Vaihtokertomus Universidad de Chile, Chile, lukuvuosi 2019-2020

Humanistisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Olin kokonaisen lukuvuoden vaihdossa Universidad de Chilessä Santiagossa, Chilen pääkaupungissa vuonna 2019. Lukuvuosi kesti maaliskuusta joulukuuhun. Sain hyväksymiskirjeen suunnilleen marraskuun puolivälissä, minkä jälkeen pikkuhiljaa aloin tekemään lähtövalmisteluja. En voi painottaa tarpeeksi ajoissa olemista niiden kanssa, erityisesti viisumin kohdalla. Itselläni muutaman pienen hermoromahduksen jälkeen helpotuksen tunne oli valtava, kun viisumi oli taskussa tasan päivää ennen lähtöä, mutta suosittelen kuitenkin välttämään tämän ja aloittamaan viisumin hakemisen vaikkapa jo kaksi kuukautta aiemmin!

Myös rokotteiden hankkiminen kannattaa hoitaa ajoissa. Chileen ei periaatteessa kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden lisäksi suositella ottamaan kuin Hepatiitti A -rokote, mutta itse otin tämän lisäksi rokotteet myös lavantautia, hepatiitti B:tä ja keltakuumetta vastaan (viimeisen tosin vasta myöhemmin Chilessä), koska matkustin myös muissa maissa (Peru, Bolivia, Brasilia, Argentiina), joissa esiintyi esimerkiksi keltakuumetta.

Matkavakuutuksen kanssa kannattaa vertailla hintoja eri vakuutusyhtiöiden välillä. Itse päädyin lopulta ottamaan vakuutuksen Fennialta, josta sain sen selkeästi halvimmalla: 360 euroa 11 kuukaudelle. Toisen pankkikortin hankkimista kannattaa myös harkita: itselläni kahdesta kortista oli hyötyä, kun toinen korttini kopioitiin noin vaihtoni puolivälissä, ja jouduin kuolettamaan sen.

Santiago auringon laskiessa
Santiago auringon laskiessa. Kuva Onerva Oja
Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Maahan saavuttua oli kuukausi aikaa hoitaa viisumin rekisteröinti. Prosessi ei ollut mistään helpoimmasta päästä, koska poliisin luona käynnille ei yksinkertaisesti ollut vapaita aikoja nettiajanvarauksessa. Lopulta päädyimmekin ystäväni kanssa tekemään rekisteröinnin reissullamme Patagoniassa, koska saimme tietää, että sen voi tehdä missä vaan. Lopulta Santiagoon palattuamme meidän piti vielä käydä hakemassa kuvalliset henkilökorttimme (cédula), jossa lukee paikallinen henkilötunnus (RUT).

Jos haluaa hankkia paikallisen, ns. ”normaalin” puhelinliittymän, niin tällöin tulee hieman kikkailla, koska sellaista ei voi ulkomaalainen omilla tiedoillaan hankkia, ja itse sainkin liittymän hankittua kämppikseni äidin avulla. Prepaid-liittymällä kuitenkin pärjää myös oikein hyvin. Itselläni oli myös suomalainen SIM-korttini mukana, mistä oli hyötyä esimerkiksi silloin, kun puhelimeni varastettiin noin puolessavälissä vaihtoa – pystyin käyttämään suomalaista SIM-korttia uudessa puhelimessani siihen asti, kunnes sain uuden, chileläisen SIM-kortin hankittua. Hain myös heti aluksi paikallista opiskelijoiden julkisen liikenteen korttia eli TNE:tä, jolla julkisilla matkustaminen oli edullisempaa. Lisäksi yliopiston kautta hankittiin opiskelijakortti eli TUI.

Asuminen

Asuminen Santiagossa on halvempaa kuin Helsingissä. Tyypillinen hinta Providenciassa, eli kaupunginosassa, jossa itse asuin, oli noin 200 000-300 000 Chilen pesoa, eli reilu 200-300 euroa huoneesta kimppakämpässä. Hyviä asuinalueita omasta mielestäni olivat juurikin Providencia, ja sen lisäksi esimerkiksi Ñuñoa ja Las Condes, joista viimeinen saattaa olla ehkä vielä hieman kalliimpi. Ne ovat kaikki turvallisia ja hyvän matkan päässä keskeisiltä alueilta, ja suurin osa vaihtareista asuikin juuri näissä kaupunginosissa.

Näkymä vaihtoajan asunnon ikkunasta
Näkymä vaihtoajan asunnon ikkunasta. Kuva: Onerva Oja

Suosittu nettisivu etsiä kimppakämppiä on compartodepto.cl. Asuin itse ensimmäisen lukukauden yhden chileläisen pojan kanssa, ja noin puolessavälissä vaihtoani eli lukukausien välissä muutin ja asuin toisen lukukauden kolmen chileläisen kanssa. Santiagossa on myös paljon asuntoja, joita vuokrataan vain vaihtareille tai ulkomaalaisille, ja osa näistä on isoja vaihtarikämppiä, joissa voi asua vaikkapa 10-30 ihmistä. Itse tykkäsin asua chileläisten kanssa, koska heidän kauttaan tutustui muihinkin paikallisiin ja myös Chilen espanjaa pääsi oppimaan helposti heidän kanssa asuessa.

Opiskelu ja opetus

Kurssit olivat omasta mielestäni suunnilleen yhtä työläitä kuin Helsingin yliopistossakin, mutta tämä voi olla varmasti ala- ja myös kurssikohtaista. Kurssit saattoivat ehkä usein aluksi vaikuttaa siltä, että niissä olisi todella paljon työtä ja erityisesti hyvin paljon luettavaa, mutta loppujen lopuksi opettajat eivät ehkä kuitenkaan vaatineet niin paljon, mitä aluksi kuvitteli, ja itsekin sain loppujen lopuksi aika hyviä arvosanoja. Kaikkien kurssien alussa käytiin aina tarkasti läpi kurssin suoritus- ja arviointimenetelmät, ja ne koostuivat yleensä useammasta eri asiasta. Eräällä kurssillani oli myös suullinen loppukoe, mikä tosin johtui poikkeustilanteesta (lakosta), ja se järjestettiin vain meille vaihtareille, jotta pääsimme lopettamaan lukukauden ajallaan. Lukukauden alussa ensimmäiset kaksi viikkoa kursseja sai käydä kokeilemassa ja jättää pois, ja tätä mahdollisuutta kannattaa ehdottomasti hyödyntää, koska näin sai paremman kuvan siitä, mitä kurssit sisältävät, millainen opettaja niillä on, mitä niillä vaaditaan, yms. Itselläni oli ensimmäisellä lukukaudella kolme kurssia ja toisella lukukaudella neljä.

Orientaatio ei Universidad de Chilessä ollut kummoinen. Viikko ennen kurssien alkua oli yksi tervetuliaistilaisuus, jossa jotkut yliopiston henkilöt pitivät puheita, ja sen jälkeen tuli tiettynä päivänä mennä valitsemaan kurssit yliopistolle ns. tuutoreiden kanssa. Seuraavalla viikolla alkoivatkin jo luennot, jolloin mitään orientaatiota ei enää ollut, vaan kampuksella piti vain itse osata suunnistaa oikeisiin rakennuksiin ja luentosaleihin. Melkoista hämminkiä se oli ensimmäiset päivät, mutta toisaalta, siinä oppi tulemaan ulos mukavuusalueeltaan, kun piti vain rohkaista itseään kysymään apua eri henkilöiltä ja selviytyä!

Chileen mennessä yliopisto-opiskelijoiden lakkoiluun kannattaa varautua. Välillä saattoi olla yhden tai kahden päivän lakkoja, välillä taas pidempiä ja määrittelemättömiä, jolloin opiskelijat aina viikoittain äänestivät, jatkuisiko lakko taas viikolla eteenpäin, ja tällä menetelmällä omalla ensimmäisellä lukukaudellani alkanut lakko jatkuikin yli kaksi kuukautta. Opettajat ovat kuitenkin ymmärtäväisiä vaihtareita kohtaan, ja antavat heidän kyllä suorittaa kurssin jollain menetelmällä loppuun lakon aikana.

Seinämaalaus Universidad de Chilen kampusalueella
Seinämaalaus Universidad de Chilen kampusalueella. Kuva: Onerva Oja
Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Chilessä ilmasto voi yllättää, koska siellä voi olla melko kylmä talviaikaan. Kesä- ja heinäkuu olivat viileimmät kuukaudet, ja etenkin sisällä oli monesti kylmä, koska talojen lämmitys tai eristys ei ole mistään parhaasta päästä. Itse nukuin joskus talvella niin, että minulla oli kolme kerrosta vaatteita (esimerkiksi t-paita, neule ja huppari päällekkäin) ja vielä 2-3 peittoa/vilttiä, mutta silti saattoi olla kylmä.

Vaikka asuminen Chilessä onkin halvempaa, niin muuten se ei ole mitenkään erityisen halpa maa. Esimerkiksi kaupassa monet ruoka-aineet ovat samanhintaisia, elleivät jopa kalliimpia. Suomalaisella pankkitilillä ja -kortilla Chilessä pärjää hyvin. Automaateilta nostaminen on aika kallista, joten kannattaa nostaa aina mahdollisimman iso summa käteistä kerralla, tai sitten käyttää rahansiirtopalvelua, kuten esimerkiksi Small Worldia, jota itse käytin. Kyseisen sivuston kautta lähetin rahaa omalta pankkitililtäni ja kävin hakemassa sen käteisenä läheisestä rahanvaihtopisteestä. Palvelussa ei ole maksiminostomäärää, minkä ansiosta sen kautta sai nostettua kerralla käteistä enemmän, ja näin pääsi halvemmalla. Itse nostin käteistä lähinnä vuokraa varten, muuten käytin useimmiten korttia.

Julkista terveydenhuoltoa ei Chilessä vaihtareiden juuri kannata käyttää, koska matkavakuutus korvaa yksityisellä asioinnin. Itse kävin usean kerran lääkärissä angiinan takia, ja lääkäriajan sai helposti varattua netin kautta yleensä vaikka samalle päivälle tai huomiselle. Lääkäriltä sain reseptin antibiootteihin ja yleensä kasaan muitakin lääkkeitä, jotka pystyi hakea apteekista lääkärin antamalla reseptillä, ja kuiteista ja tositteista kuvat lähettämällä sai vakuutusyhtiöltä korvauksen.

Chilen aksentti saattaa aluksi säikäyttää, koska se on hyvin erilainen verrattuna muihin espanjan aksentteihin, ja sitä oli aluksi melko vaikea ymmärtää. Melko nopeasti siihen kuitenkin tottui, ja korva oppi ymmärtämään chileläistä aksenttia ja myös erilaisia ns. slangisanoja ja ”chilenismoja”. Chileläiset ovat yleisesti ottaen lämpimiä ja vastaanottavaisia ihmisiä sekä kiinnostuneita tutustumaan ulkomaalaisiin, mutta saattavat vaikuttaa muihin Latinalaisen Amerikan maihin, tai perinteiseen ”lattaristereotypiaan” verrattuna ujommilta, varsinkin aluksi, ja itsellä tulikin monesti kuvailtua että ”Chile on vähän kuin lattareiden Suomi”. Se oli siis mielestäni ihan hyväkin asia, koska se teki ehkä omaa tilaa arvostavalle

Turvallisuus

Chile on useimpiin lattarimaihin verrattuna selkeästi turvallisempi, ja Santiago yleisesti ottaen turvallinen kaupunki. Sielläkin on kuitenkin joitain alueita, kuten esimerkiksi keskustan alueet, joissa turvallisuuteen kannattaa kiinnittää vielä erityistä huomiota, eikä liikkua niillä alueilla yksin öisin – eikä osaan alueista välttämättä mennä lainkaan. Useimmissa kerrostaloissa on ala-aulassa kellon ympäri paikalla oleva vahtimestari, jolle pitää ilmoittautua RUT-henkilötunnuksella, jos menee käymään vaikkapa kylässä kaverin luona. Uber on Chilessä hyvin suosittu ja turvallinen liikkumisratkaisu, ja itsekin käytin sitä paljon. Etenkin öisin kannattaa suosia Uberilla liikkumista. Julkinen liikenne on myös turvallista käyttää, mutta toki omien tavaroiden kanssa kannattaa metrossa ja bussissa olla varovainen.

Chile on yksi maailman maanjäristysalttiimmista maista, ja maanjäristyksiä tuli ehkä noin kerran kuussa. Välillä ne olivat kuitenkin niin pieniä, että niitä tuskin tunsi, välillä hieman voimakkaampia ja kestivät kauemmin, mutta ei kertaakaan onneksi sellaisia, etteikö olisi säikähdyksellä selvinnyt. Chileläiset tietävät hyvin miten voimakkaassa maanjäristyksessä tulee toimia ja mitä eri keinoja on ennaltaehkäistä vaaratilanteita, ja kertovat näistä kyllä mielellään myös ulkomaalaisille.

Vapaa-aika

Opintojen ohella kerkeää mukavasti viettämään myös vapaa-aikaa, ja monet vaihtarit tekivätkin usein viikonloppuisin reissuja eri puolille Chileä. Välillä saattoi olla pidempiäkin vapaaputkia, kuten pääsiäispyhinä, ja tällöin pystyi reissata kauempanakin sijaitseviin kohteisiin. Itse kävin Santiagon lähikaupunkien lisäksi Etelä-Chilessä Patagoniassa ja Pucónissa, sekä Pohjois-Chilessä San Pedro de Atacaman aavikolla.

San Pedro de Atacama
San Pedro de Atacama. Kuva: Onerva Oja

Chilessä matkustaessa kannattaa suosia busseja. Ne ovat suunniteltu pitkiä matkoja varten, koska Chilessä etäisyydet ovat niin pitkiä, ja niiden penkit saa laskettua melkein kokonaan makuuasentoon, mikä tekeekin esimerkiksi yöbusseilla matkustamisesta hyvinkin mukavaa. Yleensä matkaan kuuluu myös esimerkiksi pieni aamupala tai välipala ja lisäksi viltti nukkumiseen. Suorastaan luksusta!