Author: tkalcan

Posted on

Kobenhavns universitet, kevät 2019

Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Tiesin jo ennen yliopisto-opintojeni alkua, että haluan lähteä opiskelijavaihtoon. Olin valmis pidentämään opintojanikin sen takia; näin kova haluni lähteä oli! Varsinainen hakuprosessi omalla kohdallani alkoi helmikuussa 2018, mutta minulla oli kaikki vaihtokohteet ja kurssit mietittynä jo hyvissä ajoin ennen sitä. Kööpenhaminan yliopisto oli ensimmäinen vaihtoehtoni, sillä olin kuullut paljon hyvää yliopistosta itsestään, olin ihastunut aiemmalla turistivisiitilläni Kööpenhaminan kaupunkiin, ja koska Kööpenhaminassa asuva ystäväni suositteli valintaa lämpimästi. Valintaa vahvisti yliopiston sivuilta löytyvä kattava tietomäärä vaihto-opiskelijoille, jonka takia esimerkiksi kurssivalinnat oli helppo tehdä etukäteen.

Kun minut oli nimetty Kööpenhaminaan lähtijäksi Helsingin yliopiston puolesta, en odottanut kuulevani pian takaisin Kööpenhaminasta, sillä olinhan lähdössä vasta seuraavana keväänä. Positiiviseksi yllätyksekseni sain jo maaliskuussa 2018 Kööpenhaminasta linkin, jota kautta pystyin varsinaisesti hakemaan sinne vaihto-opiskelijaksi. Hakemuksessa pyydettiin esimerkiksi kuvailemaan mitä kursseja suunnittelet ottavasi, mitä olet opiskelut Helsingissä, ja mahdollisesti myös todistusta, että englanninkielen taitosi on vaadittavalla tasolla. Mielestäni hakemus oli varsin selkeä eikä sen täyttämisessä mennyt kauaa aikaa.

Lopullisen deadlinen (1.10. keväällä Kööpenhaminaan tuleville) jälkeen meni noin pari viikkoa, kunnes sähköpostiini kolahti kauan odotettu viesti: minut oli hyväksytty vaihto-opiskelijaksi Kööpenhaminan yliopistoon. Viestissä kerrottiin selkeästi, miten kurssi-ilmoittautumisten suhteen tulee tehdä, miten paikallisen opiskelijakortin saa, kuinka saada käyttöönsä yliopiston tunnukset, ja muuta tärkeää tietoa. Tähän kun lisää varsin nopeat vastaukset jokaiseen kysymykseen, jonka heille lähetin, lähdin Kööpenhaminaan varsin luottavaisin mielin.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Alkubyrokratian määrä oli näin suomalaisen näkökulmasta varsin vähäinen. EU:n ulkopuolelta tulevien tarvitessa oleskeluluvan ja muualta EU:n sisältä tulevien tarvitessa todistuksen EU-kansalaisuudestaan, suomalaiset eivät Pohjoismaiden kansalaisina tarvinneet kumpaakaan.

Suomalaisille ei myöskään ole pakollista rekisteröityä paikallisille viranomaisille, mikäli asuu Tanskassa lyhyemmän aikaa kuin kuusi kuukautta. Mikäli kuitenkin asuu täällä hyggen luvatussa maassa pidempään kuin kolme kuukautta, on mahdollista rekisteröityä viranomaisille ja täten saada CPR-numeron, jonka on Tanskan versio henkilötunnuksesta. CPR-kortti toimii myös sairasvakuutuskorttinasi, jossa on nimetty se lääkäri / lääkäriasema, jonka palveluja sinun tulisi käyttää. Terveydenhuoltoa saa ilman sitäkin, mutta itse päädyin kuitenkin hankkimaan sen. Saadaksesi sen, suomalaisen tulee ottaa mukaan todiste Tanskan osoitteesta (vuokrasopimus) ja passi tai henkilökortti (sekä mahdollisia lisädokumentteja jos on lapsia tai on naimisissa), ja suunnata joko International Citizen Servicen tai paikallisen kunnan Citizen Service -Centreen. Siellä, tai jo etukäteen netissä, pitää täyttää yksi lomake, jonka jälkeen sinun pitäisi kortti saada. Saattaa kuulostaa pelottavalta prosessilta, mutta omalla kohdallani se sujui varsin vaivattomasti.

Muuta byrokraattista ei alussa oikein ollut. Opiskelijakortin saamiseen ohjeet tulivat jo hyväksymiskirjeessä, johon ei oikeastaan muuta tarvittu kuin valokuvan lataaminen yliopiston verkkosivuilla. Fyysisen kortin saimme eräänä päivänä ensimmäisellä viikolla, kun yliopiston henkilökuntaa tuli nimillä varustetuin kirjekuorien kanssa paikalle ja he jakoivat ne meille. Mikäli kortin saaminen viivästyi, ilmoitettiin meille selkeästi, mistä ja milloin kortin voisi hakea.

Asuminen

Kööpenhaminassa lyhytaikaisten vuokra-asuntojen löytäminen itsenäisesti on äärimmäisen vaikeaa. Tämän lisäksi asuminen on todella kallista, joten mikäli haluaa löytää itsenäisesti asuinpaikan, prosessi kannattaa aloittaa todella hyvissä ajoin ja varautua todella hintaviin asuntoihin. Omana vaihtoaikana törmäsin vain kahteen vaihtariin, jotka majoittuivat muualla kuin UCPH Housing Foundationin kohteissa. Suomalaisten kohdalla tilannetta helpottaa hieman facebook-ryhmät, joissa Kööpenhaminan seudulla asuvat suomalaiset välillä mainostavat omien tai tuttujensa asuntojen olevan vapaina. Asuinpaikka on siis mahdollista löytää itsenäisesti, mutta kuten olen sanonut useasti, se on todella haastavaa puuhaa.

Suurin osa vaihtareista majoittuukin siis UCPH Housing Foundationin kohteissa. Kyseessä on siis Kööpenhaminan versio HOASista usealla tapaa. Kööpenhaminassa ei ole kampusasumista, paria kohdetta lukuun ottamatta, vaan kohteet ovat ripoteltu ympäri Kööpenhaminan seutua. Tarjolla on niin jaettuja huoneita, dorm-huoneita, soluhuoneita, yksiöitä kuin joitakin perheasuntoja. Kaikkien hakemuksensa Kööpenhaminan yliopistoon ajoissa lähettäneiden pitäisi saada heiltä kutsu majoituspalveluun, ja etenkin keväällä saapuvilla on parempi mahdollisuus saada heidän kauttaan asunto.

Helppoa se ei kuitenkaan ole. Kuten yksityiset vuokra-asunnot, myös Housing Foundationin kohteista on kova kilpailu; fraasi ”nopeat syövät hitaat” kuvaa tilannetta oivasti. Kutsun ja linkin saatua kannattaa oikeasti heti hyökätä sivustolle jonottamaan, sillä parhaimmat / kohtuuhintaiset majoituskohteet menevät välittömästi. Jos et ole tarpeeksi nopea, sinulle jää joko sijainniltaan huonot kohteet tai aivan törkeän kalliit paikat. Päädyin itse asumaan huoneeseen 11 henkilön dormissa, jossa makuuhuone oli oma, mutta muut yhteiset tilat (keittiö, olohuone, kylpyhuoneet) täytyi jakaa. Paikan hintalaatu-suhde ei mielestäni kohdannut, mutta itsenäisesti asuinpaikan etsiminen kauhistutti minua sen verran, että otin mieluummin jonkun paikan kuin jäin ilman paikkaa kokonaan.

Opiskelu ja opetus

Kööpenhaminan opintotarjonta vaihto-opiskelijoille on varsin monipuolista, ja mahdollisuuksia on vielä enemmän, mikäli kykenee seuraamaan opintoja tanskaksi. Oma ruotsin taitoni ei ole niin hyvä, että tähän kykenisin, joten päädyin varsinaisiin opintoihini valitsemaan ainoastaan englanninkielisiä kursseja. Siltikin minulla oli paljon valinnanvaraa ja sainkin viettää hyvän aikaa pähkäillessäni niitä kursseja, joille tahtoisin osallistua. Koska lähdin Kööpenhaminaan suorittamaan sivuainettani, minulla ei vaihto-ohjelman puolesta ollut esimerkiksi rajoituksia tiedekuntien suhteen. Ainoastaan sama kuin Suomessa, eli puolessa vuodessa täytyy suorittaa 30 opintopistettä. Hakuvaiheessa päädyin valitsemaan kaksi englannin kielen kurssia humanistisesta tiedekunnasta ja kaksi psykologian kurssia valtiotieteellisestä tiedekunnasta.

Nämä suunnitelmat kuitenkin muuttuivat täysin, enkä yhtäkään kyseisistä kursseista suorittanut. Psykologian kurssit ”epäonnistuivat” sen takia, ettei minulla ollut tarpeeksi edeltäviä psykologian opintoja suoritettuna. Positiiviseksi yllätyksekseni, psykologian tiedekunnan puolelta kuitenkin suositeltiin minulle yhtä lähtötason psykologian kurssia, jonka sitten päädyinkin valitsemaan. Englannin kurssit kaatuivat osittain samoista syistä: en itse kokenut, että pystyn samaan tasoon muiden opiskelijoiden, kaikki muut pääaineopiskelijoita, kanssa. Nämä päädyin korvaamaan vaihtareille suunnatulla Nordic Mythology -kulttuurikurssilla, johon päädyin olemaan erittäin tyytyväinen. Tässä vaiheessa on pakko kehua Kööpenhaminan yliopiston henkilökuntaa. Vaikka jouduinkin hieman säätämään kurssivalintojeni kanssa, he hoitivat asiat nopeasti ja ammattitaitoisesti.

Päädyin siis suorittamaan kaksi kurssia, jotka olivat molemmat 15op. Muutenkin olin hieman yllättynyt siitä, miten Kööpenhaminassa kaikki kurssit tuntuivat olevan joko 15op tai 7,5op. Joitain satunnaisia 10op tai 5op kursseja oli, mutta ne olivat yleisesti harvassa. Odotin kurssien työmäärän vastaavan opintopistemääriä, mutta oma todellisuuteni oli todella erilainen. Läsnäoloa oli varsin vähän: toisella kurssilla 2h/vk, toisella 3h/vk. Itselleni nämä päivät osuivat maanantaille ja tiistaille, joten loppuviikko minulla oli aina vapaata tai itsenäisen työskentelyn aikaa. Psykologian kurssi oli osallistujamäärältään pienempi (24) ja muistutti enemmän ryhmätunteja, joihin olin Suomessakin tottunut: niin opettaja kuin opiskelijat pääsivät ääneen. Mytologian kurssilla taas oli enemmän porukkaa (60), joten sen tyyli oli luentomaisempi, lukuun ottamatta kahta päiväreissua Ruotsiin ja muualle Tanskaan.

Molemmat kurssit kestivät laajuutensa takia koko lukukauden, ja niiden loppukokeet olivat touko- ja kesäkuussa. Kummallakaan kurssilla minulla ei ollut perinteistä tenttikoetta, vaan tehtävänä oli kirjoittaa essee / tutkielma. Mytologian työ muistutti enemmän tutkielmaa: 15 – 20 sivun essee johonkin pohjoismaiseen mytologiaan tai viikinkeihin liittyvästä aiheesta (oikeasti olisi voinut vaikka katsoa Thor-leffoja ja keksiä niistä aiheen). Ainoa vaatimus ennen tenttiä oli, että palauttaa vapaamuotoisen tiivistelmän tutkielmasta opettajalle. Jos tätä ei olisi tehnyt, olisi tutkielman pituus pitänyt olla 20 – 25 sivua. Psykologian tenttiin osallistumisen vaatimuksena oli ryhmäesitelmän pitäminen, mutta henkilökohtaisten syiden takia sain sumplittua asiat niin, että sain tehdä tentin ilman esitelmän pitoa. Lopputenttiä varten saimme kolme esseekysymystä, kukin pituudeltaan noin 3 sivua, mutta ne (+ aloitus- ja loppukappale, yhteensä 1 sivu) piti palauttaa yhtenä tiedostona. Tämän lisäksi saimme 3 päivää aikaa tähän: kysymykset julkaistiin tiistaina klo 10 ja viimeinen palautus oli perjantaina klo 12.

Molemmat suoritukset arvioitiin asteikolla -3 – 12 (älkää kysykö asteikon logiikkaa, sillä se on minullekin mysteeri), ja vähintään 2 piti saada läpipääsemiseen. Ainakin psykologian kurssilla opettaja myös tarjosi mahdollisuutta muuttaa asteikon vaihtarin ”kotiasteikkoon”, mutta itse en mahdollisuutta hyödyntänyt, sillä Helsingin yliopistossa se kuitenkin arvosteltaisiin asteikolla hyväksytty-hylätty. Muuten asiat olivat melko tuttuja: meni hieman vajaa kuukausi tentin palautuspäivästä siihen, kun arvosana oli rekisteröity.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Lopuksi haluaisin jakaa muutaman vinkin Kööpenhaminaa harkitseville:

KIELIKURSSI. Vaikka ette hyväksilukisi sitä opintoihinne koti-Suomessa, suosittelen lämpimästi osallistumista tanskan kielen kurssille. Tanskassa pärjää loistavasti pelkällä englannilla, mutta onhan se kivaa osata muutama sana paikallista kieltä. Lisäksi ainakin pre-semester kielikurssilla suurin osa ryhmästäni löysi läheisimmät vaihtoystävät juuri tältä kurssilta.

MATKUSTELU. Kööpenhamina on sijaintinsa puolesta aivan 10/10! Junat ja useat bussiyhtiöt kuljettavat sinut helposti ja halvalla ympäri Eurooppaa. Tämän lisäksi lentomatkailukaan ei ole haastavaa, sillä Kööpenhaminan lentokenttä on vain noin 15 minuutin päässä ydinkeskustasta.

PYÖRÄ. Tanskassa, mutta etenkin Kööpenhaminassa, pyöräily otetaan todella vakavasti! Se on kaupungin ehdottomasti yleisin menopeli ja otettu huomioon kaupunkisuunnittelussa. Tarjolla on monta pyöräliikettä tuliterän menopelin ostoon, mahdollisuuksia vuokrata pyörä, ja ostaa se käytettynä. Mikäli valitset jälkimmäisen vaihtoehdon, muista tarkastaa ettei se ole varastettu! Tästä voi tulla ikäviä seurauksia, vaikka et olisi tiennyt sen olevan varastettu.

RAHA. Niin upea kuin se muuten on, Kööpenhamina ei missään muodossa ole hintatasoltaan opiskelijaystävällinen kaupunki. Toki voi pärjätä pelkällä opintotuella ja apurahalla, mutta siinä joutuu aika tarkkaan laskemaan rahojaan. Etenkin jos esimerkiksi ei käytä pyörää vaan ostaa kuukausittaisen matkakortin julkiseen liikenteeseen tai jos matkustelee paljon, rahaa tulee palamaan opiskelijavaihdon aikana Kööpenhaminassa. Suosittelenkin hankkimaan mahdollisimman paljon säästöjä, jos tänne mielii vaihtoon tulla.

OPISKELIJAELÄMÄ. Niitä riittää! Yliopiston tuutorit järjestävät useita tapahtumia, kuten myös tiedekunnat, ESN-järjestö ja keskustassa sijaitseva Studenterhuset. Voit osallistua niin moneen kuin vain jaksat, eikä osallistumatta jättämisestäkään kannata huolehtia, sillä tapahtumia riittää. Itse yllätyin siitä, miten isosti yliopisto oli mukana näissä tapahtumissa. Esimerkiksi perjantaisin South Campuksen tiloissa järjestetään laitosten omia Friday Bareja, joissa saa bailata niin paljon kuin itse vain jaksaa.

YLIOPISTON TILAT. Hyödyntäkää niitä! Toisin kuin Helsingissä, Kööpenhaminassa opiskelijoilla on 24/7 pääsy yliopiston tiloihin opiskelijakortilla. Itse rakastuin esimerkiksi South Campuksen kirjaston rauhallisuuteen sunnuntai-iltaisin. Nukkua tiloissa ei kuulemma saa, mutta muuten voit rauhassa viettää siellä all-nightereita opiskellen.

GÅ TIL KØBENHAVN. Kalliista hintatasosta huolimatta en voi muuta kuin suositella Kööpenhaminaa vaihtokohteena! Vaikka olin ihastunut kaupunkiin ennen vaihtoani, en uskonut rakastuvani siihen näin paljon, koska sehän on niin samanlainen kuin Helsinki, eikö vaan? Ei. Tämä hyggen kansainvälinen pääkaupunki tarjoaa paljon uutta, mutta myös sopivan määrän tuttua. Historiaa, designia, ihmisiä, ruokaa. Täältä löytyy jokaiselle jotakin!

Posted on

Universiteit Gent, lukuvuosi 2018-2019

Humanistisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Helsingin yliopiston hyväksyttyä minut vaihtoon lähtijäksi, tuli minun vielä hakea erikseen vaihto-oppilaaksi Gentin yliopiston oman järjestelmän kautta. Yliopiston viestintä ja nettisivut olivat hyvin selkeät ja kattavat, joten haku hoitui nopeasti. Koska syyslukukausi alkaa Belgiassa vasta lokakuussa, kesti vastauksen saanti kuitenkin muutaman kuukauden. Tämän jälkeen yliopisto lähetti ohjeet siitä, kuinka ilmoittautua kursseille ja miten vaihto-oppilaan kuuluu valmistautua Belgiassa opiskelua varten. Olin kuitenkin jo hakuvaiheessa ollut yhteydessä yliopiston liikkuvuuspalveluihin, joten tiesin tiedekunnan sallivan melko vapaasti kurssien valitsemisen eri koulutusohjelmista ja tiedekunnista. Koska tiesin suorittavani pääsääntöisesti sivuaineopintoja, mahdollisti tämä monipuolisen lukujärjestyksen kasaamisen ja päädyinkin valitsemaan kursseja useista oppiaineista.

Koska Gent oli minulle tuttu kaupunki, tiesin miten opiskelija-asuntoa voi hakea yliopiston järjestelmän ulkopuolelta. Opiskelijakaupunkina Gentissä on valtava määrä opiskelija-asuntoja, joiden hintaluokka on verrattavissa asuntolahuoneiden kanssa. Tästä syystä en hakenut vaihtoni yhteydessä huonetta asuntolasta, vaan yksityiseltä puolelta. Tämä onnistui ottamalla yhteyttä eri nettisivuilla mainostettuihin asuntoihin, ja löysinkin melko pian huoneen talosta, jossa asui muitakin opiskelijoita. Turvallisempaa ja vaivattomampaa on kuitenkin varmasti yliopiston asuntolahuoneen hakeminen, mutta näin sain asua paikallisten opiskelijoiden kanssa.

Koska tiesin haluavani oppia hollannin kielen vaihtovuoteni aikana, päätin myös aloittaa kielen opiskelun jo Helsingissä. Selvitin tällöin josko Helsingin yliopisto tarjoaisi hollannin alkeiden kursseja ja päädyin tenttimään Hollanti 1 -kurssin ennen lähtöäni. Mielestäni tämä teki vaihtokokemuksestanikin mielekkäämmän, kun pystyin alusta alkaen kommunikoimaan ainakin hieman hollanniksi.

Alkuvalmistelut

Koska Gentin yliopiston koordinaattori oli lähettänyt paljon tietoa vaadituista alkuvalmisteluista etukäteen sähköpostilla, Gentiin päästyäni tiesin kutakuinkin miten minun tulisi toimia. Kaikki oleellinen tieto toistettiin vielä kertaalleen yliopiston järjestämillä Welcome days -päivillä, joten omaa tiedonhakua ei loppujen lopuksi vaadittu paljon. Valmisteluihin kuului Gentin kaupunkiin kirjautuminen ja oleskeluluvan hakeminen, mikä hoitui sähköisesti lähettämällä tarvittavat liitteet. Tämän jälkeen kaupunki pyysi vielä käymään virastotalolla, josta opiskelulupa haetaan. Kaikkien opiskelijoiden pitää myös rekisteröityä yliopistolle, mutta tämäkin onnistuu helposti ilman ajanvarausta menemällä yliopiston päärakennukselle. Tällöin saa myös opiskelijakortin, jota tarvitsee esimerkiksi opiskelijaravintolaissa syömiseen. Opiskelijakortilla onnistuu myös pyörän vuokraaminen alempaan hintaan. Pyörä kannattaakin ehdottomasti hankkia, sillä se on usein nopein ja kätevin tapa liikkua kaupungissa.

Asuminen

Päädyin itse siis hankkimaan asunnon yksityiseltä markkinalta. Belgiassa monet opiskelijat asuvat yliopiston lähellä yksiössä tai huoneessa (”kot” hollanniksi). Näitä opiskelija-asuntoja voi siis hakea myös vaihto-oppilaat ottamalla suoraan yhteyttä asunnon vuokraajaan. Minä löysin asuntoni Facebook-ryhmässä julkaistun mainoksen kautta. Ryhmiä, joissa vuokranantajat mainostavat asuntojaan ovat esimerkiksi ”Op kot in Gent”, ”Kotzoeker” ja ”Kotweb”. Nettisivulta www.kot.gent.be löytyy myös paljon hyödyllistä tietoa tähän liittyen.

Oma asuntoni oli Gentille hyvin tyypillisessä opiskelija-asuntorakennuksessa, jossa asui kahdeksan muuta opiskelijaa. Osalla meistä, kuten minulla, oli oma kylpyhuone ja keittiö, kun taas osa jakoi nämä muiden asukkaiden kanssa. Muut talossa asuvat opiskelijat olivat Belgialaisia. Suurin osa heistä ei kuitenkaan asunut Gentissä vaan lähti viikonloppuisin ”kotiin” eli vanhempien luokse, kuten Belgiassa on tapana.

Suosittelisin kuitenkin etsimään asuntoa yksityiseltä markkinalta ainoastaan, jos on varma, että haluaa asua paikallisten opiskelijoiden kanssa. Muuten on varmasti kätevämpää hakea huonetta opiskelija-asuntolasta. Jos ei sitä kuitenkaan saa, niin ei kannata huolestua, sillä asunnonsaanti on Gentissä aika helppoa, eivätkä opiskelija-asuntojen hinnat ole kovin korkeita. Itse maksoin asunnostani noin 400 euroa.

Opinnot

Kuten mainitsin aikaisemmin, salli tiedekuntani vapaasti kurssein valitsemisen eri koulutusohjelmista. Kaikki kurssit löytyivät helposti yliopiston nettisivuilta, jossa on myös valmiiksi tehtyjä kurssitarjottimia vaihto-opiskelijoille. Näissä mainittujen kurssien lisäksi saa kuitenkin ilmoittautua muillekin kursseille, mutta ne ovat yleensä hollanninkielisiä. Jos haluaa seurata hollanninkielisiä kursseja ilman kielitaitoa, voi ottaa kurssin opettajaan yhteyttä. Usein opettajilla on myös tarjottavana englanninkielisiä vaihtoehtoja kurssikirjallisuudelle. Ensimmäisten viikkojen aikana saa myös käydä eri luennoilla ennen kuin lopullinen lukujärjestys pitää lyödä lukkoon ja lähettää vahvistettavaksi.

Suurin ero Helsingissä ja Gentissä opiskelemisen välillä löytyy varmaankin luentojen kestossa ja kurssien arvostelussa. Luennot kestävät kolme tuntia ja ne voivat välillä sijoittua myös iltaan. Opettajat vaativat usein paljon opiskelijoilta ja kurssien työmäärä on suurempi kuin  mitä saman laajuisilta kursseilta odotetaan Suomessa. Tämä kulminoituu kuukauden pitkiin tenttijaksoihin, jolloin kurssisuoritukset yleensä palautetaan ja tentit kirjoitetaan. Tentteihin on myös valmistauduttava hyvin eikä hyviä arvosanoja saa helposti. Deadlinetkaan eivät ole sovittavissa vaan niissä täytyy pysyä. Tästä huolimatta kurssini olivat hyvin antoisia ja selkeästi yksi vaihtoni kohokohdista.

Vinkkejä vaihtoon lähteville

Gent on opiskelijakaupunki, joten siellä luonnollisesti järjestetään paljon tapahtumia ja toimintaa opiskelijoille. ESN:än lisäksi myös paikalliset aine- ja opiskelijajärjestöt järjestävät tapahtumia, joihin myös vaihtarit voivat osallistua. Näin saa oivan mahdollisuuden tutustua paikallisiin opiskelijoihin ja näkemään heidän opiskelijaperinteitään. Yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista vaihtovuoteni aikana olikin paikallisiin sitseihin eli ”cantukseen” osallistuminen. Jos on opiskelijatapahtumien sijaan kiinnostunut kulttuurista tai musiikista, niin silloinkin Gentistä löytyy paljon tarjontaa. Useimpiin museoihin pääsee opiskelijahintaan ja kaupungissa järjestetään paljon konsertteja, joihin on ilmainen sisäänpääsy. Vinkkinä voin mainita vielä Cultour-nimisen järjestön, jonka kautta opiskelijat voivat ostaa lippuja erilaisiin kulttuuritapahtumiin hyvin halvalla.

Jos hollannin kielen opiskelu kiinnostaa, niin Gentin yliopiston kautta siihen löytyy käytännössä kaksi vaihtoehtoa. Joko voi osallistua yliopiston kielikeskuksen järjestämille kursseille, jotka maksavat noin 60 euroa kurssilta. Kurssit ovat räätälöity vaihto-opiskelijoiden tarpeiden ja taitotason mukaan, joten monet vaihtarit valitsevatkin tämän vaihtoehdon. Tunnit ovat iltaisin ja niillä oppii hollannin kielen alkeet. Jos kuitenkin haluaa oppia kieltä hieman enemmän, suosittelen osallistumaan yliopiston ”Dutch and Translation” post graduate -koulutusohjelman kursseille. Sielläkin tunnit alkavat alkeista, mutta ovat hieman kunnianhimoisempia kuin kielikeskuksen tunnit. Ne tosin järjestetään päiväsaikaan useampana päivänä viikossa, joten voi olla että jokaiselle opetuskerralle ei pysty osallistua. Etuna on kuitenkin että kurssit ovat täysin ilmaisia.

Posted on

Trinity College Dublin, kevätlukukausi 2019

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Opiskelin kevään 2019 Dublinissa Trinity Collegessa sosiologiaa. Valitsin Irlannin vaihtokohteeksi, koska halusin englannin kieliseen maahan ja lisäksi Irlannin kulttuuri, historia ja luonto tuntui tarpeeksi kiehtovalta ja eksoottiselta, mutta silti sopivan tutulta ja helposti lähestyttävältä. Vaihtoon lähteminen ei minulle ollut mikään itsestäänselvyys, joten en halunnut haukata kerralla liian isoa palaa pureskeltavaksi.

Ennen lähtöä

Sain Helsingin yliopistolta tiedon vaihtoni hyväksymisestä jo keväällä suhteellisen pian haun jälkeen. Itse kohdeyliopistoon hakeminen aiheutti alussa hieman päänvaivaa. Trinityn nettisivuilla luki, että he lähettävät kotiyliopiston hyväksynnän jälkeen tarkemmat hakuohjeet sähköpostiini. Pitkältä tuntuneen odottelun jälkeen ohjeita ei kuulunut ja laitoin viestiä Trinityyn useamman kerran ilman vastausta. Lopulta sain hakuohjeet, kun Helsingin yliopiston liikkuvuuspalveluista oltiin yhteydessä Trinityyn. Ikinä ei selvinnyt, mikä oli ongelma, mutta huojennus oli suuri, kun vihdoin sain laitettua hakupaperit postiin. Hakeminen tapahtui paperilomakkeella, joka postitettiin yliopistolle. Lomakkeelle tuli täyttää myös kurssivalinnat, mutta nämä valinnat ainakin omalta osaltani muuttui vielä paikan päällä. Mitään maksullisia kielitestejä ei myöskään vaadittu. Postitin hakemukseni elokuussa ja sain sähköpostitse vahvistusviestin kohdeyliopiston hyväksynnästä muistaakseni joulukuun alussa reilu kuukausi ennen vaihdon alkua. Sain hyväksymisviestin yhteydessä myös tiedon lukuvuoden aikatauluista, yliopiston palvelujen käyttäjätunnukset ja ohjeet, kuinka rekisteröityä läsnäolevaksi.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Ennen varsinaisen opiskelun alkua oli orientaatioviikko, jonka aikana hoidettiin kaikenlaiset alkubyrokratiat ja tutustuttiin muihin vaihtareihin. Erasmus-opiskelijoiden ei tarvitse EU-kansalaisina ilmoittautua poliisille tai kaupungin asukkaaksi. Kaikkien vaihtareiden yhteisessä infossa kerrottiin tarkemmin Trinity Collegesta ja siellä opiskelemisesta. Sosiologian oppiaine järjesti infotilaisuuden sosiologian vaihto-opiskelijoille, jossa kerrottiin tarkemmin muun muassa kurssivalinnoista, aikatauluista ja sosiologian henkilökunnasta.

Kurssi-ilmoittautuminen oli Trinity Collegessa hyvin erilaista kuin Suomessa. Vaihto-opiskelijoilla ei ollut mahdollisuutta ilmoittautua kursseille sähköisesti, vaan ilmoittautuminen tapahtui paperilomakkeilla. Lomakkeelle täydennettiin omat kurssivalinnat ja lomake täytyi hyväksyttää ja allekirjoituttaa oman oppiaineen toimistossa ennen varsinaista kursseille rekisteröitymistä. Allekirjoitettu lomake tuli vielä kiikuttaa hallinnolliseen palveluun Academic Registryyn, joka huolehtii lukuvuosi-ilmoittautumisista, kurssirekisteröinneistä, opiskelijakorteista ja muusta opiskelijaneuvonnasta. Pääsääntöisesti asiointi sujui, mutta välillä toiminta oli turhauttavan hidasta.

Asuminen

Dublinissa asunnoista on huutava pula ja vuokrat ovat jopa Helsinkiä korkeammalla. Asuntojen kunto voi olla myös huono. Asunnon etsimisessä kannattaakin olla tarkkana, sillä myös huijarit pyrkivät hyötymään huonosta asuntotilanteesta. Itselle asunnon etsiminen tuotti eniten stressiä ja päädyinkin nopeasti valitsemaan yliopiston ehdottaman yksityisen asuntolan. Vuokra oli suolainen (noin 1000e/kk) verrattuna siihen, että itse joutuu hankkimaan kaiken peitoista astioihin, mutta loppujen lopuksi olin tyytyväinen päätökseeni ja suurin osa tuntemistani vaihtareista asui myös asuntolassa. Jaoin keittiön ja oleskelutilan 4 amerikkalaisen vaihtarin kanssa, minkä lisäksi minulla oli oma huone ja kylppäri. Asuntola oli muutenkin viihtyisä ja siisti; siellä järjestettiin paljon yhteisiä ajanvietteitä aina leffailloista erilaisiin retkiin, ja asuntolassa oli myös kuntosali ja yhteiset opiskelutilat. Vastaavia asuntoloita on Dublinissa useita eri puolilla kaupunkia. Itse asuin Binary Hub nimisessä asuntolassa, joka sijaitsi Liberties nimisellä alueella noin 20 minuutin kävelymatkan päästä kampukselta. Pidin alueesta todella paljon. Asuntolan liepeillä oli lukuisia eri nähtävyyksiä, pubeja ja Phoenix park, jonne suuntasin usein lenkille ja hengähtämään.

Dublin on suhteellisen kompakti kaupunki ja itse pääsääntöisesti kävelin joka paikkaan. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada alennusta joukkoliikenteestä, ja tätä varten tulee hankkia leap card -matkakortti. Tämän ainakin itse tilasin netistä ja noudin opiskelijayhdistyksen pop up -tiskiltä lukuvuoden alussa. Dublinissa asuminen on kalliimpaa kuin Helsingissä, mutta ruokaostoksissa ja ravintoloissa pääsee hieman halvemmalla. Kampuksella on myös opiskelijaravintoloita ja kahviloita, mutta ne ovat kalliimpia kuin unicafe ja laatu on huonompaa. Kampuksella on mahdollista päästä myös lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolle.

Opiskelu ja opetus

Trinity College Dublin 

Opiskelin Trinityssa kaksi 10 opintopisteen laajempaa moduulia, ja itselleni määrä oli sopiva. Sosiologiassa kurssin koostuivat viikoittaisista luennoista ja tutoriaaleista, joissa keskusteltiin syvemmin luennoilla käsitellyistä asioista ja tehtiin tehtäviä pienryhmissä. Verrattuna omiin kursseihini Helsingissä, kurssit tuntuivat melko työläiltä ja viikoittain luettavia artikkeleja oli todella paljon. Opiskelu Dublinissa oli pitkälti kuitenkin sitä mitä odotin. Trinity College on arvostettu yliopisto ja siellä opiskelijoita kannustetaan hyvin paljon omaan ajatteluun ja kriittisyyteen. Jo luentojen alussa painotettiin sitä, ettei kurssin läpäisemiseksi riitä, että vain toistaa luennolla ja materiaaleissa sanottua. Se loikin alussa pienoiset paineet opiskelun suhteen, mutta jälkeen päin uskallan sanoa, että opettajien tarkoituksena oli pitkälti painostaa tutkinto-opiskelijoita ja vaihtareihin suhtauduttiin paljon suopeammin. Ei siis kannata säikähtää, vaikka opiskeltavaa ja luettavaa olisi paljon.

Keväisin sosiologiassa on järjestetään loppukokeet, kun taas syksyisin arvosanat määrittyvät esseiden ja esitelmien pohjalta. Kokeet järjestettiin kampuksen ulkopuolella isossa hallissa, ja itselleni ainakin tuli tapahtumasta mieleen ennemmin ylioppilaskirjoitukset kuin kurssien loppukokeet. Kokeissa vastattiin kolmeen esseekysymykseen ja aikaa oli kolme tuntia. Kurssien aikana harjoiteltiin paljon vastaustekniikkaa ja tehtiin aikaisempien vuosien kokeita. Kannattaakin olla tarkkana, sillä ainakin omien kurssien kohdalla koekysymykset olivat samoja kuin mitä kurssin aikana oli harjoiteltu. Arvosteluasteikko Trinityssa on Helsinkiä tiukempi. Arviointiasteikko käytiin kurssien aikana kuitenkin selkeästi läpi, joten ainakin tiesi mitä odottaa. Vaihdon jälkeen Trinitysta lähetettiin suoritusote suoraan Helsingin yliopistoon.

Vapaa-aika ja opiskelijaelämä

Opiskelijoille ja vaihtareille järjestettiin paljon ohjelmaa, mutta en itse osallistunut niihin orientaatioviikon jälkeen. Opiskelijoiden käytössä on myös kampuksen liikuntakeskus, jonka kuntosalia ja uimahallia voi vapaasti käyttää. Yliopistolla on myös lukuisia erilaisia kerhoja, joista itse suosittelen vaelluskerhoa, jonka kanssa pääsee ihailemaan Irlannin upeaa luontoa. Irlanti onkin tunnettu upeista maisemistaan ja niitä kannattaakin nauttia vaihdon aikana aina kun mahdollista. Itse en vaihdon aikana matkustanut Irlannin ulkopuolelle Pohjois-Irlantia lukuun ottamatta ja silti nähtävää ja koettavaa riitti koko vaihdon ajaksi. Ehdottomasti vaihdon mieleenpainuvimpia hetkiä oli reissut Belfastiin ja pidempi reissu Irlannin länsirannikolle. Matkustaminen Irlannissa oli helppoa; juna- ja bussiyhteyksiä oli suurimpien kaupunkien välillä ja lisäksi Irlannissa on paljon matkailualan yrityksiä, jota järjestävät päivittäin reissuja suosituimpiin luontokohteisiin ja nähtävyyksiin. Myös Dublinissa riittää tekemistä ja kaupunki on tunnetusti täynnä tunnelmallisia pubeja ja kuppiloita, joissa hengailla vaihtarikavereitten kanssa irkkumusiikin soidessa. Toisaalta jos mieli kaipaa rauhoittumaan kaupungin vilskeestä, kannattaa voi junalla helposti suunnata esimerkiksi Howthiin ulkoilemaan.

Ireland – Trinity College Dublin

Kaiken kaikkiaan vaihto Irlannissa oli todella upea kokemus, jota en vaihtaisi ikinä pois. Dublin on vaihtoon myös oivallisen kokoinen kaupunki; sinne on helppo sopeutua, mutta tylsäksi se ei käy. Kaupunki on täynnä elämää, tekemistä ja vehreyttä. En koe kokeneeni myöskään sen suurempaa kulttuurishokkia, vaikka etenkin vaihdon alussa olin päivän päätyttyä aivan poikki kaikesta uudesta. Koin oloni ja liikkumisen Dublinissa turvalliseksi, vaikka isolle kaupungille tyypillisesti tiettyjä alueita kannattaa välttää etenkin pimeällä. Keväisin Dublinissa on myös todella paljon turisteja suhteessa kaupungin kokoon ja kapeat kadut voivat tuntua todella ahtailta. Ihmismäärään kuitenkin tottui suhteellisen nopeasti. Suosittelen suurella sydämellä Dublinia vaihtokohteeksi; vaikka kaupunki on yksi Euroopan kalleimmista, ei vaihdon jälkeen mielessä ole raha, vaan kaikki upeat muistot ja ystävät, jota kevät Dublinissa toi mukanaan.

Ireland – Trinity College Dublin
Posted on

Universiteit Leiden, kevätlukukausi 2019

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Hain vaihtoon lyhyen harkinnan jälkeen syksyn rästihaussa. Määräajan umpeuduttua sain nopeasti tiedon siitä, että tulin valituksi Helsingin yliopiston vaihtokandidaatiksi Leideniin. Seuraavaksi piti vielä erikseen toimittaa hakemus Leidenin yliopistolle. Tämä toinen vaihe oli kuitenkin käsittääkseni lähinnä muodollisuus, koska melkeinpä kaikki hakemuksen ajallaan lähettäneet kandidaatit hyväksytään vaihtoyliopistoon. Kielitaidon todistamiseksi ei tarvittu mitään kielikoetodistuksia, vaan opintosuoritusotteen B2-tasoinen englannin kielen kurssisuoritus riitti.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Leideniin saapuminen sujui todella vaivattomasti. Ostin lennon sellaiselle perjantaille, jolloin yliopisto järjesti Warm Welcome -palvelun. Paikalliset opiskelijat olivat asemalla vastassa opastamassa suuntimia ja vastailemassa kysymyksiin. Lisäksi sain yliopiston järjestämällä tuk-tukilla kyydin asunnolleni. Viikonlopun jälkeen järjestettiin kansainvälisille opiskelijoille suunnattu orientaatioviikko OWL. OWL:ia ei kannata jättää väliin, koska ei ole parempaa tapaa tutustua heti muihin vaihtareihin. Orientaatioviikon ohjelma on todella monipuolinen ja taatusti osallistumismaksun arvoinen. Tuutorit auttavat myös käytännön järjestelyissä, joita ensimmäisinä päivinä riittää.

Yli neljä kuukautta oleskelevien täytyy rekisteröityä asukkaaksi kaupungintalolla. Tapaamisen saa varattua netissä, eikä siihen mene kauaa, joten se kannattaa hoitaa pois alta pian. Rekisteröitymisen yhteydessä saat oman BSN-numeron, jota ei kannata hukata. Saatat tarvita sitä esimerkiksi asioidessasi viranomaisten kanssa.

Uni. Leiden kevätlukukausi 2019

Paikallista pankkitiliä ei ole välttämätöntä avata, mutta suosittelen tätä lämpimästi kahdesta syystä: 1) Hollanti ja erityisesti Leiden on siitä erikoinen paikka, että kaikkialla ei käy Visa- ja Mastercard-kortit. Esimerkiksi useat ruokakaupat huolivat vain paikallisia Maestro-kortteja tai käteistä. 2) Kun sinulla on paikallinen pankkitili, pystyt tilaamaan henkilökohtaisen matkakortin (keltainen OV-chipkaart), johon saa paremmat alennukset. Reilun 50 €:n vuosimaksulla saa Dal Voordeel -alennuksen, johon kuuluu 40 %:n alennus julkisesta liikenteestä ruuhka-aikojen ulkopuolella ja viikonloppuisin. Lisäksi alennuksen pystyy jakamaan kolmelle mukana matkustavalle kaverille. Dal Voordeel maksaa itsensä nopeasti takaisin, jos aikoo yhtään nähdä muitakin kaupunkeja kuin Leidenin.

Asuminen

Yleensä ottaen asunnon löytäminen Hollannissa on vaikeaa. Minä sain asunnon onneksi vaivattomasti Leidenin yliopiston kautta. Asuntohakemus kannattaa laittaa yliopistolle hyvissä ajoin, sillä asuntoja ei riitä kaikille hakijoille. Itse laitoin hakemuksen sisään heti sen jälkeen, kun minut oli valittu vaihtoon Helsingin päästä. Joulukuun alussa sain vahvistuksen, että asuntohakemukseni hyväksyttiin. Yliopiston tarjoamat asunnot eivät ole halvimmasta päästä, mutta ne ovat kalustettuja, ja olin valmis maksamaan siitä mielenrauhasta, että majoitus oli järjestetty hyvissä ajoin. Ongelma yliopiston vuokraehdoissa on se, että sopimus on määräaikainen ja vuokrakausi kattaa lukukauden jälkeisen loma-ajankin. Syksyn vuokrakausi jatkuu siis tammikuun puoliväliin ja kevään vuokrakausi jatkuu jopa elokuun puoliväliin. Vuokrasopimuksesta pääsee aikaisemmin eroon vain, jos löytää tilalleen toisen ehdot täyttävän opiskelijan. Moni kaverini löysi tilalleen korvaajan Facebookin lukuisista housing-ryhmistä. Itse jäin kesäksi Hollantiin nauttimaan matkustelusta, mikä oli kyllä erinomainen päätös.

Opiskelu ja opetus

Leidenin yliopiston kursseista suurin osa järjestetään Leidenissä, mutta koulutusohjelmasta riippuen osa on myös Haagissa. Junamatka Leidenistä Haagiin kestää noin vartin, joten kulkeminen on todella helppoa. Kurssit olivat suhteellisen vaativia, mutta onneksi opetus oli todella laadukasta. Yllätyin siitä, että työmäärä jakautui periodin ajalle tasaisemmin kuin mihin olin tottunut Helsingissä. Monella kurssilla luentoihin piti todella valmistautua lukemalla etukäteislukemistoksi annetut artikkelit tai laatimalla kirjoitelmia/esitelmiä. Positiivinen seuraus oli se, että kurssin asiat tuli vaivihkaa opiskeltua jo periodin aikana, jolloin tenttiin valmistautuessa riitti kevyt kertailu.

Kolme vinkkiä seuraaville vaihtoon lähteville

Hanki polkupyörä. Polkupyörä on Hollannissa lähes välttämättömyys. Itse en edes pidä pyöräilystä suuremmin, mutta Leidenissä se on ilman epäilyksen häivää paras ja vaivattomin liikkumismuoto. Polkupyörää ei mielestäni kannata ostaa, koska sellaisen saa vuokrattua edulliseen kuukausihintaan esim. Swapfietsistä. Minä vuokrasin muutaman kuukauden ajan toistakin pyörää, jota lainasin Suomesta vieraileville kavereille.

Hae huurtoeslagia. Huurtoeslag on paikallinen vuokratuki, jota voivat hakea myös kansainväliset opiskelijat. Hakuprosessi kestää monta kuukautta, mutta myönteisen päätöksen jälkeen tuet saa takautuvasti. Kelan asumislisän kannalta huurtoeslagilla ei ole merkitystä, kunhan tukien yhteissumma ei ylitä maksetun vuokran määrää.

Syö paljon poffertjesejä. Poffertjesit ovat ihania pieniä pannukakkusia, jotka tarjoillaan perinteisesti voin ja tomusokerin kanssa. Laajan kenttätutkimukseni perusteella paras poffetjesravintola on Carrousel Amsterdamissa. En edes valehtele paljoa, kun sanon, että poffertjesit olivat iso syy sille, että päätin lähteä vaihtoon juuri Hollantiin.

Posted on

Vaihtokertomus Tarton yliopisto, kevätlukukausi 2018

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Hain Helsingin yliopistolta Erasmus + vaihtopaikkaa vuosi ennen vaihdon alkua ja tulin hyväksytyksi jo maaliskuussa. Nominaatio kohdeyliopiston puolelle oli mahdollista tehdä kesän loppupuolella ja vaihtoon pääseminen vahvistui lopullisesti lokakuussa. Meni vielä kuukausi, ennen kuin lähtöorientaation aika koitti. Koska lähtöorientaatiosta jäi vielä kolme kuukautta vaihdon alkuun, tein tarkat muistiinpanot orientaatiossa, jotta kaikki tarpeellinen tieto olisi tiedossa myös vaihdon alkaessa.

Minulla olikin runsaasti aikaa tehdä kaikki hakemukset ja toimittaa tarpeelliset liitteet molemmille yliopistoille. Mielestäni prosessi oli hyvin selkä sekä koti- että vaihtoyliopiston puolella ja apua oli hyvin saatavissa.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa 

Saavuin Tallinnaan laivalla noin viikkoa ennen vaihdon alkua. Oikeustiedettä Tarton yliopistossa on mahdollista opiskella Tarton lisäksi heidän Tallinnan osastolla. Itse valitsin opiskelupaikaksi Tallinnan ja olin melkein ainut vaihto-opiskelija, joka opiskeli Tarton ulkopuolella. Tämä tarkoitti luonnollisesti, että kahden päivän pituinen orientaatiokurssi järjestettiin Tartossa, jonne matkustin bussilla.
Euroopan Unionin kansalaisen täytyy rekisteröidä yli kolme kuukautta kestävän oleskelu ja sen jälkeen on vielä haettava Viron henkilökortti eli ID-kortti. ID-korttia pystyy käyttämään henkilöllisyystodistuksen lisäksi esimerkiksi monen kaupan ja ravintolan jäsenkorttina. Tarton yliopisto ohjeistaa oleskelun rekisteröitymisestä ja ID-kortin hakemisessa vaihto-opiskelijoita orientaatiokurssilla, joten asiaa ei tarvitse jännittää ennen vaihdon alkua.

 Asuminen

Tartossa on tarjolla huoneita asuntoloista sekä runsaasti yksityisten vuokraamia asuntoja. Koska Tarton yliopiston Tallinnan yksikkö on ’’erikoistapaus’’, Tallinnasta joutuu käytännössä etsimään asunnon itse yksityiseltä vuokranantajalta. Viron asuntoja voi hakea esimerkiksi City 24 sivustolta, joka on saatavilla myös suomen kielellä. Hintataso on Suomeen verrattuna varsin edullinen, noin 300 eurolla voi löytää kivan kalustetun asunnon, tosin hinnat riippuvaisia myös sesonkista. Tartossa pärjää hyvin pitkälle kävelemällä tai pyöräillen, sillä kyseessä on pieni varsin kaupunki, mutta Tallinnassa kannattaa tarkistaa julkisen liikenteen yhteydet.

Hintataso on yleensäkin Suomea alhaisempi, mutta esimerkiksi ruokakaupassa hinnat vastaavat Suomen hintatasoa. Toisaalta taas ulkona syöminen ja muut aktiviteetit ovat usein edullisempia kuin Suomessa.

Opiskelu ja opetus

Opetus yliopistossa erosi jonkin verran siitä mihin olin tottunut Helsingin yliostossa. Ensinnäkin luennot eivät olleet niin massaluonteisia, vaan ryhmäkoot olivat pienempiä ja opiskelijoilta kysyttiin luennon aikana mielipiteitä ja tuotiin muutenkin aktiivisesti opetukseen mukaan, joka voi aluksi olla vierasta.

Tarton yliopiston opetus ei ole jaettu periodeihin, vaan tentit painottuvat lukukauden lopulle. Kesken lukukauden voi olla joitakin välikuulusteluja, mutta opetus keskittyy kuitenkin pääasiassa luentoihin ja seminaareihin.
Tiedot opetuspaikoista ja aikatauluista löytyivät yliopiston opintojärjestelmästä sekä yliopiston seinältä. Muutenkin tekniset ratkaisut eivät ole huonot ja käytössä on kotiyliopistosta tuttu Moodle-alusta.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Voi olla yllättävää, että Virossa on pakollista käyttää heijastinta pimeällä ja sen puuttuessa voi saada poliisilta sakot. Onneksi yliopisto on varautunut tilanteeseen ja jakaa kaikille vaihto-opiskelijoille heijastimet vaihdon alussa.
Virossa pärjää yleensä melko hyvin englannilla ja jossakin paikoissa myös suomen kielellä. Maan läheisen sijainnin ansioista on helppoa pyytää läheiset vaikka vapaana viikonloppuna katsomaan meininkiä Virossa tai mennä yhteiselle kylpylälomalle.

Posted on

Vaihtokertomus, Universitat Autònoma de Barcelona (UAB), kevät 2019

Matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Päätin lähteä Espanjaan vaihtoon, sillä rakastan Espanjan maata, kieltä ja kulttuuria ja halusin parantaa kielitaitoani sekä kliseisesti saada uusia kokemuksia ja tutustua uusiin ihmisiin. Omasta tiedekunnastani Espanjan vaihtomahdollisuudet olivat melko rajalliset, eli vaihtokohteeksi valikoitui melko helposti jo minulle ennestään tuttu kaupunki Barcelona ja Universitat Autònoma de Barcelonan yliopisto eli UAB.

Ennen lähtöä pitää hoitaa jonkin verran käytännön asioita, joista suosittelen tekemään to do -listan, jotta kaikki asiat tulevat varmasti hoidettua. Näitä yleisiä käytännön asioita ovat muun muassa ilmoitus Kelalle väliaikaisesta muutosta ulkomaille, opinto- ja asumistuen päivittäminen, ilmoitus Ulkoministeriölle oleskelusta ulkomailla, Erasmus-kielitestin suorittaminen (itse suoritin englannin kielitestin, sillä opintoni olivat englanniksi), matkavakuutuksen hankkiminen/pidentäminen ja eurooppalaisen sairaanhoitokortin hankinta, jos sitä ei vielä löydy lompakosta. Lisäksi minun tuli hoitaa joitakin asioita vaihtoyliopistolleni, kuten pre-registration kursseille netissä. Vaihtoyliopiston sivuilta selvisi myös ensimmäisen viikon, eli International Welcome Days:ien aikataulu. UAB:in nettisivut ovat melko hyvät ja kattavat (myös englanniksi), joten sieltä löytää jo etukäteen paljon tietoa mm. yliopistosta ja kursseista.

Alkubyrokratia kohteessa

Espanja on jokseenkin byrokraattinen maa, eli alkubyrokratiaan on hyvä varautua henkisesti sillä se saattaa välillä hieman raastaa hermoja. Ensimmäinen asia joka yliopistolla piti hoitaa, oli ilmoittautuminen vaihto-opiskelijoiden toimistoon. Lisäksi tuli hankkia paikallinen opiskelijakortti ja mennä rekisteröitymään omaan tiedekuntaan. Myös kurssi-ilmoittautumislomake ja Learning Agreement tuli käydä allekirjoitettavana paikallisen vaihtokoordinaattorin luona. Virallinen kursseille ilmoittautuminen jo mainitsemani pre-registrationin jälkeen hoidettiin oman tiedekunnan toimistolla. UAB:issa on systeemi, että kurssi-ilmoittautumisia voi muuttaa noin 3 viikon ajan kurssien alkamisesta, jonka jälkeen ilmoittautumiset lopullistuvat, eikä niitä voi enää muuttaa.

Vaihtoyliopistoni neuvoi hankkimaan paikallisen NIE-numeron, joka toimii ulkomaalaisen henkilötunnuksena Espanjassa. NIE:n hankkiminen on kuitenkin todella pitkä ja kärsivällisyyttä vaativa byrokraattinen rumba, eikä sitä käytännössä tarvitse, ellei aio esimerkiksi työskennellä maassa tai avata paikallista pankkitiliä. Muiden vaihtarien kanssa juteltuani päädyimme siihen, että jätämme NIE:n hankkimatta. Prosessi vaatii mm. käyntiä poliisiasemalla ja muissa toimistoissa ja virastoissa ja paljon paperitöitä. Itse pärjäsin koko vaihtojaksoni hyvin ilman NIE:ä.

Asuminen

Asuminen Barcelonassa ei ole erityisen halpaa, hinnat vastaavat suunnilleen Helsingin hintoja tai ovat hieman niistä halvempia. Minä ja suurin osa muistakin UAB:in vaihtareista olimme kuitenkin päättäneet asua keskustassa. UAB sijaitsee noin 30 minuutin junamatkan päässä Barcelonan keskustasta, mutta mielestäni kannattaa ehdottomasti silti etsiä asunto keskustasta UAB:in asuntolan sijaan, sillä esim. melkein kaikki vaihtaritapahtumat ja muutkin aktiviteetit tapahtuvat keskustassa. Siinä saa myös oikean katsauksen paikalliseen elämään asuessaan kaupungin keskustassa paikallisten ympäröimänä. Barcelonan keskustassa on muutenkin todella paljon vilinää ja tekemistä, esimerkiksi lukuisia kahviloita, baareja ja ravintoloita, joissa paikalliset viettävätkin paljon aikaa. Jotkut vaihtarit asuivat kuitenkin UAB:in asuntolassa, joka sijaitsi yliopiston vieressä eli noin puolen tunnin junamatkan päässä keskustasta. Omasta mielestäni asuntola ei ollut järin viihtyisän oloinen, mutta siellä asuneet vaihtarit tuntuivat viihtyvän siellä ihan hyvin, vaikkakin jotkut muuttivat sieltä myöhemmin keskustaan asumaan.

Itse päätin hankkia asunnon vasta paikan päältä pystyäkseni käydä katsomassa asuntoa pelkkien kuvien näkemisen sijasta myös ja välttyäkseni siten mahdollisilta huijauksilta. Asuntotarjonta on Barcelonassa melko hyvä ja on olemassa monia nettisivuja, joilta asuntoa voi etsiä (esim. Idealista tai Uniplaces). Itse löysin asuntoni Idealistasta, jossa on hyvin tarjolla myös kalustettuja asuntoja ja soluasuntoja eri puolilta kaupunkia. Suosittelen etsimään asunnon läheltä jotakin junapysäkeistä, joilla UAB:ille menevät junat pysähtyvät. Itse asuin todella lähellä keskustaa Eixamplen alueella, mistä lähimmälle junapysäkille olikin vain 5 minuutin kävelymatka. Matka-aika yliopistolle kuitenkin kasvaa huomattavasti, jos joutuu junan lisäksi vaihtamaan esim. metroon. Yksi ystävistäni asui Barcelonetalla eli aivan rannan lähellä ja joutuikin matkustamaan sieltä yliopistolle yli tunnin molempiin suuntiin joka päivä. Suosittelen siis tutustumaan yliopistolle kulkeviin junalinjoihin ja niiden pysäkkeihin ja ottamaan niiden sijainnin huomioon asuntoa valitessa.

Opiskelu ja opetus

UAB:issa on vaihto-oppilaille sääntö, että vähintään puolet vaihdon opintopisteistä on suoritettava omassa tiedekunnassa. Tämä aiheutti itselleni jonkin verran päänvaivaa, sillä pääaineeni maantiede oli UAB:issa eri tiedekunnassa kuin Suomessa eli matemaattisluonnontieteellisen sijasta humanistisessa tiedekunnassa. Maantieteen kurssitarjonta ollut kovin laaja ja humanistisen tiedekunnan muut aineet eivät kiinnostaneet minua lainkaan. Olisin alun perin halunnut opiskella vaihdossa juuri muista tiedekunnista jotakin aivan uutta, enkä niinkään omaa pääainettani, sillä jätin vaihtoon suoritettavaksi pääasiassa valinnaisia opintoja. UAB:issa suurin osa kanditason kursseista on katalaaniksi, jota en osaa, eli mikään näistä kursseista ei tullut kysymykseen. Pieni osa kursseista on myös espanjaksi tai englanniksi, mutta tämä määrä on melko mitätön, ainakin oman tiedekuntani kohdalla. Kauppatieteistä on tarjolla paljon kursseja englanniksi, mutta pääasiassa kaikista muista aineista kurssit ovat enimmäkseen katalaaniksi ja jonkin verran myös espanjaksi. Eri aineiden kurssitarjonta, kurssikuvaukset ja kurssien opetuskieli löytyvät melko kattavasti UAB:in nettisivuilta.

Päädyin lopulta pitkän pohdinnan, selvittelyn ja muutaman eri kurssin kokeilun jälkeen ottamaan kaksi maantieteen kurssia (joista toinen oli kokonaan verkkokurssi), yhden historian kurssin ja yhden turismialan kurssin. Kaikki nämä kurssit olivat englanniksi sillä en kokenut, että espanjan taitoni olisivat vielä riittävät kielellä opiskeluun. Lisäksi otin paikallisen kielikeskuksen espanjan kurssin, jota varten piti ensin käydä suorittamassa tasotesti, jotta tiedettiin minkä tason kurssille opiskelija sijoitetaan. Kielikurssista joutuu UAB:issa maksamaan jonkin verran.

Yleisesti ottaen opiskelu UAB:issa oli juuri sellaista kuin olin Espanjasta kuullut eli ”koulumaisempaa” kuin Suomessa. Opiskelijoille ei anneta samanlaista akateemista vapautta kuin Helsingin yliopistossa, mikä on välillä todella turhauttavaa. Suurimmalla osasta kursseja on läsnäolopakko. Monilla kursseilla on todella paljon suoritettavia tehtäviä opintopistemäärään verrattuna. Kaikki kurssit kestävät UAB:issa koko lukukauden, eli minun tapauksessani helmikuun alusta kesäkuun puoleenväliin.

Yhdellä 6 ECTS:n kurssillani oli todella vaativa ja tiukka opettaja, ja kurssilla piti kaksi kertaa viikossa pidettävien luentojen lisäksi suorittaa lukuisia eri tehtäviä, kuten lähtötasotesti, tentti, 15 sivun tieteellinen raportti, esitelmä, kenttätyö + kenttäraportti ja luennoilla tehtävät ryhmätyöt. Tämä työmäärä oli mielestäni täysin kohtuuton, eikä vastannut mitenkään vain kuutta opintopistettä. Opettajan opetustyyli ja opetuksen taso ei mielestäni ollut myöskään erityisen hyvä ja esimerkiksi luentodioja ei Suomen tapaan ollut, vaan opettaja vain puhui luokan edessä ja kirjoitti ehkä muutamia sanoja taululle. Tenttiin tullut materiaali oli täysin uutta, eikä sitä ollut käsitelty luennoilla. Tähän kurssiin en ollut siis kovinkaan tyytyväinen, mutta muut kurssini ja niiden opettajat olivat onneksi parempia ja kohtuullisempia. Pääasiassa kaikilla kursseilla oli lähiopetusta 2x2h tai 1x3h viikossa. Kaikkien kurssien lopussa oli tentti ja esitelmä, ja kurssin mittaan piti palauttaa myös muita tehtäviä. Monilla kursseilla UAB:issa pidetään myös mid-term tentit, vaikkei näitä omalle kohdalleni sattunutkaan. Kurssit arvosteltiin asteikoilla 1-10, joista ensimmäinen hyväksytty numero oli 5. Yksi minulle uusi ja minut hieman yllättänyt asia oli, että kurssien reputtaminen ei ollut mitenkään epätavallista, vaan läpäisyvaatimuksista, uusinnoista ja mahdollisesta hylätystä arvosanasta puhuttiin paljon, huomattavasti enemmän kuin HY:ssa. Lähtökohtana tuntui olevan se, että todennäköisesti huomattava osa opiskelijoista ei suinkaan pääse kurssia läpi. Yllä mainitsemani työlään kurssin reputtivatkin yli puolet opiskelijoista.

Espanjan kielikurssiin olin erityisen tyytyväinen ja koen, että espanjan taitoni kehittyivät huimasti kevään aikana, toki kielikurssin ja natiivin opettajan ansiosta, mutta myös siitä syystä, että käytin espanjaa arkielämässäni päivittäin.

Suuri huomaamani ero Espanjassa ja Suomessa opiskelun välillä on se, että UAB:issa opettajat vaativat jokaisen paperin, dokumentin, raportin ja tehtävän printtaamista, mihin en Suomessa ole lainkaan tottunut. Koko kolmen vuoden opintojeni aikana Suomessa minun ei ole tarvinnut tulostaa mitään kuin ehkä kerran, kun taas UAB:issa sitä nimenomaan vaadittiin jatkuvasti. Niin kurssin 20-sivuinen loppuraportti kuin espanjan suulliseen tenttiin tuotava kuvakin piti tulostaa, mikä oli omasta mielestäni hieman tarpeetonta paperin tuhlausta. Lisäksi suurin osa yliopiston tulostimista oli koko kevään ajan rikki. Muutenkin asioiden sähköistämisessä ollaan Espanjassa todella paljon Suomea jäljessä. Esimerkiksi kursseille piti tosiaan ilmoittautua paikan päällä, mitä tahansa asioita hoidettaessa melkein aina vaaditaan fyysinen allekirjoitus ja leima paperiin ja opettajilta ei saa tiedustella asioita sähköpostilla, vaan heille on mentävä keskustelemaan paikan päälle tiettyinä aikoina. Tämä vaati itseltäni paljon sopeutumista, sillä Suomessa olen tottunut, että kaikki kurssien epäselvyydet selvitetään sähköpostitse. UAB:issa tätä yrittäessäni, sain joka kerta yhtä kylmän vastaanoton, ja kehotuksen tulla keskustelemaan asiasta opettajan kanssa kasvotusten, vaikka kyseessä olisi ollut todella yksinkertainen kysymys ja vastaus.

UAB:in opiskelijat ovat yleisesti ottaen poliittisesti hyvin aktiivisia. Ilmeisesti yliopiston lukukausimaksut olivat nousseet viime aikoina hieman, mistä opiskelijat osoittivatkin mieltään jatkuvasti. Lakkoja ja mielenosoituksia oli miltei viikoittain, mutta ainakin vähintään kaksi kertaa kuussa ja tällöin luennot oli usein peruttu. Turhauttavaa oli se, ettei koskaan voinut tietää milloin lakko oli, toteutuiko se ja peruttiinko luennot sen takia. Näin ollen päädyin muutamaankin otteeseen matkustamaan 45 minuuttia yliopistolle turhaan luentojen ollessa peruttu, mikä tietysti selvisi minulle vasta paikan päällä. Ajoittainen espanjalainen järjestelmällisyyden puute tuli tässä loistavasti esille.

Arki kohteessa

Universidad Autonoma de Barcelona 1
Universidad Autonoma de Barcelona 1

Barcelona on ihana kaupunki, josta löytyy varmasti kaikille jotain: kulttuuria, kansainvälisen suurkaupungin sykettä, rantaelämää, tunnelmallisia pikkukujia ja espanjalaista elämäntyyliä riittämiin. Katalonian ja täten myös Barcelonan viralliset kielet ovat espanja ja katalaani. Oman kokemukseni mukaan espanjalla kuitenkin pärjää lähes aina. Hoidin 90% arkipäivän asioistani espanjaksi eikä kertaakaan tullut eteen tilannetta, jossa minulle ei olisi suostuttu puhumaan espanjaa takaisin vaan ainoastaan katalaania. Toki katalaaninkieliset tervehdykset, kiitokset ja hyvästit oppii Barcelonassa asuessaan nopeasti ja niitä onkin kiva käyttää paikallisen kielen huomioidakseen ja sitä kunnioittaakseen. Paikalliset ovat aina tosi iloisia, kun heidän kieltään edes yrittää puhua. Barcelonassa osataan myös Espanjaan yleisesti verrattuna melko hyvin englantia kaupungin suurten turistimäärien ja kansainvälisyyden vuoksi. Välillä käy kuitenkin niin, ettei ravintolan tarjoilija, postin virkailija tai apteekin myyjä osaakaan ollenkaan englantia vaan jatkavat sitkeästi espanjan tai katalaanin puhumista, vaikka kuinka yrittäisit puhua heille englantia, eli siihenkin kannattaa varautua. Toisaalta tämä on loistava tapa harjoitella espanjan tai katalaanin taitoa, kun muita vaihtoehtoja ei ole. Arkipäivän tilanteiden hoitamiseen ei muutenkaan vaadita kovin edistynyttä kielitaitoa.

Julkinen liikenne on Barcelonassa todella toimiva, joskin hyvin ruuhkainen aamuisin ja iltapäivisin ja viikonloppuöisin. Kuljin tosiaan UAB:iin junalla, ja usein aamujunassa yliopistolle ei voinut unelmoidakaan istumapaikasta vaan sai olla tyytyväinen, jos mahtui ylipäätään tungettua junan kyytiin. Julkinen liikenne kuitenkin toimii hyvin, ja itselläni oli käytössä melko edullinen matkakortti nimeltä T-Jove, joka on alle 25-vuotialle tarkoitettu. Edullisimmalla eli yhden vyöhykkeen hinnalla pääsee myös UAB:iin, vaikka se sijaitseekin kaupungin ulkopuolella. Matkakortteja voi ostaa automaateista miltä tahansa metro- tai juna-asemalta.

Opiskelijaelämä ja vapaa-aika

ESN eli European Student Network on todella aktiivinen Barcelonassa. Joka viikko järjestetään erilaisia aktiviteetteja ja juhlia kaikille Barcelonan vaihtareille, joita on muuten todella paljon, sillä Barcelonassa on 4 eri yliopistoa. Aktiviteetteja on joka lähtöön, ne ovat hyvin organisoituja ja edullisia ja niissä tutustuu helposti uusiin ihmisiin. Etenkin ensimmäisten viikkojen aikana ESN järjesti todella paljon ohjelmaa, eli tylsää ei ainakaan ehtinyt tulla. ESN:n kanssa voit lähteä pelaamaan lentopalloa, osallistua beerpong-turnaukseen, harjoitella eri kieliä muiden vaihtareiden ja paikallisten kanssa jutellen, käydä tutustumassa kulttuurikohteisiin niin Barcelonassa, lähteä retkille lähikohteisiin, kauemmaksi Espanjaan tai jopa Marokkoon tai Portugaliin. Lisäksi Barcelonan yöelämä on todella vilkasta ja jos se kiinnostaa niin Barcelonasta löytyy paljon vaihtoehtoja erilaisiin baareihin ja klubeihin. ESN tarjoaa kuitenkin lukuisia muitakin aktiviteetteja, eli yöelämä ei missään tapauksessa ole ainoa asia mitä Barcelonalla on tarjottavana. ESN:n lisäksi Barcelonassa on muitakin vastaavia järjestöjä.

Tylsää Barcelonassa ei siis varmasti tule! Itse rakastin viettää vapaa-aikaani ESN-tapahtumien lisäksi vain seikkaillen kaupungin kaduilla, myös vanhan kaupungin ja ns. turistikeskustan ulkopuolella. Esimerkiksi oma asuinalueeni Eixample ja sen naapurikaupunginosa Gràcia ovat kauniita alueita täynnä elämää. Barcelona on myös täynnä toinen toistaan ihanampia kahviloita, tavernoja, ravintoloita ja putiikkeja. Barcelonalaiset viettävät paljon aikaa baareissa ja ravintoloissa arki-iltaisinkin, ja minäkin opin näille tavoille hyvin nopeasti. Barcelona ei ole erityisen halpa kaupunki, ainakaan muuhun Espanjaan verrattuna, mutta ulkona syöminen ja ruoka yleensäkin on huomattavasti halvempaa kuin Suomessa. Paikallisten kauppahallien vihannes- ja hedelmävalikoimat sekä juusto- ja lihatiskit tarjoavat ison valikoiman tuoreita ja laadukkaita tuotteita.

Universidad Autonoma de Barcelona 2
Universidad Autonoma de Barcelona 2

Muun vapaa-ajan vieton lisäksi hankin paikalliselle salille jäsenyyden kevään ajaksi. Saliketjun nimi on DIR, jonka saleja on todella paljon joka puolella kaupunkia ja niissä on tarjolla kuntosalin lisäksi kattavasti ryhmäliikuntaa. Jäsenyys on myös melko edullinen etenkin Suomen hintoihin verrattuna, eli voinkin lämpimästi suositella kyseistä kuntosalia kaikille.

Viimeiseksi vielä pari sanaa turvallisuudesta. Barcelonassa on suurelle kaupungille ominaisesti jonkin verran rikollisuutta, esimerkiksi taskuvarkaita on keskustan turistialueilla ja metroissa paljon. Minä tai ystäväni emme onneksi joutuneet varkauden uhriksi. Kannattaa kuitenkin olla aina varuillaan ja pitää kännykkää ja lompakkoa piilossa, eikä esim. takataskussa suoraan taskuvarkaiden ulottuvilla.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Loppuun haluan antaa vielä muutamia vinkkejä tuleville Barcelonan tai UAB:in vaihtareille. Kuten jo mainitsin, UAB:issa (kandi)kurssitarjonta englanniksi on todella pieni, toki hieman alasta riippuen, mikä kannattaa ottaa huomioon vaihtokohdetta valitessa. Barcelonassa pärjää vaihdossa osaamatta espanjaa tai katalaania, mutta olipa aiempaa tuntemusta kyseisistä kielistä tai ei, suosittelen ehdottomasti ottamaan joko espanjan tai katalaanin kielikurssin yliopistolla. Omat espanjan taitoni kehittyivät valtavasti vaihtokevään aikana, kun kieltä pääsi opiskelemaan natiivin opettajan kanssa ja tunneilla työskentelykieli oli aina espanja. Oppimalla paikallista kieltä pääsee myös paremmin sisälle paikalliseen elämään ja elämäntyyliin. Jos kielitaitosi riittää, on varmasti hyvä päätös ottaa edes yksi kurssi espanjaksi. Uskon, että se on kaikista paras tapa kehittää omaa kielitaitoaan, vaikka se voikin olla ajoittain hyvin rankkaa. Toivon, että olisin itsekin pystynyt opiskelemaan espanjaksi ja täten oppimaan kielen vielä paremmin.

Universidad Autonoma de Barcelona 3
Posted on

Vaihtokertomus, University of Stellenbosch, kevät 2019

Matemaattis-luonnontieteiden opiskelija

Ennen lähtöä ja alkubyrokratiaa kohteessa

Etelä-Afrikkaan lähtöön kannattaa orientoitua melko aikaisin. Selvitä ainakin mitkä rokotteet sinulla on ennestään ja mitä tarvitset matkaan (riippuen aiotko matkustaa Afrikassa laajemmin). Joidenkin rokotesarjojen ottaminen pitää aloittaa puoli vuotta ennen matkaa. Myös viisumia kannattaa hakea ajoissa. Itse jätin hakemuksen 3kk ennen lähtöä ja sain sen viimeisenä arkipäivänä ennen matkaa. Viisumin ja rokotusten lisäksi tarvitset matkaan mukaan suomalaisen ja eteläafrikkalaisen vakuutuksen (Momentum), sekä vaihtoon hyväksymistodistuksen. Stellenboschin yliopistoon minun piti tehdä monta versiota opintosuunnitelmasta, mutta lopulta mikään niistä ei ollut kiveen hakattu, vaan kursseja pystyi vielä “shoppailemaan” ensimmäisellä viikolla.

Asuminen

Asuminen – Stellenbosch University

Kun olet saanut tiedon vaihtopaikasta, voit hakea yliopiston eri asuntoloihin. Asuntolavaihtoehtoina olivat ainakin Academia, Concordia ja Russell Bottman. Academia on vaihto-opiskelijoiden suosima ja suurin asuntola-alue, jossa majoituin myös itse. Academia on kuin varakkaiden kaunis vankila, joka on ympäröity korkeilla aidoilla ja sisään pääsee sormenjäljellä. Academia koostuu blockeista eli minikerrostaloista (23 kpl), joissa kussakin asuu vähintään 24 opiskelijaa. Vaihto-opiskelijat asuvat omissa blockeissaan, jossa jokaisella on oma huone ja kylpyhuone, keittiö jaetaan yhden samansukupuolisen kanssa ja olohuone seitsemän kansainvälisen opiskelijan kanssa. Jotkin huoneistot olivat hieman meluisampia kuin toiset, mutta pääasiassa yöt saa nukuttua hyvin, eikä asuntola-asumista tule kavahtaa. Itselläni tuli alkuun olo kuin olisin elänyt Jenkkien high school-leffassa, mutta positiivisella tavalla.

Yliopiston käytäntönä on, että asuntolaan tulee hankkia lähes kaikki irtaimisto itse. Kannattaa hankkia yhdessä kämppisten kanssa ja käyttötavarat ovat muutenkin melko halpoja. Yliopistolta voi myös vuokrata vuodevaatteet ja keittiötarvikkeet hieman ylihintaan. Asuntolan kalusteet uusittiin vuoden 2019 alussa, ja siivoojat käyvät kolmesti viikossa siivoamassa yhteiset tilat. Siitä huolimatta hyönteisiä eksyy sisälle usein, kuten muuallakin subtropiikissa. Kesällä asuntolat kuumenevat kiitettävästi ja talvella sisällä taas on hyvinkin viileää olemattoman lämmityksen ansiosta, joten kannattaa pakata myös villasukat ja villapaidat mukaan!

Academian alueella on opiskelutilat, ulkokuntosali, monitoimihalli, pieni ruokala, pesula, Concordia-asuntola ja paljon tilaa viettää aikaa ja lukuisia grillipaikkoja. Grillaus eli braai on tärkeä osa eteläafrikkalaista kulttuuria, ja lähes joka ilta jossain on grilli kuumana ja musiikki soi pitkään yöhön. Asuntolaelämä on muutenkin sosiaalista ja aktiivista. Kämppiksiä tulee nähtyä paljon ja aktiviteetteja on valtavasti. Academialla on esimerkiksi oma lentopallokerho, latinotanssitunteja ja kansainvälinen ruokailtama.

Kampus, opiskelu ja opetus

Kampus, opiskelu ja opetus – Stellenbosch University

Stellenboschin kampus on erittäin kaunis ja kattaa puoli kaupunkia. Siirtomaaherrojen patsaita näkyy vielä ympäri kaupunkia, mutta äskettäin yliopistorakennusten ympäröimälle keskusaukiolle on tullut myös värillisten naisten monumentti. Kampuksen keskellä on Student Center Neelsie, joka tarjoaa kaiken mitä opiskelija tarvitsee: lukuisat lounaspaikat, opiskelutilat, kahvilat, leffateatterin, kirjakaupat, kampaajan, pankit, postin jne. Kaupunki on kompakti ja käveltävä ja kampuksella törmää vähän väliä tuttuihin.

Stellenboschin yliopisto on kaksikielinen, kursseja on tarjolla sekä englanniksi että afrikaansiksi. Englanti saa koko ajan vahvempaa asemaa tasa-arvon nimissä, mutta välillä englanninkielisilläkin kursseilla käydään pitkiäkin keskusteluja afrikaansiksi. Kursseja voi valita joko vaihto-opiskelijoille suunnattuja GEP (Global educational program) -kursseja tai kaikille avoimia “mainstream” kursseja. GEP kurssit käsittelevät usein eteläafrikkalaista yhteiskuntaa tai ovat kielikursseja. GEP kurssit ovat huomattavasti “mainstream” kursseja helpompia ja niitä saa olla maksimissaan puolet suoritetuista opintopisteistä.

Stellenboschin kurssit ovat pääasiassa Helsingin Yliopiston kursseja vaativampia ja joskus ensimmäisenkin vuoden kursseilla voi joutua tekemään paljon töitä. Paikallinen opiskelukulttuuri on hyvin intensiivinen, kokeiden aikaan opiskelutilat ovat 24/7 auki ja monet opiskelevat läpi yön. Kurssien opetustyylit vaihtelevat huomattavasti. Yhdellä kurssillani luennoitsija saneli muistiinpanot, toisella oli itseohjautuva “flipped classroom” approach ja kolmannella kirjoitimme innovatiivisia ryhmäesseitä jopa 20 hengen ryhmissä. Kurssien arvostelu on melko tiukka: karkeasti yleistettynä työmäärällä, jolla HY:llä saa vitosen, saa Stellenboschissa noin 65/100 (läpipääsyn raja 50/100). Vaikka koulu voi olla haastavaa, apua ja tutoreita on tarjolla runsaasti, ja aina löytää oikean henkilön, jolle puhua. Professorit ja henkilökunta ovat helposti lähestyttäviä ja auttavat mielellään kaikissa vaikeissa tilanteissa, sillä paikalliset opiskelijat ovat nuorempia ja tarvitsevat enemmän ohjausta.

Opiskelijaelämä ja aktiviteetit

 Opiskelijaelämä on Stellenboschissa aktiivista ja jokaiselle on mistä valita. ISOS on vaihto-opiskelijoiden organisaatio, joka järjestää tervetuliais-illallisen ja retkiä lähikohteisiin. Yliopistolla on kerhoja eli societies joka lähtöön: surffaus, viininmaistelu, meditaatio, ratsastus, patikointi ja valokuvaus muutaman mainitakseni. Societeissä tutustuu mukavasti paikallisiin yhteisen aktiviteetin kautta. Stellenbosch tarjoaa myös halpoja baareja, hienoja ravintoloita, kotoisia kahviloita ja upeat urheilumahdollisuudet. Kampuksella on joka viikko tapahtumia, kuten kirppareita, koiraterapiaa, hyväntekeväisyystempauksia, väittelyitä, asuntolatapahtumia, musiikkiesityksiä ja juhlia. Stellenboschin ympäristössä on paljon nähtävää ja koettavaa, kuten markkinoita pikkukaupungeissa ja erinomaiset patikointimaastot lähivuorilla. Alue on tunnettu viinitiloistaan ja viininmaistelu on hyvin edullista. Hintataso on muutenkin suomalaisittain hyvin kohtuullinen, varsinkin kun yliopisto maksaa asuntola-asumisen. Kapkaupunkiin on Uberilla noin 50 minuutin matka ja kyyti maksaa noin 30 euroa. Julkiseen liikenteeseen kuuluu minibussit ja juna Kapkaupunkiin, mutta liikennöinti on epäsäännöllistä ja varovaisuutta on hyvä noudattaa. Paikalliset eivät suosittele julkista liikennettä ulkomaalaisille sen vaarallisuuden vuoksi, mutta osa vaihtareista kokeili esimerkiksi junaa kokemuksen vuoksi.

Stellenbosch University

Turvallisuus ja hyvä tietää- asiaa

Etelä-afrikka on maailman epätasa-arvoisin yhteiskunta, mikä aiheuttaa rikollisuutta ja edellyttää varovaisuutta matkailijalta. Kannustan ehdottomasti tutustumaan maan historiaan ja poliittiseen tilanteeseen ennen vaihtoa, mikä auttaa ymmärtämään paikallista yhteiskuntaa ja näin vaihdosta saa enemmän irti. Stellenbosch on kuitenkin kuin turvallinen kupla ja hyvin eurooppalainen kaupunki, mikä vähentää turvallisuusriskejä ja lieventää kulttuurishokkia.

Kampuksella toimii Campus Security, joka päivystää illalla kaduilla ja johon voi aina ottaa yhteyttä. Yliopisto ottaa turvallisuuden äärimmäisen vakavasti, mutta turvallisuusohjeita ei tarvitse säikähtää. Itse en koskaan tuntenut oloa turvattomaksi kampuksella. Yksin liikkumista pimeän jälkeen ei suositella, mutta Uberit kaupungin sisällä ovat erittäin halpoja. Pyörän voi vuokrata yliopistolta, ja koin tämän lisäävän huomattavasti liikkumisenvapauttani esimerkiksi tullessani tennistreeneistä illalla. Monet vaihto-opiskelijat vuokrasivat myös auton, mikä oli suhteellisen halpaa, mutta kannattaa huomioida vasemmanpuoleinen liikenne.

Internet on maassa hyvin kallista. Googlen palveluihin ja paikalliseen Moodleen pääsee ilmaiseksi koulun verkossa, mutta esimerkiksi sarjojen katsominen saattaa mennä opiskelijabudjetin yli. Valtiollinen sähköyhtiö Eskom sääntelee sähköä kriittisinä aikoina, minkä seurauksena sähköt voivat olla poikki jopa 8 tuntia päivässä (myös jääkaappi ja netti). Oman vaihtoni aikana tätä kesti yhteensä kolme viikkoa eri pätkissä. Yliopistolla ja joillain kaupoilla on generaattorit, joten välillä elämä voi jatkua katkoksesta huolimatta.

Paikalliset ovat erittäin ystävällisiä sekä heihin on helppo tutustua. Jokainen vaihtari saa yliopistolta paikallisen Matiebuddyn (kaikkia Stellessä opiskelevia kutsutaan Matieiksi), jonka kautta voi saada ensikosketuksen paikalliseen kulttuuriin. Kannattaa hankkia ystäviä ennakkoluulottomasti ja laajalti eri taustoista. Yliopisto tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet vapaaehtoistyöhön lähialueiden alakouluissa. Suosittelen kokemaan eteläafrikkalaista kulttuuria sen kaikissa muodoissa, matkustamaan ympäri maata ja poistumaan Stellenboschin kuplasta tarpeeksi usein. Maalaisjärjellä pärjää pitkälle ja löytää tasapainon autenttisten kokemuksien ja turvallisuuden kanssa.

Posted on

Vaihtokertomus, Ghentin yliopisto, kevät 2018

Elintarviketieteiden opiskelija

Gentin keskustan Leie joki, jonka varrella usein istuttiin nauttimaan vohveleita tai ranskalaisia.

Ennen lähtöä

Olin aina haaveillut ulkomailla opiskelusta ja nyt jos milloinkaan oli aika lähteä maailmalle ennen opintojeni päättymistä. Halusin vaihto-opiskelemaan Eurooppaan tasokkaaseen yliopistoon, jotta käymäni kurssit saisi vaivatta sisällytettyä elintarviketieteiden maisteritutkintooni. Ykkösvaihtokohteeksi valitsin Gentin yliopiston biotekniikan tiedekunnan, jossa voi opiskella englannin kielellä elintarvike- ja ravitsemustieteiden opintoja. Gentin yliopiston verkkosivuilta löysi helposti tietoa vallitavista kursseista, kurssien aikatauluista, hakuprosessin etenemisestä ja toimitettavista asiakirjoista. Heti saatuani hyväksymiskirjeen Helsingin yliopistolta täytin verkossa Gentin yliopiston sivuilla sähköisen vaihtohakemuskirjeen. Gentin yliopiston hakemukseen liitettiin opintosuunnitelma, suoritusote opinnoistani ja B2 tason englanninkielen todistus. Hakemuksen täytön yhteydessä hain myös yliopiston tarjoamaa opiskelija-asuntoa solusta, koska tiesin että Gentissä opiskelija-asunnoista on kova kilpailu ja kysyntä.

Hakemukseni hyväksynnästä ja opiskelija-asunnon myöntämisestä sain sähköpostitse vahvistuksen sekä lisätietoja vaihtokohteeseen saapumisesta ja kohteessa tarvittavista asiakirjoista. Virallisten sähköpostien lisäksi luin yliopiston omasta vaihto-opiskelijoiden oppaasta paljon tietoa asumisesta, julkisesta liikenteestä, arjen käytännöistä ja opiskelijaeduista. Valmistauduin myös lähtöön ilmoittamalla Kelalle opintotuen muutoksesta,  hyväksymällä Erasmus+ apurahaehdot, laajennetun matkavakuutuksen vakuutusyhtiöltäni, hakemalla Eurooppalaisen sairaanhoitokortin (EHIC) sekä tekemällä matkustusilmoituksen.

Pyhän Nikolauksen kirkko Gentin keskustassa.

Kohteeseen saapuminen

Matkustin vaihtokohteeseen pari päivää ennen uusien vaihto-opiskelijoiden tervetuliaisviikkoa. Näinä päivinä kävin hakemassa opiskelijakortin ja vuokrasin pyörän koko vaihto-opiskelun ajaksi. Ensimmäisenä tervetuliaispäivänä kaikki opiskelija-asuntoa hakeneet vaihto-opiskelijat allekirjoittivat vuokrasopimuksen ja saivat majoittumiseen liittyvät ohjeet kuten internetin käyttöönoton ja solun säännöt. Pakollisia kohteessa tehtäviä byrokraattisia vaihteita olivat vaihto-opiskelijaksi rekisteröityminen ja väliaikaisen oleskeluluvan hakeminen kaupungin maahanmuuttovirastosta. Näiden suorittamiseen sain hyvin tukea yliopiston opintotoimistosta sekä vaihto-opiskelijoiden oppaasta.

Gent-Sint-Pietersin rautatieaseman pyörämeri kuvastaa hyvin Gentiläisten pyöräilykulttuuria.

Asuminen

Gentin yliopiston vaihto-opiskelija asunnot sijaitsivat lähellä keskustaa ja kaikki vaihto-opiskelijat sijoitetaan neljään kerrostaloon. Jokaisessa kerroksessa on oma solunsa, jossa kerroksen asukkaat jakavat yhteisen keittiön. Jokaisella solun asukkaalla oli omassa huoneessaan jääkaappi sekä kylpyhuone. Yhteiskäyttöisiä astioita ja siivousvälineitä ei hirveästi ollut, joten itse hankin Ikeasta n. 60 € keittiövälineitä, kuivaustelineen, veden keittimen ja pientä somistusta huoneeseeni. Yhteistilojen siivouksesta vastasi kerran päivässä ulkopuolinen yritys, mutta omat sotkut piti aina siivota ja roskat lajitella. Asuntola tarjosi upean mahdollisuuden tutustua muiden tiedekuntien vaihto-opiskelijoihin ja nauttia huolettomasta asumisesta. Useat vaihdon aikaiset ystävyyssuhteeni ja parhaat muistot sain soluasumisen kautta. Solunaapureista riippuen saatat asua hyvin toimivassa kommuunissa, jossa kaikki on yhteistä ja mutkatonta.

Omalla kohdallani soluasuminen muuttui kahden kuukauden asumisen jälkeen epämiellyttäväksi, kun havaitsin kutsumattoman vieraan jakavan kanssani saman sängyn. Kerroksessamme asui kolmessa huoneessa luteita, joista yhdeksi lukeuduin minä. Edeltävän lukukauden opiskelijat osasivat kertoa, ettei ongelma ollut uusi, vaan aikaisemmin koko kerros oli myrkytetty lomien aikana saman ongelman takia. Yliopiston asuntosäätiö ei asiassa ollut kovin avoin ja itselleni jäi olo, että tässä on nyt vähän pyritty lakaisemaan ongelmat maton alle, jonka takia vaadinkin vuokrasopimukseni purkamista. Löysin uuden asunnon Gentissä aikaisemmin vaihto-opiskelleen suomalaisen kautta ja muutin loppuvaihdoksi kolmen belgialaisen opiskelijan jakamaan rivitaloasuntoon. Viihdyin uudessa asunnossa, jossa sain samalla hinnalla rauhaa ja enemmän tilaa ja jo solmitut solun ystävyyssuhteet säilyivät koko vaihdon ajan. Luteista huolimatta koin soluasumisen parhaaksi tavaksi saada uusia ystäviä ja kokemuksia vaihdon aikana.

Soluasunnon huone Ikea stailauksen jälkeen…
…sekä soluasunnon sijainti Gentin pienoismallikartalla.

Opiskelu ja opetus

Koin belgialaisen yliopisto-opetuksen tason korkeaksi ja haastavaksi, mutta en mahdottomaksi. Suoritin vaihdon aikana viisi tutkintooni soveltuvaa kurssia. Itselläni luentoja oli perjantaisin aamusta ilta seitsemään, mutta ma sain järjestettyä vapaiksi luennoista. Melkein jokaisella kurssilla oli vapaaehtoisia luentoja, kurssitöitä, yritysvierailuita, kotitehtäviä ja ryhmätöitä. Kurssit kestivät koko lukukauden eli helmikuusta kesäkuuhun. Käytin paljon aikaa opiskeluun ja usein kokoonnuimme yhdessä luentojen jälkeen vielä iltaisin työstämään ryhmätöitä tai palautettavia kotitehtäviä. Ennen kesä-heinäkuun loppukokeita on tenttiin valmistautumiskuukausi, joka todellakin kannattaa käyttää opiskeluun (jos kursseista haluaa saada hyviä numeroita).  Vaikka opiskelin paljon vaihdossa, koin kaiken oppimani todella arvokkaaksi ja yhdessä kavereiden kanssa myöhään opiskelukin oli hauskaa.

Luentojen lukujärjestys

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Kaupunkina Gent vei täysin sydämeni! Gent on pullollaan viihtyisiä ravintoloita, historiaa, kulttuuria, opiskelijoita, kansainvälisyyttä ja lyhyitä välimatkoja, jotka tunnetusti kuljetaan pyörällä kunnon belgialaisten tapaan. Söin ja join paljon ulkona ja laskujeni mukaan kävin 53 eri paikallisessa ravintolassa tai kahvilassa, joista nautin jokaisesta. Ravintoloiden hintataso on Suomea halvempi ja usein lähdimme iltaisin nauttimaan belgialaiset oluet pitkän päivän päätteeksi. Kaupungin lukuisat kirkot, keskiaikainen linna ja mukulakivet tuovat oman tunnelmansa kaupunkimiljööseen. Kuinka moni on esim. syönyt italialaista pizzaa vanhassa kirkossa tai veneillyt keskiaikaisessa kaupungissa? Kaupunki on pullollaan opiskelijoita ja siten myös sen tuomia tapahtumia ja alennuksia, joista kannattaa ottaa ilo irti! Kävin paljon ystävieni kanssa päiväretkillä ympäri Belgiaa mm. Brysselissä, Antwerpenissä ja Bryggessä. Keskeinen sijainti Euroopassa ulkomaan reissut Italiaan ja Alankomaihin pitkän pääsiäisloman ja lyhyiden juhlapyhien aikaan. Vaihdon aikana todella ehtii opiskelun lisäksi matkustaa, urheilla ja tehdä mistä itse nauttii. Voin todella lämpimästi suositella Gentiä vaihtokohteena ja varmasti palaan vielä itse nauttimaan kaupungin unohtumattomasta tunnelmasta.

Tenttiin lukemista yliopiston salaisessa puutarhassa
Posted on

Vaihtokertomus, University of Iceland, kevät 2019

Oikeustieteellsen tiedekunnan opiskelija

Asuminen ja vaihtoon lähtö

Alkuun voin todeta, että Islanti saattaa olla kallein ja turvallisin mahdollinen vaihtokohde.

Mahdollisesti myös ekologisin ja terveellisin. Saaren ehtii nähdä hyvin yhden lukukauden aikana, eikä koko lukuvuoden kestävä vaihto välttämättä juuri tarjoa lisää tähän. Edessä on jonkin verran patikointia, paljon uimista ja autossa istumista. Rikinkatkuun saa tottua, eikä hintatasoa jaksa kauhistella kovin kauaa. Kissoja on vähän joka paikassa.

Jokainen islantilainen puhuu englantia. Älä turhaan ota stressiä kielitaidosta.

Kalliiksi vaihto varmasti tulee. Islannin hintataso on hieman Norjaa kalliimpi ja Reykjavikin vuokrataso erittäin korkea. Yhteen lukukauteen upposi hieman alle 10 000€. Asumisjärjestelyistä ja omista kulutustottumuksista riippuen vaihdosta voisi mahdollisesti selvitä myös 7000-8000 eurolla. Halpaa Islannissa opiskelu ei missään nimessä ole. Lähde mieluummin kahden laukun kanssa. Se on halvempaa kuin ostaa tavaroita paikan päällä.

Islannissa kaikki on kallista. Erityisesti alkoholi, mutta myös esimerkiksi liha. Ainoat normaalia halvemmat tuotteet olivat: Pringlesit, tonic, Urheilujuomat ja ES.

Asuminen saattaa olla vaihdon järjestelyistä vaikein. On hyvin todennäköistä, että joudut ottamaan asunnon yksityiseltä, sillä yliopisto tarjoaa asunnon vain pienelle osalle opiskelijoista. Asuntoja voi haeskella esimerkiksi Facebook-ryhmissä. Huijauksia valitettavasti esiintyy.

En kuitenkaan suosittele jättämään asunnon etsimistä paikanpäälle. Hostellit ja hotellit eivät ole erityisen halpoja ja asuinnoista on kova kilpailu.

Itse hankin asuntoni housinganywhere.com välityssivuston kautta. Kyseinen sivu kuitenkin perii melko suuren välityspalkkion. Islannin yliopisto tarjoaa ”luotettava vuokralainen” sertifikaatin vaihto-opiskelijoille. Itse ehdin saada asunnon ennen kyseisten ohjeiden saapumista, joten en tiedä onko siitä juurikaan hyötyä.

Vuokrataso on Helsinkiin verrattuna n. 90% korkeampi. Itse maksoin 790€ pienestä soluhuoneesta 101 alueella, joka on Reykjavikin suosituimpia ja kalleimpia alueita. Moni tutuistani myös jakoi huoneita toisten vaihtareiden kanssa.

Muutoin vaihdon käytännönjärjestelyt hoituvat hyvin kivuttomasti. Yhden lukukauden oleskelevan suomalaisen ei tarvitse hankkia henkilötunnusta, vaan yliopiston tiskille rekisteröityminen riittää. Viisumia ei luonnollisestikaan tarvita.

Yliopiston suuntaan ei myöskään tarvitse hoitaa kovin paljoa paperitöitä. Yliopistolle tulee toimittaa ajoissa: opintosuunnitelma, opintosuoritusote, muutama passikuva. Lisäksi Nordplus haluaa opintosuunnitelman myös omalla lomakkeellaan.

Yliopiston sivuilta löytyy kaikkeen selkeät ohjeet:

https://english.hi.is/university/international_exchange_students

https://english.hi.is/node/14516

Paperien toimittamisen DL oli 1.10. ja vahvistus vaihtopaikasta tuli lokakuun lopussa.

Opiskelu

Kurssitarjonta oikeustieteellisen puolella ei ollut kovin laaja. Tarjolla oli ainoastaan viisi 6op kurssia ja yksi 2op kurssi.

Opetus oli hyvin vaihtelevan tasoista ja kurssit suhteellisen työläitä. Erityisesti verkkokokeet olivat paikoin erittäin raskaita ja saattoivat kestää monta päivää. Suulliset kokeet olivat hieman vähemmän kuormittavia, mutta niissä saattoi olla todella tiukka arvostelu. Ryhmäkoot olivat englanninkielisillä kursseilla pieniä (ainakin oikeustieteellisen puolella).

En henkilökohtaisesti voi suositella osaa EU-oikeuden kursseista. Niistä pääsee läpi lähes varmasti, mutta arvostelu on kyseenalainen eikä opetus kovin tasokasta. Osa kokeista ja kurssitöistä arvosteltiin lukematta niitä ollenkaan.

Mm. merilakia opettava Helgi Grétarsson on opettajana erittäin motivoitunut. Voin ilolla suositella hänen kurssejaan, mutta suosittelen varautumaan aika tiukkaan arvosteluun esseiden ja kokeiden osalta.

Lisäksi suosittelen ottamaan osaa Joseph Steinfieldin kursseille, mikäli tähän on tilaisuus. Kurssien läpäiseminen on 100% varmaan ja Steinfield on loistava luennoitsija. Kurssit löytyvät katalogista todennäköisesti kulloisenkin vastuuopettajan nimellä, sillä Steinfield toimii vain (säännöllisesti) vierailevana luennoitsijana.

Oikeustieteellisen puolella lähes kaikki kurssit pitävät sisällään luentoja, ryhmätöitä, esseitä sekä loppukokeen, joka voi olla suullinen koe, kotona tehtävä verkkokoe tai luokassa koneella tai paperilla tehtävä koe.

Muilla kursseilla kurssin sisältö vaihteli paljon kurssista riippuen. Itse opiskelin ainoastaan oikeustieteellisen kursseja, joten en tiedä muista kursseista paljoakaan. Tiettävästi muissa tiedekunnissa oli tarjolla mm. kenttäkursseja. Kurssit kestävät joko koko lukukauden tai puolet lukukaudesta. Poikkeuksena oli aiemmin mainittu 2op kurssi, joka oli ainoa läsnäolo pakollinen ja kesti viisi päivää. Läsnäolopakkoa on muissakin tiedekunnissa kuulemma vain muutamilla kursseista.

Kirjat täytyy hankkia itse. Ne täytyy käytännössä ostaa joko paikan päällä tai tuoda mukanaan Suomesta. Kurssikirjoja ei löydy kuin muutama kappale kirjastosta. Osalla kursseista kirjallisuus oli välttämätöntä lukea ja osalla kurssikirjoja ei lopulta tarvittu ollenkaan (riippumatta siitä oliko kirjat merkitty hankittavaksi vai ei).

Kursseille ilmoittautuminen jatkuu jonkin aikaa opetuksen alkamisen jälkeen ja kursseilta voi vielä tuonkin jälkeen jättäytyä pois. Muutoksia ehtii siis tehdä vielä lukukauden alettuakin.

(Opiskelija)elämä Islannissa

Islannin vaihtoon ei kannata lähteä, mikäli kaipaa vaihdoltaan juhlimista ja bileitä. Alkoholi on kallista, opiskelijaelämä melko vaatimatonta Suomeen verrattuna.

Ainakaan oikeustieteellisen puolella opiskelijajärjestöt eivät ottaneet vaihtareihin mitään kontaktia. Sekä Orator että Elsa viestivät lähinnä Islanniksi, eivätkä organisoi mitään vaihtareille suunnattua toimintaa.

ESN järjestää jonkin verran toimintaa, mutta paikallinen aktiiviporukka on pieni ja toiminta kuolemaan päin. ESN pyrki kuitenkin järjestämään tapahtumia vähintään kerran 1-2 viikossa. Useimmiten näitä pidettiin paikallisissa baareissa.

ESN myös myy jäsenkorttejaan, joilla pitäisi saada alennuksia yhteistyöbaareissa. Kortin ostamista kannattaa kuitenkin harkita kahdesti. Baarit eivät juuri pidä kiinni sopimuksistaan ja hinnat saattavat vaihtua jopa monta kertaa illassa – oli jäsenkorttia tai ei. Smokin Buffiniin ei kannata mennä. Se on edellä mainitusta malliesimerkki.

Mikäli kaipaat isompia opiskelijabileitä kannattaa pitää silmät auki Röskva:n ja Vaka:n vaalibileiden varalta kevätlukukaudella. Kyseessä on kaksi paikallista edustajistoryhmää, joista Vaka on hieman vastaanottavaisempi vaihtareille, mutta molempien tapahtumiin saa vapaasti osallistua.

Mikäli aiot juoda alkoholia muualla kuin baareissa, kannattaa ostokset tehdä jo lentokentällä. Tullin jälkeen monien alkoholijuomien hinta on 3-4 kertainen Suomeen verrattuna. Ruokakaupat eivät myy lainkaan yli 2,2% tuotteita, vaan kaikki alkoholi myydään valtion omistamassa viinakaupassa: vinbudin.is

Matkustelu Islannissa

Islannin vaihdon parasta antia on Islannin luonto.

Auton vuokraaminen on välttämättömyys sillä välimatkat ovat saarella pitkiä ja monet parhaista kohteista sijaitsevat kaukana Reykjavikista.

Saaren nähtävyyksien katsominen edellyttää pitkiä päivästä viikkoon kestäviä retkiä autolla. Kerää siis porukka kasaan ja vuokraa auto tai liity mukaan vaihtariporukkaan joka on lähdössä reissuun.

Kannattaa huomata, että moni paikallinen autonvuokrausfirma edellyttää 1200-3800€ vakuusmaksua luottokortilta. Firefly perii pienempää n. 500€ vakuusmaksua ja Blue car rental sekä Thrifty eivät vaadi vakuutta lainkaan.

Olin vaihdossa kevätlukukauden, mutta saattaisin itse suositella syyslukukautta. Keväällä monet teistä ovat suljettuja Huhti-toukokuulle ja erittäin huonossa kunnossa auettuaan.

Mikäli saavut Islantiin elokuussa sinulla, on hyvä tilaisuus tehdä monia asioita, joita voi olla vaikeampi tehdä keväällä. Esimerkiksi Lunneja voi nähdä Islannissa Huhtikuun lopusta syyskuun alkuun. Paras aika on paikallisten mukaan kesän lopussa, jolloin lunneilla on poikasia.

Kannattaa tehdä matkat saaren keskiosiin ja länsivuonoille kesän lopussa tai syksyn alussa ennen lumen tuloa. Talvella tiet ovat suljettuja eikä keskiosiin pääse ilman erikoisautoa.

Lennoista ja ajomatkoista ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa. Islannissa käytännössä kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla, vulkaanisella energialla ja tuulivoimalla. Vaihdon hiilijalanjälki jää siis suhteellisen pieneksi.

Seuraavaksi muutamia hyviä kohteita:

Islannissa on erittäin vahva kylpylä/uintikulttuuri. Geotermisesti lämmitettyjä uima-altaita on käytännössä jokaisessa kaupungissa. Reykjavikissa uimapaikat ovat pääsääntöisesti ulkoaltaita ja lämmitettyjä. Jos aiot käydä uimassa useammin kuin viidesti osta suoraan kymmenen kerran lippu.

Paremman kuvan kaupungin altaista saa tutustumalla niihin:

https://reykjavik.is/en/all-swimming-pools

Käy ainakin:

  • Reykjadalur – hot river, Oma suosikkini. Kuumien lähteiden lämmittämä vuoristopuro. Vesi on kohdasta riippuen 40-25 asteista. Paikka sijaitsee 45min ajomatkan päässä Reykjavikista ja kaupunkiin pääsee myös bussilla. Parkkipaikalta on n. 3km kävely, josta puolet ylämäkeen. Matkan varrella on paljon vulkaanista toimintaa. Älä lähde tänne sateella. Joki on silloin viileämpi.
  • Vestman saaret: Erittäin kaunis tulivuorisaari muutaman tunnin ajomatkan päässä. Loistava paikka nähdä lunneja. Käy myös katsomassa saaren kallioita ja ”Elephant rock”ia. Ennen varsinaista pesintäaikaa lunneja voi parhaiten nähdä vähän ennen auringonlaskua ja aamuvarhaisella. Älä siis hämmenny jos päivällä et näe ainuttakaan lunnia.
  • Glacier lagoon ja diamond beach: Jäävuoria ja musta hiekkaranta täynnä jäälohkareita. Paikan päällä voi myös nähdä hylkeitä. Lisäksi täältä on hyvä näkymä Saaren isoimmalle jäätikölle. VARO AALTOJA!
  • Kultainen kierros: Yleisin turistikierros. Kierroksen varrella voi nähdä mannerlaattojen erkanemisalueen, Geysireitä ja vesiputouksia. Virallisesti kierrokseen kuuluu kolme kohdetta: Þingvellir (mannerlaattojen erkanemisalueen), Geysir ja Strokkur (Geysir ja kuumia lähteitä) sekä Gullfoss (vesiputous). Lisäksi kannattaa pysähtyä Kerið (kraaterijärvi) sekä Faxafoss (vesiputous).
  • Valasretki: Monet suosittelevat käymään valassafarilla pohjoisessa, mutta myös Reykjavikista järjestetyillä retkillä voi helposti nähdä valaita. Hinnoissa ei ole juuri eroja firmojen välillä ainakaan Reykjavikissa. Special tours tarjoaa tällä hetkellä parhaan tarjouksen. Firma antaa -10% opiskelija-alennuksen ja 500 isk (muutama euro) hintaan voi ostaa samalla lipun valasmuseoon, jossa on aidon kokoisia malleja eri valaslajeista. Hinta n. 80-90€

Muita kohteita

  • Perlan: Luonnontieteellinen näyttely. Löytyy mm. jäätunneli. Myös yläkerran näköalatasanne ja ravintola ovat käymisen arvoisia.
  • Hallgrímskirkja ja sen torni
  • Vik ja sen ympäristö. Paljon erilaisia nähtävyyksiä.
  • Länsivuonot: Paljon kohteita. Retki mahdollinen ainoastaan keväällä lumien sulamisen jälkeen ja kesällä sekä syksyllä ennen teiden sulkemista
  • Esja: Vuori Reykjavikin lähellä. Suosittu patikointikohde.
  • Kuumia lähteitä ympäri saarta. Osa uimakelpoisia – osa ei. Katso linkki jutun lopussa.
  • Mývatn Nature Baths – kylpylä pohjoisessa
  • Secret lagoon: Kuumien lähteiden ympärille rakennettu uima-allas. Tämän voi yhdistää kultaiseen kierrokseen.
  • Snæfellsnes, Niemimaa, jonka alueella on paljon nähtyvyyksiä. Älä kierrä kokonaan, jos et ole jatkamassa pohjoiseen. Puolet pohjoispuolen teistä on sorateitä, eikä niiden varrella ole mitään nähtävää. Takaisin voi kääntyä Kirkjufell vuoren jälkeen.
  • Vatnshellir Cave: (Näitä löytyy myös muualta)

Kalliimpia kohteita:

  • Blue lagoon 85€
  • Jäätikköretki: Monia mahdollisuuksia. Käy talvella. Keväällä/kesällä sulaminen tekee jäätiköistä valkoisempia ja tuo tuhkan esiin. Talvella näkyvä sininen jäätikkö on kauniimpi. Hinnat 80-200€
  • Silfra: Snorklausta kuivapuvussa Þingvellirin alueella kallion halkeamissa. Näkyvyys on erinomainen ja vesi kylmää. Hinta 100-200€ riippuen firmasta
  • Thrihnukagigur: Laskeudu sammuneeseen tulivuoreen. Kokemus on erittäin hieno ja värit kraatterin sisällä kauniita. Hinta n. 300-350€
  • Ratsastus: En kokeillut, mutta moni oli kiinnostunut mahdollisuudesta ratsastaa Islanninhevosella.

Kaikkien kohteiden luettelointi ei ole mahdollista. Kannattaa hyödyntää googlea ja opaskirjoja. Kivoja paikkoja löytyy vielä paljon lisää.

Huomaa että hinnat on laskettu oman vaihtoni aikaisella kurssilla: 1€ = n. 135 ISK. Rahayksikkö ei ole kovin vakaa. Vaihda/nosta rahaa vasta paikan päällä.

Muita neuvoja:

Lataa ainakin nämä sovellukset:

  • Strætó: Bussilippusovellus. Busseissa voi ostaa lippuja myös käteisellä, mutta vaihtorahaa kuskit eivät anna. Paikallisbusseihin voi ostaa myös opiskelijahintaisen kausilipun, mutta siihen liittyy hiukan bryrokratiaa.
  • AppyHour: Sovellus listaa kaikki kaupungit baarit ja näiden Happy Hour tarjoukset hintoineen. Sovellus on suhteellisen hyödyllinen, sillä baarien hintataso on korkea ja olut voi usein maksaa (tarjousten ulkopuolella) 8-15€ per tuoppi.
  • EUR x ISK: Islannin kruunun ja euron muuntosuhteeseen ei ainakaan tällä hetkellä ole järkevää tai helposti muistettavaa sääntöä, joten sovellus on erittäin hyödyllinen.
  • Auror: Paras tarjolla oleva sovellus revontulien metsästykseen. Selkeästi näkyviä revontulia ei ole kovin usein, etkä halua missata harvoja tilaisuuksiasi.

Hyödyllisiä sivuja:

  • https://hotpoticeland.com/ Sivuston avulla on helppo löytää uimapaikkoja. Kartta näyttää kuumat lähteet ja uima-altaat sekä huoltoasemat.

Ota mukaan:

  • Ulkoiluvaattee
  • Maastokengät, maiharit tms. (jätä tennarit ja muut vastaavat kotiin Islannissa patikoidessa kaipaa hyviä kenkiä jo ihan oman turvallisuuden vuoksi).
  • Uimapuku (Jos et aio uida en tiedä mihin oikein käytät aikasi)
  • Elektroniikka (Kallis maa. Enough said)
  • Hyvä reppu. Auttaa kivasti patikoidessa
  • Taskulamppu/otsalamppu. Pimeä tulee aikaisin ja näitä tarvittiin aika usein
  • Kurssikirjat. Jos laukussa on tilaa, niin nämä on halvempaa tuoda Suomesta. Huom! Kurssien kirjalistat eivät kuitenkaan aina ole ajan tasalla ennen lukukauden alkua.
  • Luottokortti. Jos aiot vuokrata auton tämä on pakollinen.

Pidä hauskaa. Matkustele. Älä tipu Geysiriin.

 

Posted on

Vaihtokertomus, Rheinische Friedrich-Wilhelms Universität Bonn, syksy 2018

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelija

Tein päätöksen lähteä vaihtoon vasta toisena opiskeluvuotena parantaakseni kielitaitoani. Olin opiskellut saksaa jo ala-asteelta saakka, muttei se ollut haluamallani tasolla. Kovista kielivaatimuksista huolimatta päätin lähteä tekemään vaihto-opintoni täysin saksaksi. Hyväksytyn vaihtopäätöksen jälkeen kävinkin kielikeskuksella kielikokeessa, jonka myös läpäisin ja vaihtoon lähtö alkoi näyttää sinetöidyltä.

Saksassa lukukaudet menevät hieman eri tavalla kuin Suomessa. Syyslukukausi kestää lokakuun alusta maaliskuun alkuun ja kesälukukausi huhtikuusta elokuun alkuun. Vaihtoyliopiston koordinaattorit olivat avuliaita ja pitivät säännöllisesti yhteyttä tuleviin vaihto-oppilaisiin, jotta alkuhässäkkä kävisi mahdollisimman mutkattomasti. Pian olikin lokakuu ja olin matkalla Bonniin.

Asuminen

Asuntotilanne Bonnissa on hyvin vaikea ja monet opiskelijat joutuivatkin viettämään sohvilla ja hostelleissa ensimmäisiä öitä. Itsekään en löytänyt asuntoa ennen saapumistani, mutta olin onnekas ja saksalaisen ystäväni isä suostui vuokraamaan tyhjillään olevan asuntonsa minulle vaihtoni ajaksi. Paikalliset vaihtokoordinaattorit auttavat parhaansa mukaan ihmisiä löytämään asunnon, mutta etsiminen kannattaa aloittaa heti vastaanottavan yliopiston vahvistuksen jälkeen. Suurin osa vaihtokavereistani asui Studentenwohnheimissa eli soluissa, joita yliopiston alueella on paljon. Soluihin oli mahdollista laittaa hakemus heti vaihdon varmistuttua joskin vain murto-osa vaihto-opiskelijoista pääsi asumaan sellaiseen. Vuokrahinnat olivat hieman alhaisemmat kuin Suomessa.

Byrokratia

Jos Suomi tuntuu byrokraattiselta maalta, on Saksa siitä vielä kuuluisampi. Ensimmäisellä viikolla jouduimme tehdä ilmoittautumisen yliopistoon ja tiedekuntaan (erikseen) sekä kaupungin asukkaiksi. Kaikki nämä piti tehdä käymällä virastossa henkilöllisyystodistuksen kanssa. Sama rumba täytyi toistaa uudelleen vaihdon lopulla päästäkseen pois kirjoilta, joko postitse tai paikan päällä käymällä.  Sähköisiä palveluita ei tuntunut olevan muita kuin yliopiston Moodle. Lankapuhelimet ja faksi olivat edelleen käytössä ja ajoittain tuntui kuin olisi matkannut kehityksessä parikymmentä vuotta taaksepäin.

Opiskelu

Saksa opetuskielenä osoittautui aluksi hyvin vaikeaksi, mutta lähti parin viikon jälkeen luonnistumaan. Kursseja oli monenlaisia vaihdellen tyypillisestä luentokurssista erilaisiin seminaari- ja ryhmätyökursseihin. Kohteen kielivaatimukset osoittautuivat itsellenikin suureksi haasteeksi ja jouduin muuttamaan opintosuunnitelmaani lähes täysin. Helpotuksia opintoihin vaihto-oppilaat eivät kursseilla tiettävästi juurikaan saaneet. Sain kuitenkin ottaa yhteen kokeeseen sanakirjan mukaan, muuten kaikilla vaihto-oppilailla oli kursseilla samat vaatimukset kuin paikallisilla oppilailla. Luennot itsessään olivat varsin mielenkiintoisia ja luennoitsijat painottivat interaktiivisuutta kursseilla. Läsnäolopakkoa luennoilla ei ollut. Lukukauden lopuksi on n. viisi viikkoa kestävä koeaika, jolloin tentit pidetään eikä luentoja ole. Yliopistolla on iso kirjasto aivan Rein-joen varrella, jota opiskelijat käyttävät lukemiseen. Tätäkin varten tosin täytyy hankkia kirjastokortti, että edes pääsee sisään lukusaliin.

Vapaa-aika

Bonn on sympaattinen n. 300 tuhannen ihmisen opiskelijakaupunki varustettuna hyvillä joukkoyhteyksillä. Köln, Saksan 4. suurin kaupunki oli 25 minuutin junamatkan päässä, jossa kävimme kavereiden kanssa usein. Yliopiston erasmus-lukuvuosimaksun yhteydessä saimme koko lukukaudeksi osavaltion alueen kattavan julkisen liikenteen lipun, jolla pääsi käymään kätevästi myös muissa ympäröivissä kaupungeissa. Vaihdon aikana tosin totesin ettei saksalainen täsmällisyys päde ainakaan julkisessa liikenteessä vaan aikataulut olivat hieman sinnepäin ja liikenteessä oli häiriöitä koko ajan. HSL:n täsmällisyyteen tottuneena tämä söi ajoittain hermoja.

Bonnissa oli varsin rikas opiskelijaelämä ja ihmiset kokoontuivat pitkin viikkoa iltaisin paikallisiin baareihin seurustelemaan ja pelaamaan biljardia tai pöytäfutista. Opiskelija-asuntoloissa järjestetään myös paljon teemabileitä. Viereinen suurkaupunki Köln tarjoaa monipuolisesti tekemistä, jossa tuli käytyä lähes joka viikonloppu. Paikalliseen opiskelija- ja baarikulttuuriin on helppo tykästyä halpojen olut- ja viinihintojen myötä. Lukukauden loppu kulminoitui Vappuun verrrattavaan Karneval-nimiseen juhlaan maaliskuun alussa, jolloin kadut ovat täynnä naamiaisasuihin pukeutuneita ihmisiä.

Bonnista löytyy myös paljon luontoa joissa voi nauttia ulkoilmasta ja harrastaa liikuntaa. Puistoalueita on varsin paljon keskustan ympäriltä ja ihmiset käyvät paljon lenkillä Rein-joen varrella. Yliopisto tarjoaa myös kuntosalipalveluita opiskelijahinnoin.

Hyvä tietää

Saksassa hintataso ruoan ja asumisen suhteen on hieman alempi kuin Suomessa, jonka erityisesti huomaa kauppalaskuista. Kortilla maksaminen ei ole suosittua, vaan käteistä rahaa on hyvä pitää aina mukana. Isoissa ruokakaupoissa tosin yleensä löytyy pääte maksamiseen.

Kulttuurierot saksalaisten sekä suomalaisten välillä eivät ole kovinkaan suuria ja koin itse kotoutuvani melko nopeasti. Saksalaiset ottavat mielellään mukaan keskusteluun vaikka ei puhuisikaan natiivitasolla saksaa ja sitä kannattaa hyödyntää. Länsi-Saksassa kieli on vielä melko ”puhdasta” ilman vahvaa murretta. Suosittelen lämpimästi saksaksi opiskelua, jos haluaa parantaa omaa kielitasoaan.