Vaihtokertomus, Corvinus University of Budapest, kevät 2023

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Saapuminen ja ensimmäiset viikot

Olin kevätlukukauden 2023 vaihdossa Unkarin pääkaupungissa Budapestissa. Lähtövalmistelut sujuivat helposti, sillä muutto Euroopan unionin sisällä ei vaadi paljon byrokratiaa. Suomen puolella tein väliaikaisen muuttoilmoituksen, hakemukset Kelalle ja hankin pidennetyn matkavakuutuksen sekä jälleenvuokrasin asuntoni vaihdon ajaksi. Vaihtokohteeseen tein hakemuksen lokakuussa, mihin tarvittiin kielitodistus Kielikeskukselta. Lisäksi tein joulukuussa kurssivalinnat valmiiksi. Kurssivalinnat kannattaa tehdä heti ilmoittautumisen alkaessa, sillä osa kursseista menee hetkessä täyteen. Sain onneksi yhtä kurssia lukuun ottamatta kaikki haluamani kurssit.

Saavuin vaihtokohteeseen helmikuussa viikkoa ennen luentojen alkamista. Ensimmäinen viikko Budapestissa meni lähinnä kaupunkiin ja muihin vaihto-opiskelijoihin tutustuessa. Kävin myös yliopistolla ilmoittautumassa läsnäolevaksi, sillä vaihto-opiskelijoiden täytyi tehdä se paikan päällä. Samalla opiskelijoille annetaan väliaikainen paperinen opiskelijakortti, jonka avulla saa esimerkiksi alennuksen julkiseen liikenteeseen. Kortti oli voimassa kerrallaan vain 60 päivän ajan, joten jouduin käymään yliopistolla uusimassa sen kahdesti vaihdon aikana.

Omassa yliopistossani orientaation järjesti Erasmus Student Network (ESN) -järjestö. Orientaation alusta tiedotettiin kuitenkin sen verran myöhään, että olin ehtinyt ostaa lennon orientaation jälkeiselle viikolle. Tämä ei onneksi haitannut, sillä myös monet muut vaihto-opiskelijat olivat ajoittaneet saapumisen samoille päiville ja kaupunkikierroksia ja muita orientaatioviikon tapahtumia järjestettiin myös tuloviikollani.

Arki Budapestissa

Budapestissa on vaihto-opiskelijoiden kannalta hyvä asuntotilanne, toisin kuin monissa muissa Euroopan suurkaupungeissa. Suurin osa vaihto-opiskelijoista vuokraa huoneen jaetusta asunnosta yksityisiltä markkinoilta. Asuntoa hakiessa kannattaa olla varovainen, sillä vaihto-opiskelijoihin kohdistuu huijauksia. Osa vaihto-opiskelijoista etsii tästä syystä asunnon vasta saavuttuaan Budapestiin. Kaikilla tuntemillani opiskelijoilla asunnon hankkiminen onnistui kuitenkin ongelmitta.

Sain itse hankittua asuntoni paikallisen tutun kautta, joten vältyin suuremmalta stressiltä tai huijauksilta. Eläkeikäiset vuokranantajani eivät puhuneet ollenkaan englantia, joten asuntoon liittyvä kommunikaatio käytiin vuokranantajien lastenlasten välityksellä. Asuntoni oli yksiö ja maksoin siitä kuukaudessa 500 euroa, mihin sisältyi kaikki maksut. Huone jaetusta asunnosta maksaa noin 350–450 euroa kuussa. Vuokranantajani haluisi vuokratakuun ja ensimmäisen kuun vuokran käteisellä ja loput kuukaudet maksoin tilisiirrolla.

Asuntoni sijaitsi alueella 8 lähellä vihreää metrolinjaa sekä 4/6-linjan raitiovaunua. Olin ennen vaihtoa lukenut, että asunto kannattaa hankkia 4/6-linjan läheltä, sillä se kulkee läpi yön. Kohdeyliopisto varoitteli alueen olevan turvaton, mutta koin itse alueen turvalliseksi ja monien paikallisten mukaan alue kärsii edelleen huonosta maineesta, vaikka se on “keskiluokkaistunut” huomattavasti viime vuosina. Olin tyytyväinen asuntoni sijaintiin, sillä pääsin yliopistolle metrolla noin kymmenessä minuutissa ja toisaalta ravintolat ja yöelämä olivat kävelymatkan tai lyhyen raitiovaunumatkan päässä. Suurin osa vaihto-opiskelijoista asuu alueilla 5, 6, 7 ja 8 sekä monet oman yliopistoni vaihto-opiskelijat alueella 9 yliopiston lähellä.

Julkinen liikenne on Budapestissa todella hyvä. Suomeen verrattuna matkaliput ovat myös huomattavan edullisia, sillä maksoin opiskelijahintaisesta 100 päivän matkalipusta noin 28 euroa. Kuukauden opiskelijahintainen matkalippu maksaa noin yhdeksän euroa. Yksittäinen matkalippu puolestaan maksaa noin 95 senttiä. Liput saa helposti ostettua Budapest Go -sovelluksessa. Opiskelijahintaista lippua varten tarvitsee opiskelijanumeron, joka saadaan yliopistolta saadusta väliaikaisesta opiskelijakortista. Julkisessa liikenteessä ja erityisesti metrossa liikkuu paljon tarkastajia, joten lippu ja opiskelijakortti kannattaa pitää aina mukana.

Yleisesti ottaen Budapestin hintataso on Suomea alhaisempi ja esimerkiksi julkinen liikenne, sisäänpääsymaksut museoihin ja nähtävyyksiin, konsertit ja alkoholi ovat halvempia kuin Suomessa. Unkarissa on kuitenkin viime vuoden ajan ollut Euroopan korkein inflaatio, mikä näkyy etenkin ruuan hinnoissa.

Paikallinen ESN-järjestö järjesti koko kevään vaihto-opiskelijoille suunnattuja tapahtumia ja Budapestissa on myös kaksi yritystä, jotka järjestävät vaihto-opiskelijoille suunnattuja tapahtumia ja etenkin bileitä. Suosin itse kuitenkin ESN-järjestöä, sillä se toimii paikallisten opiskelijoiden vapaaehtoisvoimilla eikä pyri tuottamaan voittoa. Yksi lempitapahtumistani oli paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen kanssa järjestetty löytökoirien ulkoilutus. Kaiken kaikkiaan vaihto-opiskelijoille on erittäin paljon tekemistä Budapestissa ja esimerkiksi joka maanantaina järjestyt Erasmus-bileet Morrison’s 2 -baarissa kannattaa käydä kurkkaamassa.

Vaihdon aikana kannattaa vierailla pääkaupungin lisäksi myös muualla Unkarissa. Kävin itse ESN- järjestön järjestämällä retkellä Egerissa ja tein kavereiden kanssa ja perheeni vieraillessa päivämatkoja Budapestin lähellä oleviin kaupunkeihin Szentendreen, Esztergomiin ja Visegrádiin sekä Balaton-järvelle.

Suosittelen Budapestia ehdottomasti vaihtokohteena. Koin kaupungin hyvin turvallisena koko vaihdon ajan, ja kaupungista löytyi nähtävää ja tekemistä helposti koko keväälle. Budapestissa on myös paljon vaihto-opiskelijoita kaupungin eri yliopistoissa ja koin ystävyyssuhteiden solmimisen helppona, kun vaan oli itse aktiivinen tutustumaan muihin. Huomasin kuitenkin, että monet ystävyyssuhteet ja kaveriporukat muodostuvat vaihdon alkupuolella, joten suosittelen osallistumaan niin moneen orientaatioviikon ja ensimmäisten viikkojen tapahtumiin kuin vain itse jaksaa. Vaihdon alun jälkeen kävin vähemmän järjestetyissä tapahtumissa ja vietimme kavereiden kanssa enemmän aikaa keskenämme.

Opiskelu

Vaihtoyliopistoni oli Corvinus-yliopisto, jossa on 9600 opiskelijaa. Myös vaihto-opiskelijoita oli paljon. Opiskelen Suomessa politiikan tutkimusta ja kurssivalintoja tehdessäni huomasin, että oman alani kursseja oli suhteellisen vähän tarjolla. Myöhemmin sain tietää, että suurin osa politiikan tutkimuksen kursseista pidetään unkariksi ja niitä on laajemmin tarjolla englanniksi vasta ensi lukuvuodesta lähtien. Valitsemani kurssit olivat politiikan tutkimuksen, poliittisen historian ja poliittisen taloustieteen kursseja. Pidin etenkin Unkarin poliittista järjestelmää ja historiaa käsittelevistä kursseista, sillä pääsin niiden kautta perehtymään paremmin paikalliseen kontekstiin.

Corvinus-yliopiston päärakennus

Kävin kaikki vaihdon kurssit englanniksi ja kohteen kielivaatimuksena oli B2-kielitaso. Onnistuin valitsemaan kurssit niin, että opetusta oli vain tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Nautin siten pitkistä viikonlopuista koko kevään. Kuuden opintopisteen kursseihin kuului kaksi puolentoistatunnin luentoa viikossa, jotka pidettiin aina peräkkäin. Kolmen opintopisteen kursseihin kuului vastaavasti yksi puolentoistatunnin luento viikossa. Kaikilla kursseilla oli kurssin lopussa lopputentti. Omista tenteistäni yksi oli suullinen tentti ja loput kynällä paperille kirjoitettuja esseemuotoisia tenttejä.

Yleisesti ottaen kurssien vaatimustaso oli Suomea helpompi, mutta vaatimustaso vaihteli huomattavasti kurssien välillä. Suurimpaan osaan kursseista kuului luento-opetuksen lisäksi seminaari, jossa keskusteltiin ja tehtiin ryhmätöitä. Kurssien työmäärä vaihteli kurssien välillä, sillä esimerkiksi yhteen kursseistani sisältyi esitelmä, tentti ja kymmenen sivun essee, kun taas toiselle kurssille riitti tentin lisäksi viikoittaiset lyhyet viikkotehtävät. Opetuskulttuuri oli melko samanlaista kuin Suomessa ja esimerkiksi useammalla kurssilla luennoitsijat pyysivät opiskelijoita kutsumaan itseään etunimellä.

Kevätlukukausi Corvinus-yliopistossa alkoi helmikuun puolivälissä ja tenttijakso loppui kesäkuun loppupuolella. Kevätlukukaudella on pääsiäisen aikoihin viikon loma ja lisäksi yliopisto oli suljettu yksittäisten juhlapäivien takia useamman kerran kevään aikana. Toisin kuin Suomessa samat kurssit jatkuivat koko kevätlukukauden ajan, eikä lukukautta jaeta osiin. Luennot kestivät helmikuun puolivälistä toukokuun loppuun ja tentit pidettiin pääasiassa kesäkuussa. Ennen Suomeen paluuta jäin vielä viimeisten tenttien jälkeen lomailemaan Budapestiin ja viettämään aikaa vaihdon aikana saamieni ystävien kanssa.

Vaihtokertomus, University of Namibia, kevät 2023

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Olin vaihdossa Namibian yliopistossa (UNAM) keväällä 2023. Lähdin Suomesta helmikuun lopussa ja palasin takaisin heinäkuun alussa. Namibia oli ykköskohteeni, sillä halusin kokea jotain uutta ja erilaista. En ole koskaan aiemmin ollut Afrikassa, enkä ennen vaihtoa tiennyt yhtään mitä odottaa. Hyvin pian kävi kuitenkin ilmi, että tein täysin oikean valinnan.

Lähtövalmistelut ja alkubyrokratia

Hakuprosessi UNAM:iin tuntui kestävän ikuisuuden. Sain tietää jo joulukuussa 2021, että HY oli valinnut minut vaihtoon Namibiaan. Lähetin hakemuksen UNAM:iin syyskuussa 2022, mutta hyväksymispäätös tuli vasta tammikuussa 2023 eli vain kuukausi ennen vaihdon alkua. Tämä tietenkin hankaloitti viisumiprosessia, sillä hyväksymispäätös on edellytys opiskeluviisumin myöntämiselle.

Viisumiprosessi oli niin ikään pitkä ja vaivalloinen. Opiskeluviisumia varten tarvitaan valtava määrä asiakirjoja: täytetty viisumihakemuslomake, oikeaksi todistettu kopio passista, motivaatiokirje, kohdeyliopiston hyväksymispäätös, rikosrekisteriote, matkavakuutus, kopio lentolipusta, kaksi passikuvaa, terveystodistus, keuhkokuvaus sekä deed of surety. Valitettavasti YTHS:n kautta ei saa enää terveystodistusta, joten on mentävä yksityiselle. Suosittelen silti varaaman ajan YTHS:ltä hyvissä ajoin rokotuksia varten, sillä osa rokotuksista vaatii useamman annoksen. Itse heräsin asiaan liian myöhään.

Namibialla on suurlähetystö Helsingissä, jota kautta viisumia haetaan. Prosessi eteni sujuvasti Suomen päässä, ja ehdinkin saada suurlähetystöltä study entry visan ennen lähtöäni. Varsinaisen opiskeluviisumin myöntämisessä meni kuitenkin aikansa. Vaikka olin toimittanut kaikki tarvittavat asiakirjat suurlähetystöön Helsingissä, niin asiakirjat lähetettiin jostain kumman syystä ulkoministeriöön, josta minun täytyi käydä ne noutamassa takaisin. Tämän jälkeen paikallinen vaihtokoordinaattori toimitti samat asiakirjat sisäministeriöön. Useiden kyselyiden jälkeen päätimme mennä yhdessä toisen HY:n vaihtarin kanssa sisäministeriöön selvittelemään asiaa. Pienen painostuksen jälkeen viisumi myönnettiinkin jo seuraavalla viikolla. Suosittelen siis seuraavillekin vaihtareille menemään henkilökohtaisesti sisäministeriöön, sillä paikallisen vaihtokoordinaattorin avustuksella asia ei tuntunut etenevän ollenkaan. Opiskeluviisumin saaminen on tärkeää, jos haluaa matkustella Namibian ulkopuolella. Study entry visa on nimittäin vain kertakäyttöinen.

Saapuminen vaihtokohteeseen

Saavuimme Windhoekiin toisen HY:n vaihtarin kanssa helmikuun lopussa. Olimme viimeiset vaihtarit paikalla, sillä muut olivat saapuneet jo helmikuun alussa. Luennot olivat alkaneet 15. helmikuuta, joten myöhästyimme myös lukukauden alusta. UNAM:in ja HY:n välillä oli ilmeisesti ollut väärinymmärrys johtuen opintosuunnitelmien vaihtumisesta, sillä uuden opetussuunnitelman kurssit alkoivat vasta maaliskuussa. Vaihtarit valitsivat kuitenkin kurssinsa edelleen vanhasta opetussuunnitelmasta. Suosittelen seuraavia vaihtareita ottamaan etukäteen selvää asiasta.

Muutoin saapuminen Windhoekiin sujui onnistuneesti. Paikallinen vaihtokoordinaattori oli järjestänyt meille kuljetuksen lentokentältä kampukselle. Saavuimme lauantaina, joten henkilökuntaa ei ollut paikalla. Meitä oli kuitenkin vastassa toinen opiskelija, joka luovutti avaimet asuntolaan ym. Myöskin kursseille rekisteröityminen sujui suhteellisen nopeasti. Oma vaikutuksensa oli toki sillä, että suurin osa muista opiskelijoista oli rekisteröitynyt kursseille viikkoja aikaisemmin.

Ensimmäiset viikot vaihdossa vierähtivät todella nopeasti. Yllätyin siitä, kuinka positiivisesti paikalliset opiskelijat ottivat meidät vaihtarit vastaan. Erityisesti vaihdon alkuvaiheessa en pystynyt olemaan hetkeäkään rauhassa ilman, että joku lähestyi ja alkoi juttelemaan. Paikalliset opiskelijat olivat todella ystävällisiä, mukavia ja avuliaita.

Asuminen

HY:n opiskelijoiden vaihtoon sisältyy maksuton asuminen opiskelija-asuntolassa. Pääkampuksella on kolme asuntolaa: Old Hostel, New Hostel ja Emona. Meidät sijoitettiin Old Hosteliin, joka on sijainniltaan ehdottomasti paras. Vaihtarit saavat omat huoneet, mutta suihkut ja vessat ovat yhteiset. Miehillä ja naisilla on omat “blokkinsa”.

Asuntolalla on omat puutteensa. Miesten puolella vain yhdestä suihkusta tuli lämmintä vettä. Toukokuusta alkaen Windhoekin yöt ovat kylmiä, eikä asuntolassa ole lämmitystä. Toinen selvä puute on se, ettei huoneissa ole jääkaappia, eikä asuntolassa ole edes yhteistä keittiötä. Keittolevy on siis aivan välttämätön hankinta, jos aikoo laittaa ruokaa kampuksella. Selvisin itse vaihdosta ilman omaa jääkaappia, sillä säilytin kylmätuotteita kavereiden jääkaapeissa. Suosittelen kuitenkin vahvasti oman jääkaapin hankkimista, jos haluaa helpottaa elämäänsä. Puutteistaan huolimatta Old Hostel on oikein mukava paikka asua, sillä paikalliset opiskelijat tulevat paremmin tutuiksi.

Asumiseen sisältyy päivittäinen aamiainen kampuksen ruokalassa. Aamiainen koostuu neljästä leivästä, makkarasta sekä puurosta tai maissihiutaleista. Juomaksi voi valita joko mehun tai kahvin. Kahvi on kuitenkin pahanmakuista, joten päädyin ostamaan kaupasta omat tarvikkeeni. Vahva suositus Milolle. Ruokalassa on myös kioski, josta voi ostaa mm. juomia, sämpylöitä tai lounaslautasen. Illallinen täytyy kokata itse.

Vaihto-opiskelijoita oli yhteensä vain kahdeksan; kolme Suomesta ja viisi Saksasta. Yksi vaihtareista lähti opiskelemaan toiselle kampukselle, joten pääkampukselle meitä jäi vain seitsemän. Meidän lisäksemme myös Yhdysvalloista oli yhdeksän vaihtaria, mutta he elivät omissa oloissaan Emonassa. Törmäsin osaan heistä ensimmäistä kertaa yökerhossa kolme päivää ennen heidän lähtöään.

Kuvassa ruokala

Opiskelu

Itse opiskelen oikeustiedettä, ja valitsinkin kaikki kurssini oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Jos voisin tehdä jotain toisin, olisin valinnut myös jonkin historia-aiheisen kurssin sekä kielikurssin. En suosittele kuitenkaan opiskelemaan afrikaansia, sillä se on jäänne Etelä-Afrikan apartheid-hallinnosta. Sen sijaan opiskelisin oshiwamboa, joka on maan puhutuin alkuperäiskieli.

HY:n opiskelijoiden täytyi valita viisi kurssia, joka on mielestäni turhan paljon. Kurssien vaatimustaso vaihteli valtavasti ja osa kursseista oli erittäin työläitä. Esimerkiksi ihmisoikeuksia käsittelevällä kurssilla oli virallisesti vain yksi luento viikossa, mutta kurssin opettaja päätti järjestää joka viikko ylimääräisiä online-luentoja, myös viikonloppuisin. Kaiken kaikkiaan opinnot vaativat huomattavasti enemmän aikaa kuin kotimaassa, mikä tuli pienenä yllätyksenä itselleni. Toisaalta oikeustieteellisen tiedekunnan kurssit ovat varmasti keskimääräistä työläämpiä, sillä osalla vaihtareista tuntui olevan huomattavasti helpompaa. Haastetta lisäsi myös se, että Namibian ja Suomen oikeusjärjestelmät eroavat merkittävästi toisistaan. En kuitenkaan halua pelästyttää tulevia vaihtareita, sillä työmäärästä huolimatta pääsin kaikista kursseista läpi ja aikaa jäi myös muuhun kuin opiskeluun.

Myös kurssien laadussa oli merkittäviä eroja riippuen opettajasta. Rikosoikeuden luennot olivat parhaimpia luentoja, joille olen koskaan osallistunut. Sen sijaan toisella kurssilla opettajana oli eläkkeeltä palannut professori, jonka luennoilla oli vaikeuksia pysyä hereillä. Kannattaa myös varautua siihen, että luento perutaan vain minuutteja ennen luennon alkamista. Lisäksi yhdellä kurssilla opettaja tuli säännöllisesti vähintään puoli tuntia myöhässä luennoille.

Kurssit kestävät koko lukukauden, jonka päätteeksi on lopputentit. Tentit eivät kuitenkaan olleet niin haastavia mitä alkuun pelkäsin, sillä useimmat opettajat kertoivat ennakkoon suppeamman koealueen.

Turvallisuus

Tunsin oloni Windhoekissa alusta asti turvalliseksi. Windhoekissa on vain muutama alue, mm. Katutura, jonne en menisi ilman paikallista kaveria. Näille alueille on kuitenkin mahdotonta eksyä, ellei sinne halua varta vasten mennä. Päiväsaikaan voi varsin huoletta kulkea yksin taksilla taikka kävellä yksin keskustassa. Liikkuessa tulee toki vastaan jonkin verran kerjäläisiä, mutta heistä ei pääsääntöisesti ole harmia. Pimeän aikaan en liikkuisi yksin kaupungilla taikka ottaisi tavallista taksia. Pimeällä suosittelen tilaaman kyydin inDrive-sovelluksesta, joka toimii samalla tavalla kuin Uber.

Muuta

Namibia on yksi kehittyneimmistä Afrikan valtioista, ja ajoittain on jopa vaikeaa ajatella olevansa Afrikassa. Windhoekissa on erittäin puhdasta ja keskustassa on paljon moderneja sekä korkeita rakennuksia. Toisaalta Namibiassa tuloerot ovat valtavat, jonka kyllä huomaa helposti liikkuessa eri alueilla.

Oma suosikkipaikkani Windhoekissa on ehdottomasti Single Quartersin kapana market. Yleisesti ottaen liha on aivan tajuttoman hyvää Namibiassa, mutta erityisesti kapanaa tulee ikävä. Windhoekin yöelämä ei ole kummoista, mutta suosittelen käymään parilla Vinylsissä.

Windhoek voi olla kaupunkina hieman tylsä, mutta Namibia on todella kaunis, upea ja monimuotoinen maa. Suosittelen matkustelemaan niin paljon kuin mahdollista. Maisemat vaihtuvat hetkessä. Etelässä on maailman toiseksi suurin kanjoni, lännessä on maailman vanhin aavikko, rannikolla dyynit ja Atlantin valtameri kohtaavat, pohjoisessa on vehreää jne. Kannattaa pakata makuupussi mukaan ja yöpyä leirintäalueilla. Auton vuokraaminen on isommalla porukalla edullista ja käytännössä välttämätöntä, sillä etäisyydet eri kohteiden välillä ovat pitkiä. Swakopmundiin pääsee kuitenkin edullisesti bussilla tai tarvittaessa myös jaetulla kyydillä huoltoasemalta.

 

Kapana market, Single Quarters, Katutura

Lopuksi

Vaihtokohteena Namibia on täydellinen sellaiselle henkilölle, joka haluaa nähdä maailmaa ja toisenlaista kulttuuria. Vaihto Namibiassa edellyttää avointa mieltä sekä joustavuutta. Mikään ei tapahdu sormia napsauttamalla. On pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että ilmoitetuista aikatauluista ollaan myöhässä.

Joka tapauksessa Namibia on aivan uskomattoman kaunis maa täynnä uskomattoman kivoja ihmisiä. Olen todella onnellinen, että päätin lähteä vaihtoon Namibiaan. Jos haluat kokea jotain ainutlaatuista, hae vaihtoon Namibiaan!

Namibia tarjoaa uskomattomia maisemia.  Kuvissa Dune 45 ja Quiver Tree Forest

Vaihtokertomus, Charles University, kevät 2023

Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Vaihtoni Prahaan Kaarlen yliopistoon alkoi helmikuun alkupuolella keväällä 2023. Lensin Helsingistä Prahaan torstaina, josta olin varannut ensimmäiseksi yöksi hotellin itselleni. Tämän jälkeen seuraavana päivänä perjantaina oli edessä muutto uuteen kotiini. Olin hakenut suoraan Kaarlen yliopiston kautta asuntoa asuntolasta. Kyseessä oli pieni, jaettu huone. Päädyin asumaan tässä asunnossa koko vaihtoni ajan. Kolej Hostivar (asuntolan nimi) sijaitsi noin 10 kilometriä Prahan keskustasta ja kampuksestani, mutta hyvien yhteyksien päässä. Raitiovaunulla matka taittui noin 40 minuutissa. Mainittakoon, että Prahassa on loistava julkinen liikenne. Löytyy metro, lähijunat, bussit ja raitiovaunut. Opiskelijalla 3 kuukauden matkakortti maksoi 15€! Etsin myös asuntoja Prahan keskustasta, mutta hintataso oli minulle liian korkea. Asuntola oli todella edullinen, maksoin siitä vain 170€/kk. Hostivarin asuntolassa minulla oli oma kylpyhuone, mutta jaettu keittiö noin 10 hengen kanssa.

Vaihtoni alun jännittävin hetki olikin, kun huonekaverini saapui sunnuntaina. On täysin absurdia jakaa oma makuuhuone tuntemattoman ihmisen kanssa, mutta löysimme onneksi nopeasti yhteisen sävelen: pidimme molemmat oluesta ja jalkapallosta. Minulla kävi loistava tuuri kämppikseni kanssa, mutta en ehkä suosittele makuuhuoneen jakamista tuntemattoman ihmisen kanssa, jos arvostat omaa yksityisyyttä yli kaiken. Toki se on loistava tapa tutustua toiseen ihmiseen. Minä sain kämppiksestäni vaihtoni parhaan ystävän.

Maanantaina koululla oli rekisteröitymistilaisuus, jossa tapasin ensimmäinen kerran uusia kurssikavereitani. Tämän jälkeen kurssit lähtivät nopeasti liikkeelle. Kursseja minulla oli yhteensä 5, joista kertyi 27 opintopistettä. Työmäärä kursseilla ei ollut kovin suuri verrattuna kursseihini Helsingin yliopistolla. Kampukseni Kaarlen yliopistolla sijaitsi aivan kaupungin ytimessä lähellä jokirantaa.

Opetuksen laatu yllätti minut positiivisesti. Opettajat olivat todella mukavia ja ammattitaitoisia. En odottanut saavani paljoa irti vaihtoni opinnoista, mutta kävikin päinvastoin. Kurssit olivat äärimmäisen antoisia ja mielenkiintoisia. Opetusta minulla oli maanantaista keskiviikkoon, joten viikonloput olivat pitkiä. Opettajani olivat todella kiinnostuneita suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, joten sain vastailla jatkuvasti heidän kysymyksiinsä aiheesta. Kävin myös tsekin kielen alkeiskurssin, jota suosittelen lämpimästi! Ihmiset Tsekissä eivät puhu loistavaa englantia joka paikassa, joten pientäkin tsekin kielen osaamista arvostetaan todella paljon.

Kurssit kestivät helmikuun puolivälistä toukokuun puoliväliin, jonka jälkeen alkoi koejakso. Minulla ei ollut kuin yksi tentti, lopuissa kursseissa oli kirjoitettava essee. Tämä tuntui olevan vakiintunut käytäntö vaihtarikursseilla.

Kevään aikana mitään pidempiä lomia ei ollut, mutta muutama pidempi viikonloppu johtuen pääsiäisestä ja Tsekin erillisistä lomapäivistä.

Prahassa oli erittäin hyvä vaihtariyhteisö. Siellä oli kaksi isoa vaihtarijärjestöä: ESN Prague ja OhMyPRG. Nämä kaksi järjestöä järjestivät erilaisia tapahtumia lähes päivittäin. Suosittelen käymään näissä tapahtumissa varsinkin alkuun. Se on hyvä tapa tavata uusia ihmisiä. Ihmisten kanssa tulee helposti toimeen, vaikka itseä vähän jännittäisikin. Vaihdossa kaikki ovat aluksi yksin, mutta haluavat saada kavereita, eli rohkeasti vaan juttelemaan ihmisille. Se kannattaa!

Kävin aluksi järjestöjen tapahtumissa lähes päivittäin. Tapasin kymmeniä, ellei satoja ihmisiä. Pikkuhiljaa näiden tapaamisten pohjalta alkoi muodostua oma noin 8 hengen kaveriporukka, jonka kanssa tuli vietettyä eniten aikaa vaihdon aikana.

Sää Prahassa oli helmikuusta maaliskuun loppuun melko kylmään, noin 0-5 astetta. Itse lähdin reissuun ilman toppatakkia, joka aiheutti ihmetystä Etelä-Eurooppalaisten keskuudessa. Praha on melko harmaa ja pilvinen kaupunki. Huhtikuun loppupuolelta toukokuun loppuun olikin jo käytännössä kesä ja lämpötilat olivat yli 20 asteen.

Praha oli loistava kohde, mikäli haluaa matkustaa helposti muihin maihin vaihdon aikana. Itse tein lukemattomia reissuja. Opintoja minulla oli vain maanantaista keskiviikkoon, joten tein monia reissuja juuri torstaista sunnuntaihin. Lentokoneella kävin Portossa ja Pariisissa. Junalla ja bussilla pääsee helposti ja todella edullisesti moneen paikkaan. Omat reissuni kohdistuivat Bratislavaan.

Wieniin, Dresdeniin, Brnoon, Cesky Krumloviin ja Karlovy Varyyn. Suosittelen käyttämään sellaisia juna/bussifirmoja, kuin RegioJet ja FlixBus. Opiskelijoille liput ovat todella halpoja.

Praha kaupunkina on käsittämättömän upea. Jokiranta ja vanhakaupunki (Stare Mesto) ovat niin upeita, että niihin ei tylsisty ikinä. Ruoka Tsekissä on todella lihapainotteista. Ravintoloissa suurin osa annoksista koostuu possun lihasta ja perunamuusista. Jos pitää oluesta, on Tsekki ja Praha sinun kohteesi. Olut on puoli-ilmaista ja erittäin hyvää joka paikassa. Tsekissä juodaan eniten olutta koko maailmassa ja sen kyllä huomaa. Lempipaikkani Prahassa olivat Vltava joen jokiranta sekä Riegrovy Savy puisto, josta näkee upean auringonlaskun. Lisättäköön tähän listaan myös lukemattomat pubit, jotka kaikki viehättivät omalla tavallaan.

Praha oli todella turvallinen kaupunki. En kohdannut kertaakaan väkivaltaa, seksuaalista häirintää tai muita epämiellyttäviä tilanteita. Toki, tämä oli vain henkilökohtainen kokemukseni. Hintataso oli yllättävän lähellä Suomea. Ruokakaupassa asiointi oli hieman halvempaa kuin Suomessa. Ravintolassa syöminen oli hieman edullisempaa kuin Suomessa. Alkoholi sen sijaan oli todella edullista. 0,5 litran oluttuoppi maksoi 1-3 euroa.

Rahasta puheen ollen, sitä kului, ainakin minulla. Suurin rahareikä olivat viikonloppureissut eri maihin ja kaupunkeihin. Suosittelen aloittamaan rauhallisesti, ettei rahat lopu kesken vaihdon.

Suurin yllätys minulle olivat ihmiset. Tsekkiläiset ihmiset ovat monin paikoin erittäin tylyjä. Kaupan kassalla tai ravintoloissa ei juurikaan hymyä paikallisilta irronnut. Jaoimme tämän kokemuksen kaikkien vaihtarikavereideni kanssa. Toki, en juurikaan tavannut oman ikäisiäni tsekkiläisiä, sillä vaihdossa ollaan tekemisissä lähinnä muiden vaihtareiden kanssa.

Suomeen paluu tapahtui toukokuun lopussa. Lähdin melkein heti opintojeni päättymisen jälkeen. Oli haikeaa hyvästellä vaihtarikaverini. Vaihto-opiskelu on täysin absurdi kokemus. Ensin lähdet ulkomaille yksin, sitten teen syviä ystävyyksiä ja muutaman kuukauden päästä sanotaan jo heipat. On kuitenkin uskomaton rikkaus tutustua ihmisiin eri puolilta maailmaa. Itse tein (toivottavasti) elinikäisiä ystävyyssuhteita.

Suomeen paluu tuntui kuitenkin hyvältä. Itselleni kävi kliseisesti, että lähdin kauan arvostaakseni taas lähellä olevaa enemmän. Tsekissä oli ihanaa, mutta Suomessa asuminen on vain niin paljon mieluisampaa ja helpompaa.

Suurimpana vinkkinä vaihtoon lähtijöille sanoisin sen, että älä vertaa omaa vaihtokokemustasi muiden kokemuksiin. Vaihdossa voi helposti tulla olo, että koko ajan pitäisi olla tekemässä kaikkea. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaihdossa asutaan ja vietetään arkea ulkomailla. Koko ajan ei tarvitse tehdä jotain ihmeellistä. On myös helppoa olla kateellinen jonkun vaihtokokemuksista. Silloin on hyvä muistaa, että joku muu on varmasti kateellinen juuri sinun vaihtokokemuksesta. Älä vertaa muihin, vaan tee vaihdosta juuri sinun näköisesi!

Vaihtokertomus, Macquarie University, kevät 2023

Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Olin kevätlukukauden 2023 vaihdossa Sydneyssä Australiassa Macquarie-yliopistossa. Sydney on yksi Australian isoimmista kaupungeista, jossa on kuusi yliopistoa. Macquarie-yliopistolla on kaksi kampusta, Macquarie City Campus sekä North Ryde Campus, joka on yliopiston pääkampus. Opiskelin itse pääkampuksella, joka sijaitsee North Ryden kaupunginosassa, noin 15 km keskustasta. Kaupunkina Sydney on tosi kiva ja sieltä löytyy kaikille vähän jotakin, omaksi lemppariksi valikoituivat ehdottomasti kaikki upeat rannat. Lisäksi Sydneyn ympärillä on myös valtavia kansallispuistoja, joissa on upeat maisemat vaellukselle.

Kuva Bondi to Coogee kävelyreitin varrelta Sydneystä.

Vaihtokohteeseen saapuminen, asuminen ja arjen alku

Saavuin Australiaan noin kaksi viikkoa ennen orientaation alkua. Lensin ensin Brisbaneen, josta reissasin Airlie Beachille, joissa vietin reilun viikon. Sydneyyn saavuin viisi päivää ennen orientaatioviikon alkua, joka oli aika sopiva aika tutustua vähän uuteen kaupunkiin ja uusiin ihmisiin. Itse ehdin selvitä jetlagista jo ennen Sydneyyn saapumista, mutta suosittelen ehdottomasti saapumaan Suomesta Australiaan reilusti ennen orientaation alkua, jotta ehtii saada unirytmistä kiinni ennen orientaation alkua, koska ensimmäinen viikko oli melko raskas ja sisälsi paljon tekemistä. Olin tilannut yliopiston kautta ilmaisen kuljetuspalvelun lentokentältä asunnolle, tämä oli tosi kätevä palvelu, jossa säästää paljon aikaa ja rahaa.

Ihan kampuksen vieressä oli Student Village North Ryde, joka oli nimenomaan Macquarie-yliopiston opiskelijoille tarkoitettu opiskelijakylä. Muista opiskelijamajoituksista poiketen, kyseessä ei ollut asuntola vaan alue, jossa oli valtava määrä rivitaloasuntoja, joissa useimmissa oli viisi makuuhuonetta. Jokaiseen huoneeseen kuului oma kylpyhuone ja yhteisiin tiloihin kuului keittiö sekä olohuone. Itse asunnot eivät olleet parhaassa kunnossa, osaa kunnostettiin juuri parhaillaan, mutta itse asuin vielä uudelleen kunnostamattomassa asunnossa. Tykkäsin kuitenkin siitä, että kaikki ympärillä olivat opiskelijoita ja tosi moni kansainvälinen- tai vaihto-opiskelija asuikin juuri näissä asunnoissa, mikä teki uusiin ihmisiin tutustumisesta helppoa. Minulla kävi myös kämppisten kanssa tosi hyvä onni, jokaisesta heistä tuli minulle tosi hyviä kavereita ja yhdessä asuminen oli hauskaa sekä toimi tosi hyvin. Suosittelen ehdottomasti kämppisasumista vaihdon ajan, siinä säästää rahaa ja saa heti alusta alkaen ihmisiä ympärille. Asuminen Sydneyssä on tosi kallista, vuokraa maksetaan usein kahden viikon välein ja vuokrahinta ilmaistaan viikkohintana, joka oli hieman hämmentävää. Tähän kannattaa varautua, sillä opiskelija-asunnot voivat olla jopa yksityisiä jaettuja asuntoja kalliimpia. Kannattaakin miettiä omia vaihtoehtoja ja toiveita asumiselta jo etukäteen. Sydneyssä on myös hyvin vaikeaa löytää huoneita yksityiseltä puolelta, sillä halukkaita vuokralaisia on tosi paljon ja asuntoja vain vähän saatavilla. Vaikka maksoinkin mielestäni oman asuntoni laatuun nähden liikaa, olen tyytyväinen valintaani, sillä vältyin siltä stressiltä, joka ensimmäisinä viikkoina olisi ollut, jos olisi pitänyt etsiä asuntoa. Ja kuten mainitsin, sain kämppiksistä ystäviä, joiden kanssa on jo suunniteltu jälleen tapaamista.

Student Village North Ryde, oikealla näkyy meidän asuntomme

Ennen orientaatioviikon alkua ehdin jo tavata paljon muita vaihtareita, sillä olimme tehneet yhteisen Whatsapp-ryhmän aikaisemmin järjestetyn etäorientaatioluennon aikana. Säät olivat aivan ihanat Sydneyyn saapuessa, joten vietimme ensimmäiset päivät lähinnä rannalla toisiin tutustuen. Kun orientaatioviikko lopulta alkoi, ohjattuja tapahtumia vaihtareille oli yllättävän vähän, mutta sovimme muiden vaihtareiden kanssa joka päivälle kaikennäköistä tekemistä. Suosittelen ehdottomasti osallistumaan kaikkeen heti alussa, koska tosi nopeasti alkoi muodostua kaveriporukoita, joiden kanssa viettää vapaa-aikaa. Orientaatioviikolla oli myös hyvä hetki varmistaa, että oli ilmoittautunut kursseille sekä niissä tapahtuvaan opetukseen.

Normaali arki alkoi rullaamaan aika nopeasti kurssien alettua, vaikka toisaalta en tiedä kuinka perus arkea se on, kun itse opetusta mulla oli vain tiistaista torstaihin ja kaikkea muuta opiskelua alussa oli tosi vähän. Arki kuluikin yliopistolla lähinnä tiistaisin ja keskiviikkoisin ja muuten kaupunkiin tutustuen. Alussa vietimme vapaapäivät paljolti rannalla surffaten, snorklaten ja rantalentopalloa pelaten. Kyllä kelpasi tällainen arki, kun säät olivat aivan upeat.

Sydneyn oopperatalo, CBD-alue sekä Sydney Harbour Bridge.

Kurssit, opetus ja kokeet

Australiassa lukukauden aikana opiskellaan useasti kolme-neljä kurssia, yksi kurssi oli meidän opintopisteissämme 7,5 op. Kauheasti aikaisempien vuosien vaihtarit varoittelivat meitä, että valitkaa kolme kurssia, sillä kurssit ovat suuritöisiä. Itselleni se ei ollut vaihtoehto, sillä Helsingin Yliopiston ohjeistuksen mukaan tuli opiskella neljä kurssia, mutta en kokenut neljän kurssin opiskelua erityisen haastavana. Kurssivalinnat oli tehty jo etukäteen ennen vaihtoon saapumista, mutta niitä pystyi vielä muokkaamaan muutaman viikon ajan opintojen alusta eli hätää niillä ei ollut. Suosittelen kuitenkin ilmoittautumaan heti kursseille, sillä pienryhmäopetustunnit täyttyivät tosi nopeasti, jolloin tuntien säätäminen niin etteivät ne mene päällekkäin vaikeutui huomattavasti. Kurssit oli merkattu tasoittain siten, että taso 1000 oli alin. Meidän vaihtareiden pitikin hakea useasti erityistä lupaa osallistua muille kuin alimman tason kurssille, joka käytännössä tarkoitti, että piti perustella, miksi kurssi sopii hyvin omiin opintoihin ja lähettää suoritusote kotiyliopistossa suoritetuista kursseista, joista kävi ilmi aikaisemmin opiskellut, aihetta edes kaukaisesti liippaavat kurssit. Nämä olivat tosi muodollisia hakemuksia, en kuullut, että yhdenkään kaverin osallistuminen kurssille olisi evätty, mutta ilman lupaa ei näille kursseille tosiaan päässyt osallistumaan.

Kurssien opetus muodostui luennoista ja pienryhmäopetuksesta, mahdollisista tenteistä, kirjallisista töistä, verkkokeskusteluista sekä viikoittaisista pistareista. Monen kurssi luennot tallennettiin live luennolla, joka helpotti oman aikataulun tekemistä, sillä näissä tilanteissa ei haitannut, vaikka pienryhmätunti osui luennon päälle. Luennoilla ei ollut läsnäolopakkoa, mutta viikon pienryhmäopetus perustui aina sen viikon luentoon sekä etukäteen annettuun luettavaan aineistoon. Pienryhmäopetuksessa oli taas läsnäolovaatimus ja opetukseen osallistuminen oli osa arvosanaa. Käytännössä siis tätä ei voinut saavuttaa, ellei ollut 80–90 % kerroista paikalla ja tämä arvosana parani, mitä enemmän osallistui itse aktiivisesti keskusteluihin. Tuntui, että joka viikko sai olla tarkkana, että kaikki kurssin arvosteltavat viikkotehtävät tuli palautettua, sillä Suomessa en ollut tällaiseen tottunut. Vaikka tehtävää riitti, olivat ne työmäärältään melko kevyitä eivätkä siksi tuntuneet erityisen kuormittavilta. Tykkäsin myös, että arvosana muodostui kaikkien tehtävien arvosanoista, jolloin kurssin viimeisen esseen tai tentin kohdalla oli huomattavasti vähemmän stressiä itse kurssin läpäisystä. Monella kurssilla oli näiden pienien tehtävien lisäksi välitentti tai pienempi kirjallinen työ juuri ennen lomaa, joka oli puolessa välissä lukukautta. Lisäksi kurssin lopussa oli isompi kirjallinen työ tai tentti. Olin itse valinnut kurssit, joihin ei kuulunut lopputenttiä, joten vaihdon lopussa viimeiselle viikolle lukukautta kasautui palautettavia töitä sekä viimeisiä pistareita ja viikkotehtäviä kiitettävä määrä. Lukukausi alkoi helmikuun puolessa välissä ja päättyi juhannuksen tienoilla. Kesäkuussa oli kuitenkin kolme viikkoa varattu tenteille eli opetus päättyi jo kesäkuun ensimmäisen viikon jälkeen.

Vapaa-aika, turvallisuus ja hintataso

Australiassa yleinen ilmapiiri on tosi rento ja ihmiset ovat hyvin ystävällisiä. Tuntui, että päivisin kaikki Sydneyssä ulkoilivat ja viettivät aikaa rannoilla ja iltaisin taas istuivat pubeissa ja katsoivat ”footya” eli Australian jalkapalloa, joka omaan silmään näytti aivan rugbylta, mikä oli toinen laji, jota kovasti seurattiin. Olisin tarvinnut lisää aikaa, jotta olisin todella ymmärtänyt kummastakaan lajista oikeastaan mitään, harvoin edes erotin kumpaa pelattiin. Vaihtarina oli tosi mukavaa, kun vapaa-aikaa oli paljon, sillä Sydneyn kaltaisessa valtavassa kaupungissa tekemistä riittää. Omia lemppareita olivat useasti viikonloppuisin järjestettävät ulkoilmamyyjäiset sekä kaikki ihanat kahvilat, joista sai todella hyvää kahvia. Viikonloppuisin aikaa oli paljon myös pikkureissuille, joista oma suosikki ehdottomasti oli Blue Mountains -vuoristo, jossa vietimme pitkän viikonlopun.

Three Sisters, Blue Mountains vuoristossa.

Australia on turvallinen maa enkä kertaakaan kokenut oloani turvattomaksi. Niin keskustassa kuin lähiöissäkin on turvallista liikkua eikä omiin korviin kantautunut tietoa minkään tietyn alueen turvattomuudesta. Aivan kuten kotona Helsingissä, myös Sydneyssä koin oloni turvalliseksi myös pimeällä liikkuessa. Toki pitää olla tarkkana luonnossa, sillä myrkyllisiä kasveja ja eläimiä on joka lähtöön. Tätäkään en murehtinut liikoja, mutta toki muutaman kerran siihen havahtui, kun rannalle saapuessa oli kyltti ”haita havaittu, pysykää pois merestä” tai kun hostellin aulassa oli kyltti kaikista Blue Mountains vuoristolla tavattavista myrkyllisistä hämähäkeistä ja käärmeistä. Näihin ei onneksi törmätty ja nekin hämähäkit mitä nähtiin, jäivät tunnistamatta. Pelottavinta näin lintukammoisena olivat ehdottomasti valtavat linnut, jotka eivät ihmisistä hetkahtaneet. Nekin toki olivat hyvin ystävällisiä ja taisin olla ainut, jossa ne mitään tunteita herättivät.

’Bin chicken’ nimellä tunnettuja lintuja Sydneyn kasvitieteellisessä puutarhassa.

Hintatasoltaan Australia on aika samalla tasolla Suomen kanssa. Ruokakaupoissa hedelmät ja vihannekset olivat hieman halvempia, mutta monet muut tuotteet olivat melko saman hintaisia kuin Suomessa. Kahvilat ja ravintolat olivat hieman halvempia, mutta julkinen liikenne ja asuminen huomattavasti kalliimpaa opiskelijalle. Opiskelijaravintoloita ei ollut eikä vaihtareille annettu alennusta julkisesta liikenteestä. Kulttuurikohteista sai Suomen tapaan opiskelija-alennusta ja monessa oli myös ilmainen sisäänpääsy. Kasvissyöjille voisin kuvitella Sydneyn olevan suhteellisen hyvä vaihtoehto Australiassa, jossa lihaa kulutetaan todella paljon. Sekä kaupoissa että ravintoloissa oli kuitenkin täälläkin Suomeen verrattuna huomattavasti vähemmän kasvisvaihtoehtoja.

Vapaa-ajalla reissasin niin lähellä kuin kauempanakin. Välimatkat ovat Australiassa valtavia, mutta itärannikolla Greyhound-bussi kuljettaa kätevästi paikasta toiseen. Myös junamatkailu onnistuu ja kauempiin kohteisiin löytyy myös paljon maan sisäisiä lentoja. Australian luonto on upea ja sydämen valloittavia eläimiä löytyy varmasti. Omia lemppareita olivat ehdottomasti vompatit, joita näimme Tasmaniassa Cradle Mountain kansallispuistossa sekä koalat, joihin törmäsin Great Ocean Roadin varrella Victorian osavaltiossa.

Vompatti Cradle Mountain kansallispuistossa.

Yllätykset ja suositukset Australiassa

Suurin yllätys oli kylmä sää Sydneyssä touko-kesäkuussa. Ennen lähtöä selvittelin millainen syksy, maalis-toukokuu, on Sydneyssä ja totesin, että lämpimältähän se vaikuttaa. Vaikka päivälämpötilat toukokuussa olivat vielä lähellä kahtakymmentä astetta, lämpötilat tippuivat paljon illasta ja monet illat olivatkin tosi kylmiä. Myös talot on useasti rakennettu ilman minkäänlaista lämmitystä, joka osoittautui haasteeksi yölämpötilojen laskiessa viiden asteen paikkeille. Vaihtarina tuntui todella turhalta ostaa sähköpatteria neljälle viimeiselle viikolle, joten viimeisen kuukauden nukuin hyvin kerrospukeutuneesti villasukat jalassa. Vinkkinä muille, ostakaa kunnon peitto heti alussa älkääkä tyytykö halvimpaan vilttiin mitä kaupasta löytyy. Itsepäisenä en suostunut enää ostaa uutta peittoa viimeisen kuukauden aikana, ja voin sanoa, että olin paljon enemmän kylmissäni kuin muut kaverit, jotka olivat kunnon täkin hankkineet.

Toinen yllätys oli Australian hintataso. Olen ollut Australiassa aikaisemmin vuonna 2019, joten tiesin, että ruoka on melko samanhintaista kuin Suomessa. En kuitenkaan ollut tietoinen miten kallista asuminen Sydneyssä on. Myös lennot ja viisumi olivat todella kalliita, ja tuntui että rahaa paloi hurjasti jo ennen vaihtoa. Myös koska meidän yliopistomme oli kaukana keskustasta sekä rannoista, tuli näihin aina mennä julkisilla. Siihen meni huomattava määrä rahaa, jota en ollut ennen vaihtoon lähtöä huomioinut. Lisäksi hostellien hintataso oli noussut huomattavasti aikaisemmasta Australian reissustani, joka yllätti minut.

Kolmas yllätys, hyvin positiivinen sellainen, oli se kuinka valtava määrä meitä vaihtareita olikaan. Tuntui, että meitä oli joka maailman kolkasta ja viimeisilläkin viikoilla tutustui vielä uusiin vaihto-oppilaisiin. Kuten mainitsin, tämä oli vain ja ainoastaan positiivinen yllätys, oli ihana kuulla ja oppia uusista maista ja kulttuureista.

Ehkä koska Australia on niin kaukana tai koska sen luonto on niin eksoottista, siellä olo tuntuu pitkälti aivan kuin olisi ihan toisessa maailmassa. Vaikka Sydney onkin miljoonakaupunki, rakastuin sen rentoon ilmapiiriin ja kaupungin monipuolisuuteen. Sydneyllä on tarjota kaikille jotakin. Sen kerran, kun Australiaan asti pääsee matkustamaa, kannattaa kuitenkin käyttää vapaa-aikaa myös reissaamiseen. Australialla on tarjota ihan valtava määrä upeita vesiputouksia, rantoja ja sademetsiä, mutta myös kaupunki-ihmisille isompia ja pienempiä kaupunkeja. Itse olen enemmän luontoihminen ja annankin ison suosituksen Tasmanialle. Vietin siellä kaksi viikkoa reissaten ja luonto Tasmaniassa on hyvin uniikkia ja jotain, mitä ei muualla Australiassa näe.

Puolivahingossa päädyttiin kiipeämään Cradle Mountain -vuoren huipulle Tasmaniassa, pelotti, mutta ei hetkeäkään kaduttanut tällaisissa maisemissa kiipeäminen.

Itse Macquarie yliopistosta on pakko antaa suositus Introduction to Indigenous Australia – kurssille. Kurssi käsittelee Australian alkuperäiskansojen historiaa sekä asemaa nykypäivänä Australiassa. Jokaisella kurssin tuutorilla, luennoitsijalla sekä professorilla on Aboriginaalitausta, joka toi aiheen käsittelyyn todella rehellisen asetelman. Kurssilla ei hetkeäkään pelätty tuoda esiin yhteiskunnan ongelmakohtia ja kaikkia hirveyksiä, mitä ennen ja yhä tapahtuu Australiassa. Harvoin olen ollut luennolla, jossa puhutaan niin rehellisesti ja tunteita näyttäen oman maan yhteiskunnallisista haasteista. Vaikka kurssi ei suoranaisesti omiin kasvatustieteellisen opintoihini liitykään, herätti se ajatuksia ja mielenkiintoa eri yhteiskunnallisista aiheista sekä lisäsi omaa tietämystäni aiheesta valtavasti.

Muuten suosittelen vain nauttimaan vaihdosta. Oli kohde mikä hyvänsä, vaihto on tosi ainutlaatuinen tilaisuus asua ja tutustua uuteen maahan ja kaupunkiin sekä ihmisiin siellä. Harvoin löytää itseään tilanteesta, jossa ihan kaikki on uutta ja jännittävää. Se fiilis, kun siitä tuleekin tuttua ja turvallista, on ihan mahtava. Minulle vaihto oli just se mitä tarvitsin tähän väliin elämää ja tuntui, että vuosien etäopiskelun jälkeen löysin uutta intoa ja puhtia omiin opintoihin Suomessakin. Palasin myös kotiin monta kokemusta rikkaampana enkä hetkeäkään reissun aikana katunut päätöstäni lähteä.

Exchange semester at the University of Iceland, Autumn 2022

Student at the Faculty of Arts

I arrived in Iceland at the end August, a few days before the orientation at the University started so I would have time to get to know the place and settle down. The exchange students started making connections immediately through social media and I only had a few hours alone at the apartment before I found myself at the pool with ten other students (all year-round naturally warm outside pools are a huge thing in Iceland! People hang out and relax after work and school). The University held multiple orientation events and parties at the student bar in the university cellar where we got to know each other better. We started planning a road trip for the weekend and everything was just extremely exciting. Road trips were essential to being in Iceland. Public transport outside of Reykjavik is not great, granted there are tours for tourists but the best way to get around the island is to rent a car which was fairly affordable with a full car. The natural beauty of Iceland is unmatched!

One of the initial reasons I chose the University of Iceland was the course selection for history. I was also interested in learning Icelandic. The courses were clearly listed on their website which I cannot say for other universities I looked at. The teaching culture was very relaxed and personally my courses were quite easy and the workload light. Some of my friends had a different experience so it depends on your subject and teachers. Classes ended at the end of November, and we had a few reading weeks before exams and Christmas break.

The most stressful part of the exchange was finding accommodation in Reykjavik. The housing situation is bad and living costs are high. Most of the exchange students I met got a room with shared facilities from student housing. I did too but only from the end of September which left me desperate for somewhere to stay for the first month. I ended up booking a very expensive Airbnb because there seemed to be no other options. Many students stayed at hostels for a while and at least one stayed at a camping site. The inflation was also getting noticeably worse during my stay. Iceland is an expensive country even for another Nordic person. It was all worth it, but I must speak honestly about the negative/challenging sides too.

Overall, I could not be happier that I chose the University of Iceland. I loved my courses on Viking history and the Icelandic language. Iceland is extremely safe, the people are fun and friendly, and the whole country is just so beautiful! Reykjavik is quite small, but it was actually just perfect for the 4 months I stayed there. I loved walking everywhere and running into friends around town. Coming back to Finland was tough because I would’ve rather just stayed in Iceland forever. Still, everything will be fine, is the famous Icelandic mindset, and it’s true.

The author of the text can also be contacted on Instagram @annailonas if you’re interested in hearing more.

Exchange semester at the University of Hong Kong, autumn 2022

Student at the Faculty of Theology

My exchange journey in Hong Kong was eye-opening to say the least. I wasn’t expecting to enjoy such a busy city and its daily life in ways that I did. Neither was I expecting to meet such lovely and interesting people that I got to share my experience with. The impact of the city and the people in it was teaching and made me realise I still had a lot to learn about the world and my place in it.

Originally, I did not apply for Hong Kong but was offered a place in HKU and I accepted it without any expectations. My exchange lasted from September to January 2023. I was studying in the faculty of Arts.

Arrival and first impressions

My arrival to Hong Kong was not easy. It was emotionally exhausting with a lot of uncertainty. Hong Kong was one of the last countries on the globe that had strict Covid-19 restrictions going on. Covid vaccinations were required, as were a negative PCR test and a quarantine for three days. I had problems boarding the plane during my layover in Frankfurt and I was almost sure that I would not be able to get into the country. The biggest issue was that the arrival date I had for my quarantine hotel was day before my arrival. In the end when I managed to get into Hong Kong, I had to reserve another hotel instead of the one before, because the hotel couldn’t confirm my booking. It’s fair to say that my experience of arrival was not the easiest.

During these three days in quarantine, I was tested for covid every day and was not able to leave the room at all. It was a good time to settle a bit and relax before moving to the student apartments. After completing quarantine in the hotel, I was free to depart to Sassoon Road flats that I shared with my fellow exchange students. This was not the end of covid-19 related precautions and everyone who arrived the country had to do mandatory PCR and RAT tests ten days after arrival. The mask mandate was also in order until March of this year.

A view from my quarantine hotel & a quarantine meal that was delivered three times a day.

After my arrival, I got to meet my roommates that I would be living with. I was the final one to arrive to the eight-person shared flat. At first, I remember being nervous about getting along and living with so many other people. This became reverse and having flatmates became a very essential part of my exchange. It was nice to have people around that you could talk to and share your experiences with. Some of the most important memories for me are the conversations that we shared with some of my flatmates. Living in a foreign country is not always easy, and homesickness hit at some point. Having emotional support during these moments was comforting.

Living room in Sassoon Road 6 and view from the kitchen

When I saw the city of Hong Kong for the first time and was amazed yet threatened by the skyscrapers that dominate the city. During my whole experience of living in Hong Kong I was fascinated by the skyscrapers and the architecture of them. However, I was also surprised how quickly I adapted to the surroundings of the almost dystopian city. To me there was two cities in Hong Kong, the city during daytime and the city during night-time. Its fascinating how different the city could look in its neon-lighted glory.

Kowloon side & Island side. Hong Kong is known for its neon signs and modern skyscrapers.

First month and settling down

The first month of living in a foreign country is a lot of adjusting into the culture and how basic things work. Biggest struggle during the first month was using the supermarket. I had problems adjusting my vegetarian diet to the very meat-based food culture. Getting used to what groceries you need to buy for your daily life and trying out some unfamiliar products is exciting but also exhausting. I was extremely exhausted during the first weeks in Hong Kong because of the intense heat – but also because of the amount of people and unfamiliarity of it all. Learning to navigate the public transport and the city at first was a lot of work.

The first time I went to University of Hong Kong I was utterly lost. The campus of HKU is huge and difficult to navigate because exists on so many levels.  Lifts operate almost everything and if you decide you want to walk somewhere, you will most definitely have obstacles. I only learned to navigate on the campus maybe after two weeks of attending lectures. The most surprising thing to me on the campus were the queues to the lifts after 4pm and 6pm lectures. They could be more than 50 meters long.

During October I started having a something you could call routine. This would consist of going to Uni or going to wander around in the city. Then I would come back to the flat and cook dinner while catching up with my roommates. Maybe later during the evening I would do some extra schoolwork or have some leisure time for myself.

During the later period of living in Hong Kong I started going for long walks. These walks would work as a time for myself to reflect on my thoughts and relax. Sharing a flat with seven other people was lovely for the social reasons, but also very exhausting in the case of privacy. Hiking became one of my favourite things to do during free time. Seeing the high peaks and natural height differences was interesting. The possibilities of hiking and exploring contrasts between nature and city are endless in Hong Kong.

My favourite sunset spot near Cyberport
The choices for fast ramen and good fruits are endless.

Experiences in University of Hong Kong

University in Hong Kong at first felt very different compared to the one I am used to in Finland. I remember talking about this with my Swedish friend during a course that we met on. Somehow the teachers were more open about their personal stuff that they would share during lectures. Another thing that struck out to me was how some of the students were being so nonchalant during some of the lectures. One of the lectures I went to students were reading manga and streaming football matches from their phones.

In other words, you could say that the style of teaching was just a bit different. My favourite module was a course focusing on Mindfulness that was taught by a professor who was also a monk. His lectures were one of the most mind opening and inspirational lectures I have ever had. I remember being so immersed during the lectures that I completely forgot the flow of the time. This course also had mandatory meditation practice as a part of the course. These group meditation practices had such an impact on me personally that I started doing meditation practice as a part of my daily routine.

Its fair to say that I enjoyed the Buddhism modules the University of Hong Kong the most. The ones I attended knew how to combine theory well with practice. Overall, HKU has a wide selection of modules from many different faculties and flexible add-and drop period. During this period, you can attend the first lecture and see if you want to continue or change the module. The modules I chose had essays, reflections and group-work. The deadlines of these were all evenly distributed to the time after reading week.

I would however highly recommend University of Hong Kong as an exchange university. The University has really great places that you can study in – even ones that are open 24 hours a day. There’s many different restaurants and canteens on the campus that offer wide variety of food (yes even vegetarian options). However, pay in mind that the price of a lunch on the campus varies between 4-10 euros. Using the library and study faculties was easily accessible. The University had a great diversity of students and a LOT of exchange students. What I enjoyed most about the campus was the garden elements that were integrated into the area. Worth mentioning is also the fact that you could get medical appointments very quickly and they were free of charge.

The university main building with colonial style architecture. Koi fishpond inside the campus.

Holidays and other social activities

The Uni had a reading week during the second week of October when a lot of people travelled for a holiday. Me and a group of friends went for a week-long trip to the Philippines.  After this trip I felt like I watched Hong Kong from a different, more positive perspective. The possibilities of travelling from Hong Kong are endless. Normally it would have been common to go to Macao, but the borders were closed because of restrictions.

I had my final lectures during the last week of November, which was quite early. My roommate had her final deadlines for submission on the 23rd of December which I thought were quite late.

Like I said before, the exchange student groups – for example in Whatsapp – are very active. There are different groups for different activities such as going for hikes. During the first month there was weekly outing gatherings every Friday on the beach in Repulse Bay. Nightlife was also very active and worth mentioning. Students – especially foreign ones – tended to gather to Wan Chai during Wednesdays “Wan Chai Wednesdays” and to Mr. Wongs (a famous restaurant serving food and almost free beer for students) during Thursdays in Mong Kok. LKF – Lan Kwai Fong – is a popular bar/club street in central.

Peel street on Island side. Very popular bar street for expats & students.

Living in Hong Kong

The living situation is not easy in Hong Kong. The prices of rent are extremely high because of the population density. I had friend who shared a room with another student next to the University, and friends who had to rent their own flat from the private sector. From what I understood getting a flat from student housing was completely random. Sassoon Road residence had its perks because the area was quite peaceful even though it was a bit further away from the campus. It was also very affordable – I paid 250 euros for each month.

Hong Kong is one of the safest places I have ever been in. I never felt any threat and could walk alone on the streets during night-time without fear. Of course, being cautious is good as always. Sometimes the taxi might drive a bit too fast but that was occasional. It’s good to be cautious about the prices of HK taxi during night-time as they might ask way more than normal.

Talking about the prices of Hong Kong, I would say it’s about the same prices as in Finland – depends on what you are buying. Using public transport is cheap especially if you get a student card. Some of food is cheaper than other, but you can find good bargains from bigger markets as well. Buying vegetables and fruits is cheaper from the fruit vendors that you can find almost everywhere. Milk products are more on the expensive side, especially cheese. Kowloon side has a lot of good shopping malls. There is also a lot of markets such as Ladies Market and Fa Yuen market. You can also find some good thrift and second-hand stores as well if you investigate a bit. Lot of these stores sell overstock from clothing companies and factories.

Hong Kong is not the cheapest city to live in, but it is manageable. It has a lot to offer as a city, but its very consumer based it can be sometimes hard not to spend too much. However, with the help of stipends and student loan I could easily live in the city and enjoy myself.

Causeway Bay, busy shopping area on Island side.

Weather, food and cultural identity

The weather in Hong Kong is warm and humid – complete opposite to Finnish winter.  The heat in August and October can be harsh for a Finn but gets way more enjoyable around November and December. During December there were days when I was freezing in our flat because the apartments aren’t built for isolating cold weather.

The food culture – like the city – is very diverse. A lot of the food is Cantonese style kitchen or street food, but you can find food from any culture possible. There is vegetarian options and restaurants available, you just need to find them. Finding menus in English can be hard sometimes especially on the Kowloon side. However, there’s possibilities for culinary adventure, if you are up for it.

Roasted duck stands are everywhere in Hong Kong

Sometimes I had a hard time figuring out the cultural identity of Hong Kong. Hong Kong is a place that is known for its both western and eastern elements – its known for having a status as a place where “east meets west”. However, I felt like sometimes the identity of the city was hard to grasp. My experiences with locals were always lovely – even though sometimes a bit distant. My favourite thing was spotting the shop cats that hung around freely when their owners were working in the shop.

A major tourist attraction, the Victoria Peak & the shop cats of Hong Kong.

Final weeks and returning to Finland

I came back from Hong Kong the day my visa ended, so the 6th of January 2023. The last two weeks I spent in Hong Kong were very intense and emotional for me. I tried to do everything I could when I still had the time. One of the most special moments for me was when during my second final week in the city I finally learned to navigate in both Wan Chai and Mong Kok without using GPS and stressing out completely. You could say that I finally started to settle in when it was time to leave. What felt like a long period at some point, in the end felt like I was running out of time. Saying goodbye was not easy.

My empty desk and bed on the day of leaving.

However, compared to my arrival, my departure from Hong Kong was much easier because most of the Covid-19 related restrictions had ended.  It was strange from going back to being majority from minority. When arriving back to Helsinki, I remember being at the train station in complete awe how short everything was. One thing I noticed during the first days was also how silent it was in Helsinki.  It easy to say that I went through a reverse-culture shock during January. My mind was very blurry and all I could think about was that I wished I was still in Hong Kong. Around the start of March, I finally started to settle back in Finland.

Reflecting on my personal experiences in Hong Kong, I would not change it to anything. Hong Kong is an intense city with a lot of diversity, and it offers a lot for those who are interested in exploring it. However, it’s also a very secure city where everything works. For such a densely populated city, everything is manageable, and it doesn’t feel like there is 7 million people living in such a tiny area – unless you’re out during rush hour. The student culture is very active and there’s a lot of international students and activities to take part in. One of the best things is that you manage easily with just English language – even though locals appreciate you saying “M goy / Doh jeh (唔該/ 多) (Thank you) in Cantonese.  Hong Kong is a good opportunity of getting to experience Eastern culture with a hint of Western culture.

Vaihtokertomus, Universidad de Cádiz, syksy 2022

Humanistisen tiedekunnan opiskelija

Olin syyslukukauden 2022 vaihdossa Espanjassa Cádizin yliopistossa. Olin aiemmin käynyt kerran Cádizissa, mutta hyvin pikaisesti, joten kaupunki oli minulle melko uusi paikka. Cádiz on pieni rantakaupunki Andalusiassa, mutta se sopii täydellisesti vaihtokohteeksi varsinkin ilmaston ja sijaintinsa puolesta. Kaupungissa on vaivatonta liikkua ja ihmiset ovat avoimia ja ystävällisiä.

Cádizin vanha kaupunginosa

Saapuminen ja ensimmäiset viikot

Saavuin vaihtokohteeseen noin viikko ennen luentojen alkua. Ennen saapumista Cádiziin vietin muutaman päivän Granadassa ja Málagassa, mihin lensin Suomesta. Cádizissa ensimmäisten päivien aikana tutustuin lähinnä kaupunkiin ja osallistuin yliopiston ja Erasmus Student Networkin järjestämiin orientaatiotapahtumiin. Kun luennot alkoivat, selvisi muutamia aikatauluongelmia kurssien osalta, minkä takia jouduin tekemään muutoksia alkuperäiseen opintosuunnitelmaani. Cádizissa oppilailla oli pari viikkoa aikaa muuttaa suunnitelmia, ja käydä eri kurssien luennoilla, jotta kaikki olisivat varmoja päätöksistään. Suunnitelmien muuttaminen tuntui ajoittain melkoiselta säätämiseltä, mutta kaikki kuitenkin selvisi lopulta ilman suurempia ongelmia. Ensimmäisten viikkojen aikana tutustuin moniin uusiin ihmisiin, ja jo lyhyessä ajassa alkoi muodostua kaveriporukkoja, joiden kanssa viettää aikaa.

Kävelykatu Cádizin keskustassa

Arki Cádizissa

Arki Cádizissa alkoi rullaamaan melko nopeasti saapumisen jälkeen. Opiskelun lisäksi Cádizissa löytyy paljon tekemistä: ravintoloita, kahviloita, kauppoja ja aukioita on joka nurkan takana. Liikkuminen eri paikkoihin Cádizissa on mielestäni helppoa ja busseja kulkee kaupungissa hyvin. Hankin kuitenkin itselleni pyörän, jotta pääsisin nopeasti kotoa minne vaan. Pyörän ostin käytettynä Wallapop-sovelluksen kautta, ja sitä suosittelisin ehdottomasti myös tuleville vaihto-oppilaille. Liityin ensimmäisen viikon aikana myös kuntosalille. Kävin ohjatuilla tunneilla, mistä sain hyviä paikallisia ystäviä, joiden kanssa vietin myös vapaa-ajalla aikaa. Sain myös muista vaihto-oppilaista rakkaita ystäviä, joiden kanssa vietin aikaa lähes päivittäin. Sää Cádizissa pysyi lämpimänä lähes koko lukukauden, joten vietimme paljon aikaa rannalla ja pihalla yleisesti. Espanjassa on myös kulttuurillisesti tyypillisempää viettää aikaa muualla kuin kotona ja esimerkiksi ulkona syöminen on todella yleistä.

Lähellä Cádizin keskustaa sijaitseva Playa Santa María del Mar

Vaihdon aikana on myös mahdollista tehdä paljon matkoja joko lähellä oleviin kaupunkeihin tai jopa kauemmaskin. Erilaiset vaihtojärjestöt järjestävät Cádizista useita matkoja Espanjan muihin kaupunkeihin ja muihin maihin, kuten esimerkiksi Portugaliin ja Marokkoon. Itse päätin suunnitella kaikki matkat yksin tai muiden vaihto-oppilaiden kanssa. Junalla matkustaminen Espanjan sisällä on helppoa, mutta myös esimerkiksi lentäminen Portugaliin oli edullista. Suosittelisin itse hyödyntämään ajan vaihdossa myös muissa paikoissa käymiseen. Varsinkin Andalusian suuremmissa kaupungeissa kannattaa käydä, sillä matka niihin on Cádizista melko lyhyt. Kannattaa kuitenkin huomioida, että myös itse vaihtokohteessa on tekemistä ja lomia ja viikonloppuja on mukava viettää myös siellä.

Opiskelu

Kävin kursseja Cádizissa vain espanjaksi ja vaihdon kielivaatimuksena oli B2-kielitaso espanjassa. Vaihtoyliopistossa opetuskulttuuri tuntui varsinkin alkuun melko perinteiseltä ja interaktiivisuutta oppilaiden ja opettajan välillä oli huomattavasti vähemmän kuin Suomessa. Luennot kestivät puolitoista tuntia ja minulla oli niitä 1–3 päivässä.

Cádizin yliopiston filosofian ja kirjallisuuden tiedekunta

Kaikki kokeet tehtiin lukukauden päätteeksi tammikuun lopulla ja helmikuun alussa. Kokeet olivat huomattavasti vaikeampia kuin mitä olisin odottanut. Kaikki kokeet tehtiin paperille kynällä. Minulla oli suoritettavana neljä kurssia, joista yksi kurssi oli sellainen, jolla ei tehty koetta vaan kurssin aikana oli palautettavia tehtäviä ja lopuksi kirjallisuusesitelmä.

Lukukauden kesto ja lomat

Cádizin yliopiston lukukausi kesti syyskuun lopusta helmikuun alkuun. Myös kurssit kestivät pääosin koko lukukauden ajan, eikä lukukautta jaeta osiin niin kuin esimerkiksi Suomessa. Joululoma alkoi pari päivää ennen joulua ja loppui viikko uudenvuoden jälkeen. Joululoman lisäksi Cádizin yliopiston filosofian ja kirjallisuuden tiedekunnan kursseja järjestettiin vain maanantaista torstaihin, eli perjantait olivat aina vapaita. Myös yksittäisiä uskonnollisia vapaapäiviä oli usein.

Jäin itse jouluksi Cádiziin ja perheeni tuli vierailulle. Suurin osa muista vaihto-oppilaista kuitenkin lähti kotimaihinsa viettämään joulua ja uuttavuotta. Mielestäni oli kuitenkin hyvä päätös jäädä Espanjaan ja perheeni pääsi näkemään vaihtokohteeni. Uudenvuoden vietin muutaman vaihtokaverin kanssa pienellä porukalla.

Asuminen

Cádizissa asumisen kannalta tärkeintä on sijainti. Yliopisto sijaitsee kaupungin vanhassa osassa ja siellä asuu myös suurin osa vaihto-oppilaista. Myös kaupungin uudesta osasta pääsee bussilla keskustaan, eikä se ole kovin kaukana. Mielestäni vanha osa oli kuitenkin kauniimpi ja miellyttävämpi autojen vähyyden takia, joten suosittelisin aluetta tuleville vaihto-oppilaille. Asunnon etsiminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, koska Cádizissa on melko vähän yleisesti vuokra-asuntoja tarjolla. Asuntojen hintataso on Suomea halvempi varsinkin opiskelija-asuntojen ja kimppa-asuntojen osalta. Löysin oman asuntoni yliopiston nettisivuilta löytyneen välittäjän kautta. Asunto oli noin 500 metrin päässä yliopistolta, mikä teki arjesta käytännöllistä. Asuin yksin ja vuokrani oli 450 € kuussa ja erikseen tuli maksettavaksi sähkö ja vesi.

Kotikatuni Cádizissa

Yllätykset vaihdon aikana

Vaihdosta ei voi selviytyä ilman yllätyksiä tai suunnitelmanmuutoksia. Kannattaa kuitenkin asennoitua niin, että asiat aina järjestyvät, eivätkä monimutkaisilta aluksi tuntuvat asiat usein ole niin hankalia kuin itse ajattelee. Koen olevani onnekas, sillä vältyin suuremmilta vastoinkäymisiltä vaihdon aikana. Asuntoni suihku hajosi ja opintosuunnitelmani kanssa oli melkoista säätöä, mutta muuta negatiivista ei juurikaan tapahtunut. Cádizin ilmasto oli tammikuussa erittäin kostea ja koska asunnoissa ei ole lämmitystä, oli jatkuvasti kylmä. Vaatteet olivat myös koko ajan hiukan kosteita, eikä niitä saanut pesemällä kovin raikkaiksi. Vaikka kosteuteen ehtii tottua, suosittelisin pakkaamaan myös lämpimiä vaatteita mukaan.

Cádizin katedraali

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihto-oppilaille

Asuntoa kannattaa alkaa etsiä hyvissä ajoin. Vuokra-asuntoja on pienessä kaupungissa vähän ja niiden kunto on vaihtelevaa. Huijauksia saattaa tapahtua, joten kannattaa varmistaa vuokranantajan luotettavuus ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista.

Yleinen hintataso on Espanjassa huomattavasti Suomea alhaisempi, joten esimerkiksi ulkona on halvempaa käydä. Espanjassa ihmiset juhlivat paljon ja myöhään. Illanistujaisia on usein, mikäli kiinnostusta osallistua niihin löytyy. Sosiaalinen elämä on muutenkin vilkkaampaa ja arki-iltoina on enemmän tekemistä kuin Suomessa. Suositukseni olisi mennä mahdollisimman moneen tapahtumaan mukaan kutsuttaessa, vaikka väsyttäisikin. Vaihto kestää lopulta hyvin lyhyen aikaa, ja se kannattaa hyödyntää.

Vaikka Cádiz sijaitsee rannikolla, on luontoa itse kaupungissa melko vähän. Grazaleman kansallispuisto on noin tunnin ajomatkan päässä, ja siellä pääsee ihailemaan vuorimaisemia luonnon rauhassa. Suosittelisin myös tutustumaan lähellä sijaitseviin rauhallisiin kyliin, kuten Conil de la Frontera ja Vejer de la Frontera. Näihin, ja useaan muuhun kylään, pääsee Cádizista muutamalla eurolla bussilla. Yliopisto järjesti myös lyhyitä päivän reissuja muun muassa Gibraltarille ja Medina-Sidonia nimiseen kylään. Reissut maksoivat muutaman euron ja niillä pääsee usein kiertämään paikkaa muiden opiskelijoiden ja oppaan kanssa.

Grazaleman kansallispuisto

Cádizissa espanjan murre on melko vahvaa ja ihmiset puhuvat nopeasti. Englannin taso ei ole kovin korkea, mutta koen tämän hyödyksi, sillä omaa espanjaa pääsee todella testaamaan ja harjoittamaan. Vaihdon aikana sanavarasto kasvaa ja oma itsevarmuus puhua parantuu varmasti. Myös kulttuuriin pääsee paremmin sisään, kun uskaltaa puhua kieltä.

Vejer de la Frontera

Paluu Suomeen

Paluu Suomeen oli helpompaa kuin olin ajatellut etukäteen. Vaikka vaihtokokemukseni Cádizissa oli ihana, odotin myös omaan arkeen paluuta. Varsinkin Suomen koulutusjärjestelmää oli ikävä ja odotin innolla paluuta opiskeluun kotona. Tietysti lähtemiseen liittyy uusien ystävien hyvästely, mutta onneksi yhteydenpito on helppoa ja aina on mahdollista matkustaa muiden luo. Olen erittäin kiitollinen mahdollisuudesta lähteä Cádiziin vaihtoon ja lähtisin milloin vaan uudelleen. Suosittelen vaihtoa kaikille, jotka sitä vähänkin harkitsevat.

Vaihtokertomus, Sungkyunkwan University, syksy 2022

Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija

Lähtöön valmistautuminen ja maahan saapuminen

Ennen lähtöä tärkein hoidettava asia on viisumin hankkiminen, jota kannattaa hakea hyvissä ajoin, jotta sen suhteen ei tule ylimääräistä stressiä. Etelä-Korean suurlähetystössä oli vähän vaihtelevasti aikoja saatavilla, joten ole hyvissä ajoin yhteydessä lähetystöön. Samoin rokotuksia kannattaa alkaa miettimään jo aikaisessa vaiheessa. Esimerkiksi hepatiittirokotuksissa on useampi rokote, joiden välissä pitää odottaa useampi kuukausi. Näistä saa tarkempaa tietoa YTHS:stä. Kannattaa seurailla ja pyrkiä liittymään niin Suomesta vaihtoon lähtijöiden kuin kohdeyliopiston vaihto-opiskelijoiden Facebook- tai WhatsApp-ryhmiin; näissä jaetaan paljon tietoa kaikista käytännön asioista. Koreasta on tullut viime vuosina suosittu vaihtokohde, joten esim. Instagramista ja Tiktokista löytyy paljon vaihto- ja expat-sisältöä Koreasta, jonka perusteella voi jo etukäteen muodostaa käsitystä siitä, minkälainen meno paikan päällä on. Jo ennen Koreaan saapumista kannattaa puhelimeen ladata ainakin seuraavat sovellukset: Kakaotalk (paikallinen Whatsapp), Papago (käännökset) ja Naver Maps (paikallinen Google Maps). Koreassa melkeinpä kaikki kommunikaatio esim. asiakaspalvelujen kanssa tapahtuu Kakaotalkin kautta.

Saavuin Souliin elokuun loppupuolella noin viikkoa ennen yliopiston orientaatiota. Suosittelen saapumaan maahan ainakin muutamaa päivää ennen koulun alkamista, jotta ehtii hieman asettua aloilleen ja sopeutua aikaeroon. Soulissa oli elokuun lopussa Suomen ilmastoon tottuneelle todella kuuma ja kuumuus jatkuu lokakuun lopulle asti, mikä kannattaa ottaa huomioon pakatessa. Melkeinpä ensimmäinen asia, mikä kannattaa hoitaa maahan saapuessa, on sim-kortin hankkiminen. Itse olin järjestänyt sim-kortin jo lentokentälle Chingu-mobilen kautta (https://www.chingumobile.com/) ja liittymä toimi minulla hyvin koko vaihdon ajan.

Toinen asia on julkiseen liikenteeseen käytettävän T-Money matkakortin hankkiminen. Senkin voi hankkia suoraan lentokentältä esimerkiksi juna-aseman viereisistä automaateista. Myös jo kentällä kannattaa nostaa käteistä. Suurimmassa osasta paikoista käy kortti, mutta esimerkiksi juuri tuota matkakorttia pitää ladata käteisellä automaateissa. Julkinen liikenne on Soulissa toimivaa, ja Naver Mapsista löytyy selkeät reittiohjeet, minne ikinä onkaan matkalla. Kannattaa huomioida, että Google Maps ei toimi hyvin Koreassa. Myös taksi on ihan järkevä vaihtoehto Soulissa liikkumiseen, eikä kovin kallis Suomeen verrattuna. Suosittelisin kuitenkin tilaamaan taksit joko Uberin tai Kakao Taxin kautta, jolloin hinta ja määränpää on tiedossa. Itse en avannut korealaista pankkitiliä ollenkaan, koska katsoin että tilin avaamisesta/sulkemisesta olisi liikaa vaivaa puolta vuotta varten, ja hyvin pärjäsin ilmankin. Jos vaihdossa on pidempään niin silloin tätä voi olla aiheellista harkita.

Asuminen

Asumiseen vaihtoehtoina on yliopiston asuntola, yksityiset asuntolat (Goshiwonit) ja yksityiset vuokra-asunnot. Itse päädyin varaamaan oman huoneiston koko vaihdon ajaksi AirBnb:n kautta, koska en halunnut jakaa asuintiloja muiden kanssa. Tämä ei ole toki halvin vaihtoehto, mutta vuokraus hoitui kätevästi ja turvallisesti. Maksoin huoneistoista n. 540€/kk.

Halvin vaihtoehto lienee yliopiston asuntola. SKKU:ssa käsittääkseni kaikki halukkaat pääsivät asuntoloihin, muissa yliopistoissa kilpailu voi olla kovempaa. Asuntoloissa huone pitää jakaa toisen vaihto-oppilaan kanssa. Lisäksi asuntoloissa on kotiintuloaika arkisin, jolloin huoneeseen pitää saapua ennen kotiintuloajan alkamista. SKKU:lla oli jonkinlainen yhteistyökuvio toisen, yksityisen asuntolan (Mangrow) kanssa jota tarjottiin vaihtoehdoksi SKKU:hun tuleville vaihtareille. Monet majoittuvatkin Mangrowissa ja olivat tyytyväisiä siihen; heillä ei ollut mm. sääntöjä kotiintuloaikojen suhteen. Yliopiston asuntoloissa ja Mangrowissa vaikutti olevan hyvin yhteisöllinen meininki, joten nämä vaihtoehdot ehkä edistävät yhteisöllisyyttä muita mainittuja vaihtoehtoja paremmin.

Ympäri kaupunkia löytyy huoneistohostelleita, joita kutsutaan Goshiwoneiksi. Goshiwoneista saa pieniä huoneita, joissa on kuitenkin yleensä oma WC ja suihku. Keittiötilat on jaettu. Goshiwoneista osa on hyvinkin edullisia, mutta huoneistojen laadussa voi olla suurta vaihtelua. En suosittele sitoutumaan näihin koko vaihdon ajaksi ennen kuin on nähnyt tilat paikan päällä. Goshiwoneja löytyy ihan googlettamalla Goshiwon + Seoul.

Facebook-ryhmistä ja Kakaotalk-ryhmistä (Housing in Seoul) voi etsiä myös yksityisiä huoneistoja tai huoneita kimppakämpistä. Vuokra-asunnoissa on usein suuri vuokravakuus, joten näitäkään en lähtisi vuokraamaan näkemättä asuntoa paikan päällä.

Opiskelu ja arki

Suoritin vaihdon aikana neljä kurssia, jotka vastasivat kukin korealaisessa järjestelmässä kolmea opintopistettä (eli kuutta suomalaista opintopistettä). Näin ollen kaiken kaikkiaan suoritin vaihdon aikana 24 opintopistettä, joka oli mielestäni sopiva määrä ottaen huomioon että tein myös etänä töitä Suomeen koko vaihdon ajan pari päivää viikossa. Nämä neljä kurssia jatkuivat koko vaihdoin ajan, eli syyslukukaudella oli vain yksi periodi. Valitsemani kurssit eivät mielestäni olleet sisällöllisesti erityisen haastavia, eikä arvostelu ollut kovin tiukkaa. Kannattaa kuitenkin huomioida, että luentojen läsnäolovaatimukset ovat aika tiukat ja kursseihin kuului suhteellisen paljon palautettavia tehtäviä ja ryhmätöitä. Jokaiseen ottamaani kurssiin kuului kaksi luentoa per viikko. Pääsääntöisesti sanoisin, että jos huolehtii että läsnäolovaatimus täyttyy ja palauttaa työt ajallaan niin kurssien läpi pääsemisestä ei tarvitse suuresti huolehtia.

Kursseihin kuuluu yksi välikoe (midterms) joka sijoittuu lokakuulle. Loppukokeet (finals) on periodin lopussa marras-joulukuun vaihteessa. Ainoastaan yhden kurssin loppukoe oli perinteinen tentti, muuten välikokeet ja lopputyöt olivat yksin tai ryhmässä tehtyjä esseitä. Opettajien englannin kielen taito oli pääsääntöisesti hyvä. Jos mahdollista suosittelen ottamaan Korean/Itä-Aasian kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyviä kursseja, sillä ne rikastuttavat vaihtokokemuksia. Itse en ottanut korean alkeiskurssia, mutta muut vaihtarit, jotka sen kävivät, sanoivat, että kurssi oli suhteellisen aikaa vievä, mikä kannattaa ottaa huomioon. Lukukauden aikana ei ollut pidempiä lomia, yksittäisiä pyhäpäiviä taisi olla muutama. Lukukausi loppui kuitenkin jo joulukuun ensimmäisellä viikolla, mikä antaa mahdollisuuden matkustella ennen Suomeen paluuta.

SKKU:ssa on kansainvälinen opiskelijajärjestö, joka järjesti muutamia tapahtumia. Mielestäni yliopiston puolelta järjestetty ryhmäyttämistoiminta oli kuitenkin aika pintapuolista ja vähäistä, enkä itse ainakaan tutustunut yhteenkään SKKU:n korealaiseen opiskelijaan kovin syvällisesti. Vaihtarit jaettiin tutorryhmiin, mutta ainakin oman ryhmäni kokoontumiset kuivuivat kokoon yhden tapaamisen jälkeen. Ehkä joillain muilla ryhmillä homma toimi paremmin. Joka tapauksessa ryhmäyttämiseen olisi voinut mielestäni koulun puolelta panostaa vähän enemmän. Ilmeisesti tämä on aika koulukohtaista, ja esim. SNU:ssa tutor-ryhmätoiminta oli hyvinkin intensiivistä. Muihin vaihto-oppilaisiin toki tutustuu helposti ja erinäisiä vaihtaribileitä on paljon, joten ei tarvitse pelätä, että jäisi yksin. Ei ehkä kuitenkaan kannata asettaa suuria odotuksia sille, että muodostaisi läheisiä ystävyyssuhteita paikallisten kanssa. Tähän luo haasteita myös se, että korealaisten englannin kielen taito on vaihtelevaa ja kulttuuri on tietyllä tapaa sisäänpäin lämpiävämpää kuten Suomessakin. Illanviettojen yhteydessä oli kyllä hauskoja kohtaamisia myös paikallisten kanssa.

Vaihtareiden hieman laiskaa integroimista lukuun ottamatta SKKU:ssa on myös hyviä puolia muihin yliopistoihin verrattuna. Sijainti on erinomainen: yliopisto on keskeisellä paikalla hyvien yhteyksien varrella. SKKU on Korean vanhin yliopisto ja alkuperäisen kampuksen rakennuksia pääsee edelleen näkemään yliopiston alueella. Lisäksi alue, jossa yliopisto sijaitsee, on todella kiva, ehkä yksiä lempialueitani Soulissa. SKKU:ssa on suhteellisen hyvä tarjonta sosiaalitieteiden kursseja englanniksi, jolloin pääsee myös tekemään muitakin kuin vain vaihtareille tehtyjä kursseja.

Arkisin kävin kouluissa luennoilla ja kahviloissa tekemässä töitä. Koreassa on todella suuri kahvilakulttuuri, joten jos kahviloissa hengailu kiinnostaa niin niitä löytyy jokaiseen makuun. Vapaa-ajalla tykkäsin ennen kaikkea kävellä eri kaupunginosissa. Suosittelisinkin arkisin käymään, vaikka illallisella eri alueilla, niin pääsee näkemään kaupungin eri puolia. Itse nautin paljon korealaisesta ravintolakulttuurissa ja söin ulkona lähes joka päivä (ravintoloissa käynti on myös huomattavasti halvempaa kuin Suomessa). Suosittelen lämpimästi tutustumaan Korean historiaan, yhteiskuntaan ja kulttuuriin ennen vaihtoa ja vaihdon aikana, koska tällöin kaikesta saa huomattavasti enemmän irti. Etenkin nähtävyydet ja museot ovat kiinnostavampia, kun niitä voi asettaa kontekstiin. Soul on vuorten ympäröimä ja vuorien yhteyksissä on paljon vaellusreittejä, joten myös luontokohteita löytyy läheltä. Loppujen lopuksi Soulin kokoisesta kaupungista löytyy aika lailla jokaiselle jotakin, joten kokemusta voi räätälöidä aika pitkälle omien kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti.

Viikonloppuisin suosittelen ehdottomasti matkustamaan myös Korean sisällä. Itse kävin Gyeongjussa, Andongissa ja Jeju-saarella. Gyeongjuun kannattaa mennä, mikäli historia kiinnostaa millään tasolla. Andongin pääkohde on niin ikään historiallinen Hahoe-kylä. Jejulla on ennen kaikkea luontokohteita ja se on korealaisen sisämaanmatkailun ykköskohde kesäisin. Itse matkustin Korean sisällä Jejua lukuunottamatta junalla, joka on kätevä ja nopea tapa liikkua, eikä kohtuuttoman kallis. Itse en käynyt Busanissa mutta monet muut vaihtarit kävivät ja suosittelivat sitä lämpimästi. Koulun loppumisen jälkeen kävin viikon reissulla Japanissa, jota suosittelen ehdottomasti myös, mikäli rahaa on vielä jäljellä. Viisumin puitteissa maasta ei voi poistua ennen Alien Registration Cardin (ARC) saamista, jossa kesti pari kuukautta. Korean ulkopuolelle sijoittuvat reissut kannattaa siis suunnitella vaihdon loppupuolelle.

Mikä yllätti ja mitä Souliin tulevan kannattaa ottaa huomioon

Kuten aiemmin mainitsin, Soulissa oli todella kuuma maahan tullessa ja lämpö jatkuu pitkälle lokakuuhun asti. Kuitenkin marraskuussa ilma kylmenee todella nopeasti, ja esimerkiksi joulukuussa Soulissa oli huomattavasti kylmempi kuin Helsingissä. Talvitakkikin on siis syytä pakata mukaan. Ennen Soulia en ollut käynyt missään läheskään yhtä suuressa kaupungissa, joten etukäteen jännitin, kuinka kaoottinen meininki miljoonakaupungissa on. Loppujen lopuksi kaupunki toimii kuitenkin yleisesti ottaen hyvin. Syksyllä 2022 sisätiloissa oli edelleen maskipakko, jota kaikki noudattivat hyvin kuuliaisesti. En tiedä mikä tilanne on tällä hetkellä, asia kannattaa selvittää ennen maahan menemistä.

Soulia usein mainostetaan hyvin turvallisena kaupunkina mitä se monessa suhteessa onkin, mutta muutamaan asiaan on syytä kiinnittää huomiota:

  1. Yöelämä: Soulissa on pari ns. bilealuetta (Hongdae ja Itaewon), joissa meno on hyvinkin railakasta viikonloppuisin. Ikävä kyllä etenkin ulkomaalaisten juomien huumaaminen on hyvin yleistä, joten omien juomien kanssa tulee olla erittäin varovainen. Ehdottomasti en suosittele lähtemään yöelämään yksin. Lisäksi tulisi huolehtia, että kaikki porukassa pääsevät kotiin illan päätteeksi.
  2. Väkijoukot/tapahtumat: kaikki Souliin lähtijät varmaan ovat tietoisia Halloweenina tapahtuneesta tragediasta Itaewonissa. Tämä toi esiin muun muassa sen, että korealaisissa hätäpalveluissa on vielä kehittämisen varaa. Kannattaa siis olla tietoinen ympäristöstään, eikä asettaa itseään riskialttiisiin tilanteisiin.
  3. Vakoilukamerat: ns. spycamit on Koreassa tunnettu ongelma ja niitä löytyy säännöllisesti esim. julkisista vessoista. Kannattaa siis tarkistaa vessat ennen käyttöä.

Paluu Suomeen

Palasin suomeen 13.1.. Paluu Suomen sujui kohtuullisen mutkattomasti, eikä vaatinut erikoisempia toimenpiteitä. Incheonin lentokentällä kannattaa olla hyvissä ajoin, sillä odotusajat voivat olla pitkiä. Kannattaa huolehtia, että todistuksen saa vaihtoyliopistosta sellaisessa muodossa, että sen voi toimittaa Helsingin yliopistoon kurssien hyväksilukua varten. Itse lähetin sähköpostia SKKU:lle, jossa pyysin todistusta PDF-muodossa.

Toivottavasti tästä yhteenvedosta oli hyötyä jollekin vaihtoon lähtijälle. Vaihto oli todella antoisa kokemus kaiken kaikkiaan, Etelä-Korea on maana ja kulttuurina erittäin mielenkiintoinen ja erilainen Suomeen verrattuna. Toivotan kaikille lähtijöille mahtavaa vaihtokokemusta, Etelä-Korea oli teiltä erinomainen valinta!

Vaihtokertomus, Universidad de la República Uruguay, syksy 2022

Humanistisen tiedekunnan opiskelija

Saapuminen, asuminen ja arjen alku

Saavuin Montevideoon talviaamuna elokuun alussa. Yllätyin kylmyydestä, sillä Uruguayssa oli vain noin 5 astetta lämmintä, joka oli suuri kontrasti Suomen kesähelteeseen verrattuna. Olin varannut jo Suomesta käsin itselleni paikan opiskelija-asuntolasta, jonne otin taksin suoraan lentokentältä.

Uruguayssa lähes kaikki opiskelijat asuvat asuntoloissa, jos he eivät asu vanhemmillaan. Tyypillisesti asuntolassa asutaan jaetuissa makuuhuoneissa, joiden lisäksi on yhteinen olohuone, keittiö, opiskelutila ja kattoterassi. Suomesta tulevalle, vapauteen ja itsenäisyyteen tottuneelle opiskelijalle asuntoloiden säännöt voivat olla raskaita, sillä usein niissä voi olla esimerkiksi tarkat vierailuajat ja sääntöjä tai kieltoja päihteiden käyttöön liittyen. Itse pidin käytännöstä, sillä asuntolassani asui liki 30 opiskelijaa, joten yhteiselo olisi tuskin sujunut niin vaivattomasti ilman sääntöjä. Jaoin makuuhuoneen muutaman muun tytön kanssa, minkä koin oikein sopivaksi ratkaisuksi. Muutamasta kämppiksestäni tuli parhaita kavereitani vaihdossa ja yhteisestä jaetusta elämästämme jäi ihania muistoja. Oli hauskaa kokkailla, opiskella ja tutustua kaupunkiin yhdessä. Porukastamme tuli nopeasti tosi tiivis ja olemmekin jo suunnitelleet seuraavaa jälleennäkemistä jossakin päin maailmaa. Suosittelen kaikkia kokeilemaan kämppisasumista vaihdossa!

Yksityisiä huoneita on tarjolla joissakin asuntoloissa, mutta ne ovat usein huomattavasti kalliimpia tai niitä voi olla vaikea löytää. Asuminen Uruguayssa on Suomeen verrattuna halvempaa, eli jos yksin asumiseen on valmis taloudellisesti panostamaan, on sekin mahdollista. Yksi etu asuntoloissa on se, että usein niiden asukkaille kuuluu ”sairausvakuutus” tai jokin systeemi, jossa lääkäri voidaan kutsua kotiin ja sen maksaa asuntolan omistaja. Tämä ei varmaan kuulu jokaiseen asuntolaan, mutta itse käytin palvelua melko huoletta, sillä Uruguayn kostea ja viileä meri-ilmasto aiheutti minulle vaihdon alussa pitkiä flunssia.

Montevideon Palermon ja Cordónin alueen arkkitehtuuria

Uruguaylaiset ovat todella avuliasta ja vastaanottavaista porukkaa. Kämppikseni veivät minut heti ekana aamuna vaihtamaan rahaa, ostamaan sim-kortin sekä bussilipun. Kaikki halusivat auttaa ja tutustua. Jo lentokentältä minut kotiin kuljettanut taksikuski oli hetkessä kertonut kaikki hyödylliset vinkit Uruguayhin. Usein he myös kutsuivat minut kotiinsa grillaamaan heidän koko perheidensä kanssa. Pääsin siis nopeasti mukaan paikalliseen elämänmenoon.

Arki lähti pyörimään jo parin ekan viikon aikana. Yliopistolla ei ollut mitään vaihtareille järjestettyä esittelyä, joten kävin ensimmäisellä viikolla itse etsimässä kampukseni ja kyselemässä sieltä apua kurssi-ilmoittautumiseen ynnä muuhun. Montevideossa toimii yksi vaihtareille tarkoitettu ”opiskelijajärjestö”, nimeltään MIS, joka järjestää bileitä sekä pidempiä reissuja pitkin lukuvuotta. MISin bileissä tutustuin heti muihin vaihtareihin. Heihin törmäilinkin myöhemmin ympäri kaupunkia ja maata, sillä Uruguay on niin pieni paikka, että usein sattui näkemään tuttuja reissussakin.

Kurssit, opetus ja kokeet

Kurssien alku toi kaivattua uutta rutiinia. Lukukauden alussa vaihtarit saivat kahden viikon aikana käydä tutustumassa eri luennoilla ja sen jälkeen piti lyödä lukkoon omat kurssit. Kävin kuudella kurssilla tutustumassa, joista lopulta valitsin neljä. Udelarin kielikeskuksen kursseja lukuun ottamatta ainakin humanistisen tiedekunnan kurssit olivat todella itsenäisiä, teoreettisia ja akateemisia, eli luettavaa oli paljon enemmän kuin Suomessa. Opiskelu tiedekunnassani ei ollut kovin toiminnallista, esimerkiksi ryhmätöitä tai projekteja ei juuri tehty. Opetus perustui lukemiseen ja tentteihin, jotka pidettiin kaksi kertaa lukuvuodessa. Kurssien sisältö oli siis jaettu vähintään kahteen välitenttiin. Se toimi mielestäni hyvin, sillä siten koko kurssin sisältö ei kasaantunut vain kurssin loppuun. Opettajat olivat joustavia vaihtareiden suhteen, jos esimerkiksi kielitaidossa oli ongelmia. Uruguayssa on hallittava espanjan kieli aika hyvin, sillä englannin kielistä opetusta tai materiaalia on hyvin vähän tarjolla. Yli päänsä monet eivät juuri puhu englantia, eli tavallisten arkisten asioiden hoitamiseen espanjan taito oli välttämätön.

Udelarin humanistinen tiedekunta

Lukukauden aikana opetusvirasto järjesti monta eri pituista lakkoa. Se aiheutti jonkun verran epävarmuutta aikatauluin, joka toisaalta mahdollisti matkustamisen lukukauden aikana, mutta pidensi lukukautta hieman, sillä monia kursseja jatkettiin viikolla tai parilla pidempään. Lukukausi alkoi elokuun puolessa välissä ja lakkojen takia kesti joulukuulle, vaikka se yleensä loppuu jo marraskuun aikana. Tosin eri tiedekuntien aikataulut ovat erilaiset ja lukukausi voi alkaa ja loppua hieman eri aikaan. Muutamaa päivää pidempiä lomia ei lukukauteen sisältynyt.

Vapaa-aika, turvallisuus ja hintataso

Uruguayssa kaikki otetaan todella rennosti. Uruguaylaisten kanssa on turha koittaa tehdä tarkkoja aikatauluja tai ainakaan uskoa heidän pitävän niistä kiinni. Tyypillinen vapaapäivän kulku Montevideossa alkaa aamupäivän toriostoksilla, myöhäisellä lounaalla ja siestalla. Iltapäivällä kuuden maissa rantakatu Ramblalle alkaa kerääntyä perheitä ja ystäväporukoita tapaamaan toisiaan ja juomaan matea. Illallisaika on erityisesti nuorilla usein kymmenen maissa tai myöhemmin, jonka jälkeen lähdetään usein vielä tapaamaan ystäviä baareihin ja ravintolohin. Uruguaylaiset ovat slow-lifen ja chillaamisen mestareita, joka saattaa alkuun tuottaa vaikeuksia pohjoismaalaisesta kiire- ja suoritusyhteiskunnasta tulevalle vaihtarille. Itse nautin kovasi tuosta rauhallisesta ja stressittömästä elämänmenosta.

Uruguay on melko turvallinen maa. Montevideossa on tietyt vaaralliset alueet, mutta vaihtarilla ei sinne muutenkaan pitäisi olla asiaa. Keskustassa ja kampusten lähialueilla on turvallista kävellä, asua ja viettää aikaa. Kuitenkaan en lähtisi pimeällä kävelemään yksin missään päin Montevideota, varsinkin kun taksien hinnat lyhyillä matkoilla ovat melko alhaiset. Uruguayn taksit ovat turvallisia ja niillä on helppo liikkua. Montevideon ulkopuolella turisti- ja rantakohteissa koin oloni aina todella turvalliseksi.

Ruoan hinta on Uruguayn kaupoissa ja ravintoloissa samaa luokkaa, kuin Suomessa. Siksi ostinkin ruokani aina toreilta, joita on joka päivä ympäri kaupunkia. Toreilla ruoka on halvempaa ja minusta oli kiva ostaa ruoka sen tuottajilta. Kasvissyöjille Uruguay ei ole helppo kohde, sillä liha on maan ruokakulttuurin perusta ja se onkin paljon kasvisvaihtoehtoja halvempaa.

Lauantain tori kotikadullani

Vapaa-ajalla matkustin paljon. Kävin Uruguayn maaseudulla pikkukaupungeissa ja rantakohteissa. Uruguayn rannat ovat kauniita, ihanan tyhjiä ja luonnonmukaisia Punta del Esten kalliin luksuskaupungin rantoja lukuun ottamatta. Rochan maakunnan alueen rannat, kalastaja- ja hippikylät, sekä Santa Teresan kansallispuisto ovat mielestäni kaikkein kauneimpia. Uruguayssa pääsee bussilla liikkumaan kaikkialle ja bussien hinnat ovat vähän halvemmat kuin Suomessa.

Uruguayn ihanan tyhjät ja luonnonmukaiset rannat
Kapybaroja ja Uruguayn luontoa Maldonadon maakunnassa

Vaihdon jälkeen matkustin kuukauden Pohjois-Argentiinassa. Montevideosta pääsee helposti laivalla ja bussilla Buenos Airesiin ja vaihdon aikana suosittelen käymään vähintäänkin siellä! Buenos Aires on upea sekoitus eurooppalaista ja latinalaisamerikkalaista kulttuuria ja historiaa. Argentiinassa kaikki on paljon Uruguayta halvempaa ja maa on koko valtavuudessaan upea.

Yllätykset ja suositukset Uruguayssa

Suurin yllätys oli Uruguayn talven kylmyys. Vaikka lämpömittari näyttäisi 15 astetta, se tarkoittaa aivan eri asiaa, kuin Suomessa. Kostea ilma tunkeutuu kaikkien vaatteiden läpi luihin ja ytimiin ja sitä on vaikea päästä pakoon, sillä taloissa ei yleensä ole lämmitystä. Uruguayn talveen kannattaa siis varautua lämpimillä sisävaatteilla. Ulkona tuulisessa rantakaupungissa tarvitsi samaa lämmintä toppatakkia, kuin Suomessa.

Toinen yllätys oli vaihtareiden vähyys. Olin kuullut monilta Euroopassa vaihdossa olleilta kavereilta, että he tutustuivat lähinnä muihin vaihtareihin ja pyörivät tosi kansainvälisissä piireissä. Uruguayssa vaihtareita oli melko vähän ja suurin osa heistä oli Espanjasta, Ranskasta ja Argentiinasta. Kohdetta valitessani halusin lähteä aika tuntemattomaan paikkaan, joten Uruguay oli siihen hyvä kohde. Tutustuin enemmän paikallisiin kuin muihin vaihtareihin, mutta sitä olin toivonutkin.

Kolmas yllätys oli hintataso. Tiesin, että Uruguay on kallis maa, mutta en suomalaisena tiennyt mitä odottaa. Uruguay on monelta osin Suomen hinnoissa. Jotkut asiat, kuten ruoka, taksit ja julkinen liikenne ovat halvempia, mutta toiset, kuten esimerkiksi hygieniatuotteet ovat reilusti kalliimpia. Hostellit ja Airbnb:t ovat off-seasonilla paljon halvempia, mutta varsinkin rantakohteiden hinnat nousevat joulun (eli kesän) lähestyessä. Eniten rahaa meni kuitenkin lentoihin Helsingistä Montevideoon ja sieltä takaisin, sillä noin pieneen ja kaukana olevaan kohteeseen lennot ovat aina kalliita.

Uruguay on mielestäni oikea kohde rennolle ja sosiaaliselle tyypille. Eniten mieleeni jäivät katutanssit candombe ja tango, joita Montevideossa näkee lähes joka ilta. Helmikuussa Uruguayssa järjestetään karnevaali, jonka aikana erityisesti tanssia ja muita Uruguaylaisia perinteitä näkee parhaiten. Siksi jäin itse Uruguayhin ja Argentiinaan vielä lukukauden jälkeen, sillä halusin matkustaa ja nähdä Montevideon karnevaalin.

Rakastuin Uruguayn yhteisölliseen kulttuuriin, jossa kaduilla juhlitaan ja tavataan ihmisiä. Montevideo on mielestäni aika taiteellinen kaupunki ja siellä järjestetään paljon taide- ja kirjallisuustapahtumia ja -näyttelyitä. Uruguay on maana niin pieni ja rauhallinen, että se ei ehkä ole oikea kohde suurkaupungeista ja isoista bileistä haaveilevalle. Vaihto Uruguayssa oli ehdottomasti elämäni paras kokemus. Uruguay on maana sellainen, josta on vaikea löytää tietoa etukäteen, mutta paikan päälle päästyään maan fiiliksen varmasti kokee itse, kunhan vain on utelias tutustumaan ihmisiin ja innokas lähtemään tutkimaan paikkoja.

Vaihtokertomus, Chinese University of Hong Kong, syksy 2022

Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan opiskelija

Poikkeusolojen Hong Kong

Lensin Hong Kongiin paria päivää ennen elokuun alkua. Lukukauden alkuunkin oli sopivasti vielä pari viikkoa. Olin vieraillut Hong Kongissa aiemminkin vuosina 2016 ja 2019, mutta nyt koronan torjuntatoimet tekivät saapumisesta hyvin erilaisen kokemuksen.

Olin etukäteen joutunut etsimään itselleni hotellin kolmen vuorokauden karanteenia varten, sillä pakollista karanteenia ei voinut viettää perheen tai sukulaisten luona, joita minulla Hong Kongissa asuu. Kentällä saavuttaessa terminaalin sisällä käveltiin maskit kasvoilla useita kilometrejä maahantulotarkastuksiin, karanteenihotellin tarkastuksiin, sekä ensimmäisiin pika- ja PCR-testeihin. Kentällä piti odottaa pikatestin valmistumista, ja kun se tuli negatiivisena takaisin, maahantulijat ohjattiin jonoihin sen mukaan, mihin osaan Hong Kongia oli menossa karanteenia viettämään.

Bussi kiersi Hong Kongin välillä kapeitakin katuja vähän päälle tunnin. Hyvin kesäinen, seisovan kuuma ja kostea ilma tuntui vähän kentällä ja bussissakin ja bussin henkilökunta yritti saada viilennyksen mahdollisimman täysille. Hotellille päästyäni, minulle kerrottiin kerros ja huoneen numero, ja siirryin matkatavaroiden kanssa huoneeseen. Tämän jälkeen huoneesta ei saanut poistua ja oven sai avata vain ruuan jakelun tai koronatestin ottamisen yhteydessä. Vietin siis ensimmäiset päivät jet lagista toipuen ja katsellen ulos isoista ikkunoista, joista näkyi enimmäkseen vain korkeiden rakennusten seiniä.

Karanteeni kului lopulta äkkiä, sen aikana kaupungin ohi pyyhkäisi voimakas kesäinen ukkosmyrsky rankkasateineen ja salamoineen. Tässä kohtaa en ollut vielä kunnolla sisäistänytkään, että olin lopulta päässyt vaihtoon korona-ajan hankaluuksien jälkeen.

Myrskyn seuraamista karanteenissa

Ensimmäiset viikot menivät lopulta erilaisia lomakkeita täytellessä, koronatesteissä käymisessä ja kaupunkia ihmetellessä. Ravintoloihin pääsi sitten, kun oli suorittanut yhdeksän vuorokauden tarkkailujakson. Kouluun liittyviä hoidettavia asioita olivat mm. lopullisten kurssivalintojen tekeminen, saapumispäivän ilmoittaminen kampuksen majoitukseen, opiskelijakortin hankkiminen ja itse kampukselle muutto.

Chinese University of Hong Kongin opiskelijoille oli jo hyvissä ajoin luotu oma ryhmä tutustumista varten. Moni oli jo kerennyt viettämään aika Hong Kongissa ennen minun saapumistani maahan, joten erilaisia tutustumistapahtumia oli järjestetty ja järjestettiin melko tiuhaan. Ensimmäisessä vaihto-opiskelijoiden tapaamisessa, jossa olin mukana, menimme porukalla istumaan ja viettämään aikaa paikalliseen rantakohteeseen. Tapasin etenkin Euroopasta tulleita vaihtareita, kuten esim. ruotsalaisen ystäväporukan, joiden kanssa kävin patikoimassa ja rantareissuilla useaan kertaan vaihdon aikana.

Kuva 1. Hong Kongin suurten kerrostalokompleksit ovat hienoja iltaisin. Betoniviidakkoon tuovat eloa värikkäät istutukset. Kuva 2. Ennen kurssien alkua kerkesi pienelle venereissullekin.

Elämää kampuksella

Yliopiston kampus on iso, kuin pienoiskaupunki tai kaupunginosa. Se on rakennettu manner-Hong Kongin koilisosaan, ei kovin monen metropysäkin päähän Kiinan rajasta ja ostosvyöhykkeenä tunnetusta Shenzhenin alueesta. Kampusta ympäröivät vihreät kukkulat, joissa osassa on vielä pieniä kyliä, ja ihmiset vastustavat voimakasta urbanisaatiosta ja vuokrahintojen nousua. Esimerkiksi Helsinkiin verrattuna Hong Kongin vuokrakriisi on ihan omaa luokkaansa.

Kampuksen sydän oli iso kirjasto, jossa oli opiskelutiloja yhteiskäyttötietokoneineen viidessä kerroksessa. Kirjaston alla pesivät pallomaisia pesiä tekevä lintuyhdyskunta, joka muistutti jonkin verran Suomessakin eläviä pääskylajeja. Kirjaston alimmassa kerroksessa oli vuorokauden ympäri auki oleva opiskelutila, jossa oli erilaisia istuinalustoja, erikorkuisia pöytiä ja lepopaikkoja erilaisten projektien kanssa painiskelevien opiskelijoiden käyttöön. Etenkin paikallisista opiskelijoista osa tuntui viettävän kirjastoissa todella paljon aikaa, ja joskus opiskelijoita tapasi myös nukkumasta päiväunia kirjaston tiloissa, mistä vain tilaa löytyi. Jotkut paikalliset opiskelijakaverini kertoivat minulle, että osa opiskelijoista vietti useampia öitä viikossa kirjastossa, sillä he eivät olleet onnistuneet saamaan majoitusta kampuksen asuntoloista, ja heillä oli kotiin pitkä kotimatka, joten he mieluummin jäivät kirjastolle yöksi ja käyttivät matkustamisesta säästyvän ajan opiskeluun.

Kuva 1. Kampus on rakennettu vihreiden kukkuloiden syliin. Rakennustelineet ovat Chung Chi Collegen kirkon remontista, taustalla näkyvä kukkulla on Tai Po Kau, jossa elää apinoita. Kukkulan rinteellä oleva talojen rivistö koostuu isoista huviloista. Kuva 2. Kampuksen keskuskirjasto, jossa on opiskelijoille paljon opiskelutilaa ja jonka etuovien räystään alla pesii pääskysyhdyskunta.

Yliopistolla on muistaakseni seitsemän erilaista Collegea, eli opiskelijayhteisöä, jolla oli omat asuntolansa ja joskus myös urheilutilansa ja kirjastonsa. Sen lisäksi oli myös jatko-opiskelijoiden omat asuntolat, sekä International House -kompleksit, jossa itse asuin. Colleget järjestävät lukukauden aikana useita tapahtumia, kuten vuosijuhlia ja urheilutapahtumia ja niillä on myös omat urheilujärjestönsä yliopiston virallisten joukkueiden lisäksi. Yksi erityisesti mieleenpainuva tapahtuma oli esimerkiksi Shaw-fiesta, joka oli Shaw College -opiskelijayhteisön vuosijuhla. Juhlassa opiskelijat pitivät erilaisia kojuja, joissa saattoi osallistua erilaisiin peleihin tai arvontoihin tai ostaa erilaisia herkkuja tai joidenkin opiskelijoiden itse tekemiä käsitöitä. Ilta huipentui paikallisen bändin keikkaan.

Yliopiston ja Collegejen urheilujoukkueet hakevat syyslukukauden alussa uusia jäseniä. Kampuksella on joukkueita ainakin jalkapallolle, soudulle, käsipallolle, koripallolle, yleisurheilulle ja tennikselle ja joukkueiden pääsyvaatimukset vaihtelevat. Tietoja eri joukkueista saa yliopiston sähköpostiin, ja tiedot niistä löytyvät myös yliopistojen nettisivuilta. Kampuksella on hyvät puitteet urheiluun, sillä liikuntasalien lisäksi kampuksella on myös useita kuntosaleja, pari urheilukenttää ja tenniskentät, sekä 50 metrin uima-allas, joka on välillä myös vapaassa käytössä. Päätin kokeilla päästä sisään yliopiston naisten jalkapallojoukkueeseen, ja joukkue otti minut avosylin vastaan, vaikka sekä valmentajan, että joidenkin pelaajien kanssa kommunikointi englanniksi välillä vaati vähän luovuutta. Kaikki pelaajat olivat tosi kilttejä ja tulkkasivat harjoituksia tarvittaessa. Itseäni harmitti hieman, etten ollut opiskellut kantonia aikaisemmin tai osallistunut yliopiston alkeiskursseille. Mutta hyvä henki selätti kielimuurin oikeastaan kaikissa tilanteissa. Syyskauden aikana joukkueen sijoitus Hong Kongin yliopistojen liigassa nousi viidenneltä sijalta kolmanneksi, ja pääsin pelaamaan turnauksen kaikki pelit joukkueen maalivahtina ihan viimeistä peliä lukuun ottamatta, sillä olin tuolloin jo palannut Suomeen. Yliopiston urheilutoimintaan osallistuminen oli ehdottomasti yksi vaihtoni kohokohdista.

Kampus on Hong Kongin pääsaarelta lähtevän East Rail Linen loppupäässä. Päästäkseen aivan ydinkeskusta-alueelle, joutuu metrolinjaa vielä vaihtamaan parin pysäkin ajaksi. Matka-aikaa Hong Kongin pääsaarelle kannattaa varata vähintään tunti ja ruuhka-aikaan kannattaa huomioida, että metrot voivat olla täynnä ja seuraavaa voi joutua odottamaan muutamia minuutteja. Kampuksen sisälläkin välimatkat voivat olla pitkiä. Kampuksella kulkee useampi bussilinja, mutta bussit eivät kulje koulupäivän ulkopuolella kovin tiuhaan ja lopettavat ajon ennen puolta yötä. Kampus on myös rinteeseen rakennettu, joten ylämäkiä ja portaita riittää. Vaihtotapahtumia järjestetään usein keskustassa, ja jos haluaa jäädä tapahtuman loppuun asti paikalle, vaihtoehdot takaisin kampukselle pääsemiseksi ovat joko useita sivureittejä kiertävä yöbussi, jonka kyydissä matka saattaa kestää helposti pari tuntia, tai taksi, joka saattaa veloittaa mitä tahansa 40–60 euron väliltä. Taksissa voi maksaa ainoastaan käteisellä, joten sitä kannattaa varata mukaan, ellei käytössä ole jotain taksisovellusta. Yleensä kannattaa yrittää jakaa taksimatkat muiden vaihtareiden kanssa.

Chinese University of Hong Kongissa järjestetään runsaasti erilaisia tapahtumia etenkin eri Collegeiden toimesta. Lisäksi vaihto-oppilaiden tuutorit ja vaihto-oppilaat itse ovat yleensä todella aktiivisia tapahtumien järjestäjiä. Tekemistä riittää siis kampuksella ja keskustassa aina kun vapaa-aikaa on. Lisäksi syksyn aikaan kuuluu myös mid-Autumn festival, joka tunnetaan myös Moon festival -nimellä. Se on alun perin kiinalainen sadunkorjuujuhla. Loppusyksyyn osuu myös intialainen valon juhla ”Diwali”, joka näkyy etenkin kaupungin valaistuksessa, sillä Hong Kongissa asuu suuri intialaisten vähemmistö. Juhlapyhiin kuulu usein esimerkiksi erilaisten katujen ja puistojen koristelu värikkäillä valoilla, sekä ilotulitukset.

Asumisesta

Kampuksella asuminen oli mielestäni hyvä päätös, sillä matkustaminen Hong Kongin sisällä saattaa olla hyvin aikaa vievää ja yleinen vuokrataso erittäin korkea. Asuin International House -kompleksin kerrostalossa, joita oli kampuksella yhteensä kuusi kappaletta. Taloissa asui sekä paikallisia opiskelijoita, että vaihtareita, mutta asuntoloiden asukkaat ryhmäytyivät oman kokemukseni mukaan hyvin vähän keskenään. Asuin itse kahdentoista hengen huoneistossa, jossa jaoin pienen huoneen toisen suomalaisen vaihtarin kanssa. Meidät oli ryhmitelty huoneisiin ja mahdollisesti myös itse asuntoihin osittain oman kotimaan perusteella.

Asuntolan varustelu yllätti hieman. Jokaisessa asunnossa on yhteiskeittiö, johon kuuluu yleensä useampi jääkaappi, mikroaaltouuni ja keittolevy. Keittolevyjä oli meillä yksi, yhdelle kattilalle. Mitään keittiövälineitä asunnossa ei ollut ennestään, vaan jos halusi tehdä ruokaa itse kampuksella oleskeluaikana, piti välineet käydä ostamassa itse. Samoin tyynyt, peitot ja lakanat piti hankkia itse, ja osa opiskelijoista osti oman patjankin asuntolojen jumppapatjojen tilalle. Suuri osa vaihtaritutuistani suuntasi ostoksille Sha Tin:in Ikeaan, mutta myös Japanese House Center (JHC) ja MUJI tarjosivat kodintarvikkeita suhteellisen edullisesti. Asuntolassa asuminen oli vuokran osalta todella edullista neljältä kuukaudelta (alle 1000 euroa) ja asuntolan kolme suihkullista kylpyhuonetta riittivät mielestäni aika hyvin kaikkien käyttöön. Jaettu huone toisen vaihtarin kanssa oli pieni, huoneeseen mahtuivat juuri kaksi työpöytää, sängyt ja vaatekaapit, sekä kaksi seinähyllyä. Lattiatilaa jäi noin parin neliön verran, mutta vaihdon aikana molemmat olimme koko ajan menossa ja opiskelimmekin pääosin muualla kuin asuntolassa, joten mahduimme asumaan samaan huoneeseen oikein hyvin.

Kampuksella oli yksi ruokakauppa, sekä lukuisia kahviloita ja opiskelijaravintoloita, joista lounaan saattoi saada halvimmillaan noin 2–3 eurolla ja erikoiskahvin noin 3 eurolla, riippuen tietysti kahvilasta. Opiskelijaravintoloiden taso vaihteli melko paljon. Osa lounaista oli todella yksinkertaisia ja sisälsivät harvoin vihanneksia, kun taas osa oli todella monipuolisia ja hyviä. Oman tulisuuden sietokyvyn kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä jotkut ruuat pystyy tilaamaan sekä mietoihin, että tulisiin liemiin. Omia lemppareitani olivat Lee Woo Sing -Collegen kahvilat ja Cafe Tolo, sekä Chung Chi -Collegen opiskelijaravintola. Kampuksella kierrellessä uusiin kahviloihin ja ravintoloihin törmäsi jatkuvasti, sillä niiden sijainteja ei oltu merkitty kovin selkeästi mihinkään ja ravintola saattoi löytyä välillä yllättävästäkin paikasta. Jos haluaa tietää kampuksen ruokapaikkoja etukäteen, kannattaa ainakin vilkaista kampuksen nettisivuja: https://www.cuhk.edu.hk/english/campus/accommodation.html.

Kampuksen ruokakauppa oli auki yleensä aikaisesta aamusta yhdeksään tai kymmeneen asti illalla. Hong Kongissa on useita ruokakauppaketjuja, joiden hintataso ja elintarvikevalikoima vaihtelee jonkin verran. Yleisesti ottaen elintarvikkeet ovat Hong Kongissa kalliita, koska suurin osa tuodaan muualta. Esimerkiksi hedelmät ja vihannekset tuodaan manner-Kiinasta, Japanista, Filippiineiltä ja muualta Aasiasta, kun taas maito voi tulla esimerkiksi Australiasta tai USA:sta. Yleisesti ottaen ruuanlaitto on melkeinpä kalliimpaa kuin ulkona syöminen, jos osaa valita ruokapaikan oikein. Erilaiset ruokalat ja toripaikat ovat esimerkiksi edullinen tapa syödä ulkona. Kauppakeskusten ravintolat ovat puolestaan yleiseltä hintatasoltaan Suomen luokkaa tai vain vähän edukkaampia.

Melkein kampuksen korkeimmalla kohdalla. Taustalla näkyvät itäisen Hong Kongin luonnonpuistojen huiput.

Vaihtoyliopiston kurssit ja lukukausi

Opiskelin vaihtoyliopistossani biotieteitä. Otin kursseja sekä omasta pääaineestani, että myös hieman omasta koulutussuunnastani poikkeavia kursseja. Biotieteellisessä tiedekunnassa kurssit olivat todella luentopainotteisia, koko syksyn aikana tein pari ryhmätyötä. Joillakin kursseilla saattoi olla lyhyitä testejä tai kurssikertojen ulkopuolisia tehtävänantoja. Enemmistö kursseista koostui luennoista, lukukauden puolivälitentistä, sekä lopputentistä. Lukukauden puolivälin kokeet pidettiin luokkahuoneissa normaalin kurssitapaamisen yhteydessä, mutta lopputentit järjestettiin keskitetysti erilaisissa juhlatiloissa tai liikuntasalaisessa. Yhdessä salissa saattoi olla samaan aikaan eri tenttien tekijöitä jopa toista sataa. Loppukoejärjestelyt toivat mieleen suomalaisen ylioppilaskirjoitusjärjestelmän.

Kurssit olivat mielestäni mielenkiintoisia, mutta opetus painottui pitkälti käsitteiden ja asioiden ulkoa opetteluun. Tentteihin piti yleensä opetella todella paljon käsitteitä ja asiasanoja, koska niitä kysyttiin paljon kokeissa. Koeaika oli yleensä melko lyhyt, noin kaksi tai kolme tuntia. Samaan tenttiin saattoi kuulua niin monivalintatehtäviä, lyhyitä kysymyksiä kuin esseekysymyksiäkin. Mielestäni kysymysten määrä ja tehtäviin annettu aika eivät korreloineet hyvin keskenään ja itselleni meinasi kokeissa tulla välillä kiire.

Hong Kongin yliopistot ovat myös voimakkaan kilpailullisia. Arviointikriteerit ovat myös aika tiukat. Paikalliset opiskelijat sanoivat, että heidän mielestään kursseista läpi pääseminen on suhteellisen helppoa, mutta hyvien arvosanojen saaminen jo todella haastavaa. Ainakin biotieteellisen tiedekunnan joillakin kursseilla käytetään Gaussin käyrää, samoin kuin suomalaisissa ylioppilaskirjoituksissa. Tämä loi mielestäni jonkin verran lisäpainetta kurssien suorittamiseen.

Yliopiston lukukausi kesti elokuun viimeiseltä viikolta aina joulunalusviikkoon asti, eikä välissä ollut, paria yksittäistä kansallista juhlapäivää lukuun ottamatta, lomia. Kurssit ovat aina yhden lukukauden mittaisia.

Hong Kongin yliopistoon tullaan opiskelemaan etenkin kansainvälistä bisnestä, kieliä ja media-alaa. Omalla opiskelualallani ei ollut juurikaan muita vaihtareita. Kuulin muiden alojen opiskelijoilta, että esimerkiksi journalistiikan alalla tehtiin paljon pienempiä tehtäviä ja esseitä, kun taas kansainvälisen bisneksen aloilla saatettiin tehdä jonkin verran ryhmätöitä. Opetustyyli tuntui siis olevan voimakkaan riippuvainen itse alasta.

Kampuksen fiiliksiä illalla ja yöllä. Pelkkä kampuksella kiertely oli jo hauska ajanviete sinänsä.

Opiskelijaterveydenhuolto

Kampuksella oli nopea ja toimiva perusterveydenhuolto. Ajan saattoi saada varattua jopa samalle viikolle tai korkeintaan viikon päähän. Hammashoito oli puolestaan todella ruuhkautunut ja itselläni kävi sen suhteen vähän huono tuuri, sillä sain kesken lukukautta antibioottikuuria vaativan hammastulehduksen ja jouduin käymään lääkärissä yksityisellä lääkäriasemalla. Ylipäätään terveydenhuolto on Hong Kongissa hyvällä tasolla, mutta yksityisellä lääkärillä käynnistä voi joutua maksamaan korkean hinnan. Lähtökohtaisesti vaihto-opiskelija pystyy kuitenkin saamaan apua aina opiskelijaterveydenhuollon palveluilta.

Mikä Hong Kongissa yllätti

Kurssien vaikeustaso pääsi yllättämään minut vaihdossa. Olin valinnut paljon biotieteiden kursseja, ehkä vähän uhkarohkeastikin myös sellaisista aiheista, jotka eivät täysin vastanneet omaa alaani. Hong Kongin yliopistokulttuuri on melko kilpailullinen ja kurssien arviointikriteerit korkeat, kursseihin kannatta paneutua huolella jo heti ensimmäisistä viikoista lähtien. Itselle kasautuvaa työmäärää kannatta myös miettiä huolella jo ennen vaihdon alkua. Esimerkiksi kielikurssille osallistuminen voi tuoda mukavaa vaihtelua ja uutta pääsee oppimaan vähän rauhallisemmassa tahdissa.

Hong Kong on myös suhteellisen kallis maa. Vaikka julkisissa kulkuvälineissä liikkuminen ja kampuksella ja joissakin ravintoloissa syöminen on melko edullista, kannattaa huomioida elintarvikkeiden korkeat hinnat, taksimatkat (joihinkin kiinnostaviin paikkoihin ei pääse julkisilla kulkuvälineillä) ja ylimääräiset elinkustannukset (jos esimerkiksi asuntolaan täytyy ostaa omat keittiötarvikkeet ja petivaatteet). Budjettisuunnittelua kannattaa aina vaihtoon lähtiessä tehdä, ja rahaa kannattaa varata myös yllättävien tilanteiden varalta.

Ihanimmat yllätykset vaihdossa tulivat ihmisten rehellisyydestä ja vieraanvaraisuudesta, sekä huikeista nähtävyyksistä, joita tuntui riittävän enemmän kuin neljässä kuukaudessa kerkesi kokea. Huolimatta siitä, että opiskelijaelämä voi olla stressaavaa ja kiireistä, paikallisiin opiskelijoihin ja opiskelijakulttuuriin pääsee tutustumaan matalla kynnyksellä esimerkiksi oman Collegen järjestämässä tutustumispäivässä tai vaikka urheilutoimintaan osallistumalla. Itsellä kävi hyvä tuuri, kun oman Collegen vaihtaripäivässä oli mukana myös paikallinen bilsan opiskelija, joka nopeasti bongasi saman alan vaihtarin ja tutustutti minut omiin opiskelijakavereihinsa. Lopulta muodostui kaveriporukka, johon kuului opiskelijoita kahdesta eri yliopistosta. Samoin futisjoukkueen tyyppeihin oli helppo tutustua treeneissä ja joukkuetapahtumissa.

Ihmisten rehellisyys ja Hong Kongin turvallisuus pelasti minut parista kiperästä tilanteesta. Olin kauppakeskuksessa pyöriessäni onnistunut tipauttamaan lompakkoni, jossa oli opiskelijakorttini lisäksi myös pankkikortti ja matkakortti. Olin kirjoittanut puhelinnumeroni lompakon sisään ja saman päivän iltana vanhempi setä soitti minulle ja kertoi löytäneensä lompakon. Tulkkausavun jälkeen sain sovittua lompakon palautuksesta tämän miehen kanssa, joka tuli seuraavana päivänä samaan kauppakeskukseen palauttamaan lompakkoni. Tästä kokemuksesta tuli itselle todella lämmin ja helpottunut olo.

Lopuksi minut yllätti se, miten nopeasti neljä kuukautta kuluu ja miten paljon tekemistä Hong Kongiin jäi. Kaupunki on tunnettu parista isommasta saarestaan ja retkeilymahdollisuuksistaan ja uusia kauniita paikkoja tuntui löytyvän jatkuvasti. Tällä kertaa en lähtenyt minnekään Hong Kongin rajojen sisältä ja silti tekemistä oli hurjasti. Lopulta pandemian aiheuttamat rajoituksetkaan eivät juuri vaikuttaneet tekemiseen.

Paluun jälkeiset fiilikset

Paluu tuntui aluksi todella oudolta. Kesti aikaa, ennen kuin pääsi takaisin kiinni normaaliin arkirytmiin Suomessa. Oli viettänyt niin paljon aikaa vieraassa kulttuurissa ja Hong Kongissa oli vaihtoni aikana edelleen voimassa aika paljon koronarajoituksia niin olo oli aluksi hieman kummallinen. Lisäksi Suomessa oli, yllätys yllätys, myös paljon kylmempi kuin mitä Hong Kongista lähtiessä, joten paluu Suomen talveen ei myöskään aluksi tuntunut hirveän mukavalta. Haikeimmalta tuntui jättää paikalliset opiskelijakaverit, Hong Kongissa asuvat sukulaiset ja todella mukava futisjoukkueeni.

Muutamien viikkojen jälkeen olo kuitenkin helpottui. Oli kiva nähdä perhettä ja kavereita pitkästä aikaa, ja myös lumiseen talveen tottui pian. Päällimmäiseksi jäi hirveän iso onnistumisen kokemus ja lämmin fiilis. Tuntuu kivalta, kun on opiskeluaikana saanut toteuttaa itselle tärkeän kokemuksen ja on pärjännyt ulkomailla vieraassa kulttuurissa. Kaikkein hienointa oli ehdottomasti se, että vaihdosta sai oman alan opiskelijakavereita ja heidän kauttaan myös lisää motivaatiota omiin opintoihin.

Mitä kannattaa huomioida vaihtarina Hong Kongissa

  1. Kampuksella asumisesta voi tulla lisäkustannuksia, sillä asuntoloissa ei usein ole valmiina keittiötarvikkeita, tyynyjä, peittoja tai muita vastaavia kodintarvikkeita. Tämä kannattaa ottaa huomioon, vaikka asuntolassa asuminen on Hong Kongin yleiseen vuokratasoon nähden erittäin edukasta.
  2. Vaihto-opiskelijat jaetaan yliopiston Collegeihin ennen lukukauden alkua. Colleget myös järjestävät vaihto-opiskelijoille tapahtumia, joissa voi helposti tutustua toisiin vaihtareihin ja paikallisiin opiskelijoihin. Myös Collegeiden yleisiin opiskelijatapahtumiin kannattaa osallistua. Jos mahdollista, asuntolapaikkaa kannattaa hakea jonkun virallisen Collegen asuntolasta, sillä näiden opiskelijatoiminta oli mielestäni aktiivisempaa ja Collegen tiloihin saattoi kuulua omat opiskelijaravintolat ja kahvilat ja joskus jopa kuntoilutilat, mitä ei I-House komplekseissa ihan samalla tavalla ollut.
  3. Opiskelijan kannattaa hakea Hong Kongin julkisen liikenteen palveluilta alennuskorttia, sillä se takaa 50% alennuksen osasta julkisen liikenteen matkoja.
  4. Mukana kannattaa pitää käteistä. Jotkut pienet yrittäjät eivät hyväksy maksukorttia maksuvälineenä, ja jos haluaa myöhempään illalla Hong Kongin pääsaarelta takaisin kampukselle, taksimatkat maksetaan yleensä käteisellä.
  5. Matka-ajat julkisessa liikenteessä voivat olla pitkiä etenkin ruuhka-aikaan. Chinese University of Hong Kongin kampus on kauniissa ja rauhallisessa ympäristössä, mutta tämä näkyy myös matkojen pituutena. Etenkin ruuhka-aikoihin metroissa ja busseissa voi oikeasti olla täyttä.
  6. Elintarvikkeet tuodaan Hong Kongiin yleensä muualta, joten ruokakaupassa käynti voi olla suhteellisen hintavaa. Lounaat ja illalliset kannattaa usein ostaa kampuksen opiskelijaravintoloista.
  7. Sää saattaa yllättää. Elokuusta lokakuuhun voi olla todella kuumaa ja kosteaa, ja mäkisessä ja betonisessa maastossa voi välillä olla aika tukalakin kulkea. Toisaalta subtrooppinen ilmasto tarkoitta myös rajuja tuulia ja voimakkaita ukkosmyrskyjä. Joulua kohden keli viilenee ja voi käydä noin 10–15 asteen tienoilla. Yllättävä lämpötilapudotus voi tuntua aika epämukavalta, jos ei ole lämpimämpää vaatetta mukana ja on ehtinyt tottua Hong Kongin lämpöön. Myös rakennusten lämpöeristys voi olla välillä vähän heikkoa, joten asuntolaelämän pelastus saattaakin yllättäen olla pari villasukkia.
  8. Kampusbussit kiidättävät asuntolalta luennoille ja metrolta kotiin. Välillä bussit voivat olla täynnä ja joutuu odottamaan seuraavaa. Bussilinjoihin ja aikatauluihin kannattaa tutustua, ettei vahingossa päädy ihan toiseen osaan kampusta kuin minne halusi mennä, tai päädy kävelemään kaikki ylämäet ylös omaa asuntolaa kohti, kun viimeinen bussi on kerennyt mennä nenän edestä. Kannattaa tottua jyrkkiin ylämäkiin ja portaisiin.
Avenue of Stars iltavalaistuksessa. Hong Kongissa neljä vuotta opiskellut ystäväni piti tätä yhtenä lempipaikoistaan, jonka tulee muistamaan aina.

Helmiä ja paikallisten suosituksia

  1. Jos vaihdossa on aikaa, kannattaa osallistua koulun urheiluseurojen toimintaan tai etsiä vaikka itselle sopiva vapaaehtoisseura. Tällä tavalla pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja saa helposti tasapainotettua esimerkiksi opiskelupaineita.

Osallistuin itse LAP organisaation toimintaan (Lifelong Animal Protection), ja kävin noin viikottain järjestön kissatalossa tutustumassa paikallisiin löytökissoihin. Samalla organisaatiolla on myös löytökoirakeskus, jossa koiria pääsee halutessaan ulkoiluttamaan.

Hong Kongin yliopistoilla toimii järjestöjä, jotka ovat erityisesti keskittyneet merien suojeluun. Hong Kongin vesiin päätyvät ja sinne muualta kulkeutuvat muovijätteet ovat iso ongelma. Järjestöt järjestävät säännöllisesti tapahtumia, kuten rantojensiivousprojekteja.

  1. Lantau on Hong Kongin isoin saari pääsaaren lisäksi. Alue on vehreämpi ja rauhallisempi kuin Hong Kongin pääsaari, vaikka siellä asuukin todella paljon ihmisiä. Lantauta halkovat komeat huiput, kuten Sunset Peak ja Lantau Peak, ja niiden huipulle kipuavat patikointireitit ovatkin yksiä Hong Kongin haastavimmista. Toisaalta näkymät ovat myös sen mukaiset. Lantau tunnetaan myös isosta kultaisesta Buddha -patsaastaan. Myös paikalliset opiskelijat tykkäävät käydä Buddha-patsaan juurella, ja useat alueen patikointireitit joko saapuvat sinne tai lähtevät sieltä.

Mielestäni yksi Lantaun salaisia helmiä on Mui Wo:n kylä, joka on selkeä sekoitus paikallista ja länsimaista kulttuuria. Alueella on paljon hauskoja puoteja ja ravintoloita ja ihmiset istuvat iltoja alueen terasseilla.

  1. Hong Kongissa on joitakin todella kauniita ja puhtaita hiekkarantoja. Itselle todella hauskoja kohteita olivat Sai Wan Beach ja Wu Kai Sha Beach, jonne molempiin on hauska tehdä vaikka päivämatka. Alueelle pääseminen on aina itsessään jo seikkailu.
  2. Kannattaa tutustua Hong Kongin eri kansallispuistoihin, niitä on isolla alueella ja niistä löytyy reittejä kaikille hienoista maisemista, patikoinnista ja luonnosta kiinnostuneille.
  3. En tällä kertaa lähtenyt itse Macaoon, johtuen myös voimassa olevista koronarajoituksista. Olen kuitenkin käynyt siellä aiemmin. Macao on upea kattaus erilaisia historiallisia kerroksia, samoin kuin uusia pilvenpiirtäjiä ja Casinoja.
  4. Paikalliset opiskelijakaverini sanovat, että Avenue of Stars on vuodesta toiseen ja säällä kuin säällä yksi Hong Kongin upeimpia katuja. Siltä on huikeat näkymät taivasta halkovien pilvenpiirtäjien rivistöihin.
  5. Kannattaa tutustua paikalliseen ruokakulttuuriin. Kavereiden kanssa oli todella kiva käydä yhdessä syömässä Hot Potia, jossa sai kypsentää esimerkiksi erilaisia vihanneksia, mykyjä, lihoja, tofua ja nuudeleita herkullisissa liemissä. Myös dim sum, wonton nuudelikeitot ja Pekingin ankka ovat kokeilemisen arvoisia paikallisia herkkuja. Vegaaniruokavaliota noudattaville Hong Kong tarjoaa yhä enemmän vaihtoehtoa. Paikalliset ystäväni suosittelivat keskustasta mm. Treehouse ja Veggie4love ravintoloita.
  6. Sai Wan beachilta kannattaa illan tullen ehdottomasti ottaa moottorivenekyyti lähimpään kylään. Veneen kyydissä matka taittuu nopeasti upeissa maisemissa.
Wu Kai Sha Beach. Alueella vuokrataan kajakkeja ja järjestetään melontakursseja.