Posts

Posted on

Vaihtokertomus, Lund Universitet, kevät 2018

Ennen lähtöä

Hain Nordlys-vaihtoon helmikuussa 2017, ensisijaisena toiveenani Lundin yliopiston sosiaalitieteellinen tiedekunta. Opiskelen itse valtiotieteellisessä yhteiskuntapolitiikkaa maisterivaiheessa, ja Lundin yliopisto valikoitui kohteeksi sopivan opintotarjonnan, sekä kauniin ja maineikkaan yliopiston vuoksi. Halusin päästä erityisesti pieneen yliopistokaupunkiin, ja olin kuullut paljon hyvää Lundista ja sen aktiivisesta opiskelijaelämästä. Olin tehnyt ensimmäisen vaihtoni Lissabonissa, ja nyt toisen vaihtoni motiivit olivat selkeämmin akateemisia ja käytännöllisiä; halusin oppia myös puhumaan ruotsia paremmin.

Helsingin yliopiston hyväksymisen jälkeen sain sähköpostia Lundista syyskuun puolivälissä, jossa oli selkeät ohjeet hakemisesta ja kurssivalintojen tekemisestä. Marraskuun loppuvaiheessa sain lopullisen hyväksymissähköpostin ja tiedot kursseista, joille olin päässyt – toinen oli ykköstoiveeni ja toinen kolmosvaihtoehto. Ensimmäisenä alkavalta kurssilta sain ilmoittautumisviestin joulukuussa, ja vaikka yliopisto on antanut paikan kurssilta, pitää siihen vielä rekisteröityä erikseen. Joulukuun alussa sain myös lisää informaatiota Lundin yliopistolta saapumisesta: sain LU-numeroni (opiskelijanumero), tietoa orientaatioviikosta ja Studentlundista sekä vinkkejä asumiseen. Studentlund on Lundin opiskelijajärjestöjen ja osakuntien kattojärjestö, johon jokaisen Lundin yliopiston opiskelijan tulee liittyä – myös tästä tuli toinen sähköposti Studentlundilta.

Lundin yliopisto tarjoaa myös kansainvälisille opiskelijoille mentoriryhmiä, joita suosittelen lämmöllä. Omat mentorini olivat sekä Ruotsista että muista maista, ja juuri paikallisten mentoreiden ansiosta sulautuminen ruotsalaiseen opiskelijakulttuuriin oli hyvin helppoa ja ryhmästä löytyi myös uusia ystäviä. Mentorit tulivat lisäksi vastaan Kööpenhaminan lentokentälle (josta menee juna suoraan Lundiin), sekä juna-asemalle saapumispäivänä.

Ennen lähtöä oli myös käytännön järjestelyitä, kuten kotini alivuokraus, ilmoitus Kelalle ja maistraattiin väliaikaisesta muutosta ulkomaille ja asumistuen hakeminen Lundiin. Ilmoitin myös vakuutusyhtiölle muutosta, mutta en ottanut muuta laajempaa vakuutusta. Lundiin kannattaa ottaa mukaan eurooppalainen sairasvakuutuskortti, yliopiston hyväksymiskirje ja kurssivalintalomake.

Asuminen

Opiskelija-asuminen Lundissa on järjestetty enimmäkseen AF Bostäderin sekä LU Accommodationin kautta, mutta myös osakunnat omistavat joitain asuntoja. AF Bostäderillä on jonotussysteemi, mutta se ei takaa asunnon saamista. Asunnon löytäminen voi olla hankalaa, joten tähän suosittelen pitkiä hermoja sekä omien verkostojen hyödyntämistä. Facebookissa kannattaa liittyä Lund Exchange students -ryhmään ja kysellä vapautuvista asunnoista. Myös yksityisiä asuntojentarjoajia on, mutta niihin suosittelen suhtautumaan pienellä varauksella. Jotkut ystävistäni asuivat kauempana Lundista, osa Malmössä, toiset jopa Höörissä asti, mutta julkinen liikenne on varsin kätevä. Junia Malmöseen kulkee parin minuutin välein, ja matka kestää alle 10 minuuttia.

Olin itse sekä autuaan tietämätön vaikeasta asuntotilanteesta että onnekas, sillä löysin asunnon jo aikaisin syksyllä Facebookin kautta. Postasin kyselyn Lundin asunnoista, ja kaverini kaveri laittoi viestiä kertoen lähtevänsä itse kevääksi vaihtoon Lundista, joten pääsin alivuokralle hänen kotiinsa Vildandenin opiskelija-asuntolaan. Lundissa on varsin paljon suomalaisia, mikä oli suuri etu asunnonsaannin suhteen! Maksoin vuokraa kalustetusta korridor-asunnosta 390 euroa eli 3900 kruunua, sisältäen pyörän käytön. Vuokrien hinta vaihtelee noin 250 ja 500 euron välillä, riippuen asumismuodosta ja sijainnista. Tyypillinen asunto on korridorilla eli käytävällä sijaitseva oma huone, johon kuuluu vähintään oma vessa, yleensä myös suihku. Yhteiskeittiö jaetaan noin 15 muun henkilön kanssa ja jokainen vastaa omalla siivousviikolla keittiön kunnosta. Alivuokrattu asunto on myös siitä hyvä löytö, ettei sisustuksesta tarvitse huolehtia, mutta jokaisessa AF Bostäderin asunnossa on peruskalustuksena sänky, pöytä ja kirjahylly. Yhteisasuminen omassa korridorissani sujui erinomaisesti, ja vietimme paljon aikaa yhdessä. Korridoreissa järjestetään myös perinteiset Tour de Chambre -bileet, joissa pääsee tutustumaan kämppiksiin hyvin!

Itse nautin Vildandenista suunnattomasti, vaikka alueella on ”kaukainen” maine, koska se sijaitsee radan toisella puolella. Pyörällä olin kuitenkin kymmenessä minuutissa kampuksella, ja lähellä on kauniita lenkkimaastoja sekä ostoskeskus Nova. Lund on sen verran pieni kaupunki, että kaikkialta on lyhyt matka keskustaan ja kampuksille, joten sijainnista ei kannata stressata!

Opiskelu ja opetus

Orientaatioviikolla saa paljon lisätietoa opiskelukäytännöistä ja tällä viikolla on myös tapaaminen oman koordinaattorin kanssa, jonka luona katsotaan läpi kurssivalinnat. Hän on myös se henkilö, jonka allekirjoituksen tarvitsee vaihtotodistukseen Helsingin yliopistolle vaihdon päättyessä. Vaihtokoordinaattorin lisäksi yliopiston kansainväliset palvelut ja tiedekunnan opiskeluneuvonta ovat avuliaita, eikä kurssi-ilmoittautumisen missaaminenkaan ollut ongelma. Orientaatioviikolla tulee hakea itselle myös oma LU-card, joka toimii sekä tulostuskorttina että avaimena. Lundissa on mahdollista osallistua ruotsin kursseille opintojen ohessa, mutta koin itse pitkän oppimäärän lukeneena kurssien sisällön olevan turhan helppoa ja keskityin höpöttämään paikallisten kanssa vapaa-ajalla.

Maisterivaiheen kurssit ovat joko 7,5 tai 15 opintopisteen kokoisia, ja lukuvuosi on jaettu neljään periodiin. Kurssit ovat maisteritasolla pääsääntöisesti englanniksi. Omaan tutkintooni parhaiten sopivat kurssit olivat 15 nopan sosiologian kurssi Organization theory and the public sector sekä poikkitieteellisemmän tiedekunnan Graduate Schoolin kurssi Globalization, conflict, security and the state. Yhdessä periodissa oli käynnissä vain yksi 15 op:n kurssi, mikä sisälsi kaksi 1,5 tunnin luentokertaa taukoineen ja seminaarin joka viikko. Seminaareihin luettiin useita artikkeleita ja valmisteltiin joko ryhmätöitä, esitelmiä tai omia reflektiopapereita, mutta tärkeintä oli keskusteluihin osallistuminen ja tiedon omaksuminen. Läsnäolopakkoa ei luennoilla ollut, mutta seminaarien skippaamisesta piti tehdä korvaavia tehtäviä.

Kursseilla voi olla mid-term -kokeita, johon kuului sekä monivalintakysymyksiä, että lyhyitä esseevastauksia. Molemmilla kursseillani kirjoitettiin myös final papersit, eli laajat loppuesseet, joiden pituus oli noin 5000 sanaa. Loppuarvosana jakaantui joko välikokeen ja loppuesseen, tai ryhmätöiden ja loppuesseen kesken.

Kurssit olivat työläitä, mutta myös hyvin antoisia. Itsenäistä työskentelyä on paljon ja yleinen ilmapiiri on varsin opiskeluorientoitunut. Professorit olivat onneksi myös hyviä luennoimaan ja osallistava opetustyyli toi mukavaa vaihtelua pelkälle luennoilla istumiselle. Opetus oli myös henkilökohtaisempaa ja sain palautetta kaikista töistäni. Arvosteluasteikot ja -vaatimukset ilmoitetaan kurssien alussa selkeästi, ja perusteluita arvosanoille saa kysyä, jollei palaute riitä. Lähtökohtaisesti kurssikirjallisuuden käyttö oli vaatimus esseissä, joten lukemiseen kannattaa panostaa. Asteikko oli omilla kursseillani A-F.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähtijöille

Lund on pyöräilykaupunki! Hommaa siis itsellesi toimiva pyörä ja kunnon lukko, sillä varkauksiakin on valitettavan paljon. Myös pyörän valo on välttämätön, ja opin poliiseilta, ettei kaverin kyyditseminen tarakalla ole sallittua. Pyöräilin itse koko lukukauden tammikuusta kesäkuuhun, pahimpina myräkkäpäivinä nappasin bussin, jonka lipun saa kätevästi ja edullisesti ostettua Skånetrafiken-sovelluksesta. Kuukausikorttina on mahdollista käyttää myös Jojo-korttia, jotka jaetaan uusille opiskelijoille. Sim-korttia en hommannut, vaan käytin samaa liittymää kuin Suomessa.

Lundissa rakastetaan falafelrullia ja pullakahveja, eli fikapausseja. Tiedekuntien kahviloista saa edullisia opiskelijakahveja (halvimmillaan alle euron) varsinkin omaan mukiin, sekä kahvin lisäksi erilaisia leipiä ja lounasaikaan salaattia (noin 5e). Unicafe-tyylistä ravintolaketjua ei ole, ja hyvin monet ottavatkin omat lounaat boksissa mukaan ja lämmittävät ruokia mikroissa. Joissain osakunnissa on tarjolla itse tehtyä lounasta edullisesti (noin 3-4 euroa), mutta vain tiettyyn kellonaikaan ja määrät ovat rajallisia. Suosittelen silti osakuntalounaita, jolleivat kalliit ravintolalounaat tai omat eväät houkuttele.

Opiskelijakulttuuri on aivan omaa luokkaansa Lundissa, ja kaikki opiskelijat kuuluvat johonkin yli kymmenestä osakunnasta (nation). Osakunnat järjestävät viikoittain valtavasti tapahtumia lounaista pubeihin ja brunsseista klubeihin, kaikki vapaaehtoisvoimin. Kävin myös tekemässä pari vuoroa oman osakuntani Wermlands nationin pubissa ja brunssilla, mitä suosittelen! Osakuntien yhteisöllinen henki on mieletön, ja toiminnasta löytää helposti paljon uusia kavereita. Osakunnat järjestävät sitsit myös uusille jäsenille! Suurin osa vapaa-ajasta käytetäänkin juuri osakuntien tarjoamissa tapahtumissa, mikä on sekä budjettiystävällistä että muutenkin hauskaa. Lundin paikallinen Unisport on Gerdahallen, jolle vaihtoehtona on myös Fitness 24Seven. Opiskelijoilla on myös ilmainen terveydenhuolto, mikä toimii hyvin.

Näin suomalaisena sopeutuminen Lundiin ei ollut kulttuurisesti vaikeaa, ja paikallisiin oli suhteellisen helppo tutustua varsinkin, jos osasi ja uskalsi puhua ruotsia. Vaihtareita on Lundissa myös todella paljon ja omanhenkistä seuraa löytyy varmasti. Lundista pääsee myös kauniille Lomman rannalle sekä Skryllen luonnonpuistoon, ja 45 minuutin junamatka Köpikseen mahdollistaa klubi-illan Tanskassa (meno-paluun hinta noin 25-30e). Pieniä haasteita ilmeni vain skånen murteen kanssa ja Systembolagetin aukioloaikoihin totuttelemisessa, mutta muuten kevääni Ruotsissa oli ihana, opettavainen ja täynnä naurua!

Lundin yliopiston pääkirjasto, kuva: Silva, S.
Gamla Kirurgen eli yksi sosiaalitieteiden rakennuksista., kuva: Silva, S.
Posted on

Vaihtokertomus, Aristotle University of Thessaloniki, kevät 2018

Teologisen tiedekunnan opiskelija

Thessaloniki vanhasta kaupungista (”from the Upper City”), taustalla Olympos-vuori

Ennen lähtöä

Sain vaihtopaikan Aristotle Universitystä Erasmus-täydennyshaussa, jossa hain syyskuussa 2017. Valitsin Kreikan kohteekseni, sillä ajattelin sen olevan hakukohteista itselleni vierain eurooppalainen maa, johon halusin tutustua lisää. Sain tietää hyväksymisestä joitakin viikkoja myöhemmin. Ennen lähtöä piti hoitaa joitakin paperitöitä, kuten hyväksyttää aiemmin valmisteltu Learning Agreement Kreikan yliopistolla. Kaipaamiani opintoja enemmän tai vähemmän vastaavat kurssit löytyivät kohdeyliopiston nettisivuilla olevasta katalogista melko sujuvasti, ja LA hyväksyttiin ilman ongelmia molemmissa yliopistoissa. Hieman lisähaastetta toi se, että Thessalonikissa on kaksi teologista tiedekuntaa: Faculty of Theology ja Faculty of Social and Pastoral Theology, ja välillä en ollut varma, mitkä kurssit kuuluivat minnekin (tai minne itse kuuluin). Sain syksyn aikana Aristotle-yliopistolta hyväksymiskirjeen ja käytännön ohjeita.

Selvitin kohdeyliopiston nettisivuilta, että kurssit alkavat noin helmikuun puolessa välissä. Varasin lennot silti helmikuun alkuun, sillä minulla ei ollut vuoden alussa sen kummempia sitoumuksia Suomessa ja pystyin menemään jo tutustumaan elämään ja ympäristöön Thessalonikissa. Kämpän hankin paria kuukautta ennen Erasmus Accommodation in Thessaloniki by ESN -facebookryhmästä, joka tuli tietooni kohdeyliopiston lähettämän infosähköpostin kautta. Kämpän löytäminen sivustolta ei ollut vaikeaa. Ilmoittauduin kohdeyliopiston lähettämien kurssivaihtoehtojen kautta myös Kreikan A1 alkeisnettikurssille, jota tein muutaman viikon lähdön molemmin puolin. Nettikurssi tehtiin Moodlen tapaisella nettialustalla jossa oli mm. animaatiotehtäviä, ja siihen kuului viikottaiset skypetapaamiset opettajan ja muiden ryhmäläisten kanssa.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Saavuttuani Thessalonikiin vietin ensimmäiset päivät tanskalaiseen vaihtarikämppikseeni tutustuen. Saavuin torstai-iltapäivänä ja Erasmus-office on auki vain maanantaista torstaihin, joten menin seuraavana maanantaina rekisteröitymään saapuneeksi. Sain silloin Erasmus-toimistolta kuvattoman Erasmus-kortin, ja opiskelijakorttihakemus laitettiin aluilleen oman tiedekuntani toimistolla. Sitä varten piti olla omia passikuvia, itse olin ottanut ne jo Suomessa. Sain toimistolta ohjeet opiskelijakorttihakemuksen täyttämiseen netissä. Se oli melkoisen haastavaa nettisivun ollessa Kreikaksi, mutta onneksi kämppikseni oli saanut jostain käsiinsä englanninkielisen ohjeen hakemuksen täyttämiseen kreikkalaisella sivustolla. Opiskelijakortin sain lopulta seitsemän viikon kuluttua hakemisesta, sillä hakemuksen täyttämisessä oli tullut kuitenkin joku virhe, ja kortin saapumisilmoitus jäi aluksi huomaamatta sen ollessa Kreikaksi. Opiskelijakortilla sai mm. alennusta museoissa ja kulkuvälineissä.

Ensimmäisten päivien ja viikkojen aikana sain käydä oman tiedekuntani toimistossa useampaan otteeseen hoitamassa kurssi-ilmottautumisia. Minulle selvisi melko pian, että noin puolet Learning Agreementtiin ilmoittamistani kursseista eivät olleetkaan tarjolla kyseisellä lukukaudella. Aloin etsimään uusia sopivia kursseja niiden tilalle, ja tiedekunnan sihteeri ei aina osannut vastata, olivatko uudet kurssit minun tarvitsemiini opintoihin sopivia, joten metsästin myös professoreja kysyäkseni heiltä. Kun kurssit oli viimein valittu, täytin niihin paperisen ilmoittautumislomakkeen tiedekunnan sihteerin kanssa (enrollment) ja päivitin LA:n. Minun piti myös sopia kaikkien kurssien professorien kanssa erikseen, miten suoritan kurssit, sillä mikään tarjotuista kursseista ei ollut englanniksi (vaikka hakiessani vaihtoon Thessalonikin opiskelukieleksi ilmoitettiin englanti). Onnekseni sain kaikkien professorien kanssa sovittua mitä kirjoja luen ja mitä esseitä kirjotan, ja sain kurssit suoritettua sillä tavalla. Osalla eri alojen vaihtarikavereillani oli englanninkielistä opetusta ja osalla ei. ESN-opiskelijajärjestön kautta oli mahdollista saada itselleen paikallinen Buddy, joka auutta käytännön asioissa.

Asuminen

Asuin ensimmäisen kuukauden tanskalaisen vaihtaritytön kanssa, joka muutti kämppään kanssani samaan aikaan. Kämppä oli kiva, melko moderni, noin puolen tunnin matkan päässä keskustastasta Xarilaou-nimisellä alueella. Helmikuussa Kreikassa oli vielä aika kylmä, ja kämpässä oli sisällä kylmä myös, mutta meillä oli onneksi irtopattereita ja ilmalämpöpumppu ja pärjäsimme hyvin. Me olimme molemmat saaneet tiedot vuokranantajalta, että kämppä on kymmenen minuutin päässä keskustassa. Käytännössä matka oli 2-3 kilometriä ja Thessalonikin ruuhkassa matkaan meni vähintään puoli tuntia täpötäysissä busseissa. Mietimme pyörien hankimista, mutta Thessalonikin liikenne oli liian vaarallisen oloinen. Tutustuttuamme muihin vaihtareihin ESN-tapahtumissa, jonkin ajan kuluttuani kämppikseni päätti muuttaa lähemmäs keskustaa, ja lopulta toimin itse samoin. Löysin uuden kämpän samasta facebookryhmästä aivan keskustasta. Siellä minulla oli 3 vaihtarikämppistä (saksalaisia ja itävaltalaisia), joista tuli minulle hyviä kavereita vaihdon aikana. Keskustassa jouduin maksamaan muutaman kympin enemmän vuokraa kuin kauempana, mutta hintataso oli silti niin matala, ettei se tuntunut juuri missään. Keskustassa maksoin tilavasta huoneesta 300 euroa kuussa laskuineen – paikallisessa mittakaavassa paljon, mutta helsinkiläiselle ei. Thessalonikissa on tarjolla paljon huonossa kunnossa oleva vaihtarikämppiä, joten jos mahdollista, kannattaa käydä katsomassa asuntoja paikan päällä – varsinkin jos ne ovat välitysfirman kautta tulevia eikä ole kuvia etukäteen. Facebookryhmä vaikutti kuitenkin suhteellisen luotettavalta ja hyvin toimivalta yleisesti. Kannattaa myös ottaa sopimus, joihin vesi- ja sähkölaskut sisältyvät hintaan – ilmankin pärjää, mutta laskuista tulee useita kymmeniä euroja kuukausittain ja se tulee huomioida, jos laskut eivät sisälly vuokraan.

Opiskelu ja opetus

Aristotle University on todella suuri yliopistokampus, johon kuului muun muassa (graffitien värittämät) pääkirjasto ja tiedekuntakirjastot, 3 ilmaista ateriaa päivässä tarjoava ruokala sekä paljon lajeja tarjoava yliopistoliikunta (kausikortti maksoi muistaakseni 30 euroa). Kuten mainittua, opetusta ei englanniksi tosiaan löytynyt, ja opetuksen tasosta minulla ei löydy siis paljoakaan sanottavaa. Osallistuin yhdelle Kreikan nykytilanteesta kertovalle Erasmus-opiskelijoille suunnatulle kurssille, joka oli englanniksi ja se oli hyvä kurssi. Muut opintoni suoritin kirjoittamalla keskimäärin kymmenen sivun esseen professorille joko hänen määräämästä tai itse valitsemastani aiheesta. Itsenäistä otetta siis tarvitaan: on otettava selvää, mistä löytää kirjat, mitä kirjoja tarvitsee, ja mitä minun pitäisi oppia. Professoreilta avun pyytäminen onnistui vaihtelevasti – joskus sujuvasti ja joskus heitä oli vaikea saada kiinni. Toisaalta oli myös paljon vapautta valita itselleen mielenkiintoisimpia aiheita. Kreikan alkeiskurssi oli arkikäytössä ja kulttuurielämän ymmärtämisessä todella hyödyllinen, mutta opiskeluasioissa sen tason osaaminen ei auttanut.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Thessalonikissa paikallinen ESN on todella aktiivinen. Meille järjestettiin jos jonkin näköistä matkaa ja aktiviteettia seka ympäri Kreikan että Thessalonikissa. Tapahtumat olivat hyvä keino päästä helpoille kohtuuhintaisille reissuille näkemään Kreikkaa ja tutustua satoihin muihin vaihtareihin. Tapahtumien kautta löytyi oman henkisiä ihmisiä, joiden kanssa matkustelimme pienemmissä porukoissa myöhemmin. Itse kävin mm. Ateenassa, Sofiassa, Olympos-vuorella ja Thassos-saarella, sekä lukuisissa lähempänä olleissa kohteissa. Osa kävi myös Istanbulissa ja Albaniassa, joihin on suhteellisen helppo mennä Thessalonikista, ja ESN järjesti kolmen päivän bilereissun Kreetalle. Khaikidikin unelmarannoille ja maisemiinkiin pääsee tunnissa bussilla tai vuokraamalla auton, joka on siellä suhteellisen edullista. Thessalonikissa oli viikoittain tai useita kertoja viikossa hauskoja tapahtumia, ja esimerkiksi tervetuloviikko kesti kaksi viikkoa. Myös tiedekunnat järjestivät bileitä, joissa paikalliset kävivät – niissä saattoi löytää itsensä joraamassa kampuksellta keskellä yötä. Kreikassa vietetään ortodoksiseen tapaan pääsiäistä korein menoin ja pitkään, ja yliopistoltakin sai pääsiäislomaa kaksi viikkoa. Lukukausi jatkui tiedekunnasta riippuen kesäkuun alkuun tai kesäkuun loppuun. Terveydenhuoltokin tuntui toimivan, opiskelijalääkärin vastaanotolle pääsi helposti päivittäin, onneksi ei sinne sen kummempaa tarvetta ollut.

Thessaloniki on rakastettava ja elämää sykkivä kaupunki. Keskustan alueella on helppoa kävellä joka paikkaan, ja nautinkin kovasti etten keskustaan muutettuani tarvinnut mitään kulkuvälineitä. Tapasimme kavereiden kanssa usein merenrannassa tai tavernassa. Paikallisiin tutustuminen ei käynyt yhtä luonnollisesti kuin vaihtareihin, mutta he ovat kyllä ystävällisiä ja ulkomaalaisista kiinnostuineita – vaihtarit vain olivat samassa elämäntilanteessa kuin itse. Tutustuin joihinkin paikallisiin ja hekin olivat paikalliseen tapaan sponttaaneja hetkestä nautiskelijoita. Elintaso on Suomeen verrattuna matala, ja Kreikassa taivaallista taverna-ravintolaruokaa saa edulliseen hintaan. Myös toreilta sai halpoja tuoreita kasviksia ja muita elintarvikkeita, supermarketit eivät taas olleet paljon Suomen hintatasoa edullisempia. Jos olet itsenäisellä asenteella liikenteessä ja siedät byrokraattista säätöä, suosittelen Kreikkaa lämpimästi. Siellä osataan nauttia täysin rinnoin elämästä, ja vaikka kärsivällisyyttä tarvitaan välillä, kaikki lopulta järjestyy!

Kaveriporukalla Thassos-saarella
Tavernassa.
Monastery of Holy Trinity, Meteora. ESN-päiväretki.

 

 

Posted on

Vaihtokertomus, Wageningen University, syksy 2017

Maatalous-metsätieteellisen opiskelija, Elinterviketeknologia

Opiskelijavaihtoon, totta kai! Mutta kun niin moni paikka kiinnostaa, ensin on siis rajattava vaihtoehtoja..

Ennen vaihtokohteen valitsemista ja vaihtoon lähtöä suosittelen miettimään, mitkä ovat itselle ne tärkeimmät motivaatiotekijät vaihtoon lähtemiselle. Tämä helpottaa vaihtokohteen valitsemista, kun mielenkiintoisia vaihtoehtoja on useita, ja eri maat ja yliopistot kiinnostavat myös eri syistä. Omat tavoitteet, haaveet ja mielenkiinnon kohteet kannattaa siis pitää mielessä, sillä ne tulevat tukemaan sinua koko vaihdon ajan: myös sellaisina yllättävinä hetkinä, kun huomaat todella ikävöiväsi omien rakkaiden luo tai ikävöidessäsi vaikka jotain tuttuja toimintatapoja.

Halusin vaihtoon Eurooppaan, ja mietin vaihtoehtoja lähinnä eri Keski-Euroopan maiden välillä. Wageningenin yliopisto valikoitui vaihtokohteekseni siksi, koska olin kuullut suosituksia yliopistosta sekä siellä opiskelleilta kavereiltani että opettajiltani. Valtaosa Wageningenin yliopiston kursseista tarjotaan englannin kielellä ja kurssivalintojen tekeminen vaihto-opiskelijalle oli myös hyvin vapaata. Ymmärsin, että kurssit olisi myös helppo sisällyttää tutkintooni ja voisin myös korvata niillä tiettyjä tutkintooni kuuluvia kursseja. Nämä olivat tärkeitä kriteerejä minulle. Olin myös ennakkoon kuullut, että Wageningenissa opiskelijalta vaaditaan aktiivisempaa opiskelutahtia kuin mihin Suomessa on totuttu. Päätin ottaa tämän haasteena: ajattelin että uudenlaisen opiskelurytmin ja tapojen opettelu olisi myös tervetullutta minulle.

Pyöräilyn ja vahvanmakuisten juustojen ystävänä olin myös innokas tutustumaan Alankomaiden pyöräily- ja juustokulttuurin. Tutustuttuani ennakkoon Wageningenin yliopistojärjestöjen tarjoamiin harrastusmahdollisuuksiin huomasin myös ilokseni, että pystyisin myös jatkamaan rakasta swingtanssiharrastustani vaihtoni ajan.

Ennen lähtöäni en päässyt osallistumaan vaihto-orientaatioon Helsingissä, enkä ollut tietoinen myöskään opinder-palvelusta, missä tuutorointia tarjotaan etänä vaihtoon lähteville. Kyselin ennakkoon siis paljon vinkkejä kavereiltani, joiden tiesin opiskelleen Wageningenissa kokonaisen tutkinnon tai vaihto-opintojen ajan, sekä lisäksi etsin itse aktiivisesti tietoa.

Asuminen

Sain hyväksynnän Wageningenin yliopistolta vaihtoon pääsemisestä vasta heinäkuun puolen välin jälkeen, vaikka opintoni alkoivat jo syyskuun alussa.  Sain sähköpostitse vinkkejä myös asumiseen liittyen, ja asunnon etsintä kannattaakin aloittaa heti, sillä edullisista opiskelija-asunnoista on pulaa. Tarjolla on sekä kalustamattomia että valmiiksi kalustettuja huoneita, vuokrat ovat samaa tasoa kuin Suomessa opiskelijakaupungeissa. Facebookista löytyy hyviä yliopisto- ja kaupunkikohtaisia asunnonvälityssivuja, joissa etsitään kämppiksiä soluasuntoihin, kommuuneihin tai alivuokralaisia.

Hyvällä tuurilla onnistuin samaan viihtyisän ja edullisen asunnon viikossa, vaikka aloitin asunnon haun vasta heinäkuussa. Löysin valmiiksi kalustetun ja rauhallisen kodin ihan Wageningenin keskustasta. Alivuokrasin huoneen siis toiselta opiskelijalta: huoneessani oli pieni keittonurkkaus ja parvi, kylpyhuoneen jaoin kahden muun opiskelijan kanssa jotka asuivat samassa kerroksessa. Vesi, sähkö, netti ja jätteiden nouto kerrostalon pihasta kuuluivat vuokraan, mutta näin ei ole kaikissa tapauksissa ja siksi nämä on hyvä tarkistaa ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista.

Löysin kotini täältä: https://kamernet.nl/en (sivulle kannattaa rekisteröityä ja minulle palvelu maksoi muistaakseni 20-30 €). Sivulta voi etsiä ilmoituksia eri kaupungeista, ja sieltä löytyy niin kimppakämppiä, soluasuntoja, yksiöitä kuin isompiakin asuntoja. Kuulin tästä nettisivustosta Wageningenissa pitkään asuneelta opiskelijalta, ja palvelu onkin enemmän paikallisten käytössä.

Saavuttuani Wageningeniin kuulin monien vaihtareiden etsineen kotia useamman kuukauden ajan ja jotkut olivat jatkaneet paremman kodin etsintää vielä Alankomaihin muutettuaankin. Tärkeää on siis varata ensin joku paikka, asuntoa voi tarvittaessa vaihtaa.

Polkupyörä

Polkupyörä kuuluu ensimmäisiin hankintoihin heti asunnon jälkeen. Käytetty pyörä kannattaa ostaa, ellet saa sellaista lainattua joltain tai ellei pyörä kuulu asunnon vuokraan. Lukkoon kannattaa myös panostaa, sillä pyörävarkauksia tapahtuu Wageningenissakin vaikka se niin rauhallinen ja sympaattinen pikkukaupunki onkin. Käytettyjen pyörien hinnat vaihtelevat paljon, eli kannattaa tehdä ensin hintavertailua ja kauppoja tehdessä sitten tinkiä. Ulkomaalainen maksaa käytetystä pyörästä helposti enemmän kuin paikallinen. FB on tässäkin hyvä apu, joka tarjoaa kaupunkikohtaisia ja yliopistokohtaisia myyntisivuja. Esim. Amsterdamissa hakusanoilla: ”Bike Marketplace – Amsterdam”

Itselleni pyörä oli myös tapa tutustua maahan, sillä tein myös pyöräretkiä vapaa-ajallani. Ostin käytetyn pyörän Wageningenissa toimivalta käytettyjen pyörien myyjältä: löysin myyjän yhteystiedot fb-sivulta ”Wageningen Student Plaza” (hyvä sivusto tavaroiden myyntiin ja ostamiseen!) Myin myös oman pyöräni FB:n kautta eteenpäin.

Rekisteröityminen kaupungin asukkaaksi ja pankkitilin avaaminen

Rekisteröityminen on välttämätöntä, jos olet vaihdossa yli 4kk. Rekisteröityminen helpottaa myös arkea, sillä rekisteröitymisen jälkeen voit avata myös paikallisen pankkitilin. Rekisteröityminenkin kannattaa hoitaa heti ensimmäisten asioiden joukossa, sillä vahvistuksen saamisessa voi mennä muutamia päiviä / yli viikko.

Avasin itse tilin pankkiin ABN AMRO. Paikallisen pankkitilin ja -kortin myötä helpottuivat ov-chipkaartin lataaminen, kaupoissa käynnit, ruokailu yliopistolla yms. Master Card / Visa / Visa Electron eivät käy läheskään kaikkialla, ja joistakin palveluista maksaminen voi olla myös edullisinta paikallisella pankkikortilla.

Tutustuminen muihin vaihtareihin ja paikallisiin

Orientaatioviikot Wageningenissa järjestettiin jo elokuun alkupuolella enkä päässyt niihin kesätöiden vuoksi osallistumaan. Syyskuun alussa opintojen alettua pääsin kuitenkin mukaan ohjelmaan “buddy family”, joka on opiskelijajärjestön IxESN järjestämä. Suosittelen ”buddy family” ryhmään liittymistä, jos saat sähköpostiisi tietoa tästä toiminnasta! Omassa ryhmässäni (n. 10 henkeä) oli kaksi paikallista opiskelijaa ja eri alojen opiskelijoita ympäri maailmaa. Kävi myös ilmi, ettei ryhmämme vaihto-opiskelijoista kukaan ollut päässyt osallistumaan virallisille orientaatiopäiville.

IxESN toimii monessa opiskelijakaupungissa, IxESN:n lisäksi kannattaa myös liittyä kansainväliseen järjestöön ISOW (=International Student Organization Wageningen). Molemmat järjestöt järjestävät retkiä ja tapahtumia, ISOW tarjoaa myös laajat harrastusmahdollisuudet ja kielikursseja. Vaihto-opiskelijana voit itsekin osallistua ohjelman järjestämiseen: itse päädyin opettamaan swingtanssia lindy hop kolmen muun opiskelijan kanssa viikoittaisilla tunneilla. Lisäksi yliopistolla on myös muita opiskelijajärjestöjä ja kerhoja. Kampuksella toimii myös monipuoliset liikuntapalvelut tarjoava liikuntakeskus, suosittelen: https://www.wur.nl/en/sports-centre-de-bongerd.htm

Minua ei siis lopulta haitannut vaikken kesän aikana virallisille orientaatiopäiville Helsingissä taikka Wageningenissa ehtinytkään, sillä sain riittävästi apua ja vinkkejä muilta opiskelijoilta ja tuutoreilta Wageningenissa. Alankomaat on hyvin kansainvälinen maa, ja ihmisiin (myös paikallisiin) on helppo tutustua etenkin kansainvälisten opiskelijajärjestöjen tapahtumissa ja vaikka ryhmätöiden yhteydessä.

Opiskelu ja opetus

Opiskelutahti oli nopeampi mihin Suomessa olin tottunut, mutta tykkäsin kun yhdessä periodissa sai keskittyä vain kahteen kurssiin kerrallaan (yksi kurssi aamulla, toinen iltapäivällä, 1 kurssi = 6 op) eikä päällekkäisyyksiä luentojen suhteen ollut. Järjestely saattaa olla erilainen muissa yliopistoissa, jos kurssien opintopistemäärät ovat erilaiset.

Kurssivalinnoissa on suuri joustavuus Wageningenissa: tarjolla paljon on monitieteisiä kursseja, joista olin itse erityisen kiinnostunut. Maisteriopiskelijana voit valita sekä kandi- että maisteritason kursseja. Kanditason kurssi voi sisällöltään vastata Suomessa maisteritason kurssia, jolloin saat sillä korvattua maisterikurssin.

Suurena erona opiskelussa oli se, etten saanut kurssikirjojani kirjastosta vaan ostin ne käytettyinä. Kirjoja kannattaa olla myös ajoissa etsimässä, jos haluaa löytää ne käytettyinä. (Yliopistokohtaiset fb-sivut kirjojen yms. myymiseen auttavat tässä.) Itse tarvitsin kurssikirjat (1-2) jokaiselle kurssilleni, enkä olisi pärjännyt tentissä pelkästään opettajien laatimien luentomateriaalien ja omien muistiinpanojen avulla. Opiskelu oli myös hyvin koulumaista: odotuksena oli että luennoille valmistauduttiin ja joillekin luennoille oli viikoittaisia tehtäviä. Monia luentoja on mahdollista seurata myös etänä, mutta itse kävin lähes kaikilla luennoilla ja olin poissa vain kun olin kipeänä.

Opettajat kursseillani olivat hyvin motivoituneita, hyvin valmistautuneita ja useimmat heistä myös hyvin innostavia. Ryhmätöitä tein opinnoissani paljon, mikä oli myös antoisaa. Wageningenissa kurssitenttejä tarjottiin vain yksi, ja uusinnat olivat mahdollisia vain kahdesti vuodessa: helmikuussa ja elokuussa. Opiskelijan olisi siis paras läpäistä tentti ensimmäisellä kerralla. Arvostelu tenteissä on tiukempaa mihin olin Suomessa tottunut: kuulin myös, että kiitettäviä arvosanoja annetaan hyvin harvoin, täysiä ei välttämättä koskaan. Tärkeintä olikin saada kurssit hyväksytysti läpi, kurssiarvosanat Suomessa näkyvät joka tapauksessa suoritusmerkintänä vaihdon jälkeen (näin ainakin elintarviketieteiden maisteriohjelmassa).

Itselleni kävi niin, että ensimmäisen periodin tentit järjestettiin samana päivänä peräkkäin, eri rakennuksissa. Myös uusinnat näissä kyseisissä kursseissa osuivat keskenään samalle päivälle sekä myös samalle ajalle. En valitettavasti saanut joustoa järjestelyihin, olin yhteydessä niin kurssiopettajiin kuin tuutoriini. Tässä tilanteessa en siis voinut tehdä molempia tenttejä. Kannattaa kysellä siis ennakkoon tenttikäytännöistä ja -päivistä!

Julkinen liikenne

Alla olevaan julkisen liikenteen nettisivustoon ”NS” kannattaa tutustua viimeistään Alankomaissa.

https://www.ns.nl/en/travel-information/traveling-with-the-ov-chipkaart/combined-travel-discount.html

Näistä matkakorteista ja alennusvaihtoehdoista kannattaa jutella paikallisten tuutoreiden ja kavereiden kanssa. Systeemi matkakorttien suhteen on erilainen kuin meillä ja se on helpompi oppia paikan päällä. Itse hankin ensin matkakortin (OV-chipkaart) ”anonymous”, koska se oli nopeampi saada ja sen jälkeen hankin myös henkilökohtaisen matkakortin, jolla saa 40 % alennuksen ruuhka-aikojen ulkopuolella ja viikonloppuisin matkustettaessa. Kortin alennusta voi myös jakaa muiden kanssa.

Henkilökohtainen matkakortti oli minulle hyvä ostos, sillä sain ostettua sen 40 %:n alennusominaisuuden myös puoleen hintaan alennuskampanjan aikana ja ehdin myös hyödyntämään tätä 40 %:n alennusta paljon matkustamalla muihin kaupunkeihin. Pienissä kaupungeissa (kuten Wageningen) pärjää loistavasti pelkällä pyörällä.

Muita vinkkejä vaihtoon lähteville

  • Hakeudu vaihtoon kun se tuntuu Sinulle oikealta.

Jollain opettajalla tai läheisellä voi olla tästä myös eriävä mielipide, mutta onko perustelut näiden eriävien mielipiteiden takana oikeasti merkityksellisiä sinulle? Pelko opintojen venymisestä on usein myös turha, sillä tulet takaisin monta kokemusta rikkaampana, vahvempana ja opit uutta myös itsestäsi.

  • Jos elät parisuhteessa ja rakkaasi jäisi vaihdon ajaksi Suomeen, niin keskustele rakkaasi kanssa ennakkoon käytännön asioista. Sopikaa miten pidätte yhteyttä, matkustatteko välillä tapaamaan toisianne vaihdon aikana ja miten usein. Omasta kokemuksesta voin myöntää, että etäisyys aiheuttaa toki ikävää, mutta arjen jakaminen ja tapaamiset vaihdon aikana lievittävät sitä. Etäisyys voi myös lujittaa parisuhdetta, kun molemmat ylläpitävät yhteydenpitoa ja kokevat, että etäisyys on vain väliaikaista. Olen tyytyväinen, että pystyin toteuttamaan haaveeni vaihtoon lähtemisestä, vaikka poikaystäväni joutuikin jäämään Helsinkiin töidensä takia. 
  • Säästä rahaa, sillä haluat varmasti matkustaa vaihtokohteessasi, ja mahdollisesti myös naapurimaissa. Vaihdon aikana voit kohdata myös yllättäviä taloudellisia menoja.
  • Tee vaihdosta itsesi näköinen. Jos tietyt aktiviteetit, harrastukset ja asiat ovat sinulle rakkaita, etsi niistä tietoa ja kysele paikallisilta. Opiskelijoille tarjotaan Wageningenissa paljon valmista ohjelmaa: valitse niistä sinua kiinnostavimmat ja sinun aikatauluihisi sopivat. Ehkä näiden lisäksi haluat tehdä retkiä myös omatoimisesti muiden vaihtareiden, paikallisten ja Suomesta vierailevien ystävien kanssa? Tutustu myös paikallisiin, niin et jumitu pelkästään vaihtareiden omaan kuplaan. 😀
  • Kun teet sopimuksen paikallisen palvelun tarjoajan kanssa (vuokra-asunto, rekisteröityminen kaupungin asukkaaksi, pankkitili, julkisen liikenteen henkilökohtainen matkakortti etc.), muista myös irtisanoa kaikki sopimuksesi ajoissa. Tarkista, että sinulla on tarvittavat leimat ja todistukset yliopistolta kunnossa ennen kotiin paluutasi. Jos saat kurssiarvosanat- ja todistukset vasta vaihtosi päättymisen jälkeen, sovi yliopistolla ennakkoon että saat kurssisuoritukset Suomessa käyttämääsi sähköpostiisi.
  • Voit lähteä vaihtoon useasti, ja voithan tehdä myös työharjoittelun ja maisterityönkin ulkomailla. Pidä myös nämä vaihtoehdot mielessäsi, kun punnitset vaihtoehtoja eri kohteiden välillä.
Posted on

Utbytesberättelse, Johannes Kepler Universität Linz, våren 2018

Studerande vid Svenska social- och kommunalhögskolan

Före utbytet

Jag var på utbyte i Österrike i Linz våren 2018. Linz är en liten stad i norr ganska nära gränsen till Tjeckien drygt en och en halv timme från Wien.

Ansökningsprocessen började med att bli nominerad från Helsingfors universitet som utbytesstuderande. För att kunna söka till Österrike och Tyskland måste en i allmänhet uppfylla Helsingfors universitet språkkrav i tyska, och dessa kan avvika från själva utbytesuniversitetets krav. Det lönar sig därför att först kolla vilka krav HU har, och sedan först utbytesuniversitetets krav eftersom att en inte kan bli nominerad av HU ifall språkkraven från deras sida inte är uppfyllda.

Själva ansökningsprocessen till Johannes Kepler Universität (JKU) var ganska lätt. Jag behövde bara fylla i en online ansökan där jag skulle bifoga alla dokument, även språkintyg där det framkommer att mina språkkunskaper är på minst B2 nivå. Innan online ansökningen hade jag utfört ett språkprov på språkcentret för att intyga mina språkkunskaper. Jag gjorde även en preliminär learning agreement som HU behövde innan jag åkte iväg.

Byråkrati

Efter min ankomst var det introduktion på universitetet. Vi fick info om allt från kursanmälan till sjukförsäkring samtidigt som alla utbytesstuderanden träffades och introducerades för varandra. Jag och fyra andra utisar fick en gemensam mentor som hjälpte oss med typ allting. Vi skrev in oss på universitetet, fick studiekort och så måste vi även skriva in oss som tillfälliga invånare i Linz.

Under introduktionen hade vi fått info om vem som är ens akademiska koordinator. Jag hade ett möte med min koordinator efter några dagar där vi gick igenom min learning agreement. Efter all praktisk info började min intensivkurs i tyska som var valfri. Den pågick i två veckor före själva terminen började i mars.

Som EU-medborgare behövdes ingenting annat än det europeiska sjukförsäkringskortet för eventuell sjukvård. Jag var en gång hos läkaren och det gick väldigt smidigt. I Österrike (eller åtminstone i Oberösterreich där jag var) har alla en lokal läkare med mottagning dit en bara ringer och beställer tid. Jag behövde inte vänta länge och visade bara mitt europeiska sjukförsäkringskort.

Boende

I samband med online anmälan gick det även att välja boende alternativ. Universitetet kan alltså på förhand fixa allt med boendet ifall en så önskar. Jag hade valt detta alternativ eftersom det var lättast. Det gick att välja mellan ettor, tvåor och det billigaste var att dela ett rum med någon. Jag valde en etta med kök som jag betalade 370 € i månade för. I priset ingick även städning och byte av lakan. Studielägenheterna låg alldeles nära campuset och där bodde mest andra utisar.

Studierna

Mina studier gick helt på tyska vilket betyder att jag inte hade så mycket kontakt med de andra utisarna under skoldagarna, eftersom att de flesta andra utisarna studerade på engelska. Därför var det speciellt viktigt för mig att delta i alla gemensamma aktiviteter och fester som mentorerna ordande för utisarna, så att jag lärde känna de andra. Men det rekommenderas nog i vilket fall som helst att gå på evenemangen!

Studierna var sådär, vissa kurser hade föreläsningar i 5 timmar i sträck medan andra bara var en och en halv timme. Jag hade också kurser som endast räckte i 3 dagar men det var föreläsning hela dagen, det vill säga 8 timmar i sträck. Oftast behövdes det inte läsas annat än föreläsningsmaterial, så lånade sällan böcker från bibban för någon kurs. Innehållsmässigt var kurserna varierande, en del kurser motsvarade inte alls det som jag hade förväntat mig och prestationssätten var också olika. Tenterna kunde bestå av flervalsfrågor eller korta öppna frågor men inga essä svar förekom. Jag måste dock skriva essäer och grupparbeten var det mycket av.

Jag tyckte inte att mina kurser var så givande men det kan ha att göra med mitt ämne. Jag gjorde mina biämnesstudier i psykologi vid JKU (Johannes Kepler Universität), men kunde konstatera att universitetet inte hade så hög nivå inom det området. Det är mera känt för ekonomi och datateknink, och de flesta av de andra utisarna studerade också någondera va dessa ämnen.

Bra att veta

Linz är en väldigt liten stad och barer och nattklubbar finns det måttligt av. Jag upplevde ändå staden som mysig med ett livligt kulturliv och fin natur alldeles nära. Floden Donau rinner igenom Linz och det finns en fin liten gammal del av staden som är idyllisk och trevlig. Campuset och studielägenheterna ligger utanför stan (ca. 20 minuter med spårvagn) och kan kännas lite öde. Camupset var ända kiva men studiebostäderna var ganska dystra. Ifall en vill bo mera centralt och hemtrevligt kan det löna sig att inte välja studiebostäderna som universitetet erbjuder, utan hyra en vanlig lägenhet i stan. Levnadskostnaderna är lägre än i Finland, så kan tänka mig att hyrorna inte är särskilt höga på fria marknaden i en liten stad som Linz. De flesta utbytesstuderanden bor ändå i studiebostäderna vid campus och där umgås och festas det en hel del.

Kursutbudet kan ändra på JKU. Min ursprungliga learning agreement ändrades en hel del, och vissa kurser jag valt ordandes inte alls under den terminen. Så det kan vara bra att förbereda sig på detta.

Tyskan i Oberösterreich är ganska obegriplig. Jag talar tyska flytande men hade ändå problem med att förstå de lokala. I och med att jag gått intensivkursen så hade jag lärt mig en del ord som används och efter en tid började jag vänja mig. Folk talar nog också engelska men nivån kan variera.

Linz är bra beläget för att resa. Med tåg och buss går det smidigt resa både inom landet och till andra länder. Själv gjorde jag resor till Italien och Ungern. Österrike är också väldigt vackert och det lönar sig definitivt att besöka Wien, Salzburg och Hallstatt. Naturen är fantastisk och det är verkligen värt att åka till alperna ifall en har möjlighet.

Posted on

Vaihtokertomus, University of Iceland, kevät 2018

Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan opiskelija

 

Vietin kevätlukukauden 2018 Reykjavikissa opiskellen Islannin yliopistossa. Islannin luonto oli suurimpia syitä, miksi halusin opiskella juuri tässä maassa. Onneksi tämä oli myös monen muun vaihto-opiskelijan syy valita tämä vaihtokohde, sillä siten löytyi helposti monia samanhenkisiä kavereita. Kaupunkina Reykjavik on hyvin pieni ja sympaattinen, mutta loppujen lopuksi ei ehkä maan parhainta antia. Kuten sanotaan, Islanti alkaa vasta sieltä mihin Reykjavik loppuu. Suosittelenkin siis tutkimaan tätä maata ja jo lukukauden aikana samat paikat voivat näyttää hyvin erilaisilta riippuen ajankohdasta. Lumisen ja pimeän talven jälkeen oli mahtavaa nähdä, kun laavakentät ja vuorenrinteet alkoivat viimein vihertää. Islanti on upea maa, jonka eri kolkat ovat luonteeltaan hyvin erilaisia.

Ennen lähtöä

Kun Helsingin yliopisto on tehnyt hyväksynnän vaihto-opiskelijaksi, pitää vielä tehdä haku itse vaihtoyliopistoon. Islannin yliopistolta tulee selkeä listaus mitä dokumentteja yliopistoon haku vaatii ja milloin niiden on oltava perillä yliopistolla. Määräaikojen kanssa kannattaa olla tarkkana ja hankkia tarvittavat paperit ajoissa. Hakeminen Islannin yliopistoon vaatii muun muassa passikuvan sekä opintosuoritusotteen allekirjoitettuna ja leimattuna (suoritusotteen pitää olla oikeasti leimattu eikä vesileima välttämättä riitä). Hakemus sisältää monia muita tietoja, kuten alustavan kurssisuunnitelman ja lyhyen motivaatiokirjeen. Minun piti tehdä joitain korjauksia hakemukseeni, mutta muuten hakuprosessi oli melko selkeä.

Asuminen

Asunnon etsiminen kannattaa aloittaa ajoissa, sillä etenkin edullisemmista asunnoista voi olla kova kilpailu. Toisaalta on hyvä odottaa siihen asti, kunnes vaihtoon lähteminen on varmistunut ja tässä voi mennä melko pitkään. Kuulin myös juttuja, että jotkin opiskelijat olivat asuneet syyslukukauden alussa teltassa, koska asuntoa ei ollut vaihtoon lähtöä löytynyt. Monet vaihto-opiskelijat asuvat kimppakämpissä tai majataloissa, jotka majoittavat talvikaudeksi vaihto-opiskelijoita. Keskustassa (Reykjavik 101) tai lähellä yliopistoa asuminen voi olla kannattavaa, vaikka vuokra olisi korkeampi, sillä silloin ei tarvitse käyttää rahaa busseihin.

Itse asuin vuokranantajani pihapiiriin kuuluvassa autotalliin rempatussa yksiössä, jonka löysin HousingAnywhere-sivuston kautta. Asuntotilanteesta kertoo jotain, että samaa asuntoa minun lisäkseni oli hakemassa seitsemän muuta ja minun piti lähettää vuokranantajalleni CV, joka oli yksi valintaperuste. Asunto oli suomalaisittain kallis, mutta Islannissa vuokra oli yksiöstä jopa melko kohtuullinen. Asunto oli hyvin siisti, ja sijainti lähellä merta ja Grotta-majakkaa oli mahtava. Asuntoni sijaitsi muutaman kilometrin päässä keskustasta ja noin 30 min kävelymatkan päässä kampukselta. Joissain tapauksissa keskustassa asuminen olisi ollut paljon käytännöllisempää, sillä julkinen liikenne ei aina välttämättä ole niin sujuvaa.

Opiskelija-asuntoja voi olla saatavilla joitain, mutta ilmeisesti vaihto-oppilaiden on hyvin vaikea saada niitä. Kannattaa kuitenkin tarkistaa tämäkin vaihtoehto. Yliopisto ei siis oikeastaan tarjoa minkäänlaista apua asunnon löytämiseen. Suomalaisena ei tarvitse hankkia paikallista henkilötunnusta tai ilmoittautua poliisille, mutta tilanne saattaa olla toinen, jos maassa asuu pidempään kuin lukukauden verran.

Opiskelu ja opetus

Islantiin saavuttua ja ennen opintojen alkua piti yliopistolle käydä ilmoittautumassa ja hankkimassa paikallinen opiskelijakortti. Orientaatio yliopistolla oli aika vähäistä eikä muutaman puheen ja kävelykierroksen lisäksi juuri muuta ohjelmaa ollut. Onneksi tästä huolimatta muihin vaihtareihin tutustuu kyllä ja yliopiston käytänteet tulevat nopeasti tutuiksi.

Ennen lähtöä tehtiin alustava suunnitelma kursseista, mutta tähän ei kannata liiaksi kiintyä, sillä kurssit menevät todennäköisesti uusiksi. Itselläni valitsemistani kursseista yksi oli peruttu ja pari meni päällekkäin, joten minun piti valita kurssit lähes kokonaan uudelleen. Kurssien aikataulujen sumpliminen voi olla haastavaa ja monella olikin vaikeuksia löytää kursseja, jotka eivät mene päällekkäin.

Kursseille ilmoittautumista varten on takaraja, jota ennen on pitänyt päättää mitkä kurssit lopulta tekee. Iso osa kursseista kestää koko lukukauden. Kurssien käytännöt vaihtelevat paljon kurssista ja kurssin vetäjästä riippuen. Yleisesti ottaen opiskelu Islannissa oli melko samanlaista kuin Suomessa, mutta monilla kursseilla voi olla esitelmiä enemmän kuin Suomessa. Yhtenä erona Suomeen myös on, että kurssikirjat pitää lähes poikkeuksetta ostaa itse. Kampukselta löytyy kirjakauppa, josta löytyvät lähes kaikki tarvittavat kirjat. Riippuu toki paljon kurssista tarvitseeko kirjoja ostaa.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Suomalaisena on melko helppo sopeutua Islantiin, enkä potenut juuri minkäänlaista kulttuurishokkia. Kulttuuri ei periaatteessa hirveästi poikkea suomalaisesta, joskin Islannissa otetaan ehkä jotkin asiat rennommin eikä kaikki ole niin tarkkaa kuin Suomessa. Tämä voi joskus ehkä aiheuttaa päänvaivaa, kun esimerkiksi kurssien aikataulut selviävät aivan viime tipassa. Yksi parhaimmista islantilaisista tavoista on vapaa-ajan vietto altailla. Reykjavikista näitä geotermisellä energialla lämpiäviä altaita löytyy useita – esimerkiksi yliopiston lähistöllä oleva Vesturbæjarlaug on ehdottomasti vierailun arvoinen. Mikä olisikaan parempaa kuin kylmänä ja sateisena päivänä mennä rentoutumaan altaille.

Vaikka Suomi on kallis maa, niin Islanti vasta kallis onkin. Onneksi ruokakaupat ovat melko samanhintaisia, mutta muuten lähes kaikki onkin sitten kalliimpaa. Ruokakaupassa käynti saattaa alkuun vaatia myös opettelua, sillä ensin pitää tuntea eri ruokaketjujen hyvät ja huonot puolet: Bonus on yleensä halvin, mutta Kronanissa saattaa olla paremmat valikoimat, Netto on paljon kalliimpi, mutta sieltä voi löytää sellaista mitä kahdesta edellisestä ei löydä, Hagkaup vasta kallis onkin ja parista porkkanasta ja perunasta voi joutua pulittamaan lähemmäs kymmenen euroa. Helsingissä on tottunut, että ruokakauppoja on melkein joka nurkalla, mutta Islannissa tämä on toisin ja ruokakaupassa käydäkseen voi joskus joutua tekemään pitkiäkin reissuja.

Islanti on pääsääntöisesti hyvin turvallinen maa, jolloin arkijärjellä pääsee pitkälle. Mutta luonnonolojen kanssa kannattaa olla tarkkana. Jos säätiedotus osoittaa keltaista tai jopa punaista varoitusta, kannattaa silloin miettiä minne kannattaa mennä tai lähteäkö liikkeelle ollenkaan. Jos matkustaa Islannissa, ei suunnitelmia kannata koskaan tehdä liian tiukoiksi. Koskaan ei tiedä milloin tiet menevät poikki sankkojen lumimyrskyjen ja kovien tuulien takia, ja joutuu jäämään pikkukylään ylimääräiseksi yöksi. Toisinaan taas lautat eivät kulje liian suurien aaltojen seurauksena. Jäiset ja lumiset vuoristotiet saattavat myös hidastaa matkantekoa, vaikka voisi luulla, että toukokuussa tiet olisivat jo kohtalaisessa kunnossa. Auton vuokraaminen on kätevin tapa matkustaa Islannissa. Matkustusseuraakaan ei ole vaikeaa löytää, sillä iso osa vaihtareista on tullut Islantiin näkemään sen upeaa luontoa. Kannattaa seurata näitä kahta sivustoa matkustaessa Islannissa: https://www.vedur.is/ ja http://www.road.is/

Posted on

Vaihtokertomus, Trinity College Dublin, lukuvuosi 2017-2018

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Valmistelut

Olin jo hyvissä ajoin päättänyt, että haluan Trinity Collegen vaihtoon. Olin käynyt Irlannissa jo ennen opintojen alkua ja ajatus siellä opiskelusta jäi itämään. Helsingin yliopiston suositeltua minua vaihtoyliopistolle Erasmus -vaihtoon, olin jo suhteellisen varma vaihtopaikasta, mutten halunnut tehdä paljoa konkreettisia valmisteluita ennen kuin saisin vahvistuksen vaihtopaikasta Irlannista. Tätä vahvistusta jouduinkin odottamaan pitkään ja lopulta sain sen vasta elokuun puolivälissä, kun erikseen pyysin Trinity Collegea sen vahvistamaan – ilmeisesti olisi pitänyt tulla jo aikaisemmin, mutta jotakin oli mennyt pieleen. Onneksi Irlannista tuli tietoa jo pitkin kesää tulevasta vuodesta, vaikkakin virallista vahvistusta sai odottaa.

Vahvistuksen saatuani oli aika toimia nopeasti. Liityin erinäisiin vaihtariryhmiin Facebookissa, mistä oli paljon iloa saapumisen ja opiskelun alkamisen välisenä aikana. Laajensin vakuutukseni kattamaan Irlannissa vietetyn ajan ja toimitin KELA:lle tarvittavat tiedot, jotta tuet olisivat ajan tasalla heti lukuvuoden alkaessa. Varasin lennon Dubliniin siten, että saapuisin n. 2 viikkoa ennen orientaatiota, kuten yliopistolta suositeltiin. Lisäksi varasin hostellista paikan viikoksi toiveenani löytää asunto nopeasti – tästä lisää myöhemmin!

Muita valmisteluja ei Dubliniin lähtiessä oikeastaan vaadittu. Irlanti on EU -maa, joten vaihtoon lähteminen on helppoa.

Saapuminen ja asuminen

Saavuin Irlantiin pari viikkoa ennen luentojen alkua kuten yliopisto suositteli. Mitään toimenpiteitä ei tarvinnut kaupungissa tehdä rekisteröidäkseen saapumisen tms. Nuo pari viikkoa käytin asunnonetsimiseen ja tapasin paljon muita vaihtareita, jotka olivat myös liittyneet vaihtariryhmiin. Ihmisiin tutustuminen oli hyvää vastapainoa asunnonetsimisen stressille. Yliopistolla ei vielä tässä vaiheessa voinut hoitaa pakollisia paperitöitä, vaan niiden kanssa oli odotettava lukuvuoden alkua. Kampuksen Global Room oli kuitenkin jo auki, ja sieltä annetaan tarpeen vaatiessa kaikessa mikä kansainvälisiä opiskelijoita saattaa askarruttaa!

Asuntotilanne Dublinissa on huono, siitä ei ole kysymystäkään. Erityisen vaikea se on lukuvuoden alussa, kun kaupunkiin saapuu suuri määrä uusia opiskelijoita, jotka etsivät asuinpaikkaa – paikalliset asuvatkin kotonaan huomattavasti todennäköisemmin kuin Helsingin yliopiston opiskelijat. Ainakaan vuonna 2017-18 Trinity College Dublin ei tarjonnut vaihto-opiskelijoille mahdollisuutta asua yliopiston opiskelija-asuinnoissa, enkä laskisi niiden varaan muutenkaan, sillä asuntoja on vähän. Ensimmäisen viikkoni Dublinissa kolusin erinäisten asunnonvälityssivustojen tarjontaa lähettäen lukuisia CV:n kaltaisia viestejä ilmaistakseni kiinnostukseni vuokrattavana olleesta huoneesta – tähän on jo hyvä varautua, sillä täysin oma yksiö/asunto on erittäin epätodennäköistä saada, ellei ole valmis maksamaan huomattavan paljon.

Reilun viikon Dublinissa oltuani ja lukuisissa näytöissä käytyäni löysin lopulta huoneen kimppakämpästä. Asuin n. puolen tunnin päässä kampukselta, mutta vastaavasti maksoin noin puolet vähemmän vuokraa kuin keskustan tuntumassa asuneet vaihtarit. Suurin osa vaihtareista asuu ammattimaisesti opiskeluasuntoja tarjoavien firmojen huoneissa, joissa on yhteinen keittiö, mutta oma huone ja kylpyhuone – tällaisia ovat mm. Aparto ja Uninest, joiden vuokraamat huoneet ovat siistejä ja hyväkuntoisia. Niiden vuokra on n. 1060€/kk ja tulee maksaa etukäteen koko vuokrausajalta, joten ne eivät ole erityisen hyviä väliaikaiseksi ratkaisuksi.

Kaiken kaikkiaan Dublinissa ollessa pitää varautua maksamaan asumisesta huomattavasti enemmän kuin Helsingissä, eikä ole lainkaan tavatonta, että Dublinissa ihmiset voivat jakaa jopa samaa huonetta pienentääkseen asuinkuluja.

Opiskelu ja opetus

Lopulta löysin asunnon ja muutin muutama päivä ennen luentojen alkua. Koulu alkoi orientaatioviikolla, jolloin tuli täyttää sama opintosuunnitelma kuin hakuvaiheessakin ja hakea jokaisen suoritettavan kurssin (module) osalta allekirjoitus kurssin vastuuyksiköltä – itse suoritin kursseja kahden yksikön alaisuudesta, joten tarvitsin allekirjoitukset molemmista. Tämän jälkeen paperi oli vietävä Academic Registryyn, missä kurssivalinnat lopulta rekisteröitiin kunnolla. Valintojaan sai muuttaa vielä n. viikon ajan varsinaisen opetuksen alettua, mikäli tuli katumapäälle tai toinen aihe vaikutti kiinnostavammalta. Tällöin nimikirjoitukset ja rekisteröinnit tuli luonnollisesti tehdä uudestaan muutosten osalta.

Oikeustieteen opiskelu Trinity Collegessa oli varsin erilaista kuin Helsingissä, joskin Iso Pyörä -uudistus on vienyt Helsingin yliopistoa samaan suuntaan. Useimmilla kursseilla oletus oli, että ennakkovalmistautuminen on todella tehty ja opetuksessa ei turhaan aikailtu perusasioiden parissa. Useilla kursseilla on myös seminaarityöskentelyä, joita varten todella kannattaa valmistautua. Itse keskityin lähinnä kursseihin, joilla on kansainvälinen ulottuvuus, mutta Irlannin oikeuteen keskittyvät kurssit ovat luonnollisesti erilaisia kuin Suomen kansallista oikeutta käsittelevät: Irlanti on Common Law -maa, joten oikeustapausten opiskelulla ja ulkoaopettelulla on aivan eri rooli. Kurssit suoritetaan joko kirjoitustyöllä, taikka tenttimällä pääsääntöisesti. 5op ja 10op kirjoitustöillä suoritettavat kurssit vaativat lähes saman verran työtä, joten siinä mielessä 10op kurssit ovat suhteessa huomattavasti anteliaampia. Yleisesti ottaen, kirjoitettujen kurssien arvostelu tuntui vähemmän ankaralta kuin Helsingissä. Kaikki kurssit kestävät yleensä lukukauden ajan, eli samoja aiheita opiskellaan syksystä jouluun asti ja kevätlukukaudella alkavat uudet kurssit.

Tenttiminen oli huomattavan erilaista Trinityssä, joskin ymmärtääkseni systeemiä on muutettu täksi vuodeksi. Opiskellessani Irlannissa kaikki tentit koko lukuvuodelta suoritettiin vasta keväällä opetuksen loputtua, eli kurssin opetuksen loputtua saattoi hyvinkin tulla 4kk väli ennen kuin pääsi tenttimään ko. kurssia. Kurssien sisältöä tulee siis kerrata pitkin vuotta. Tämä systeemi on tosiaan saattanut muuttua siihen, että kummankin lukukauden päätteeksi on oma tenttijaksonsa. Trinityssä tentteihin sisältyy oma lisäpaineensa, joka on relevantti lähinnä tutkinnonsuorittajille – hylätyn tenttisuorituksen saa uusia vain kerran (kesän lopulla) ja mikäli uusinnasta ei saa hyväksyttyä suoritusta, niin koko lukuvuosi on uusittava ja lukuvuosimaksu luonnollisesti maksettava uudelleen.

Opiskeluelämä

Kampuksen pääaukio on koko orientaatioviikon ajan täynnä erilaisten opiskelijajärjestöjen ja urheiluseurojen ständejä. Kukin järjestöistä järjestää huomattavan määrän oman aihepiirinsä ohjelmaa ja tapahtumia ja urheiluseurat taasen mahdollistavat aivan uusiin lajeihin tutustumisen ja aktiivisen harjoittelun. Luonnollisestikin kaupungissa on myös erinäisiä vaihtareille järjestettyjä juhlia runsain mitoin. Suosittelen liittymään aktiivisesti mukaan opiskelijajärjestöihin, mikäli paikallisiin tutustuminen kiinnostaa – itse olin aktiivisesti mukana soutujoukkueessa, mitä myötä pääsin kilpailemaan kansainvälisellä tasolla ja Irlannin mestaruuskisoissa asti ja tutustuin erittäin hyvin paikallisiin opiskelijoihin. Soutu vaati sitoutumista, etenkin jos tähtäsi kilpailemaan (6.00 aamutreenit talvella tulivat tutuiksi), mutta siitä sai kaikin puolin erittäin paljon irti. Myös urheiluseurojen toimintaan liittyvät illanvietot, etenkin kilpailujen jälkeen.

Yliopiston suurimpia kerhoja ovat sen kaksi väittelyseuraa The Phil ja The Hist. Kerhoilla on pitkä historia ja oma rakennuksensa aivan kampuksen keskellä ja suuren kokonsa ansiosta järjestävät paljon erilaista ohjelmaa väittelytilaisuuksista juhliin. Kerhot myös houkuttelevat maailmanluokan puhujia tilaisuuksiinsa, ja viimeisimpinä vuosina mm. Joe Biden ja Martin Scorsese ovat puhuneet The Philissä. Mikäli autenttinen angloamerikkalainen väittely kiinnostaa, niin näitä seuroja kannattaa harkita.

Yleistä hintatasosta ja muita vinkkejä

Dublin ei ole halpa kaupunki. Asuinkustannuksiltaan se on yksi kalleimpia Euroopassa ohittaen joissain vertailuissa Lontoon vuonna 2018. Julkinen liikenne on myös kallista verrattuna Helsinkiin, bussikortti maksaa n. 100e kuukaudessa opiskelijahinnalla ja enemmän, jos käyttää myös raitiovaunua tai junaa. Suosittelenkin ostamaan pyörän, mikäli Irlannin vasemmanpuoleinen liikenne ei pelota. Itse ostin pyörän pian löydettyäni asunnon ja se helpottaa huomattavasti liikkumista, joskin paikalliset pyörätiet, tai niiden puute, jättävät toivomisen varaa. Käytetyn pyörän saa kaupungista halvalla, ja kannattaa sijoittaa myös tuplalukkoon, sillä pyörävarkaudet ovat erittäin yleisiä Dublissa.

Trinityssä ei ole vastaavanlaista tuettua opiskelijaruokailua kuin Suomessa ja useilla lounas tarkoittaa voileipää eikä lämmintä ateriaa. Kampuksella on luonnollisesti ravintola ja kahviloita, mutta ne ovat kalliimpia kuin Suomessa. Kampuksen ympärillä on useissa ravintoloissa opiskelijatarjouksia, jotka voivat olla n. 5 euron luokkaa. Vahtoehtoisesti voi harkita oman ruoan valmistamista etukäteen.

Ruokakaupat ovat hiukan halvempia kuin Suomessa. Iltaisin ravintolat ovat merkittävästi edullisempia, etenkin jos menee Early Bird -aikaan, jolloin on mahdollista saada jopa kolmen ruokalajin menu halvemmalla kuin Helsingistä saisi yhden pääruoan. Alkoholi on baareissa yleisesti suurinpiirtein samanhintaista kuin Helsingissäkin, pl. Guinness, joka on kaupungin halvin ja maukkain vaihtoehto – yleisesti ottaen Guinness-tuopin voi olettaa olevan n. 5 euron tienoilla. Kaupoissa alkoholi on hiukan halvempaa kuin Suomessa.

Lopuksi

Irlanti on hieno maa, ja vaihtokokemus tulee varmasti olemaan mahtava! Itse jäin Irlantiin vielä muutamaksi kuukaudeksi lukuvuoden päättymisen jälkeen kilpailemaan soudussa, ja viettämään kesää paikallisten ystävieni kanssa. Vaihto Irlannissa ei ole halpaa lystiä, mutta apurahojen ja tukien avulla pysyy täysin kohtuullisena. Vaihdon aikana kannattaa lähteä aktiivisesti mukaan erilaiseen toimintaan ja kokeilla uutta, ja vaikka tuntuisikin pitkältä ajalta poistua Suomesta melkein vuodeksi, niin aika vaihdossa kuluu nopeammin kuin uskookaan!

Posted on

Vaihtokertomus, Universidad Autónoma de Madrid, kevät 2018

Humanistisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Vietin ensimmäisen Erasmus-vaihtoni Saksassa lukuvuonna 2015-2016, jonka jälkeen päätin hakea maisterivaiheessa vielä lukukaudeksi vaihtoon Espanjaan. Kieltenopiskelijana minulle suurin syy vaihtoon lähtemiseen oli kielitaidon parantaminen ja paikalliseen kulttuuriin tutustuminen. Helsingin yliopisto tarjosi minulle vaihtopaikkaa Universidad Autónoma de Madridin yliopistosta, jonka jälkeen kohdeyliopiston nettisivujen ohjeiden mukaan täytettiin sähköinen hakemus. Kohdeyliopistosta tuli myös melko selkeät ohjeet sähköpostitse hakuprosessiin liittyvistä asioista. Kursseille piti ilmoittautua alustavasti jo loka-marraskuussa ja ne täyttyivät kirjaimellisesti sekunnissa minun aineeni kohdalla. En mahtunut kaikille valitsemilleni kursseille, joten jouduin muokkaamaan Learning Agreementiani, mutta tämän jälkeen se pysyi samana koko vaihdon ajan. Suosittelen tekemään kurssi-ilmoittautumisen heti kun tämä aukeaa. Saatuani kohdeyliopiston hyväksymiskirjeen varasin yhdensuuntaisen lennon Madridiin, sekä hoidin vakuutukset ja muut asiat kuntoon.

Madrid, näköalapaikka, josta näkyy Palacio Real

Plaza Mayor

Alkubyrokratia ja asuminen

Olin lukenut paljon sekä suomalaisten, että muiden kansainvälisten opiskelijoiden kirjoittamia vaihtokertomuksia Madridista ja niissä painottui Madridin vaikea asuntotilanne sekä asuntohuijaukset. Tästä johtuen saavuin Madridiin noin viikkoa ennen kurssien alkua löytääkseni majoituksen paikan päältä. Olin varannut hostellin viikoksi ja onneksi onnistuin löytämään huoneen jaetusta asunnosta tuon viikon aikana. Hankin myös matkakortin julkista liikennettä varten ja kävin kirjoittautumassa yliopistoon.

Madridissa vuokrat ovat Helsingin luokkaa, joten paras vaihtoehto on vuokrata huone kimppakämpästä. Se on myös hyvä tapa tutustua ihmisiin. Yliopisto tarjoaa vaihto-opiskelijoille myös asuntoja kampuksella, mutta huoneet ovat samaa hintaluokkaa kuin keskustassa. Kampuksella ei ole erityisesti palveluita eivätkä junat kulje illalla yhdentoista jälkeen (Cantoblancon kampus sijaitsee noin 20 km päässä keskustasta). Myös paikallinen Erasmus-järjestö, ESN, järjestää tapahtumia lähinnä keskustassa. Itse halusin mieluummin asua keskustassa ja päädyin lopulta asumaan espanjalaisen naisen ja englantilaisen tytön kanssa. Yliopistolle matka kesti noin 45 minuuttia metrolla ja junalla. Jos haluaa päästä nopeammin yliopistolle, voi yrittää etsiä asuntoa Atocha, Sol tai Nuevos Ministerios nimisten juna-asemien läheisyydeltä. Toisaalta, Madridissa metro toimii hyvin, joten lähes kaikkialle on helppo päästä.

Yliopistokampus

Kuten mainitsin, asuntojen vuokrat ovat Madridissa hintavia. Mitään ei kannata maksaa etukäteen, ellei kyseessä ole luotettava firma (kuten esimerkiksi aluni tai spotahome). Vuokra maksetaan yleensä käteisellä, eli suosittelen varaamaan mukaan tarpeeksi käteistä sekä vuokravakuutta, että ensimmäistä vuokraa varten. Huoneet jaetaan nimittäin ”nopeat syö hitaat” periaatteella ja mikäli huone miellyttää, kannattaa päätös tehdä heti asuntonäytön aikana. Itselleni kävi niin, että pari ensimmäistä asuntoa olivat ehtineet mennä jo ennen kuin ehdin saapua paikalle. On hyvä tarkistaa, sisältyykö muut kustannukset kuten sähkö ja vesi vuokran hintaan, vai tuleeko nämä maksaa kulutuksen mukaan. Espanjassa sähkö on todella kallista, mikä tietenkin myös vaikuttaa vuokraan. Tästä johtuen kavereiden yöpymisiä ei usein sallita tai vaihtoehtoisesti vuokranantaja pyytä 10-20€ maksun per yö. Asunnot eivät ole samalla tavalla lämmitettyjä kuin Suomessa, vaan talvisin ne ovat kylmiä. Sisällä pärjää kuitenkin hyvin, kunhan muistaa pakata mukaan paljon lämpimiä vaatteita.

Sateinen päivä Alonso Martínezin metropysäkillä

Opiskelu ja opetus

Espanjalainen opiskelukulttuuri on monen vaihto-opiskelijan mielestä ”koulumaista”. Kurssit olivat lähinnä seminaareja ja palautustehtäviä on paljon, lähes viikoittain. Osa palautustehtävistä oli ryhmätöitä, osa tuli suorittaa itsenäisesti. Yhdellä kurssilla meidän tuli lukea kirja ja kirjoittaa siitä arvostelu. Pidin lukukauden aikana myös yhden esitelmän. Tunneilla tein yleensä muistiinpanoja tietokoneella, mikä oli mielestäni tehokkaampaa, sillä kaikki kurssini olivat espanjaksi. Yksi opettaja kielsi opiskelijoitaan käyttämästä tietokonetta, mutta muuten kannettava tietokone osoittautui käteväksi välineeksi, koska suurin osa materiaaleista olivat Moodlessa. Kaikki kurssini päättyivät lopputenttiin. Mielestäni oli erikoista, että kokeissa maksimipistemäärät olivat todella alhaisia. Esimerkiksi yhdessä loppukokeessa kolmesta esseestä pystyi saamaan korkeintaan yhdeksän pistettä, joten olin vähän huolissani siitä, miten tiukkoja opettajat ovat arvostelun kanssa. Selvisin kuitenkin hyvin kaikista kursseistani ja olin myös tyytyväinen arvosanoihini.

Kaikki kurssit olivat kuuden opintopisteen laajuisia, paitsi kielikeskuksen espanjan kurssi, joka oli neljän opintopisteen arvoinen. Suoritin vaihdossa loput sivuaineopinnoistani (lukuun ottamatta yhtä kurssia) joista tuli yhteensä 22 opintopistettä.

El parque del Retiro

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Universidad Autónoma de Madrid ei järjestä erikseen orientaatioviikkoa, joten kannattaa olla itse aktiivinen ja kysyä neuvoa, vaikka oman tiedekunnan ORI:sta (Oficina de relaciones internacionales) tai ESN:ltä, mikäli jokin asia mietityttää. Ennen kurssien alkua ESN järjestää tapahtumia, joissa pääsee tutustumaan muihin vaihtareihin. Suosittelen osallistumaan niihin ja menemään rohkeasti juttelemaan ihmisten kanssa. Siitä johtuen, että Madrid on suurkaupunki, voi olla vaikea tutustua paikallisiin. Sanoisin, että paras tapa tutustua espanjalaisiin on aloittaa harrastus ja Madridissa mahdollisuuksia on paljon. Itse harrastan tanssia ja halusin ehdottomasti jatkaa harrastustani myös vaihdossa. Löysin pari tanssikoulua, joiden tunneilla kävin säännöllisesti ja päädyin jopa sijaistamaan yhtä tanssinopettajaa, kun tämä oli Etelä-Amerikassa pitämässä workshoppeja. Eli kannattaa rohkeasti kokeilla uusia asioita vaihdossa, jos siihen vain on mahdollisuus!

Madridissa alle 26 vuotiaille julkinen liikenne on edullista: 20€ kuukausilippuun sisältyy kaikki vyöhykkeet, eli samalla lipulla pääsee jopa Toledoon asti. Itse olin juuri täyttänyt 26 ja jouduin maksamaan noin 63€ kuussa kahdesta vyöhykkeestä. Jos haluaa tutustua muihin Espanjan kaupunkeihin voi osallistua ESN:n järjestämiin matkoihin tai itsenäisesti matkustaa junalla, bussilla tai blablacarilla (kimppakyytipalvelu). Esimerkiksi pääsiäinen on tärkeä juhla Espanjassa ja perinteiset kulkueet valtaavat kaupungit ympäri maata, joten viikon loman aikana ehtii hyvin tutustua uusiin paikkoihin.

Gran Via

Hintataso Madridissa on korkeampi kuin muualla Espanjassa, mutta ainakin ruoka on edullisempaa kuin Suomessa. Yliopistolla on ruokaloita, joissa voi syödä lounasta, mutta ruoka ei kovin terveellistä, eikä ollut mielestäni hintansa arvoista. Kampuksella on kuitenkin tiloja, joissa on mahdollista lämmittää ruokaa ja syödä omia eväitään. Espanjalaisiin ruoka-aikoihin voi olla hieman vaikea tottua aluksi, sillä lounas syödään vasta kolmen aikoihin ja päivällinen aikaisintaan yhdeksältä illalla. Espanjassa käydään paljon ravintoloissa ja tapaksia löytyy joka paikasta. Mikäli tavernan lattia on täynnä serviettejä on se merkki siitä, että kyseisen ravintolan ruoka on hyvää.

Churroja

Madrid on kaupunkina turvallinen, ainakin itselläni oli aina turvallinen olo liikkuessani keskustassa. On kuitenkin hyvä pitää laukkua silmällä, koska taskuvarkaita on paljon. Vahdin erityisesti laukkuani täydessä metrossa ja kaduilla, kun ihmisiä oli paljon. Tiettyjä alueita on hyvä välttää yöaikaan, esimerkiksi yksin liikkumista Lavapiésin kaupunginosassa. Kuten mainitsin, minulla oli aina turvallinen olo Madridissa, eikä mielestäni ole syytä huoleen. Maalaisjärjellä pärjää hyvin!

La Latinan kaupunginosa

Posted on

Vaihtokertomus, University of Bologna, kevät 2018

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Minut valittiin vaihto-opiskelijaksi Bolognan yliopistoon keväällä 2017, eli noin vuosi ennen varsinaisten vaihto-opintojen alkamista. Olin kuullut kaveriltani, että asuntotilanne erityisesti Bolognassa, johtuen kymmenistä tuhansista siellä opiskelevista opiskelijoista, olisi erityisen tiukka. Tämän takia aloin etsimään asuntoa keväälle 2018 jo hyvissä ajoin kesän 2017 aikana. Italian ollessa EU:n jäsenmaa ei opiskelijoiden vapaan liikkuvuuden nimissä minun tarvinnut selvitellä viisumi- tai muita vastaavia asioita.

Asumiskuvioiden lisäksi, minun tuli hoitaa rekisteröityminen Bolognan yliopistoon ja Erasmus-apurahan hakeminen ennen saapumistani Italiaan. Nämä olivat hyvin helppohoitoisia tehtäviä, eikä niissä vaadittu sen kummallisempaa byrokratiaa tai selvittelyjä. Rekisteröitymisen jälkeen, kun olin saanut tunnukset Bolognan yliopiston tietojärjestelmään, tuli minun laatia alustava opintosuunnitelmani Bolognaan. Varmojen suunnitelmien tekeminen oli kuitenkin haastavaa, sillä kevään kursseista tuli tietoa Bolognan yliopiston verkkosivustolle vasta alkuvuonna 2018. Olin kuitenkin saanut hiukan viitteitä mahdollisista kursseista edellisvuoden kurssien perusteella, jotka löysin yliopiston verkkosivulta. Muutenkin, kursseja pystyi vaihtamaan melko helposti paikan päällä. Ainut vaiva oli aina päivittää learning agreementia Suomeen, jokaisen kurssimuutoksen jälkeen.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Alkubyrokratia itse vaihtokohteessa oli mielestäni melko minimaalista. Päästyäni Bolognaan, tuli minun kirjautua sisään yliopistolle opintotoimistolla ja vahvistaa Bolognan intranetissä haluamani kurssit. Opintotoimistossa minun tuli vierailla vielä toistamiseen saadakseni italialainen opiskelijakorttini.

Asuminen

Asumisen järjestäminen oli ehkä vaihtoni suurimpia haasteita. Kuten mainitsin aikaisemmin on vuokra-asuntojen tilanne Bolognassa todella heikko, mikä aiheutti lievää stressiä itsellenikin. Olin varannut itselleni hyvissä ajoin Airbnb-sivuston kautta yksiön kohtuulliseen hintaan Bolognan keskustasta. Kuukautta ennen opintojeni alkamista, vuokraemäntäni kuitenkin ilmoitti tarvitsevansa asunnon omaan käyttöönsä, jolloin jouduin etsimään uutta asuntoa muualta. Minulla oli onneksi ollut kaveri vaihdossa samassa kaupungissa syyslukukaudella, joten onnistuin hänen kauttaan saamaan oman huoneen kaksimakuuhuoneisesta asunnosta itselleni. Kämppäkaverinani oli hollantilainen taidehistorian opiskelija, jonka tapasin ensimmäistä kertaa muuttaessani asuntoon helmikuun alussa.

Jälkeenpäin ajateltuna löytämäni asunto oli oikea onnenpotku, sillä moni ystäväni joutuiheikon asuntotilanteen takia, asumaan hostellissa ensimmäisten vaihtoviikkojensa ajan, ennen kuin löysivät pysyvämmän asunnon. Yksi ystävistäni joutui myös huijauksen kohteeksi vuokrattuaan asuntoa, jota ei ollut ollenkaan olemassa. Jos olet suuntaamassa Bolognaan vaihtoon, voin itse suositella asunnon löytämiseksi käyttämään kansainvälisiä palvelunatarjoajia kuten esimerkiksi Airbnb, Uniplaces, Housinganywhere, sillä Bolognan yliopistolta ei juurikaan saa apua asunnon löytämiseen. Myös erilaiset facebook-ryhmät ovat opiskelijoiden suosiossa vuokranvälityksessä, mutta tällöin kannattaa itse käydä katsomassa asuntoa ennen kuin maksaa omistajalle mitään.

Vaikka minun kohdallani aikaisin liikkeellä oleminen ei maksanutkaan itseään takaisin, voisin silti kuvitella sen auttavan kivan asunnon löytämisessä.

Yksi kahdestatoista pystyssä olevasta kaupungin portista.

Opiskelu ja opetus

Kaikkien oikeustieteellisen kurssien ensimmäiset luennot olivat samalla viikolla helmikuussa. Näiden luentojen tarkoitus oli esitellä kurssin toimintatapoja ja antaa opiskelijalle jonkinlainen kuva kurssin asiasisällöstä. Itse vaihdoin ensimmäisen viikon luentojen jälkeen noin puolet valitsemistani kursseista toisiin, mielestäni mielenkiintoisempiin ja paremmin organisoituihin kursseihin. Vaihtaminen oli helppoa Bolognan yliopiston intranetissä, minkä lisäksi learning agreement tuli päivittää Suomeen.

Luennot olivat joka viikko samaan aikaan aina toukokuun puoleenväliin saakka, jolloin alkoi lukuloma loppukokeita varten. Luentojen taso vaihteli suuresti luennoitsijan asiantuntemuksen ja kielitaidon mukaan. Luennot ja kurssit, jotka valitsin, oli englanniksi, vaikka myös italiaksi opiskelu oli mahdollista. Kielitaidon merkitys korostui omassa luentoaktiivisuudessani ja paras luentosarja mielestäni olikin amerikkalais-italialaisen professorin pitämä kurssi Euroopan sisämarkkinaoikeudesta. Loppukokeet järjestettiin joko suullisena tenttinä tai esseemuodossa.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Suosittelen olemaan aktiivinen ja hereillä asunnon hankkimisen suhteen jo melko hyvissä ajoin. Tämä ei kuitenkaan aina ole välttämätöntä ja joskus asunnon paikan päältä hankkiminen voi olla helpompaa, kun pystyy itse asioimaan vuokranantajan kanssa kasvotusten ja muutenkin tarkastamaan vuokraamansa asunnon kunnon etukäteen.

Bolognaan lähtijöille voin myös suositella kaupungin sisäisen bussikortin hankkimista. Erasmus-opiskelija saa sen kymmenellä eurolla ja se kattaa kaiken Bolognan sisäisen liikenteen koko vaihtovuotesi tai lukukautesi ajan. Muutenkin liikkuessa Italiassa kaupunkien välillä on junien ja bussien käyttö suositeltavaa. Bussilippuja voi saada Flixbusin tyyppisiltä yrityksiltä halvalla, kun taas junalla liikkuminen on usein nopeampaa. Suurin osa Italiassa operoivista luotijuna-linjoista, joita hallinnoi Trenitalia ja Italo-nimiset yritykset, kulkevat Bolognan kautta. Näitä käyttämällä pääsee Bolognasta esimerkiksi Milanoon tunnissa ja Venetsiaan 1,5 tunnissa.

Bolognan yliopistossa, kuten myös osassa muita Italialaisia vaihtoyliopistoja, toimii kaksi vaihto-opiskelijoiden järjestöä nimeltään Erasmusland ja Erasmus Student Network (ESN). Voin lämpimästi suositella osallistumista näiden yhteisöjen järjestämiin tapahtumiin ja reissuihin, sillä niissä on helppo tavata ihmisiä ja löytää kavereita. Nämä yhteisöt järjestävät myös urheilutapahtumia ja itse osallistuinkin esimerkiksi heidän järjestämiin koripallo- ja lentopalloturnauksiin.

Italiaan lähtiessä kannattaa aina aikatauluissa ottaa huomioon tietty etelä-euroopan lisä, etenkin julkisessa liikenteessä. Esimerkiksi kaupungin sisäiset bussit kulkevat vähän mihin aikaan sattuvat ja junat ovat usein myöhässä kun kelit huononevat. Myös lakot aiheuttivat tiettyjä ongelmia aina silloin tällöin juna- ja bussiliikenteeseen. Ei siis kannata edes odottaa julkisen liikenteen saapuvan minuutin tarkasti tai joudut pettymään todella usein vaihtosi aikana.

Kaiken kaikkiaan Italian kaikki hyvät puolet kulttuurin, historian ja huikean ruoan muodossa saavat unohtamaan nopeasti sen ongelmat. Oikealla asenteella matkatessa, ei Italiaan voi olla ihastumatta. Katsoessani ulos synkkään ja myrskyiseen Suomeen, en voi kuin vain toivoa, että olisin lähdössä takaisin Italiaan ja Bolognaan viettämään elämäni yhtä parhaista vuosista.

Yleiskuva kaupungista

Posted on

Vaihtokertomus, Eötvös Loránd Tudományegyetem (Budapest), lukuvuosi 2017-2018

Humanistisen tiedekunnan opiskelija

Valmistelut

Aloittaessani unkarin kielen opinnot yliopistolla tiesin jo haluavani lähteä Unkariin vaihtoon. Tutkintoomme kuuluu käynti Unkarissa ja siellä opiskelu esimerkiksi kesäkurssilla, mutta halusin itse opiskella maassa pidempään. Toisen opiskeluvuoteni keväällä päätin sitten vihdoin hakea vaihto-oppilaaksi Budapestiin ja olin hyvin onnellinen, kun minut hyväksyttiin. Olin ainoa hakija laitokseltamme, joten pääsin opiskelemaan Unkariin koko lukuvuodeksi.

Ennen lähtöä kesällä hoidin tärkeimpiä asioita kuntoon. Hankin isomman matkalaukun, eurooppalaisen sairasvakuutuskortin, uuden passin ja kansainvälisen opiskelijakortin. Koska Unkari on myös EU-maa, lähtöön valmistautuminen oli hyvin helppoa. Virallinen hyväksymissähköposti Budapestista tuli vasta elokuussa, jolloin sain täyttää virallisia dokumentteja yliopistoa varten. Liityin myös Facebookissa vaihtariryhmiin ja aloin etsiä itselleni kämppäkaveria, ja löysinkin toisen suomalaisen, joka oli tulossa opiskelemaan samaan kouluun.

Saapuminen

Lähdin vihdoin Budapestiin elokuun viimeisenä päivänä äitini kanssa. Vietimme ensin pientä lomaa tutustuessamme kaupunkiin. Asuimme muutaman päivän hotellissa aivan Sankareiden aukion vieressä ja kävimme katsomassa nähtävyyksiä. Unkarilainen ystäväni näytti meille kaupunkia ja vei meidät Budan linnalle yön pimetessä. Lämpöä oli ainakin 30 astetta ja kesää tuntui riittävän.

Hősök tere (Sankareiden aukio). Kuva: Mirka T.

Minulla ei vielä ollut asuntoa, joten aloitin etsinnän heti ensimmäisenä iltana ja löysinkin asunnon aivan Budapestin keskustasta. Menin katsomaan sitä seuraavana päivänä vuokranantajan kanssa ja asunto oli siltä istumalta minun. Myös tapaamani suomalainen vaihto-opiskelija piti asunnosta ja tuli kämppiksekseni. Vuokra ja muut asumiskulut olivat yhteensä noin 400€/kk kummaltakin, sillä Unkarissa käytetään lämmitykseen (niin pattereihin kuin veteenkin) kaasua ja siitä joutuikin maksamaan talvella enemmän.

Orientaatio

Orientaatioviikolla osallistuin muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa muutamaan orientaatiotilaisuuteen, jossa meille kerrottiin yliopistosta, opiskelusta ja vaihtarijärjestöistä. Myös oma laitokseni, suomalais-ugrilaisten kielten laitos, järjesti pienen tutustumishetken, jossa tapasimme opettajia ja muita opiskelijoita. Isoin yllätys oli, kun astuin rakennukseen sisään ja yhtäkkiä kaikki puhuivatkin suomea. Jopa kirjastonhoitaja puhui meille sujuvaa suomea, vaikka ei sitä omasta mielestään hirveästi osannut.

Muut orientaatiot olivat kuitenkin englanniksi. Virallinen rekisteröityminen tapahtui Erasmus-koordinaattorin luona ja sen jälkeen meidän piti hakea omat tunnuksemme yliopiston järjestelmiin. Salasana piti hakea erillisestä toimistosta ja olikin ensimmäinen hetki, kun ikävöin Suomea. Jonotin omaa salasanaani ja opiskelijakorttiani melkein 5 tuntia! Mietin vieläkin, miksei näitä asioita olisi voinut hoitaa netissä.

Opiskelu

Opiskelin sekä suomalais-ugrilaisella että unkari vieraana kielenä -laitoksella. Unkarin tunnit olivat pelkästään unkariksi, sillä opiskelijat olivat kaikki kotoisin eri maista, joten muita opetuskieliä ei käytetty.

Kursseja oli monia kieliopista kuullun ymmärtämiseen. Opiskelu oli kuitenkin hyvin vapaata ja olimme vastuussa itse omista opinnoistamme. Kursseille ilmoittauduttiin kirjoittamalla nimi paperiin ja ilmestymällä paikalle. Kokeita ei pidetty ja arvosanan sai, jos oli ollut paikalla.

Suomalais-ugrilaisella laitoksella opiskelin sekä suomeksi että viroksi. Siellä opiskelu oli virallisempaa eikä poissaoloja saanut tulla liikaa. Tunteja minulla oli kuitenkin aika vähän ja kevätlukukaudella kävin yliopistolla vain muutamana päivänä viikosta, kun luentoni pakkautuivat samoille päiville.

Suomalais-ugrilaisella laitoksella arviointi oli myös tiukempaa. Suomessa ykkösellä pääsee jo läpi, mutta Unkarissa vasta 2 on hyväksytty. Opiskelu oli kuitenkin hyvin rentoa ja laitos niin pieni, että tutustuimme hyvin toisiimme ja opettajiin.

Eötvös Loránd Tudományegyetem. Kuva: Mirka T.

Elämä Unkarissa

Ensimmäisten viikkojen aikana tunsin olevani edelleen lomalla. Oli vaikea uskoa, että asuin oikeasti Budapestissa eikä minun ollut tarkoitus lähteä kotiin pitkään aikaan. Lähdin usein ulos muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa ja kävimme paljon Erasmus Life Budapestin järjestämissä tapahtumissa ja juhlissa. Ensimmäinen ”ulkomaanmatka” järjestettiin jo syyskuun lopulla, kun lähdimme isolla vaihtariporukalla Serbiaan viikonlopuksi.

Ilmojen kylmetessä piti kuitenkin laittaa jäitä hattuun, kun aloin sairastella paljon. Uusi maa ja uudet virukset alkoivat hyökätä kaikkien vaihtareiden kimppuun ja jäimme jokainen vuoroltamme sängyn pohjalle. Muutaman kuukauden jälkeen alkoi helpottaa.

Myös elämä helpottui ja asioista tuli rutiinia. Opiskelusta ja elämisestä tuli normaalia eikä minulla koskaan ollut minkäänlaista kulttuurishokkia. Budapest on hyvin eurooppalainen kaupunki eikä normaali elämä ollut mitenkään erilaista Suomeen verrattuna. Suomen itsenäisyyspäivänä laitoksellamme pidettiin jopa Suomi100-juhlat ja koulun opiskelijaravintolasta sai makaronilaatikkoa.

Budan linna. Kuva: Mirka T.

Joulukuussa suurin osa tuntemistani vaihto-opiskelijoista lähti takaisin kotiin. Lensin itsekin Suomeen perheeni luokse viettämään joulua, mutta tammikuun alussa palasin taas takaisin Unkariin, omaan kotiini. Budapestista oli tullut kotini. Opintoni jatkuivat helmikuun lopulla ja elin tavallista elämää. Jouduin etsimään uuden kämppäkaverin, jonka löysin tällä kertaa Saksasta.

Keväällä matkustelin paljon. ELB järjesti matkoja Slovakiaan, Tšekkeihin ja Kroatiaan ja olin aina mukana. Pari ystävääni sekä äitini ja siskoni vierailivat myös luonani. Siskoni kanssa kävin kesän alussa pienellä roadtripillä Unkarin eteläosissa. Keski-Euroopassa ollessa on hyvin helppoa matkustella ympäriinsä sillä välimatkat ovat pieniä. Vaihtarireissuille kannattaakin lähteä aina mukaan!

Hyvä tietää

Budapestissa on hyvä ja toimiva julkinen liikenne. BKK:n automaateista saa ostettua halvalla opiskelijalipun, joka on voimassa koko lukukauden! Sen käyttämiseen suositeltiin virallista opiskelijatodistusta, mutta lipuntarkastajille kelpasivat myös kansainväliset opiskelijakortit. Opiskelijatodistuksen sai yliopistolta, mutta se piti uusia joka kolmas kuukausi, joten itse päädyin vain käyttämään kansainvälistä korttia.

Muutenkin hintataso on Unkarissa paljon alhaisempi. Ruoat ja juomat ovat huomattavasti halvempia kuin Suomessa, mutta vaatteet, meikit ja muut hygieniatarvikkeet maksavat saman verran kuin Suomessakin. Parhaat ja halvimmat baarit ja ravintolat löytyvät Erzsébet körút -tien varrelta. Tonavan rannalla kaikki on kalliimpaa ja jos haluaa vältellä turisteja, sinne ei kannata mennä.

Asuminen on myös halvempaa ja suomalaiselle löytyy suhteellisen halpoja asuntoja myös ihan keskustasta. Ilmoittautumisen yhteydessä pystyi myös hakemaan huonetta asuntoloista, mutta kuulin niiden olevan aika huonossa kunnossa. Itse päädyin hankkimaan asuntoni ihan yksityiseltä.

Lämpötilat Unkarissa vaihtelevat paljon eri vuodenaikoina. Kesällä on kuuma, yli 30 astetta, mutta talvella menee helposti pakkasen puolelle. Lunta voi myös sataa, mutta se jää harvoin maahan. Yleinen lämpötila talvella on nollan ja viiden asteen välillä.

Jos aikoo matkustaa paljon, pitää olla jonkinlainen matkavakuutus. ELB ainakin vaati sitä osallistujilta. Itselläni oli Suomesta hankittu matkavakuutus koko vuodeksi. Minulla ei myöskään ollut mitään ongelmia oman suomalaisen pankkitilini kanssa. Se kelpasi hyvin ostoksia ja maksuja maksaessa.

Suosittelenkin Budapestia kaikille! Vietin itse siellä loistavan vaihtovuoden ja odotan jo innolla seuraavaa matkaa Unkariin.

Országház (Parlamentti). Kuva: Mirka T.
Posted on

Vaihtokertomus, Göteborgs universitet, syksy 2017

Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelija

Olin Nordplus-vaihdossa Göteborgin yliopistossa psykologian maisteriopintojeni loppupuolella. Voin lämpimästi suositella niin Göteborgia kaupunkina kuin vaihtoon lähtemistä vielä maisterivaiheessakin.

Göteborg.

Ennen lähtöä

Göteborgin yliopiston sivuilla on selkeät ohjeet siihen, miten vaihtohakemuksen kanssa toimitaan sen jälkeen, kun hyväksynnän on saanut kotiyliopistolta. Ohjeet tuntuivat kuitenkin koskevan ensisijaisesti Erasmus-vaihtoon lähtijöitä, minkä uskon johtaneen siihen, etten saanut virallista hyväksyvää päätöstä Göteborgin yliopistolta, ennen kuin sen perään lähdin kyselemään toukokuussa. Hyväksyntä oli kuitenkin sinänsä pääteltävissä siitä, että olin saanut Helsingin yliopistolta sähköpostin, jossa minua ohjeistettiin ottamaan yhteyttä Göteborgin yliopiston psykologian opintokoordinaattoriin suunnittelemieni kurssivalintojen vahvistamiseksi. Sain haluamani kurssit ja myöhemmin opintokoordinaattori myös kirjoitti minulle pyynnöstäni hyväksymiskirjeen. Koska Nordplus-ohjelmassa opiskellaan pohjoismaisella kielellä, asioin heti alusta alkaen ruotsiksi yliopiston päähän. Kielen käyttämistä ei kannatakaan arastella, vaan ottaa hyöty irti kaikista harjaantumismahdollisuuksista.

Pientä päänvaivaa ennen lähtöä aiheutti myös apuraha, joka toimii eri tavalla Nordplus-ohjelmassa kuin Erasmus-ohjelmassa. Lukemani ohjeet antoivat ymmärtää, että apurahaa tulisi hakea ennen vaihtoon lähtöä, mutta en saanut tietoa tai ohjeistusta sen hakemisesta. Helsingin yliopistolta oltiin puolestani yhteydessä psykologian Nordplus-verkostoon, mutta sieltä ei kuulunut vastausta. Lopulta Helsingin yliopisto maksoi apurahani. Nordplus-verkostosta oltiin minuun yhteydessä vasta vaihtoni lopussa ja koko vuoden Göteborgissa vaihdossa olleelta psykologian opiskelijalta kuulin, että apuraha maksettiin hänelle vasta tammikuussa. Nordplus-verkostot ovat kuitenkin oppiainekohtaisia, joten toivon mukaan asiat hoituvat sutjakammin muiden aineiden verkostoissa.

Nordplus-ohjelman kautta vaihtoon lähtemisessä isona etuna on taattu opiskelija-asunto SGS Studentbostäderiltä. Asuntohakemuksen tekoon löytyy suora linkki yliopiston sivuilta ja kesäkuun puolessa välissä SGS lähetti sähköpostilla ohjeen tarkemman hakemuksen rekisteröimisestä. Rekisteröinti on tärkeä tehdä mahdollisimman nopeasti, koska taatusta asunnosta huolimatta asuntotilanne on Göteborgissa tiukka ja asumiskuviot on mukava saada varmistettua ajoissa. Heinäkuun alussa sain tarjouksen asunnosta. Kesäkuun aikana yliopistolta tuli erilaisia infoviestejä, ja kaiken kaikkiaan lähtövalmistelut sujuivat kivuttomasti niin kohdeyliopiston kuin Helsingin yliopistonkin selkeiden ohjeiden avulla. Vaihtoon valmistauduin muuten virittäytymällä ruotsin kieleen lukemalla ruotsinkielisiä kirjoja ja kuuntelemalla Ruotsin yleisradion (SR) kanavia.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Ruotsissa ei sen suurempaa byrokratiaa tarvinnut kohdata. Ensimmäisenä päivänä avainten hakua varten on mukana oltava henkilöpaperit, kuitti maksetusta vuokrasta ja todistus opinto-oikeudesta. Olin sopinut ensimmäisille päivillä tapaamisen psykologian opintokoordinaattorin kanssa, joka rekisteröi minut opiskelijaksi valitsemilleni kursseille. Yliopiston ATK-tunnukset piti hakea valitsemastaan servicecenteristä, mutta siihen saa ohjeet yliopiston nettisivuilta ja orientaatioviikon infotilaisuuksissa.

Brännö.

Asuminen

Sain asunnon Olofshöjdin suurelta opiskelija-asuntoalueelta, jonka otin iloisin mielin vastaan. Asuinalue on hyvien liikenneyhteyksien päässä ja myös kävelyetäisyydellä Göteborgin keskustasta. Toinen asuinalue, jonne Nordplus-opiskelijoita sijoitetaan, on Ostkupan, joka on hieman kauempana keskustasta ja sen asunnoissa myös kylpyhuone jaetaan. Olofshöjdissa asuntonani oli 18 neliömetrin huone remontoidulla kylpyhuoneella. Kalustetun asunnon varusteisiin kuuluvat sänky, lipastollinen kirjoituspöytä, tuoli, nojatuoli ja kirjahylly. Lisäksi eteisessä oli reilusti kaappitilaa. Talot ovat pienkerrostaloja, joissa jaettuun keittiöön kuljetaan rappukäytävän kautta. Keittiön jakoi 8 asukasta. Jokaisella huoneistolle oli osoitettu numerokyltein yksi kuivakaappi ja yksi vetolaatikko. Keittiössä oli neljä jääkaappia, mutta jääkapeissa selkeää hyllyjakoa ei oltu tehty. Koin vaikeaksi yhteisten sääntöjen luomisen keittiöön ja siisteydessä oli usein parantamisen varaa. Ikävä vastuun hajautumisen ilmiö oli nähtävissä muun muassa ylitsepursuavissa roskapusseissa. Keittiöissä on vaihtelevasti muiden jättämiä astioita ja ruoanlaittovälineitä. Itse hankin muutaman astian ja ruokailuvälineet, mutta kattilat ja pannut löytyivät keittiöstä. Hintaa asunnolla oli 3662 kruunua. Käytössä oli monta nettivaraussysteemillä toimivaa pesutupaa ja sauna, jota en käyttänyt.

Opiskelu ja opetus

Opiskelin syksyn aikana vain kaksi kurssia, jotka molemmat olivat 15 opintopistettä ja jatkuivat siten koko syksyn ajan. Opintopisteiden määrä tuntui silti suurelta verrattuna Helsingin yliopiston opintoihin, vaikka niiden pitäisi olla vertailukelpoisia. Keveyden tuntu liittyi vahvasti siihen, että minulla oli vain kaksi luentoa viikossa, enkä käynyt samaan aikaan töissä, kuten Helsingissä olin tehnyt. Sinänsä kursseihin sai kuitenkin käytettyä paljon aikaa, sillä niihin sisältyi paljon palautettavia töitä ja etukäteisvalmisteluja vaativaa työskentelyä. Kurssit olivat keskenään eri tyyliset, mutta molemmat olivat ns. fristående kurser, jotka eivät siis olleet osa psykologian tutkinto-opintoja. Missbrukspsykologi –kurssilla oli paljon valmistuneita psykologeja, sosiaalityöntekijöitä ja muita ammattilaisia. Kurssi oli jaettu kahteen osaan, jossa ensimmäisellä kuunneltiin perinteisiä luentoja ilta-aikaan ja noin puolessa välissä annettiin ohjeistus kotitenttiin. Tentissä oli neljä kysymystä, joihin tuli kirjoittaa kahden sivun vastaukset lähdeviitoituksin. Tenttiä oli aikaa kirjoittaa melkein kuukausi, mikä oli ruhtinaallisesti minulle, jolla ei ollut päivätyötä. Toinen osa oli soveltavampi ja sen aikana tuli palauttaa lyhyitä tehtäviä tapausesimerkkiin liittyen. Toisen osan aikana tehtiin myös ryhmätyötä, jonka esitykset pidettiin viimeisellä kerralla. Tentti arvosteltiin hylätty, hyväksytty (G) tai VG (väl godkänd). Socialpsykologi –kurssilla opiskelijoita oli vain kourallinen, mikä teki seminaarimuotoisista keskustelupainotteisista opetuskerroista kuumottavia. Jokaiseen seminaariin piti valmistautua kahdella kirjallisella vastauksella ja 2-3 keskusteluvastauksella. Lisäksi piti keksiä omia keskustelukysymyksiä ennakkomateriaalin pohjalta. Kirjallisista vastauksista sai henkilökohtaista palautetta. Kurssin loppupuolella annettiin runsaammin aikaa 5-8 sivun kirjallisuuskatsauksen kirjoittamiseen, jonka pohjalta kurssin arvosana muodostui (G tai VG). Viimeisellä kerralla omasta katsauksesta tuli pitää esitelmä. Kurssi oli haastava ja kehittävä sekä akateemisesti että kielitaidon kannalta. Ruotsiksi opiskeleminen tuntui antoisalta ja erityisesti kirjoittamisen suhteen kehitystä tapahtui nopeasti. Puheen harjaantumisen kannalta olisin kaivannut lisää kontaktiopetusta viikkoon. Ruotsi on kaikesta huolimatta ryhmätöiden ja keskustelemisen luvattu maa, joten Nordplus-vaihdossa suun avaamiselta ruotsiksi ei voi kokonaan välttyä.

Psykologian laitos.

Vapaa-aika ja muu eläminen

Ennen vaihtoa sai ilmoittautua Student Buddy –toimintaan, jossa saapuvat vaihto-opiskelijat jaettiin pienempiin ryhmiin, jotta ryhmäytyminen onnistuisi paremmin. Vaihto-opiskelijoille järjestettiin paljon hauskaa toimintaa, eikä alussa jaettu ryhmä lopulta vaikuttanut kohdallani siihen, keiden kanssa vaihtoaikani vietin. Yliopiston tutortoiminnan lisäksi Student Göteborg järjestää erilaisia ilmaistapahtumia kaikille opiskelijoille. Alkuun uusiin ihmisiin tutustui helposti myös vaihtareiden Facebook-ryhmän kautta, jossa ihmiset huhuilivat seuraa esimerkiksi saaristoretkille. Göteborgin luonto ja erityisesti kaunis saaristo ihastuttivatkin minua suuresti. Tein vaihdon aikana reissut Tukholmaan, Malmöön ja Kööpenhaminaan. Myös Osloon on Göteborgista hyvät kulkuyhteydet. Kävin yliopiston järjestämän ruotsin kurssin korkeimman (4) tason, mutta sekin oli odotettavasti liian helppo. Kurssilla tapasi kuitenkin muita vaihtareita ja antoisinta oli päästä höpöttelemään ruotsiksi tanskalaisen vaihtarin kanssa, joka myös osasi ruotsia hyvin. Göteborgissa on opiskelijoille suunnattu liikuntakeskus, mutta sen hinnat ovat aivan toista luokkaa kuin meidän Unisportilla. Päädyin ottamaan jäsenyyden paremman sijainnin ja silloisen tarjouksen vuoksi Nordic Wellness –ketjulta, johon olin tyytyväinen. Myös joukkoliikenne on opiskelija-alennuksesta huolimatta kalliimpaa. Göteborg on kaunis ja sopivan kokoinen kaupunki, jossa raitiovaunut kuljettavat joka suuntaan. Göteborgissa puhutaan letkeää, mutta selkeää ruotsia ja pidin erityisesti siitä, etteivät ruotsalaiset koskaan vaihtaneet kanssani englantiin, kuten Tukholmassa usein kuulee käyvän.

Galterö.