Vaihtokertomus, Uppsala universitet, kevät 2017

Oikeustieteen opiskelija

Ennen lähtöä

Päätös lähteä Uppsalaan syntyi aika viime hetkellä, sillä pohdin myös Tukholmaan lähtemistä pitkään. Sain kuitenkin molemmissa kaupungeissa olleilta vahvan suosituksen Uppsalasta, sillä kaupunki oli tunnettu sen aidosta opiskelijaelämästä ja se olisi myös kohteena sopivan erilainen kuin ”suur-Helsinki”. Pian saavuttuani Uppsalaan sain huomata tehneeni aivan oikean valinnan. Kevät Uppsalassa oli ehdottomasti elämäni parasta aikaa ja ylitti kaikki odotukset! Opiskelijaelämä oli paljon järjestötoiminnassa Suomessakin olleelle yllätys monipuolisuudellaan ja jokaiselle todellakin Uppsalassa löytyy jotakin aktiviteettia, yleensä jopa valinnanvaikeudeksi asti. Lisäksi yliopiston opetuksen taso ainakin oikeustieteellisessä tiedekunnassa osoittautui aivan huipuksi.

En ollut ennen lähtöä ymmärtänyt kuinka oikeasti kansainvälinen kokemus vaihdosta tulisi, vaikka olinkin valinnut kohteekseni pääosin opintojeni edistymisen ja mielenkiintoisen kurssitarjonnan vuoksi ns. tutun ja turvallisen Ruotsin eksoottisten kaukomaiden sijaan. Sain kevään aikana ystäviä lähes kaikkialta maailmasta, etenkin Australiasta, eri puolilta Aasiaa sekä Kanadasta ja kevät ja uudet ystävät opettivat minulle valtavasti elämästä ja itsestäni. Seuraava kevääni/kesäni kuluukin näillä näkymin vaihtokavereiden luona reissaillessa eri puolilla maailmaa! Se, että valitsee Ruotsin vaihtokohteekseen, on mielestäni vain iso plussa mitä tulee vaihtokokemuksesta nauttimiseen, sillä Ruotsissa voit alkaa nauttia upeasta lukukaudestasi/-vuodestasi jo heti päivästä 1, sillä lähes kaikki toimii kuten Suomessa, joten ainakaan itse en kokenut koti-ikävää tai sopeutumisvaikeuksia, vaan nautin joka päivästä Uppsalassa uusien ystävien ympäröimänä.

Kohteeseen hakeminen sujui todella helposti ja Uppsalan kurssitarjonnasta oli helppo saada selvää sekä yliopiston kotisivuilta että heidän opintokoordinaattoreilta kysymällä. Sekä englanninkielisiä että ruotsinkielisiä kursseja on tarjolla paljon ja myös suomalaisille jo ruotsia osaaville sopivia ruotsin kielen kursseja on tarjolla peräti neljä erilaista, mikäli ruotsin kielen parantaminen kiinnostaa. Näistä kannattaa laittaa Uppsalan yliopiston yhteyshenkilölle vaikka jo ennen lähtöä sähköpostia, niin hän kyllä opastaa myös kielikursseja koskien.

Asuminen

Asunnon saaminen oli myös lähes takuuvarmaa Uppsalan yliopiston järjestämänä, ja asuntotarjous tulikin ennalta ilmoitetun aikataulun mukaisesti noin kuusi viikkoa ennen vaihdon alkua. Mikäli tätä asuntotarjousta ei olisi ottanut vastaan, ei yliopiston puolesta kuitenkaan toista asuntoa olisi tarjottu, joten asuntohakemusta ja omien asuinaluetoiveiden esittämistä kannattaa harkita tarkkaan. Asunnon saaminen muuta kuin yliopiston kautta on Uppsalassa erittäin haastavaa vaihto-opiskelijalle.

Suurin osa opiskelijoista Uppsalassa asuu eri kokoisissa soluissa ”korridoreissa”. Flogstan solut ovat isoimpia, noin 12 henkilön, soluja, joissa jokaisella asukkaalla on oma vessa/suihku, mutta joissa keittiö on yhteinen. Flogsta on myös tunnettu välillä hurjistakin bileistä, joten mikäli ei halua ottaa riskiä ns. bilekämppään joutumisesta, kannattaa varmasti hakea asuntoa muilta asuinalueilta. Toisaalta mikäli pienet häiriöt eivät haittaa, suosittelen ehdottomasti Flogstaan hakemista, sillä kaikki todellakin tapahtui juuri Flogstassa ja itsekin vietin siellä paljon aikaa. Asumaan itse päädyin kuitenkin viiden henkilön soluasuntoon alueelle nimeltä Kantorsgatan, joka sijaitsi noin kaksi kilometriä kaupungin keskustasta. Matka oli helppo taittaa säästä riippuen kävellen, pyörällä tai bussilla. Viiden hengen solussa asuminen oli todella hauskaa, harvoin joutui olemaan ilman juttuseuraa, mikäli sellaista kaipasi ja mm. erilaisten ruokakulttuureiden näkeminen oli ihan parasta. Kuitenkin oma huone omalla vessalla antoi myös rauhaa ja Kantorsgatan asuinalueena oli yllättävän hiljainen, kun esimerkiksi piti saada rauhassa valmistautua kokeisiin. Ainoa miinus alueessa on tietysti sen asuntojen kunto, sillä talot ovat melko vanhoja ja kuluneita, mutta niinhän nyt opiskelija-asunnot yleensäkin tapaavat olla.

Suosittuja muita alueita ovat aivan Uppsalan ydinkeskustassa sijaitseva Klostergatan, entinen hotellikiinteistö, jonka pienissä yksiöissä jokaisella on oma vessa/suihku ja pieni keittonurkkaus ja, jonka alakerrassa sijaitsee iso yhteiskeittiö sekä kävelymatkan päässä keskustasta sijaitseva Rackarbergsgatan, joka on lähes samanlainen kuin Kantorsgatan, mutta jonka soluissa keittiön ja suihkun lisäksi jaetaan myös vessa noin neljän-viiden muun asukkaan kanssa.

Päädytpä asumaan minne alueelle tahansa, on keskustaan ja kampukselle helppo pyöräillä ja myös julkinen liikenne toimii hyvin. Suurin osa kaupungin opiskelijoista hankkii pyörän heti ensimmäisten viikkojen aikana, sillä kaupunki on sen verran pieni ja pyörätiet niin hyvät, että pyörä on usein nopein ja edullisin tapa liikkua.

Alkuun kohteessa

Uppsalaan on helppo saapua joko lentämällä Tukholman Arlandalle, josta suora junayhteys Uppsalaan tai kuten itse tein tulla laivalla ja autolla, jolloin ei ainakaan tarvitse huolehtia tavaroiden kuljettamisesta. Avaimen asuntoihin saa usein vasta kurssien alkamista edeltävänä perjantaina, ellei ole saanut sovittua muuta, joten kovin aikaista saapumista ei kannata suunnitella ennen kuin avainten noudosta on tiedotettu. Avainten noudon yhteydessä saat myös aktivoitua yliopiston verkkotunnukset, minkä jälkeen pystyt hoitamaan mahdolliset kurssi-ilmoittautumiset ja tutustua kurssien verkkomateriaaleihin ym.

Uppsalaan oli todella helppo asettautua, koska mitään alkubyrokratiaa ei ollut. Avainten noutaminen, kaupunkiin tutustuminen pari ensimmäistä päivää ja sitten viikonlopun jälkeisenä maanantaina kurssit ja eri osakuntien eli ”nationeiden” järjestämä orientaatioviikko pyörähtikin käyntiin. Orientaatioviikko oli todella hyvin järjestetty ja muihin vaihtareihin pääsi hyvin tutustumaan kaikenlaisen ohjelman; mm. pubivisailujen, kaupunki-, osakunta- ja museokierrosten, illallisten ja lautapeli-iltojen merkeissä. Ongelmaa melkein aiheutuikin siitä, että tekemistä oli niin paljon, ettei vuorokauden tunnit olisi riittäneet läheskään kaikkeen kivaan ensimmäisten viikkojen aikana. Orientaatioviikkoon kannattaa osallistua aktiivisesti paitsi muihin vaihtareihin tutustumisen vuoksi, myös siksi, että opiskelijakortin saadakseen pitää jokaisen Uppsalan yliopiston opiskelijan liittyä ainakin yhteen osakuntaan. Vaihtareille tietyn osakunnan valinnalla ei ole niin merkitystä, koska vaihtarit eivät esim. jonota asuntoja osakuntien kautta tms, mutta koska eri osakunnat tarjoavat vähän erilaisia aktiviteetteja, on osakunnista ja niiden keskinäisistä eroista hyvä olla edes vähän selvillä valintaa tehdessään.

Opiskelu ja opetus

Uusiin ihmisiin tutustumisen lisäksi parasta antia keväässä oli ehdottomasti opetus ja opiskelu. Kurssien valitseminen ennen kohteeseen saapumista oli helppoa, koska kursseista oli runsaasti tarjolla tietoa Uppsalan yliopiston sivuilla ja kotiin saapuneissa etukäteismateriaaleissa. Kurssien alettua kurssit myös osoittautuivat sellaisiksi, mitä oli luvattukin. Opiskelu erosi kuitenkin paljon siitä, mihin olin ennestään tottunut.

Ensinnäkin opetus on ainakin Uppsalan oikeustieteellisessä tiedekunnassa PBL-menetelmää hyödyntävää eli ns. ongelmalähtöistä oppimista. Opiskelu oli tämän vuoksi erittäin motivoivaa kun luentojen sijaan lähes jokainen opetuskerta olikin seminaari, johon piti valmistautua neljän hengen ryhmässä etukäteiskysymysten pohjalta ja olla valmis vastaamaan opettajan seminaarissa esittämiin kysymyksiin. Toiseksi opetuksen tyylistä johtuen opetukseen osallistuminen oli muutamaa sallittua poissaolokertaa lukuunottamatta pakollista. Koin kuitenkin opiskelumetodin ja pakollisuuden vain uutena ja paljon opettavana kokemuksena, jonka yksi suurimmista lisäanneista oli myös se, että myös opiskellessa pääsi tutustumaan hyvin muihin opiskelijoihin. Opettajat olivat lisäksi todella innostavia, vaikkakin välillä selvästi vaativampia kuin mihin olin tottunut aiemmissa opinnoissa. Opiskelu oli kuitenkin niin antoisaa, että viimeisen seminaarin jälkeen tuli ihan ikävä opiskelemista Uppsalassa. Uppsalassa opiskelu poiki minulle myös harjoittelun seuraavalle syksylle, sillä sain opiskeltua kursseja ja syventää harjoittelun kannalta olennaisia taitoja, mitä en muuten olisi päässyt tekemään.

Vapaa-aika ja matkustelu

Uppsalassa 13 osakuntaa eli ”nationia” vastaavat Suomen ainejärjestöjen sijaan opiskelija-aktiviteeteista. Osakunnat järjestävät kaikenlaista sitseistä, musiikki-, liikunta- ja teatterikerhoihin sekä pitävät kaikkina arki- ja viikonloppupäivinä auki pubeja, lounas- ja illallisravintoloita sekä klubi-iltoja. Nationit pitävät huolen siitä, että Uppsalassa ei varmasti kenelläkään voi tulla aika pitkäksi. Kauniit vanhat osakuntarakennukset ja niiden sisälleen kätkemä historia tekivät osaltaan Uppsalasta ainutlaatuisen opiskelijakaupungin ja jättivät minuun lähtemättömän vaikutuksen.

En ollut ennen vaihtoon lähtemistä suunnitellut erityisesti matkustelua, mutta lopulta kun kerta Ruotsissa olin ja opiskelun ohella vapaa-aikaa jäi välillä melko paljon, koska ei ollut töitä tai muita ns. arjen pakkorutiineja, päädyin matkustamaan muissa ennestään itselleni melko tuntemattomissa Pohjoismaissa kuten Islannissa, Keski- ja Etelä-Norjassa sekä Tanskassa. Kahden kurssin välissä tein myös lyhyen matkan Amsterdamiin, koska lennot Arlandan lentokentältä olivat niin edulliset ja sää suosi Hollannissa keskikeväällä. Tein myös muutamia viikonloppureissuja Ruotsin sisällä mottona se, että kerran kun täällä ollaan, tulee myös Ruotsia ja sen kulttuuria oppia tuntemaan. Matkabudjetin ja opiskelujen salliessa kannustaisinkin tekemään mahdollisimman paljon matkoja uusien vaihtokavereiden kanssa, sillä mahdollisuus tähän on todella ainutkertainen!

Budjettiin liittyen hintataso Ruotsissa on melko samaa luokkaa kuin Suomessa eli ruokaan, asumiseen ym. täytyy kyllä varata reilusti rahaa. Ostoksia on vaikea tehdä halvemmissa marketeissa, sillä sellaisia ei juuri keskustan lähellä ole, joten ruokaostoksiin kuluva rahamäärä yllättikin monet. Myöskään opiskelijaruokailua ei Suomen tapaan Uppsalassa ole, vaan suurin osa opiskelijoista kantaakin yliopistolle omat lounasrasiat päivittäin mukanaan ja eri kampuksilla on ns. mikrohuoneita, jotka ovat ahkerassa käytössä. Monet osakunnista tarjoavat kuitenkin opiskelijaystävällisin hinnoin lounasta, joskin vähän hintavammin kuin opiskelijat Suomessa ovat tottuneet. Julkinen liikenne on myös Suomen hinnoissa, mutta Uppsalan kokoisessa kaupungissa voi hyvin säästää kävelemällä tai pyöräilemällä.

Urheilua voi ja kannattaa jatkaa myös vaihdossa. Loistavat puitteet siihen tarjoaa Campus 1477 eli Uppsalan ”Unisport”, jonka kaksi toimipistettä toimivine tiloineen ja edullisine hintoineen ovat hyvä valinta heti kohteeseen saavuttua. Campus tarjoaa aina lukukauden alussa ilmaisen tutustumisviikon, jolloin on mahdollista mennä tutustumaan tiloihin ja monipuoliseen tuntitarjontaan ennen kausikortin ostamista. Campus 1477 lisäksi kaupungissa on monta kaupallista, mutta kohtuuhintaista kuntosaliketjua, joiden salit saattavat sijaita lähempänä asuntoa ja täten olla Campusta parempi vaihtoehto innokkaalle liikkujalle.

Vaihtokertomus, Aarhus Universitet, syksy 2016

Aarhus

Maatalous-metsätieteiden opiskelija

Ennen lähtöä

Vaihtoyliopistoon (University of Aarhus) tuli toimittaa erilaisia todistuksia jo hakuprosessin aikana, joten ennen varsinaista lähtöä kurssit oli jo valittuna (tosin varmistus niistä tuli vasta paikan päällä) ja muutenkin yliopiston puolesta asiat hyvin hoidettuna. Kaikista tarvittavista dokumenteista informoitiin hyvin, joten yllätyksiä ei juurikaan tullut.

Aarhusiin on kätevintä tulla joko Kööpenhaminasta tai Billundista, josta on noin tunnin matka. Kööpenhaminasta kestää noin neljän tuntia bussilla ja junalla hieman vähemmän. Matkustin Aarhusiin noin viikkoa ennen orientaatioviikkoa, jotta saisin rauhassa tutustua kaupunkiin. Aarhusista on helppo matkustaa muualle Tanskaan, sekä esimerkiksi Hampuriin, jonne pääsee helposti junalla.

Ensimmäisinä päivinä

Aivan ensimmäisinä päivinä kannattaa mennä international centeriin, jossa ilmoittaudutaan ja josta saa esimerkiksi tervetulopakkauksen. Pakkaus sisälsi mm. kertakäyttösadetakin, turisti-infoa ja ilmaisen simkortin tanskalaiselle operaattorille.

Ennen kurssien alkua järjestettiin orientaatioviikko, joka oli melko kevyt aloitus. Muutamia luentoja yleisesti Tanskasta ja kulttuurista sekä tiedekunnasta, melko vähän järjestettyä ohjelmaa oman alan opiskelijoiden kanssa. Kurssien aloitus sujui kuitenkin ilman suurempia ongelmia ja asioista tiedotetaan hyvin.  Orientaatioviikolla hoidetaan myös tanskalaisen SoTun (CPR) hakulomakkeiden eteenpäin laittaminen ja muu byrokratia hyvin ohjatusti, joten sitä ei kannata stressata etukäteen. Kaikista tarvittavista dokumenteista infotaan hyvissä ajoin, ja pohjoismaisena opiskelijana tarvitsee paljon vähemmän dokumentaatiota. CPR:n saatuaan on käytännössä tanskalainen, jolle on osoitettu oma lääkäri ja esimerkiksi kirjastoista voi lainata kirjoja. Pulmallista CPR:n saamisessa on se, että sitä varten tulisi olla oma postilaatikko, johon kortti toimitetaan, eli käytännössä asunto jossakin.

Asuminen

Stressaavin asia ennen Tanskaan lähtöä oli asuntotilanteeni. Jo hakupapereita täyttäessä voi hakea asuntoa yliopiston kautta, minkä teinkin, mutta jo kesän aikana tuli tieto, etten saanut asuntoa heidän kauttaan. Päädyin lopulta lähtemään Aarhusiin ilman asuntoa ja asuinkin ensimmäiset kaksi viikkoa hostellissa toisen suomalaisen kanssa, joka oli jäänyt ilman asuntoa. Lopulta sain asunnon erään opiskelija-asuntolan facebooksivujen kautta, jonne tanskalainen mentorini kehotti kirjoittamaan. Kuten esimerkiksi Kööpenhaminassa, asuntotilanne syksyisin on hyvin kaoottinen ja ulkomaalaisena voi olla hankalaa löytää asuntoa. Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen, että lopulta pääsin opiskelija-asuntolaan asumaan, sillä tutustuin siellä mahtaviin ihmisiin. Sitä kautta koin myös monia tanskalaisia perinteitä, joista muuten olisin saattanut jäädä paitsi. Esimerkiksi tanskalaiset syntymäpäivät (varsinkin, jos joku täyttää 25 eikä ole vielä naimisissa) ja tour de chambres olivat erittäin unohtumattomia. Päädyin myös viettämään joulun ja uuden vuoden Tanskassa, ja etenkin vuoden vaihtuminen asuntolan ihmisten kanssa oli erittäin hauska kokemus.

Tanskassa asuntoloissa eläminen opiskeluaikana on hyvin yleistä. Omassa asuntolassani jokaisessa kerroksessa asui 12 ihmistä, jotka jakoivat yhteisen keittiön, joka toimi myös olohuoneena. Usein tälläiset asunnot ovat ns. sekasoluja. Yllätyin, että vaikka saman keittiön jakoi yli kymmenen ihmistä, oli siellä aina siistiä.

Aarhus Unipark
Aarhus Unipark

Opiskelu ja opetus

Yliopiston rakennuksia on ripotellusti laajalla alueella. Usein tietyn alan opiskelijat opiskelevat kuitenkin tietyssä rakennuksessa tai tietyllä alueella.  Varsinaista kampusta ei siis ole. Kaikkiin rakennuksiin voi kuitenkin melko vapaasti mennä päiväsaikaan, joten omatoimista opiskelua voi tehdä ympäri kaupunkia.

Tanskalaiset puhuvat yleisesti ottaen erittäin hyvin englantia, niin myös professorit ja kanssaopiskelijat. Opetuskieli oli lähestulkoon kaikilla maisterikursseilla englanti. Opetusryhmät olivat melko pieniä, joten opiskelijoiden oletettiin ottavan osaa luennoilla.

Jo hakuvaiheessa tulee valita alustavasti kurssit, jotka aikoo käydä. Niistä löytyy hyvin tietoa yliopiston nettisivuilta. Omalla alallani opiskelijat valitsevat kursseja niin, että puolessa vuodessa (kaksi jaksoa, kuten suomessakin) kokoon kertyy 30 opintopistettä (ei enempää eikä vähempää). Omat kurssini olivat joko 5 tai 10 opintopisteen kursseja, riippuen siitä, kestivätkö ne yhden periodin vai kaksi. Kursseilla ei usein ole läsnäolopakkoa, mutta koska opetus etenee nopeasti, kannattaa luennoilla käydä.

Tanskassa monet tentit ovat suullisia. Usein tenttitilanteessa kaksi tai useampi henkilö kyselee kurssin aihealueen asioista. Koin tentit melko stressaavina, mutta tilanne on melko rento ja professorit ovat erittäin tuttavallisia ja mukavia. Arvosanan tentistä saa heti sen päätyttyä ja professorien keskusteltua. Arvosana-asteikko tuntuu melko epäloogiselta (-3,0,02,4,7,10,12), mutta koska myös se on viisiportainen (hyväksytyt arvosanat), on muuntaminen Suomen arvosanoiksi yksinkertaista.

Katu Aarhusissa
Katu Aarhusissa

Hyödyllistä tietoa Aarhusiin lähteville

Aarhus on Tanskan toiseksi suurin kaupunki, mutta tuntuu silti melko pieneltä esimerkiksi Helsinkiin verrattuna. Aarhusissa on oma pienen kaupungin ihastuttava tunnelma, katujen väleillä roikkuu viirejä ja kaikkialla on hyvin siistiä. Aarhusissa on paljon opiskelijoita, sekä tanskalaisia että ulkomaalaisia. Koin kaupungin hyvin kansainväliseksi ja nuorekkaaksi. Kaupungissa järjestetään ilmaisia kävelykierroksia, joille kannattaa osallistua, varsinkin vaihdon alussa. Niiden avulla saa hyvän kokonaiskuvan kaupungista ja sen historiasta. Suosittelen myös taidemuseo Arosissa käymistä. Sen katolla oleva Rainbow Panorama on ehdoton kuvanottamiskohde, pyöreä sateenkaaren väreissä oleva installaatio, jonka sisälle pääsee kävelemään.

Kuten muuallakin Tanskassa, Aarhusissa pyöräillään paljon. Hyvän pyörän ostamiseen kannattaa panostaa, sillä sen avulla pääsee kulkemaan lähes kaikkialle. Kaupungissa on useita käytettyjen pyörien liikkeitä, joista saa usein takuun. Kannattaa muistaa, että pyörät noudattavat autoilijoiden liikennesääntöjä. Väärällä puolella (vasemmalla) tietä ei saa ajaa, ja pimeällä pyörässä tulee olla valot. Kypärän käyttö ei ole pakollista, mutta hyvin suositeltavaa. Pyöräteitä on erittäin kattavasti molemmin puolin teitä, ja autoteilläkin autojen seassa tottuu nopeasti ajamaan. Myös suuntamerkkien antamiseen tottuu nopeasti. Aarhusissa kulkee tosin myös busseja, joihin voi ostaa kausikortteja.

Koin Aarhusin erittäin turvalliseksi paikaksi, eikä vaihtoni aikana itseeni kohdistunut lainkaan uhkaavia tilanteita. Pyöräillessä kannattaa olla valppaana, sillä aina autot eivät varo pyöräilijöitä. Ja pyörä kannattaa lukita, sillä etenkin keskustasta se varastetaan hyvinkin nopeasti.

Hintataso Tanskassa on Suomea korkeampi. Aarhusissa hinnat ja esimerkiksi vuokrat ovat kuitenkin huokeampia verrattuna Kööpenhaminaan.  Alkoholi on kuitenkin reilusti Suomen hintoja alhaisempaa, eikä siihen liity samanlaista säännöstelyä. Viiniä ja vahvempia alkoholeja saa lähikaupasta eikä ikää kysytä ostettaessa juuri koskaan. Baareihin mennessä henkkarit on hyvä olla mukana. Yliopistolla on joissakin rakennuksissa ruokaloita, kanttiineja, mutta yleisempää on, että ihmiset ottavat eväitä mukaansa. Lounas on usein kevyt eväs, esimerkiksi leipää ja porkkanoita.

Aarhusissa Student house ”Studenterhus”, on yliopiston rakennus, kirjaimellisesti opiskelijoiden talo. Siellä järjestetään joka tiistai International night eri teemoilla. Suosittelen osallistumaan, sillä usein siellä tapaa ja tutustuu vaihto-opiskelijoihin. Student house myös järjestää erilaisia retkiä ja siellä on päivisin kahvila, jonne voi mennä viettämään aikaa.

Tanskalainen tapa on Friday Bar, eli yliopistojen rakennuksissa järjestettävät perjantaibaarit. Useimmat ainejärjestöt pitävät yllä omia perjantaibaarejaan opiskelijavoimin. Ne vaihtelevat pienistä, oman alan opiskelijoiden illanistujaisista klubia musituttaviin bileisiin. Suosittelen ehdottomasti tutustumaan sekä omaan perjantaibaariin sekä poikkitieteellisesti muiden järjestämiin tapahtumiin.

Vaihtokertomus, Université de Genève, syksy 2016

Oikeustieteen opiskelija

Ennen lähtöä ja kohteeseen saavuttaessa

Genevestä asunnon saaminen voi olla hankalaa, joten asuntoa kannattaa hakea hyvissä ajoin ennen Sveitsiin lähtöä. Minulla kävi hyvä tuuri ja sain asunnon Cité Universitaire De Genève – yliopiston asuntolasta. Toinen paikka, josta on mahdollista hakea yliopistonasuntoa Bureau de logementin kautta. Moni kavereistani löysi asunnon myös yksityisiltä vuokramarkkinoilta, mutta he joutuivat usein maksamaan asunnosta enemmän, kuin Cité:ssä asuvat. Toinen hyvä puoli Cité:ssä oli kavereiden ja palveluiden läheisyys. Asuntolassa oli tenniskentät, kuntosali, pingispöytä, sauna ja squash-kenttiä. (Sauna ei tosin ole tarpeeksi lämmin suomalaiseen makuun, parempi sauna löytyy Bains des Pâquissista Geneven keskustasta järven rannalta) Asuntolassa oli paljon järjestettyjä juhlia, mutta monesti kokoonnuimme vain jonkin kerroksen yhteiskeittiöön viettämään iltaa.

Sveitsissä puhelinliittymiä on hyvä vertailla hieman, ennen valinnan tekemistä. Itse tein virheen ja käytin Sunrise-operaattorin rajatonta nettiä, jonka piti olla vain 20 CHF kuussa, mutta päädyin maksamaan liittymästä huomattavasti enemmän kuukautta kohti (100 CHF).

Liikkuminen Genevessä on kätevintä pyörällä. Itse otin pyöräni mukaan lentokoneeseen Suomesta, sillä tein muutaman pidemmän pyörälenkin Sveitsissä. Pyörän saa myös ostettua hyvin halvalla paikanpäältä. Myös bussilla pääsee Genevessä hyvin liikkumaan.

Jos aikoo matkustaa paljon Sveitsissä ja Sveitsin naapurimaissa on auton tuomista Suomesta tai ostamista muualta syytä harkita, sillä junalla ja busseilla matkustaminen on suhteellisen kallista ja monesti hidasta. Itse kävin paljon laskettelemassa ja jouduin usein vuokraamaan auton ja jälkeenpäin harmittaa, etten ostanut autoa.

Suomalaisella pankkikortilla pärjäsi Sveitsissä hyvin ja Geneven yliopiston käteisenä maksama apuraha riitti hyvin käteiskassaksi, eikä minun tarvinnut nostaa lisää käteistä kertaakaan.

Itse tein ostokseni pääosin ranskanpuolisista kaupoista ja pidin tätä ratkaisua hyvänä. Hintataso kaupoissa Sveitsissä on hyvin korkea etenkin liha- ja maitotuotteissa, kun taas ranskassa nämä tuotteet ovat hyvin halpoja.

Opiskelu

Suoritin puolen vuoden vaihtoni aikana Certificate in Transnational Law opintokokonaisuuden. Certificate in Transnational Law (CTL) opintokokonaisuuden pystyy suorittamaan, joko 60 opintopisteen laajuisena tai 30 opintopisteen laajuisena. Opiskelu on mahdollista englanniksi tai ranskaksi. Itse suoritin kaikki opintoni englanniksi, mutta osallistuin ranskan kielikursseille, jotka ovat vaihto-opiskelijoille ilmaisia.

CTL-ohjelma tarjosi hyvin monenlaisia kansainväliseen oikeuteen liittyviä kursseja. Muun muassa maailman kauppajärjestön oikeuden, kansainvälinen välimiesmenettelyn tai humanitaarisen oikeuden kurssi. Opetus kursseilla oli todella hyvää ja luentoja oli mukava seurata. CTL-ohjelman vetäjä Thomas Kadner oli äärimmäisen avulias ja vastasi aiheeseen kuin aiheeseen liittyviin tiedusteluihin.

Geneven yliopistossa yksi kurssi kestää koko lukukauden ajan ja päättyy lukuloman jälkeiseen tenttiin. Jokaisella kurssilla oli yksi luento viikossa. Luennoille osallistumista ei seurattu ja luennot oli yleensä nauhoitettu, joten poissaolo ei haitannut mukana pysymistä.

Kursseille ilmoittautumisesta ei kannata stressata, sillä se tapahtuu syyslukukaudella vasta marraskuussa.

Kirjoja kursseille ei aina riittänyt/ollut kirjastossa, joten ne joutui usein ostamaan, mikä tuntui oudolta suomalaiselle opiskelijalle. Kirjat eivät kuitenkaan olleet hirveän kalliita (noin 50CHF).

Itse en opiskellut kovin aktiivisesti lukukauden aikana. Osallistuin melkein kaikille luennoille, mutta en tehnyt hirveästi muistiinpanoja tai lukenut kirjoja. Todellinen opiskelu alkoi vasta lukulomalla ja vietin oikeastaan koko kuukauden kirjastossa. Pääsin kaikista tenteistä läpi ja sain yleisarvosanakseni 4,9, mikä on hyvä (asteikko 0-6). Tenteistä läpipääseminen ei ole itsestäänselvyys, joten suosittelen opiskelemaan viimeistään lukulomalla.

CTL-opintokokonaisuuden suorittamiseen tarvitsee 30 tai 60 opintopistettä riippuen siitä viettääkö yhden vai kaksi lukukautta Genevessä. Jos saa alle 30 opintopistettä ei CTL todistusta saa. En kuitenkaan kuullut, että kenellekään olisi näin käynyt, joten suosittelen CTL:n suorittamista lämpimästi kaikille Geneveen vaihtoon lähteville oikeustieteen opiskelijoille.

Vapaa-aika

Vapaa-aikani Genevessä painottui lasketteluun ja matkailuun kavereiden kanssa. Vietin suurimman osan ajasta muiden asuntolassa asuvien kanssa.  Kaverini tulivat hyvin monista eri maista ympäri maailman, eivätkä läheskään kaikki osanneet ranskaa, joten puhuimme pääosin englantia keskenämme. Suomalaisia vaihto-opiskelijoita oli minun lisäkseni vain yksi, joten vaihdossa ei muodostunut monien pelkäämää Suomi-klikkiä. Matkustaminen Easyjetillä muihin Euroopan maihin oli halpaa ja matkustimmekin vähintään joka toinen viikonloppu. Genevessä juhlia oli Cité:ssä ja kaupungin baareissa. ESN, Erasmus Student Network järjesti joka keskiviikko hyvin suositun Pub Night illan eri baarissa. Pub Night-iltoihin osallistuivat silloin tällöin melkein kaikki vaihto-opiskelijat ja moni paikallinenkin opiskelija. ESN järjesti myös matkoja Sveitsin kaupunkeihin ja vaelluksia eri vuoristokohteisiin. Itse osallistuin matkalle Zurichiin ESN-ryhmän kanssa. Matka ei ollut kovin erikoinen, mutta hintalaatusuhteeltaan erittäin hyvä.

Osallistuin syyskuun alussa ennen lukukauden alkua Facebook-ryhmä Wehike:n vaellukselle. Wehike:n vaellus oli erittäin hyvä ja palvelu tarjosi majoitusvaraukset, vaellusseuran, kartat ja ruoat valmiiksi erittäin edulliseen hintaan. Voin suositella Wehike-vaelluksia kaikille, jotka ovat halukkaita kokeilemaan vaellusharrastusta.

Laskettelua harrastavalle Geneve on loistava kohde. Syyslukukaudella kausi jää väkisin vähän lyhyemmäksi, mutta lukukauden päätyttyä helmikuussa voi keskittyä laskemiseen rauhassa. Sveitsissä laskettelu on hyvin kallista, joten itse keskityin pääosin Ranskan Alppien tarjontaan.

Geneven yliopiston urheilutarjonta on hyvä. Muun muassa tennistä, sulkapalloa, jalkapalloa, jääkiekkoa ja soutua on mahdollista harrastaa ilmaiseksi tai hyvin pienellä lukukausimaksulla (noin 50CHF). Yliopistolla on myös hyvin halpa kuntosali, joka on Citén tiloissa. Kuntosalille ja muihin urheilulajeihin kannattaa muistaa ilmoittautua ajoissa, sillä kaikkiin lajeihin ei ole tilaa ja kuntosalille pääsemiseksi joutuu käymään opastetun esittelykierroksen, jota saattaa joutua odottamaan.

Geneve on hyvin kallis kaupunki, joten ulkona syöminen ja shoppailu eivät sovi kovin hyvin opiskelijabudjetille. Ranskan puolelle on kuitenkin vain kävelymatka, joten ostokset ja syömisen voi hyvin hoitaa esimerkiksi läheisessä Annemassen kaupungissa.