Vaihtokertomus, ETH Zürich, syksy 2018

Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä ja kohteeseen saapuminen

Ennen lähtöä täytyy huolehtia seuraavista asioista: Learning agreementin tekeminen, asunnon haku. Kannattaa kuitenkin tutustua etukäteen jo hiukan muihinkin asioihin, esimerkiksi siihen, millainen oma vaihtokaupunki on ja miten siellä liikutaan paikasta toiseen. Tämän lisäksi lentoliput kannattaa tietysti ostaa hyvissä ajoin ja suunnitella, mitä tekee ensimmäiset päivät. Itselläni esimerkiksi vuokrasopimus alkoi lauantaina kello 12 joten lensin maahan jo muutamaa päivää aikaisemmin tutustuakseni paikkoihin ja olin sitten hyvissä ajoin lauantaina paikan päällä odottamassa avaimia, sillä en halunnut olla myöhässä. Sitä katsotaan erityisesti Sveitsissä kieroon, joten kannattaa varautua ja olla aina mieluummin liian ajoissa kuin myöhässä.

Etukäteen kannattaa selvittää myös matkapuhelinliittymä-asiat. Sveitsi ei ole EU-maa, joten useimpien maiden liittymien Roaming-sopimukset eivät kata sitä. Tämän takia suurin osa hankkii paikallisen matkapuhelinliittymän. Hyviä operaattoreita ovat esim. Salt ja Sunrise, joilta on mahdollista saada prepaid-tyyppisiä liittymiä sekä pitkäaikaisempia liittymiä, joissa maksetaan kertamaksu, jonka jälkeen voi käyttää rajattomasti nettiä ja soittaa maassa puheluita.

Sveitsissä käytetään myös yllättävän paljon käteistä, joten kannattaa varautua vaihtamalla valuuttaa jonkin verran jo etukäteen.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Sveitsiin saapuessa on syytä varautua pieneen paperityöhön. Kaikki kannattaa aloittaa käynnistä yliopiston Exchange officessa, josta ainakin Zurichissä sai opiskelijakortin lisäksi mukaansa kattavan tietopaketin liittyen kaikenlaiseen opiskelijan mieltä askarruttavaan. Itse sain tähän hyvät ohjeet vaihtoyliopistoltani. Tärkeintä on se, että ilmoitat viranomaisille maahan tulostasi viimeistään 14 päivää vuokrasopimuksesi alkamisesta eteenpäin. Tämän voi käydä tekemässä Kreisbürossa eli paikallisvirastossa ilman etukäteistä ajanvarausta. Kreisbürosta saat itsellesi Sveitsin oleskeluluvan, jonka hankkimiseen tarvitset käteistä mukaan. Tämän lisäksi viranomaisille on täytettävä muutamia lomakkeita esimerkiksi omiin tuloihin sekä sairasvakuutukseen liittyen. Näiden lomakkeen täytön lisäksi näiden yhteydessä täytyy olla valmis todistamaan, että omaa sairasvakuutuksen vakuutusyhtiössä. Eurooppalaisille opiskelijoille kuitenkin riittää pelkkä skannaus Eurooppalaisesta sairaanhoitokortista, jonka hankkiminen on siksi suotavaa.

Alkuviikolla kannattaa myös käydä yliopistolta noutamassa apuraha. Sveitsissä valtio maksaa vaihto-apurahan ja tämän saa yliopiston rahanhakupisteeltä kertamaksuna käteisellä. Saat sähköpostitse ilmoituksen, kun apurahasi on noudettavissa. Mikäli sitä ei jostain syystä ala kuulua alkuun, kannattaa rohkeasti käydä ilmoittamassa Exchange officeen niin he hoitavat asian.

Muuta paperityötä tuottaa jonkin verran erilaisten sopimusten teko. Vuokrasopimuksen allekirjoitus tai puhelinliittymän tai matkakortin hankkiminen kannattaa hoitaa heti aluksi pois alta, niin välttyy myöhemmältä lisätyöltä.

Mikäli tiedät joutuvasi käyttämään julkista liikennettä kannattaa käydä hankkimassa SBB-kortti rautatieasemalta. SBB-korttiin sisältyy tunnukset, joiden avulla voit kirjautua sovellukseen nimeltään SBB app, josta voi ostaa suoraan kertajuna- ja bussilippuja todella kätevästi. Suomen tapaan on myös mahdollista ostaa erilaisia kausikortteja. Mikäli reissaa enemmän on järkevä satsata joko Gleis 7 tai Half Fare-niminen kortti. Kummastakin joutuu maksamaan yli satasen, mutta kortit maksavat itsensä nopeasti takaisin jos matkustelee enempää. Gleis 7-kortin avulla saa kaikki 19-07 väliset junamatkat ilmaiseksi, ja Half Faren avulla saa kaikki matkat puoleen hintaan.

Asuminen

Sveitsissä halvinta on asua yliopiston asuntolassa. Yliopiston asuntoja tarjoaa Zurichissä WOKO, josta kannattaa hakea asuntoa heti saatuaan vaihtoyliopiston hyväksynnän. Tähän tulee ohje sähköpostitse. Itse sain tätä kautta todella halvan asunnon aivan yliopiston vierestä siististä ja uudesta asuntolasta, jossa asui lisäkseni pelkkiä vaihto-oppilaita. Wokoja on kuitenkin erikokoisia ja eri sijainneilla: osa on valtavia, 200 hengen asuntoloita, joissa on jaetut kylpyhuoneet ja keittiöt, osa pienempiä, muutaman hengen asuntoja omalla keittiöllä ja kylpyhuoneilla kuten oma asuntoni. Sijainnit vaihtelevat myös melko paljon, mutta suurin osa WOKO-asunnoista on enintään tunnin juna / bussimatkan päässä yliopistolta.

Mikäli asuntoa ei WOKOlta jostain syystä irtoa, kannattaa turvautua internetiin. Kämppiksiä etsivä sivusto WGZimmer.ch ulottuu koko Sveitsin alueelle, ja sieltä voi löytää itselleen melko edullisenkin asunnon. Tämän lisäksi kannattaa kokeilla onneaan erilaisissa Facebook-ryhmissä, kuten Sveitsinsuomalaiset-ryhmässä, oman kaupungin vaihtariryhmässä tai Living in… tyyppisissä ryhmissä. Lisäksi Sveitsissä on paljon erilaisia opiskelijoiden omistamia yhteisiä asukastaloja, joista kannattaa yrittää hakea asuntoa. Näistä on yleensä tietoa vaihtoyliopiston sivuilla.

Mikäli tämäkään ei tuota tuloksia, asuntoa voi etsiä myös maahan tultuaan, sillä jotkut vuokranantajat eivät suostu vuokraamaan asuntoaan ennen kuin ovat tavanneet vuokralaisensa etukäteen. Näin toimi osa kavereistani, eli he asuivat hostellissa sen aikaa, että löysivät asunnon.

Kun asunto viimein on purkissa, täytyy käydä ilmoittautumassa Kreisbüroon. Siitä eteenpäin asuminen on melko mutkatonta. Vuokran maksu onnistuu yleensä helposti suoraan tililtä tai käteisellä postin kautta. Suurin osa yliopiston asunnoista vuokrataan kalustettuna, joten sitä ei tarvitse huolehtia, mutta jos saa toista kautta kalustamattoman asunnon, kalusteet on yleensä helppo hankkia käytettynä.

Opiskelu ja opetus

Sveitsissä opetus on jaettu kahteen ”lukukauteen” eli syys- ja kevätlukukauteen, eli Suomen kaltaista periodijärjestelmää ei samalla tavalla ole. Kurssit siis kestävät tyypillisesti koko lukukauden. Poikkeuksena toimivat erilaiset intensiivikurssit, joita esimerkiksi yliopiston kielikeskus järjestää.

Arvostelujärjestelmä on myös erilainen kuin Suomessa, eli 1-5 arvostelun sijasta käytössä on 0-6 arvostelu. Tässä arvosteluasteikossa 4 on alin arvosana, jolla voi läpäistä kurssin. On siis mahdollista saada alle 4 arvosanoja, mutta niitä ei lasketa hyväksytyksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kurssit ovat keskimäärin hieman vaikeammin läpipäästäviä kuin Suomessa. Samaten kurssien työmäärä voi ajoittain olla melko suuri. Esimerkiksi 3 ECTS-laajuiselle kurssille saattaa sisältyä sekä ryhmätyö, kotitehtäviä, esitelmä että tentti.

Tentit ovat Suomesta poiketen monesti suullisia. Suullinen tentti muistuttaa formaatiltaan eniten työhaastattelua. Suullinen tentti kestää tyypillisesti 20-30 minuuttia, ja tuon aikana opettaja kysyy kysymyksiä kurssiaineistoon liittyen, johon vastataan suullisesti. Kirjallisesta tentistä tämä poikkeaa ehdottomasti siten että ääneen puhuessa tulee paljon helpompi ilmi, mikäli ei ole hyvin valmistautunut tenttiin. Suullisiin tentteihin on yleensä vaihto-opiskelijoille valmistavia tilaisuuksia ja niitä kannattaa hyödyntää. Tämän lisäksi kannattaa harjoitella tenttiin kirjallisen pänttäyksen lisäksi ääneen. Erityisesti jos kärsii esiintymisjännityksestä, on tärkeä petrata tätä etukäteen. Suullisessa tentissä on yleensä läsnä 1-2 opettajaa sekä mahdollisesti vanhempi opiskelija / nuorempi tutkija seuraamassa haastattelua, eli kovin isolle tilaisuudelle tenttiä ei tarvitse esittää. Suullisten tenttien hyvä puoli on se, että arvosanan saa tyypillisesti suoraan tentin jälkeen, eli sitä ei tarvitse jännittää kauaa.

Esiintymistä ja esillä oloa kuitenkin keskimäärin painotetaan enemmän kuin Suomessa ja esimerkiksi ryhmätyöt ovat hyvin yleisiä – itselläni oli yhteensä kuudella kurssilla ryhmätyö. Paljon tehtiin myös suullisia esityksiä. Joskus ryhmätyöt olivat muodoltaan hyvin erikoisia. Esimerkiksi yhdellä kurssilla ryhmätyönä oli väittely, toisella kurssilla yhdessä laadittu peli.

Arvosanat kirjataan paikalliseen Weboodiin eli MyStudiesiin ja sitä kautta hoidetaan myös kurssi-ilmoittautumiset.

Tärkeää tenttejä ajatellessa on se että tenttiperiodeita on kaksi kappaletta. Näistä käytetään nimitystä ”end of semester exams” ja ”session exams”. End of semester exams järjestetään usein lähes välittömästi kurssin päättymisen jälkeen ja niihin ei välttämättä tarvitse erikseen ilmoittautua. Session exam-jakso puolestaan alkaa tyypillisesti kaksi viikkoa kurssien päättymisen jälkeen. Erityisesti syyslukukauden päätteeksi kannattaa ottaa huomioon että session exam-periodi ulottuu tammikuun kahdelta viimeiseltä viikolta helmikuun kahdelle ensimmäiselle viikolle eli 14.2 asti. Koska Suomessa 3. periodi saattaa alkaa jo tammikuun alussa tämä voi vaikuttaa siihen, mitä kursseja voi Suomesta keväälle ottaa. Tenttejä on kuitenkin yleensä mahdollista aikaistaa tentaattorin luvalla, ja tenttien aikaistamisesta ilmoitetaan sähköpostitse.

Tenttejä ei vaihto-opiskelijoiden ole yleisesti mahdollista uusia, joten kannattaa panostaa tentteihin lukemiseen erityisen paljon. Joistain opinto-ohjelmista riippuen opetus ja tentit voivat olla hyvinkin vaativia, joten tätä ei voi korostaa liikaa.

Kurssisisällöt ovat yleisesti ottaen Sveitsissä korkeatasoisia ja kursseilla käsitellään ajankohtaisia aiheita. Maisterivaiheen opetus järjestetään lähes kiistatta englanniksi ja kandivaiheessa Suomeksi. Opettajat tyypillisesti puhuvat hyvää englantia, mutta joillain kursseilla tuli yllätyksenä se, että vaikka kurssi oli ilmoitettu englanninkieliseksi, osa kurssimateriaalista oli saksankielistä.

Yliopisto tarjoaa myös kielikursseja niistä kiinnostuneille ja näitä kannattaa hyödyntää. Saksalla pärjää Sveitsissä kohtalaisen hyvin, sillä kaikki sveitsiläiset ymmärtävät yläsaksaa, vaikka puhuvatkin sveitsinsaksaa, koska se on heidän kirjakielensä. Tätä varten kannattaa harkita esimerkiksi saksan kielen intensiivikurssia. Kielitaidon ylläpitämiseksi järjestetään myös koko lukukauden kestäviä kielikursseja. Tavallisten saksan kielen kurssien lisäksi tarjolla on myös sveitsinsaksan opetusta, mutta tämä vaatii yleensä pohjalle saksan alkeet.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähtijöille

Opiskelijaelämän makuun Sveitsissä pääsee helpoiten osallistumalla paikallisen Erasmuksen järjestämiin tapahtumiin, jotka järjestävät monenlaisia orientaatioita, retkiä ja bileitä, joissa on mahdollista tutustua eri maalaisiin vaihto-opiskelijoihin ja saada helposti uusia kavereita. Erityisesti Zurichin ESN on todella aktiivinen ja järjesti omana vaihtoaikanani mm. matkan Italiaan, lasketteluviikonlopun, lukukaudenaloitus- ja päättäjäisbileet sekä monikansallisen, nyyttärityyppisen illallisen jonne kaikilla oli mahdollisuus kokata ruokaa omasta kotimaasta ja päästä kokeilemaan muiden maiden ruokia. ESN:n tapahtumissa käy kuitenkin enimmäkseen vaihtareita, joten jos kiinnostaa tutustua muihinkin kuin vaihto-opiskelijoihin, kannattaa rohkeasti perehtyä oman oppiainejärjestön toimintaan. Oppiainejärjestöstä riippuen he saattavat laittaa vaihtareille uutiskirjeen sähköpostiin tai järjestää orientaatiokierroksen kampuksella ensimmäisten viikkojen aikana. Mikäli näin ei ole, kannattaa olla rohkeasti heihin yhteydessä omasta takaa. Oma oppiainejärjestöni järjesti esimerkiksi mökkiviikonlopun vuorilla sekä pikkujoulut, ja joka torstaisin oli heidän ylläpitämänsä baari yliopiston tiloissa. Tämän lisäksi tutustuin paikallisiin opiskelijoihin ryhmätöiden kautta ja sitä kautta myös sveitsiläinen kulttuuri tuli minulle tutuksi. Vaikka vaihtareiden kanssa on mukavaa, paikallisiin tutustuminen on todella antoisa kokemus, jota suosittelen ehdottomasti kaikille. Tällä takaa myös sen, että maahan on aina helppo tulla takaisin esimerkiksi yöpymällä paikallisen luona.

Sveitsiin on suomalaisen melko helppo sopeutua, koska kulttuureissa on paljon samankaltaisuuksia. Sekä suomalaiset että sveitsiläiset voivat aluksi vaikuttaa melko varautuneita ja hiljaisuutta arvostetaan paljon. Esimerkiksi liikennevälineissä harvoin pulistaan liikoja. Tämän lisäksi erityisesti suurkaupungeissa kaikki toimii tehokkaasti ja elämä on kohtuullisen ennalta-arvattavaa. Suomalaisten tavoin sveitsiläiset arvostavat omaa tilaa ja esimerkiksi kutsua sveitsiläisen kotiin voi pitää tämän ansiosta isona kohteliaisuutena. Itselleni ei tästä syystä juuri kulttuurisokkia tullut.

Jotkin asiat vaativat hieman totuttelua. Yksi on esimerkiksi se, että ovet avautuvat avaimesta kääntämällä päinvastaiseen suuntaan kuin Suomessa. Toinen on se, että mikään paikka ei ole auki sunnuntaisin lukuun ottamatta esim. rautatieasemilla olevia ruokakauppoja. Kolmas on hintataso, vaikka siitä varoitetaankin etukäteen. Monet tuotteet, jotka ovat Suomessa halpoja ovat Sveitsissä todella kalliita, erityisesti liha. Jotkin tuotteet päinvastoin ovat paljon halvempia, kuten kasvikset. Ulkona syöminen (ja juominen) tulee nopeasti todella kalliiksi, joten sillä säästää paljon, että syö kotona, ja koulupäivinä pakkaa kotoa eväät mukaan yliopistolle. Monilla yliopistoilla on mikrotuspaikkoja ruoalle, sillä tämä on melko tavallinen käytäntö. Yliopistoruokalat eli Mensat ovat samantyyppisiä kuin Suomen Unicafet, mutta tarjontaa on enemmän ja hintataso on korkeampi, yleensä 4,60-15 frangin väliltä. Baari-illassa säästää myös paljon nauttimalla kotona hyvät pohjat, sillä kaupoissa olut ja viini ovat todella edullisia Suomeen verrattuna, mutta baarissa hinnat ovat samaa luokkaa kuin kotimaassamme. Tämän lisäksi alkoholia saa ostaa mistä tahansa kaupasta (lukuun ottamatta Migrosia). Ruokaa lukuun ottamatta monet hyödykkeet ovat Sveitsissä saman hintaisia kuin Suomessa. Elektroniikka on myös paikoitellen halvempaa.

Ongelmatilanteita tulee varmasti itse kullekin, ja niissä lohduttaa se, että Sveitsi on todella tehokas ja toimiva maa, jossa poliisi ja sairaanhoitajat ovat osaavia ja puhuvat hyvää Englantia. Itse jouduin varkauden kohteeksi ja rikosilmoitus hoitui todella helposti kävelemällä paikan päälle poliisilaitokselle. Kaikki tuntemani ihmiset jotka käyttivät terveydenhoitopalveluita olivat myös niihin tyytyväisiä. Huomattavaa on se, että Sveitsissä yleensä mennään ennen lääkärissä käyntiä apteekkiin, josta saa hoitoa pieniin vaivoihin sekä useimpia lääkkeitä ilman reseptiä. Kaiken kaikkiaan Sveitsi on turvallinen ja helppo maa asua, kunhan osaa suunnitella budjettinsa hyvin.