilyjä, mutta onneksi luotin ystävääni ja otin asunnon sieltä. Sivusto on vähän Airbnb:n tyylinen palvelu, jossa on listattuna erilaisia asuntoja ja huoneita eri puolilta Brysseliä. Oma huoneeni sijaitsi Ixellesin kaupunginosassa, kymmenen minuutin kävelymatkan päässä kampukselta. Vuokranantajani asui perheineen alakerroksissa, ja minulla oli huone talon ylimmässä kerroksessa, jossa oli myös kämppikseni huone ja meille kahdelle tarkoitettu kylpyhuone ja keittiö.
Myös yliopiston kampuksella on mahdollista asua. Hinnat olivat kuitenkin mielestäni melko korkeat, sillä huoneissa tai vaihto-opiskelijoille tarkoitetussa asuntolassa ei ollut ruoanlaittomahdollisuuksia. Yhden hengen huone maksoi saman verran kuin oma huoneeni, kun taas jaettu huone oli muutaman satasen halvempi. Kampuksella asumisessa on tosin hyvänä puolena se, että tutustuu paremmin muihin vaihtareihin. Itse kuitenkin sain omasta kämppiksestäni kaverin. Ylipäätään ehkä suosittelen vaihdossa kämppisasumista, jos vain on yhtään avoin sellaiselle!
Kannattaa muuten selvittää etukäteen huoneen tai asunnon varustelu. Omassa huoneessani oli aika pitkälti kaikki tarvitsemani, mutta monet tuttavistani joutuivat hankkimaan huoneeseensa kaiken peitoista ja tyynyistä lähtien. Brysselissä vaikutti myös olevan tyypillistä, ettei asunnossa ole pesukonetta, joten itselleni tulivat tutuiksi alueen itsepalvelupesulat.
Opiskelu ja opetus
Opinnot olivat melko työläitä. Kurssit kestivät koko kevätlukukauden, joten niissä ehdittiin käsitellä aiheita melko syvällisesti. Luennoilla kannustettiin osallistumaan keskusteluun aktiivisesti. Ainakin valtiotieteellisen puolella kursseilla vaadittiin aika paljon: lukemista oli reilusti, ryhmätyöt olivat laajoja ja useilla kursseilla jokaiselle luennolle piti valmistautua jotenkin – lukemalla artikkeleita, tekemällä pieniä tehtäviä tai muulla tavoin. Suosittelen aloittamaan opiskelun heti, kun kurssit pyörähtävät käyntiin: näin työmäärä pysyy sopivana koko lukukauden, ja aikaa jää muuhunkin.
VUB:issa suulliset tentit ovat normi, joten kannattaa totutella ajatukseen niistä. Itse jännitin niitä kovasti, mutta lopulta jännittäminen osoittautui turhaksi: koetilanteet muistuttivat enemmänkin keskustelua, ja kun koealueeseen oli perehtynyt, osasi kysymyksiin vastata. Yhdellä kurssillani suullinen tentti korvattiin etäopiskelun vuoksi kirjallisella tehtävällä, ja muut opiskelijat olivat hyvin pettyneitä siihen, että suullista tenttiä ei sillä kurssilla ollutkaan.
Opintojen arvostelu on VUB:issa tiukahkoa. Kuulin muutamalta kokonaista tutkintoa VUBissa suorittavalta, että on tyypillistä reputtaa ainakin joitain kursseja, mutta en kuullut keneltäkään vaihto-opiskelijalta, että kursseista olisi tullut hylättyjä arvosanoja. Arvosanat annetaan 0-20-asteikolla. Läpipääsyyn vaaditaan puolet, eli 10/20. Tyypillinen arvosana on 13/20, ja 16/20-arvosanaan voi olla jo erittäin tyytyväinen. Itse ehdin panostaa opiskeluun, koska korona pakotti eristäytymiseen, joten sain hyviä arvosanoja.
Korona toki vaikutti opiskeluun. Maaliskuun puolivälissä, kun olin ehtinyt olla Brysselissä 1,5kk, opinnot siirtyivät täysin etätyöskentelyksi. Belgiassa tilanne kiristyi nopeasti, ja lähdinkin Suomeen pian sen jälkeen. Etäluennot sujuivat hyvin ja tentit menivät kivasti etänäkin. Etäopinnot muistuttivat HY:n opintoja: osa kursseista oli luentomaisia, kun taas osalla piti osallistua aktiivisesti etänäkin.
Kaiken kaikkiaan opiskelu VUB:issa oli mielenkiintoista. Erityisesti Euroopan unionin tutkimukseen keskittyneellä kurssillani oli upeaa, kun vierailevat luennoitsijat olivat oikeasti töissä merkittävissä rooleissa EU-politiikan parissa. Opinnot vaativat paljon, mutta itse ainakin sain paljon irti niistä.
Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville
Suurin shokki Brysselissä oli sää! Belgia on sateinen maa. Brysselissä sataa joidenkin lähteiden mukaan 200 päivää vuodesta. Erityisesti talvella Bryssel on harmaa, sateinen ja älyttömän tuulinen – jopa helsinkiläisen mittapuulla. Kannattaa siis varautua siihen ja ottaa sopivat vaatteet ja sateenvarjo mukaan. Toisaalta heti maaliskuun alussa, kun aurinko alkaa näkyä, voi Brysselissä olla lämmin ja kaunista. Terassit täyttyvät ihmisisistä – ellei korona sekoita pakkaa – ja tunnelma on todella ihana.
Hintatasoltaan Bryssel on aika samanlainen kuin Helsinki. Asuminen on melko hintavaa, joskin hyvällä tuurilla voi löytää edullisia huoneita, erityisesti, jos on valmis asumaan useiden kämppisten kanssa. Ulkona syöminen on suurin piirtein saman hintaista kuin Suomessa, mutta alkoholi on toki hieman halvempaa, joten erityisesti belgialaisten erikoisoluiden maistelu mahtui budjettiin. Ruokakauppojen hinnat vaikuttivat samoilta kuin kotona, mutta muutamat tuotteet, kuten kahvi ja karkki olivat kalliimpia. Ruokakauppoja on moneen lähtöön. Kannattaa tutustua muun muassa tukkukauppaa muistuttaan Colruytiin ja lukuisiin ekokauppoihin. Koti-ikävän iskiessä voi suunnata Brysselin merimieskirkolle, jonka Suomi-kaupasta hain itse helpotusta akuuttiin Turkin pippuri -vajeeseen. Valikoimassa on suomalaisia herkkuja korvapuusteista ruisleipään. Hinnat siellä ovat tosin melko korkealla.
Brysselissä toimii erittäin aktiivinen Erasmus Student Network, joka järjestää erilaisia tapahtumia. Kannattaa ainakin alkuun mennä mukaan kaikenlaisiin rientoihin – niissä on helppo tutustua muihin. Kannattaa muutenkin olla avoimin mielin ja esimerkiksi tutustua kaupunkiin laajasti. Brysselin kaupunginosat ovat keskenään erilaisia ja niitä tutkimalla löytää mielenkiintoisia paikkoja.
Tutkimisesta puheen ollen, Bryssel sijaitsee erinomaisella sijainnilla jos haluaa matkailla Belgiassa ja muualla Euroopassa. Mikäli siihen on mahdollisuus, niin kannattaa ehdottomasti hyödyntää Brysselin sijainti! Flixbussit ovat edullisia ja niillä pääsee niin Amsterdamiin kuin Pariisiinkin. Myös Belgian sisällä kannattaa tutustua eri alueisiin. Belgia on mielenkiintoinen sekoitus eri kielialueita, ja kannattaa matkailla mahdollisuuksien mukaan eri puolilla. Bryssel on periaatteessa kaksikielinen, mutta pääosin kaupungilla kuulee ranskaa.
Bryssel on pääosin turvallinen kaupunki. Se on kuitenkin suosittu turistikaupunki, joten esimerkiksi turistijäyniä harjoitetaan vilkkaimmilla paikoilla. Omasta omaisuudesta on myös syytä pitää huolta tarkemmin kuin Helsingissä. Toisaalta kaupungin kansainvälisen luonteen vuoksi turistit eivät välttämättä erotu pysyvästi Brysselissä asuvista helposti – paitsi turistinähtävyyksien luona.
Julkinen liikenne on toimiva Brysselissä. Se myös on hyvin edullista, jos on alle 25-vuotias. Tällöin koko vuoden lippu ostetaan kerralla ja se maksaa 50 euroa. Yli 25-vuotiaille, kuten minulle, lippu maksoi 50 euroa kuukaudessa. Päädyin kuitenkin latailemaan 10 kerran lippuja kortilleni, koska kuljin moneen paikkaan kävellen.
Kaikkiaan Bryssel oli mukava vaihtokohde, jossa olisi viihtynyt pidempäänkin, ellei korona olisi pakottanut koti-Suomeen! Brysseliin on helppo kotiutua sen kansainvälisen ilmapiirin vuoksi, kun vaihtareita on paljon. Kannattaa ottaa ilo irti EU:n pääkaupungista ja käydä esimerkiksi Place du Luxembourgilla torstaina, jolloin sinne perinteisesti kerääntyy porukka vaihtareista pankkiireihin!