Vaihtokertomus, Erasmus University of Rotterdam, kevät 2017

Oikeustieteen opiskelija

Ennen vaihtoa

Sain Rotterdamin yliopiston kansainvälisistä palveluista ilmoituksen hyväksymisestäni vaihto-opiskelijaksi hyvissä ajoin ennen vaihtoa. Muutenkin ennen vaihtoa ja sen aikana yliopiston kansainvälisten palveluiden osasto informoi tulevia vaihto-opiskelijoita hyvin ja perusteellisesti ja kaikki tarvittava tieto oli saatavilla – tai ainakin kysyttävissä. Ennen vaihtoa tuli ladata kuva opiskelijakorttia varten, jonka sai itselleen orientaatiopäivänä. Ilmoittauduin myös etukäteen sähköpostilla haluamilleni kursseille, joita oli mahdollista muuttaa vielä kevään aikana.

Paikallinen laki edellyttää erilaisten vakuutusten hankkimista. Itse otin omani Suomesta, mutta paikalliset vakuutusyhtiöt tarjoavat ulkomaisille opiskelijoille suunniteltuja paketteja, joissa on kaikki tarvittavat vakuutukset.

Vaihdon aikana – käytännön asiat ja opiskelu

Paikallinen opiskelijajärjestö tarjosi vaihto-opiskelijoille mahdollisuuden “pick-up” -palveluun, ja saapuessani maahan sain bussikyydin uuden kotini ovelle. Opinnot alkoivat heti seuraavan päivänä ja muutaman tunnin orientaatio oli vasta paljon myöhemmin, joten ensimmäinen viikko oli vähintäänkin hämmentävää aikaa. Suosittelenkin liittymään heti kaikkiin mahdollisiin facebook-ryhmiin, sillä niiden ulkopuolella tieto ajankohtaisista asioista liikkuu huonosti jos ollenkaan.

Asuin koko kevään kampuksen opiskelija-asunnossa soluasunnossa kahden muun tytön kanssa. Asumisen hyvänä puolena oli tutustuminen muihin kulttuureihin (toinen kämppikseni oli Argentiinasta ja toinen Turkista), lyhyt matka luennoille ja kampuksen kirjastoon (noin 3 minuuttia) ja matkakuluissa säästäminen. Toki tämä tarkoitti sitä, että koko elämä oli kampuksella. Asunnon vuokraan kuului sähkö, vesi, lämmitys ja netti, joten jos haluaa päästä helpolla, kannattaa olla tarkkana ja hyvin valmistautuneena kun kampuksen kämpät tulevat haettavaksi: ne loppuivat nimittäin päivässä. Jos asuntoa ei saa tätä kautta, on niitä mahdollista etsiä yksityiseltä puolelta. Tämä voi toki tarkoittaa korkeampaa vuokraa ja ylimääräistä säätöä. Lisäksi moni ei tahdo alivuokrata huonetta ihmiselle “etänä”, vaan vuokraisäntä tai -emäntä haluaa todennäköisesti tavata etukäteen. Rotterdamissa osa opiskelijoita turvautui “Student hostel” nimiseen hostelliin, josta vuokrattiin huoneita opiskelijoille alennettuun hintaa.

Kuvan korkea rakennus on asuntola Rotterdamissa. Kuva: Merilii Mykkänen

Kun oleskelua kesti yli 4 kuukautta, tuli rekisteröityä kaupungintalolla. Tätä varten tarvitsee virkatodistukset Suomesta, jotka tilasin maistraatista. Yliopisto järjesti asian niin, että kaupungintalon työntekijät tulivat laitteineen yliopistolle, eikä tarvinnut lähteä asiaa järjestelmään muuten, vaikkakin tämä on myös mahdollista. Lääkärissä käyminen on myös helppoa. Alankomaissa rekisteröidytään lähimmälle lääkäriasemalle (Huisarts), josta voi aina tarvittaessa varata ajan. Käynneistä piti maksaa parinkymmenen euron käyntimaksu, jonka itse sain vakuutuksesta takaisin.

Alankomaalaaiset yliopistot ovat tunnetusti hyvälaatuisia. Tämä tarkoittaa myös sitä, että opetus on huomattavasti vaativampaa kuin Helsingissä. Luennoilla edellytettiin aktiivista osallistumista sekä hyvää etukäteistä perehtymistä aineistoon. Kurssit olivat hyvin interaktiivisia: professori vain harvoin pelkästään luennoi luokalle ja opiskelijoita haastettiin pohtimaan ja kyseenalaistamaan käsiteltyjä asioita. Erilaisia esseitä tehtiin paljon ja niistä sai myös palautetta. Monilla kursseilla suoritukseen kuului moot court, joihin oli välillä vain 45 minuuttia aikaa valmistautua! Tämä oli suomalaiselle luonnollisesti hyvin järkyttävää, mutta alkushokin jälkeen palkitsevaa. Myös arvostelu kokeissa, esseissä ja esitelmissä oli ankarampaa. Arvosana-asteikko Alankomaissa on 1-10, arvosanan 6 tarvitsee jotta pääsee läpi, ja arvosanan 9-10 saa vain muutama prosentti opiskelijoista.

Näköala kampukselta. Kuva: Merilii Mykkänen

Opintojen ulkopuolella

Alankomaalaiset ovat ystävällisiä ja osaavat hyvin englantia, mikä tekee arjesta miellyttävää. Kadulla tervehditään tuntemattomia ja raitiovaunussa puhutaan kanssamatkustajien kanssa! Kannattaakin opetella muutama sana hollanniksi, sillä tämä tekee paikallisiin vaikutuksen. Rotterdam on hyvin monikulttuurinen ja tämä näkyy paitsi katukuvassa, myös ruokapaikkojen kirjossa.

Liikkuminen maassa on helppoa ja liikenneyhteydet ovat hyvät: kampuksen vieressä on sekä metro että ratikka ja bussikortin sai yliopiston opiskelijajärjestöltä panttia vastaan. Rotterdamin keskustasta lähtevät junat ja bussit sekä maan sisälle että Belgiaan, Ranskaan ja Englantiin, ja kaupungissa on myös pieni lentokenttä. Matkustaminen on melko kallista eikä mahdollisuutta opiskelija-alennukseen ole, mutta facebookissa voi liittyä ryhmiin joiden kautta on mahdollista hankkia ryhmälippu, jolloin junamatkojen hinta tippuu huomattavasti. Yksi erityisen Alankomaalainen asia on polkupyörät, ja sen hankkiminen on elinehto. Se on monissa tapauksissa nopein tapa liikkua, maa on tasaista ja pyörätiet hyviä. Pyörä kannattaakin hankkia heti maahan saapumisen jälkeen käytettynä joko netistä tai pienistä putiikeista.

Ruoka on kaupoissa lähes samanhintaista kuin Suomessa, mutta ulkona syöminen on paikoitellen huomattavasti halvempaa. Ehdottomia paikallisia kulinaristisia nautintoja joita on pakko kokeilla, on poffertjes (pienet pannukakut), stroopwafels (lämpimät, siirappiset vohvelit), frietjes (paksut ranskalaiset majoneesilla), kapsalon (maailman paras kebab-annos) sekä minttutee. Rotterdamin arkkitehtuuri on huomattavan modernia ja tyystin erilaista kuin muualla maassa. Rotterdamissa riittää tekemistä ja näkemistä!

Muita asioita

Vaikka Alankomaat onkin moderni maa, ei Visa Electron tai monet luottokortit toimi juurikaan missään. Moni joutui avaamaan tilin paikallisessa pankissa ja hankkimaan sitä kautta toimivan pankkikortin. Itse maksoin kaiken käteisellä, jota oli mahdollista kortillani nostaa.

Opintojen ohella suosittelen matkustamaan maan sisällä (ja miksei muuallakin Euroopassa) sekä nauttimaan elämästä. Tiiviissä vaihto-opiskelijoiden yhteisössä asuminen mahdollistaa paitsi unohtumattomia kokemuksia, myös syviä ystävyyssuhteita jotka jatkuvat vaihto-ajankin jälkeen!

Vaihtokertomus, Freie Universität Berlin, kesä 2017

Oikeustieteen opiskelija

 

Huhtikuun alussa pakkasin pienen omaisuuteni matkalaukkuun ja olin valmis lähtemään kesälomille. Muutaman päivän kuluttua kuljin jo itsevarmasti pitkin Berliinin katuja tietämättäni, minne tuo tie oikeastaan veisi. Odotin vaihtoajalta paljon, mutta en oikeastaan juuri mitään erityistä. Epäilykseni siitä, satuinko olemaan oikeassa paikassa, heräsi viimeistään silloin, kun kävelin Dahlemin puistoalueilla etsien Freie Universität Berlinin päärakennusta. Vihreä hienostoalue kauniine omakotitaloineen ei aivan vastannut sitä kuvaa, jonka olin kaupungista saanut. Kirsikkapuiden ympäröimä kampusalue oli kukoistuksessaan ja lämpötilat kohdillaan.

Päädyin hakemaan toisella hakukierroksella vaihtoon Berliiniin. Silmät kiinni scrollasin vaihtokohteita ja eteeni osui itselleni toistaiseksi tuntematon maaperä. Halusin nähdä elämää suurkaupungissa sekä kokea kaupungin kaikessa autenttisuudessaan. Mielessäni näin Berliinin rosoisena ja rujona kaupunkina, joka edusti rentoa ja vaihtoehtoista elämäntyyliä. Täydellinen kohde irtiotolle normaalista opiskelijan arjesta ja arkirutiineista.

Vaihtohakemusta täyttäessäni saksan kielen opinnoistani oli ehtinyt kulua lähes yhtä monta vuotta kuin opinnot olivat muinoin kestäneet. Vaihtoon hakiessani en juurikaan kokenut kielitaidottomuuttani esteeksi sille, että hakisin Saksaan. Ensimmäisen viikon aikana Berliinissä toki huomasin, että kielitaitoni oli todellisuudessa romahtanut useamman tason alaspäin kuin olin kuvitellut. Kielitestin tulos ei aivan ollut sitä mitä toivoin, mutta en antanut asian lannistaa. Fake it till you make it. Englanninkielisten kurssien lisäksi päätin joka tapauksessa ottaa muutaman kurssin saksaksi. Huomasin, että opetusmetodit ja kurssien vaatimustasot vaihtelivat englanninkielisen ja saksankielisen opetuksen välillä suuressa määrin. Vaihtareille tarkoitetut kurssit olivat lähinnä johdatuksia aiheisiin, eikä kursseilla juurikaan vaadittu laajan materiaalin sisäistämistä. Paikallisille opiskelijoille tarkoitetut saksankieliset kurssit sen sijaan vaativat olennaisesti suurempaa panostusta. Huomasin, ettei myöskään ollut itsestäänselvyys, että vaihtarina saisi erityiskohtelua saksankielisillä kursseilla. Toisaalta, olosuhteiden pakosta kielitaitoni kehittyi lähes huomaamatta. Suullisesta kilpailuoikeuden jatkokurssin tenttitilaisuudesta selvittyäni ymmärsin, että panostus kyllä palkittiin lukukauden lopuksi.

Saksalaiseen mentaliteettiin kuuluu tietty kuuliaisuus sääntöjä kohtaan sekä järjestelmällisyys. Ehkä se, ettei vaihtareille suotu juuri poikkeuksia kursseilla johtui osittain tästä. Vaihdossa ollessani yllätyin hieman siitä, miten myös Berliinin kaltaisessa vapaan ajattelun ilmapiirissä sääntöjen täsmällinen noudattaminen ja byrokratia hallitsivat yllättävissäkin arkisissa tilanteissa. Saksalainen byrokratia ja viranomaisten toiminta tulivat tutuiksi myös allekirjoittaneelle harvinaisen hyvin. Vaikka Berliinissä pärjääkin yleensä englanninkielellä, oli saksankielen taidosta hyötyä varsinkin viranomaisissa asioidessa.

Kokemus Berliinistä on varmasti erilainen jokaiselle reissaajalle. Kaupungin kulttuuri on kaikessa monipuolisuudessaan ja monenkirjavuudessaan ainutlaatuinen kokemus jokaiselle, joka sinne päätyy. Berliinin historia ja kulttuuri avautuvat täysin uudella tavalla, kun kaupungissa viettää pidemmän ajanjakson. Perinteisten turistinähtävyyksien lisäksi kaupungista voi löytää hylättyjä paikkoja ja vaihtoehtoisia kaupunkikierroksia. Berliinin kulttuurielämä on vilkasta ja useimmat tapahtumista ilmaisia. Berliini on rakentunut usean erilaisen kaupunginosan ympärille, eikä Mitte välttämättä itsessään edusta kaupungin keskustaa, vaikka se sijaitseekin kirjaimellisesti kaupungin keskellä. Mielestäni berliiniläisen kulttuurin voi kokea aidoimmillaan Mitteä ympäröivissä Kreuzbergissä ja Fredrichshainissa unohtamatta Mauerparkin sunnuntaipiknikiä Prenzlauer Bergissä. Kaupunkia ei ehkä ensisilmäyksellä voi luonnehtia kauniiksi, mutta pintaa syvemmällä se tarjoaa jotain ainutlaatuisen kaunista. On lähes mahdotonta kuvailla Berliiniä yhdellä sanalla, sillä kaupungissa on niin monta eri ulottuvuutta. Lainaus ”Berlin ist mehr ein Weltteil als eine Stadt” pitää todella paikkansa.

Vaihtoaika Saksassa tuntui eräänlaiselta äkkilähdöltä kesälomaan. Paikallinen kesälukukausi alkoi huhtikuussa ja loppui useimmilla vaihtareilla jo heinäkuun aikana. Muutamat vaihtarikaverini palauttivat vielä viimeisiä esseitä elokuunkin puolella, mutta kurssit loppuivat pääsääntöisesti heinäkuun puolenvälin tienoilla. Saksassa kesälukukausi sijoittuu täydelliselle ajanjaksolle, jolloin kaupungin näkee parhaimmillaan. Lukuisine puistoineen ja järvineen kaupunki tarjoaa kesällä varmasti huomattavasti antoisamman elämyksen kuin talvipakkasilla. Mikäli haluaa saada vaihtoajasta mahdollisimman paljon irti, suosittelen ehdottomasti lähtemään vaihtoon kesällä. Lomailun ja reissaamisen lisäksi vaihtoaikana oppii paljon muista kulttuureista ja hyvällä tuurilla vaihtokursseista saattaa saada irti muutakin kuin pelkän suoritusmerkinnän.

Teille, jotka pohditte vaihtoon lähtemistä ja vaihtokohdettanne, suosittelen hakemaan vaihtoon avoimin mielin ja ilman turhan tiukkoja ennakko-odotuksia. Helpompaa tapaa muuttaa ulkomaille tuskin löytyy. Varhainen kansainvälistyminen myös tarjoaa monille uudenlaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia ja itsevarmuutta työskennellä myöhemmin kansainvälisessä työympäristössä. Ja mikä tärkeintä, vaihtoaika on eräänlainen irtiotto normaalista opiskelijan arjesta, jota tuskin tulee katuneeksi myöhemmin.

Vaihto Berliinissä todella vastasi odotuksiani, mutta tarjosi myös paljon, paljon enemmän. Vaikka noin neljän kuukauden aikana ehdinkin koluta eri kaupunginosia ja löytää kaupungista joka viikko aina jotain uutta ja yllättävää, jäi Berliiniin vielä paljon uutta nähtävää ja koettavaa. Seuraavaksi suuntaankin uudeksivuodeksi Berliiniin tapaamaan vaihtokavereitani.

Vaihtokertomus, University of Warsaw, kevät 2016

Oikeustieteen opiskelija

Ennen lähtöä

Jo opintojeni alussa minua kiehtoi mahdollisuus lähteä opiskelemaan ulkomaille. Tutustuttuani tiedekuntani vaihtokohteisiin vaihtomaa kristallisoitui hyvin nopeasti. Puolalaisten juurieni vuoksi Varsovan yliopisto valikoitui opinahjoksi. Koin, että vaihtohakuun liittyvät toimet sekä Suomessa että Puolassa onnistuivat melko vaivattomasti. Kohdeyliopiston kansainvälisten asioiden yksikön työntekijä lähestyi minua sähköpostitse hyvissä ajoin kertoen minulle kaiken tarvittavan informaation. Erityisen tärkeää ennen vaihtoon lähtemistä oli lähettää itsestään kuva paikallista opiskelija-korttia varten. Puolassa kevätlukukausi alkaa helmikuun puolessa välissä, jolloin suuntasin katseeni kohti Varsovaa vaihtoperiodini pyörähtäessä käyntiin.

Alkubyrokratia kohteessa

Ensimmäisen päivän aikana uusille vaihto-opiskelijoille järjestettiin kattava orientaatio, jonka aikana mainostettiin myös mahdollisuutta osallistua puolan kielen kursseille. Tilaisuuden yhteydessä jaettiin kangaskasseja, jotka sisälsivät tietoa yliopistosta ja kaupungista, akateemisesta vuodesta ja lomista ja erilaisista opintomahdollisuuksista. Osallistuin niin ikään lukukauden alussa ohjatulle kierrokselle yliopiston pääkirjastolla, minkä koin hyödylliseksi. Tosin missään vaiheessa en oppinut käyttämään kovin hyvin kirjaston sähköistä aineiston hakujärjestelmää. Ensimmäisen viikon aikana minun tuli käydä kerran yliopiston kansainvälisten asioiden yksikössä toimittamassa muutaman etukäteen pyydetyn dokumentin ja allekirjoittamassa pari asiakirjaa, joten byrokraattisesti koin alun kivuttomaksi. Viikon kuluttua vierailuni jälkeen sain kuvallani varustetun opiskelijakortin, johon oli myös mahdollista ladata matka-aikaa kaupungin julkisia kulkuneuvoja varten.

Asuminen

Tultuani hyväksytyksi vaihtokohteeseeni minulle tarjottiin todella edullista jaettua huonetta opiskelija-asuntolasta. Oltuani aikaisemmin kielikurssilla Varsovassa tiesin, että kyseisten asuntoloiden huoneet eivät ole kovin ihmeellisiä, joten päätin hankkia asunnon yksityisiltä markkinoilta. Päädyin asumaan kolmen muun vaihto-opiskelijan kanssa jaetussa vuokrahuoneistossa. Tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sillä minulla oli oman huoneeni vuoksi yksityisyyttä mutta samalla sain kämppäkavereiltani impulssia osallistua erilaisiin tapahtumiin. Vuokra oli melko korkea mutta asunto sijaitsi hyvällä alueella lähellä yliopistoa ja keskustaa.

Opiskelu ja opetus

Mielestäni kurssitarjonta oli melko heikko. Lievä pettymys oli myös se, että kurssimuutosten vuoksi jouduin rukkaamaan hieman opintosuunnitelmaani. Onnistuin haalimaan melko monipuolisen kurssikokonaisuuden: puolet kursseistani liittyivät omaan alaani, oikeustieteeseen, puolet taas puolan kieleen ja kulttuuriin. Kurssit järjesti Varsovan yliopiston Polonicum-yksikkö (puolan kie-len ja kulttuurin yksikkö ulkomaalaisille), joka on tunnettu puolan kielen koulutuksen järjestäjä ja jolla on tarjolla myös puolan kielen alkeiskursseja.

Paikallisen oikeustieteellisen tiedekunnan kansainvälisille opiskelijoille tarjoamat kurssit on nimenomaan räätälöity vaihto-opiskelijoille, ja kurssien vaativuutta on laskettu verrattuna paikallisten opiskelijoiden suorittamaan työmäärään. Kurssien aikana ei tarvinnut tehdä paljon töitä. Toki muutaman kurssin kurssikuvauksen mukaan edellytettiin ennakkomateriaaliin tutustumista ennen luentoja, mutta sitä ei kontrolloitu lainkaan. Suurin osa kursseista päättyi esseesuoritukseen, jonka perusteella kurssin arvosana pitkälti määräytyi. Yhdellä oikeustieteen kurssilla ja yhdellä puolan kielen kurssilla yksi kurssin suoritustavoista oli suullinen esitelmä. Itse luennot olivat suunnilleen samaa tasoa kuin kotiyliopistossani. Eräs paikallista hallinto-oikeutta käsittelevä kurssi oli suorastaan farssi kurssin opettajasta johtuen, ja todettuani neljän luennon jälkeen etten ole oppinut mitään, päätin jättäytyä pois kurssilta.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Itselleni jatkuva juhliminen ja alhaiset elinkustannukset eivät olleet ensisijainen motiivi opiskella Puolassa vaan ennen kaikkea puolan kieli ja historia sekä avartavan kokemuksen hankkiminen. Pyrinkin murtautumaan erasmuskuplasta osallistumalla kaupungin historiasta kertoville ohjatuille kävelykierroksille sekä juttelemalla paikallisten opiskeljoiden kanssa. Erityisesti historiasta kiinnostuneelle Varsova on todella mielenkiintoinen kaupunki.

Kaupungin julkinen liikenne toimii moitteettomasti, ja kaupungin kaksilinjainen metroverkosto on helppo ottaa henkisesti haltuun. Minulla oli tapana tehdä ruokaostokset ranskalaisessa Carrefour-kaupassa. Söin usein lounaan edullista puolalaista kotiruokaa tarjoilevissa ravintoloissa (tunnetaan nimellä mleczarnia). Arkkitehtuuriltaan Varsova on amalgaami: ydinkeskusta pilven-piirtäjineen on hyvin amerikkalaistyylinen, osassa kaupunkia on moderneja taloja, kun taas joissakin kaupunginosissa kommunismin ajan arkkitehtuuri on näkyvää. Keskeisen sijaintinsa vuoksi Varsovasta on helppo matkustaa naapurimaihin. Matkustaminen maan sisällä on myös helppoa, mitä suosittelen lämpimästi.

Vaihto-opiskelua kannattaa harkita vakavasti jos haluaa oppia itsestään ja uudesta kulttuurista. Yliopistojen yhteistyösopimusten vuoksi taustalla on turvaverkko, minkä vuoksi tutkintoa suorittavalle ulkomailla asuminen ja opiskelu on huomattavasti helpompaa kuin valmistuneelle.

 

 

Vaihtokertomus, University of Aberdeen, kevät 2017

Oikeustieteen opiskelija

Ennen lähtöä

Olin vaihdossa kevätlukukauden 2017 Aberdeenin yliopistossa Skotlannissa. Varmistus vaihtopaikan hyväksymisestä tuli aika myöhään, noin kuukausi ennen kuin olisi jo pitänyt olla Skotlannissa, joten tein viimeiset lähtövalmistelut nopealla aikataululla. Sain myös tietää, että yhtä haluamaani kurssia ei järjestettäisi, joten joutuisin muuttamaan opintosuunnitelmia jonkin verran. Etukäteen en juurikaan perehtynyt Skotlantiin tai Aberdeeniin, mikä ei välttämättä ole kovin suositeltavaa.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Yliopistossani vaihtoon tulevat tulivat viikkoa ennen muita opiskelijoita, ja meille oli järjestetty viikko kaikenlaista tutustumisohjelmaa. Tulin paikalle edeltävänä lauantaina, koska halusin käyttää sunnuntain siihen, että tutustun kampusalueeseen ja kaupunkiin rauhassa. Olin saanut jo kaikki yliopistotunnukset ja sähköpostin ennen tuloani mutta paikan päällä riitti myös tekemistä. Ensin piti hoitaa kurssi-ilmoittautuminen oman tutoropettajan kanssa, ja tämän jälkeen hoitaa opiskelijakorttiasiat kuntoon ja muu paikan päällä oleva byrokratia. Omalla kohdalla kortin saaminen kesti muutaman päivän. Suomessa tämä ei sinänsä olisi ollut ongelma, mutta Aberdeenissa opiskelijakortittomuus hankaloitti elämää huomattavasti. Oma opiskelijakortti toimi yleiskorttina vähän kaikkialla; sillä pääsi asuntolaan päivän päätteeksi, se toimi kirjastokorttina että -lupana (kirjastoon ei päässyt sisään eikä ulos ilman korttia), sillä sai opiskelija-alennukset ja ehkä tärkeimpänä sillä sai vuokraani kuuluvat ruoat. Opiskelijakorttiin sai myös ladattua rahaa tulostamista varten, joten käytännössä opiskelijakortti kulki kaikkialla mukana.

Meidän ei tarvinnut ilmoittautua kaupungin asukkaaksi ja terveydenhuoltoonkin suositeltiin menemään vasta sitten, kun jotain vakavaa on tapahtunut. Saimme paljon infoa yliopiston kautta Aberdeenista kaupunkina ja millaista eläminen siellä on. Omaan asumiseen liittyvät asiat taas joutui selvittämään täysin itse. Onneksi asuntolassamme oli vuorokauden ympäri paikalla vastaanottovirkailija, jolta pystyi kysymään mitä vain. Myös muut asukkaat auttoivat mielellään, joten kauaa ei tarvinnut miettiä miten pyykinpesu toimii tai mistä saa imurin käyttöön.

Asuminen

Asuin kampusalueella aivan kirjaston ja luentojen vieressä, mikä osoittautui täydelliseksi ratkaisuksi. Asuin talon ylimmässä kerroksessa, ja jaoin suihkut, vessat ja pienen keittiökomeron 11 muun kanssa. Vaikka meitä oli monta, niin en ainakaan itse kokenut asumista rauhattomaksi. Tutustuin nopeasti muihin samassa kerroksessa asuviin, eikä mennyt aikaakaan, kun kenen tahansa oveen pystyi koputtamaan, ja kysymään vaikka leffaseuraa. Vuokrani oli kallis mutta siihen kuului aamupala ja illallinen kaikkina muina päivinä paitsi sunnuntaina, jolloin tarjolla oli brunssi. Illallisella meillä oli tarjolla aina liha-, kana-, kala- ja kasvisvaihtoehto, joten valinnanvaraa löytyi. Ruoan taso oli peruskouluruokaa parempi, mutta en ehkä itse olisi jaksanut tätä systeemiä koko vuoden. Tämä oli kuitenkin helppo vaihtoehto, koska se säästi aikaa kokkaamiselta ja kaupassa käynniltä. Ainoastaan sunnuntaisin pohdimme ryhmässä, että minne mennään syömään. Vastaus oli aika usein lähipubi tai kebabpaikka, joka oli astetta halvempi vaihtoehto.

Asuntolamme alakerrassa oli muutama yleiseen käyttöön tarkoitettu huone. TV-huoneeseen keräännyimme monesti kerran viikossa katsomaan jotain leffaa. Euroviisujen aikaan se oli aivan täynnä eri kansalaisuuksia, mikä itsessään oli omanlaisensa kokemus. Alakerrasta löytyi myös pingis- ja biljardipöytä, joihin välineet sai lainaksi opiskelijakorttia vastaan. Pingistä tulikin pelattua monenlaisessa joukossa. Aulassa oli myös sohvat, joista tuli meidän yleinen hengailupaikka. En ole koskaan ennen asunut näin yhteisöllisesti ja näin jälkikäteen ajateltuna, tämä oli ehkä parasta vaihtoajallani.

Opiskelu ja opetus

Opiskelu ja opetus olivat hyvin erilaista verrattuna Helsingin yliopistoon. Täällä kurssit kestivät koko lukukauden, jonka jälkeen olisi spring break, revision week ja sitten kolme viikkoa kokeita. Kursseihin kuului myös muutama pakollinen ryhmätyöpaja tai seminaari, jotka oli suoritettava, jos halusi päästä kokeisiin. Luentoja per kurssi oli muutama viikossa, ja keskiviikkoiltapäivä oli kokonaan vapaa tunneista, koska se oli varattu urheilulle ja muulle toiminnalle. Luennot oli merkattu kestämään tunnin, mutta oikeasti niiden olisi kuulunut kestää vajaan tunnin. Tämä johtui siitä, että professorien tuli antaa meille aikaa siirtyä seuraavalle luennolle. Yleensä eri aineet olivat keskittyneet eri taloihin mutta minun kohdallani kaikki viisi kurssia sijaitsivat eri taloissa ja vielä eri puolilla kampusaluetta. Ensimmäinen ja puolet toisesta viikosta kuluivatkin oikean talon ja oikean luokkahuoneen etsimisessä mutta professorit olivat ymmärtäväisiä, jos saapui luennolle myöhässä. Tutorial -kertoihin suhtauduttiin vähän tiukemmin.

Suurin osa luennoista nauhoitettiin, ja ne olivat usein saman päivän aikana kuultavissa. Ainoastaan yhdellä kurssilla ei ollut yhtään nauhoitusta, joten siellä oli pakko olla tarkkana muistiinpanojen kanssa. Kävin lähes kaikilla luennoilla, vaikka ne eivät olleet pakollisia. Välillä kuuntelin osia nauhoituksista, jos en ymmärtänyt luennolla asiaa kunnolla tai jokin tärkeä yksityiskohta oli mennyt ohi. Totuin myös nopeasti englantiin luentokielenä, eikä se sinänsä tuottanut mitään ongelmia. Ainoastaan henkilöiden nimet olivat vaikeita kirjoittaa ylös eikä aakkosten luetteleminen välttämättä auttanut asiaa.

Aberdeenin kampuksella on kaksi kirjastoa. Kolmas, lääketieteellinen kirjasto, sijaitsi jossain kauempana. Iso ja melko uusi kirjasto oli varattu kaikille muille aineille paitsi oikeustieteelliselle aineistolla, jolla oli oma kaksikerroksinen kirjastonsa keskellä kampusta. Opiskelin molemmissa kirjastoissa, tosin ehkä hieman enemmän tässä pienemmässä, koska kirjani olivat sieltä. Lähes kaikki kurssikirjat kuuluivat heavy demand -osastoon, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että laina-aika on yksi päivä. Tähän ainoa poikkeus oli perjantain lainat, jotka sai pitää maanantai aamupäivään saakka. Kirjoja on myös vain muutama kappale sekä lainoja saa olla vain kolme kerrallaan. Omalta kannaltani tämä tarkoitti sitä, että kävin lähes joka päivä kirjastossa lainaamassa samoja kirjoja, koska en halunnut ostaa yhtään kirjaa. Kampusalueella asuminen teki tämän helpoksi mutta tiedän monta, jotka eivät jaksa olla näin ahkeria kirjastokävijöitä, ja vain ostivat suositellut kirjat.

Mitään tarkkaa tenttialuetta meille ei annettu, vaan kurssin alussa oli lista kirjoista, joita suositeltiin luettavaksi. Kahdella kurssilla luin kirjat läpi, muissa vain selasin, ja lueskelin ydinkohtia. On kuitenkin kovin kurssikohtaista, paljonko kirjoja painotetaan, ja toisissa riittää vain hyvät muistiinpanot. Yliopiston arvostelujärjestelmä on hyvin erilainen Suomen järjestelmään verrattuna. Tenteistä on kuitenkin mahdollista päästä läpi melko helposti, jos vain tietää edes vähän mistä kirjoittaa ja osaa perustella argumenttinsa. Sen sijaan hyvät arvosanat vaativat paljon työtä ja ulkoa opettelemista. Oikeanlainen siteeraaminen kannattaa sisäistää nopeasti, koska sitä tulee tarvitsemaan. Onneksi omalla alallani se oli suurimmaksi osaksi sama kuin Suomessa käytetty mutta riitti siinäkin jonkin verran opeteltavaa.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Minua oli varoiteltu siitä, että Skotlannissa tarvitsee paljon käteistä. Tämä ei pitänyt lainkaan paikkansa, vaan kortti (ja sen lähimaksuominaisuus) kelpasi lähes kaikkialla. Ainoastaan busseja käyttäessä tuli olla tasaraha mukana, koska vaihtorahaa ei niistä saanut. Bussit olivat kuitenkin niin kalliita, että mieluimmin kävelimme puoli tuntia keskustaan. Tämä ei edes tuntunut kovin pitkältä matkalta, kun sen oli tarponut parin kuukauden ajan.

Yliopistolla on lukuisia societyja lähes mistä tahansa ja vielä erikseen urheilusocietyt. Suosittelen näihin liittymistä tai edes käymään läpi löytyisikö sieltä jotain omaa juttua. Päätin, että kun kerta ollaan Skotlannissa niin aika kokeilla jotain hyvin skotlantilaista, eli liityin traditional scottish dance societyyn, jolla oli tunnit kerran viikossa. En ole koskaan ollut mikään tanssija, mutta nämä tunnit olivat todella mukavia. Myös kerhon muut jäsenet olivat hyvin ystävällisiä ja ottivat mukaan kaikki vasta-alkajat. Päädyin tähän kerhoon heti ensimmäisestä ceilidh (lausutaa kheilii) -tapahtumasta, johon pääsin osallistumaan. Ceilidh on perinteinen skotlantilainen juhla, jossa juodaan viskiä, syödään haggista ja tanssitaan monta tuntia kilteissä tietynlaisen musiikin tahdissa. Nautin näistä tapahtumista erittäin paljon, ja yritin päästä niin moneen ceilidhiin kuin mahdollista. Jos pääsette vaihtoon Skotlantiin, käykää ehdottomasti katsomassa ja kokeilemassa millaisesta tapahtumasta on kyse.

Yliopiston ulkopuolinen vapaa-aika kului lähinnä kolmella tavalla: paikalliseen elokuvatarjontaa tutustumalla, pubivisoissa sekä retkillä. Aberdeenissa on kaksi elokuvateatteria. Halvempi niistä on Vue, jossa jokainen leffa maksaa vain 5 puntaa. Leffalippua ei tarvitse varata etukäteen, vaan paikalle voi tulla leffan alkamisaikaan ja ostaa liput vasta silloin. Tämä oli täysin normaalia, sillä ennen elokuvan alkamista esitettiin puolen tunnin ajan mainoksia. Kuten arvata saattaa, näillä hinnoilla elokuvissa tuli käytyä tavallista enemmän. Vue oli myös lähempänä yliopistoa kuin toinen teatteri, joka oli suurimman ostoskeskuksen sisällä.

Lähes jokaisessa isommassa pubissa järjestettiin pubivisa. Jos ei sellaiseen ole ennen törmännyt, kannattaa käydä kokeilemassa. Emme koskaan voittaneet mitään, mutta hauskaa meillä oli silti joka kerta. Menin myös aina eri ihmisten kanssa, ja siinä tutustui hyvin uusiin ihmisiin. Tosin pubeissa tuli muutenkin istuttua tai tanssittua mutta se tuntuu olevan vähän maantapa.

Osallistuin sekä yliopiston järjestämiin retkiin että tein retkiä kavereideni kanssa. Yliopiston retkiin kannattaa mennä, sillä ne ovat huomattavasti halvempia kuin omakustanteiset. Aberdeen on myös siitä hyvä paikka, että sieltä pääsee matkustamaan helposti pitkin Skotlantia. Jos haluaa lähteä vähän kauemmas, suosittelen Megabussia, joka toimii melko samalla periaatteella kuin Onnibus. Megabussilla pääsee myös suhteellisen halvalla Lontooseen saakka, mutta matka kestää 12 tuntia. Jos haluaa maksaa vähän enemmän, on mahdollista varata sänkypaikka. Suosittelen tätä, sillä itse istuin bussissa molempiin suuntiin ja voin sanoa, että tämä kokemus ei todellakaan ollut kovin miellyttävä.

Kaiken kaikkiaan voisin sanoa, että vaihtoni oli oikein onnistunut. Luonnollisesti kaikki ei aina mennyt suunnitellusti ja muutama yö tuli vietettyä esseen kirjoittamisen parissa, mutta se vähän kuuluu asiaan. Apua sai aina kysymällä ja välillä ihan pyytämättä. Tärkeintä vaihdossa oli kuitenkin ne ihmiset, joihin pääsi tutustumaan. Minulle lähtö Suomesta ei aiheuttanut mitään kulttuurishokkia, mutta lähtö Aberdeenista tuntui huomattavasti enemmän. Onneksi on olemassa keinoja olla yhteydessä kavereihin vaikka toisella puolella maapalloa.

Vaihtokertomus, University of Zagreb, lukuvuosi 2016-2017

Oikeustieteen opiskelija

Ennen lähtöä

University of Zagrebin nettisivuilta löytyivät hyvät ohjeet hakemiseen vaihto-oppilaille tarkoitetuilta sivuilta. Kohdeyliopistolta lähetettiin hyväksymiskirje hyvissä ajoin ennen uuden lukuvuoden alkua. Hyväksymiskirje tuli kuitenkin vähän myöhässä, samoin tieto asuntolahuoneen saamisesta, mutta kannattaa odottaa niitä kärsivällisesti. Hakemusta sai täydentää myöhemmin ja ohjeet täydentämiseen tarvittavista asiakirjoista olivat selkeät. Asuntolahuoneen hakeminen oli yksinkertaista. Hain itse kaikkiin kolmeen asuntolaan varmistaakseni huoneen saamisen. Asuntolaa varten tarvittiin todistus terveystarkastuksesta ja vahvistus siitä, että on saanut tarvittavat rokotteet. ESN buddy eli paikallinen opiskelijamentori haettiin ennen lukukauden alkua. Hakemiseen tuli selkeät ohjeet sähköpostitse ja vastauksen buddyn saamisesta sai nopeasti.

Alkubyrokratia kohteessa

Tiedekunnassani vaihto-opiskelijoille järjestettiin yliopistolla Welcome day, jossa professorit esittäytyivät ja kertoivat omista vaihto-opiskelijoille tarjoamistaan kursseista, yliopiston kirjastoista ym. Aikaa Learning agreementin muuttamiseen oli hyvin ja sitä pystyi muuttamaan vielä aloitusluentojen jälkeen. Opiskelujen suunnittelua ajatellen koin parhaaksi tavaksi osallistua mielenkiintoisten kurssien alkuluennoille ja tehdä kurssivalinnat niiden perusteella, sillä ilmoitetut aikataulut saattoivat muuttua.

Byrokratia on Kroatiassa suomalaiseen byrokratiaan tottuneelle hidasta. Asiat hoidetaan paikan päällä eikä netissä. Aluksi Zagrebiin saapuessa on monta hoidettavaa asiaa aina matkakortin hankkimisesta kurssivalintojen tekemiseen, poliisiasemalla ilmoittautumiseen, pankkitilin avaamiseen ja puhelinliittymän hankkimiseen, mutta muut vaihto-opiskelijat hoitavat samoja asioita samaan aikaan ja asioita hoitaessa kaupunki tulee tutuksi. Poliisiasemalla ilmoittautumiseen kannattaa varata paljon aikaa. Englanninkielen taso ei ole korkea monissa paikoissa, joten alkubyrokratiaa voi helpottaa se, että pyytää esimerkiksi ESN byddynsä mukaan.

Asuminen

University of Zagrebilla on kolme opiskelija-asuntolaa. Asuntolalla asuminen on halpaa ja kahden asuntolan yhteydessä on myös opiskelijaruokala menza, jossa syöminen on halpaa. Asuntolassa opiskelija ei maksa sähköstä, lämmityksestä ym. ja huoneet olivat mukavan lämpöisiä myös talvella. Asuntoloille pääsee kätevästi joko bussilla tai ratikalla. Omassa asuntolassani Šarassa huone jaettiin toisen opiskelijan kanssa ja kylpyhuone naapurihuoneen kanssa. Keittiö jaetaan koko kerroksen kanssa eivätkä puitteet ruoanlaittoon olleet kovin hääppöiset. Asuntolalla asuu paljon muitakin vaihtareita, minkä lisäksi siellä asuvista paikallisista on paljon apua, jos tarvitsee esimerkiksi käännösapua.

Monet vaihtarit asuvat myös yksityisellä. Osa hankki asunnon jo kotimaassaan netistä, osa tuli Zagrebiin esimerkiksi hostelliin ja etsivät asunnon paikan päältä. Myös välitysfirmoista voi olla apua, mutta Facebookissa asuntoja on myös paljon tarjolla. Monet vaihtarit tapasivat hostelleissa toisia vaihtareita ja etsivät asunnon yhdessä. Olin Zagrebissa koko lukuvuoden ja ensimmäisen lukukauden asuin asuntolassa. Toiseksi lukukaudeksi muutin vaihtarikaverini huoneeseen Zagrebin keskustaan, kun hän palasi kotimaahansa ensimmäisen lukukauden päättyessä.

Yksityiseltä asuntoa vuokratessa kannattaa ottaa huomioon, että vuokraan ei välttämättä sisälly esim. sähkö, vesi, kaasu ym. Talvella lämmityskustannukset voivat nousta melko korkeiksi, joten kannattaa ottaa tämä huomioon vuokran hintaa miettiessä. Vuokra-asuntoja löytyy aivan Zagrebin keskustasta ja asunnot ovat yleensä suuria.

Opiskelu ja opetus

Vaihto-opiskelijat voivat halutessaan opiskella kroatian kieltä muiden kurssiensa ohella. Kielikurssit ovat maksullisia.

Itse koin tiedekuntamme opetustyylin todella hyvänä. Luennoilla käytiin viikoittain ja opetusryhmät olivat vaihtarikursseilla pienet, joten kursseilla muodostui hyviä kaveriporukoita ja usein tiettyjen kurssien jälkeen lähdettiin yhdessä kurssilaisten kanssa kahville. Muutama kurssi oli sekä vaihtareille että paikallisille opiskelijoille. Professorit olivat mukavia ja kiinnostuneita oppilaistaan ja hyödynsivät hyvin sen, että meitä oli monesta eri maasta. Yliopisto tarjosi myös mielenkiintoisia seminaareja, joihin suosittelen osallistumaan. Jos tulee mahdollisuus osallistua opintomatkalle, suosittelen ehdottomasti osallistumaan. Kävin itse Lontoossa, Wienissä ja Dubrovnikissa yliopiston kautta ja jokainen matka oli hieno kokemus. Suosittelen osallistumaan matkalle, vaikka olisit ainoa vaihtari. Paikalliset opiskelijat ovat mukavia ja ottavat vaihtarit hyvin vastaan.

Monet kurssit suoritettiin lopputentillä, jotkut taas esitelmällä tai esseellä. Professorit olivat hyvin joustavia tenttipäivien kanssa, jos vaihtarin täytyi esimerkiksi palata kotimaahansa ennen kurssin loppumista. Todella harvalla kurssilla tarvittiin oppikirjaa. Suurimmalla osalla kursseista opetusmateriaali ja omat muistiinpanot riittivät. Lopputenteistä osa oli suullisia tenttejä ja osa kirjallisia. Vaikka suullisiin tentteihin ei olisi tottunut, ei niitä kannata säikähtää, sillä professorit tulevat kurssin aikana hyvin tutuiksi ja tenttitilanne oli itselläni aina hyvin rento ja mukava.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Matkavakuutuksen lisäkuukaudet oli maksettava ennen vaihtoon lähtemistä. Lisäkuukaudet voivat olla hyvin kalliita, joten tähän kannattaa varautua. Facebook-ryhmät auttavat suuresti, oli kyseessä sitten asunnon etsintä tai mitä tahansa. Kannattaa liittyä esimerkiksi ryhmiin Social Zagreb, Expats in Zagreb, Suomen suurlähetystön sivut ja suomalaisten oma Kroatia-sivu. Ravintolassa syöminen ja kahvittelu on Zagrebissa halpaa. Paikalliset viettävät paljon aikaa kahviloiden terasseilla ja kaupungissa on mukavan rento tunnelma. Koin koko lukuvuoden itselleni sopivaksi ajaksi olla vaihdossa eikä tuntunut siltä, että aika kävisi pitkäksi. Monet vaihto-opiskelijat viettävät Zagrebissa yhden lukukauden, mutta osa syyslukukauden vaihtareista pidensivät vaihtoaikaansa vielä kevätlukukaudella.

Matkustaminen Zagrebista bussilla Kroatian sisällä tai naapurimaihin on helppoa. Bussiliput kannattaa ostaa netistä etukäteen ja tulostaa, koska mobiililiput eivät usein kelpaa. Myös auton vuokraaminen on helppoa ja vuokrafirmoja on paljon keskustassa ja lentokentällä. Suosittelen käymään vuokrafirmassa hoitamassa vuokrauksen mieluummin kuin netissä, sillä netissä tilatessa varaussivusto yleensä velvoittaa hankkimaan vakuutuksen, minkä lisäksi vakuutus täytyy hankkia myös vuokrafirmalta. Isommalla porukalla auton vuokraaminen tulee yleensä halvaksi. Suosittelen lämpimästi matkustamista sekä Kroatian sisällä että naapurimaissa. Zagrebin sisällä Uber toimii hyvin ja sillä matkustaminen on todella halpaa.

Opiskelijaelämä Zagrebissa on mukavaa ja tapahtumia on tarjolla paljon. Opiskelijajärjestö ESN:n järjestää paljon ohjelmaa, esimerkiksi matkoja, juhlia, urheilutapahtumia. Tämän lisäksi kaupungissa järjestetään paljon festivaaleja ja muuta ohjelmaa, esimerkiksi Zagrebin joulumarkkinat on äänestetty Euroopan parhaiksi useamman kerran.

Zagreb on melko pieni ja todella eläväinen kaupunki ja se on kaikin puolin hyvä vaihto-opiskelukohde. Siellä liikkuminen on helppoa ja keskustassa joka paikkaan pääsee kävellen tai ratikoilla. Hintataso on matala verrattuna Suomeen. Koin Zagrebin hyvin turvalliseksi kaupungiksi. Zagrebissa on paljon turisteja etenkin viikonloppuisin. Kroatiaan oli mielestäni helppo sopeutua, sillä kulttuuri ei ole kovin erilainen verrattuna Suomeen.

Vaihtokertomus, University of Sheffield, kevät 2016

Oikeustieteen opiskelija

Ennen lähtöä

Kaikki se stressi, mitä minulla oli ennen vaihtoa tehtävästä paperisodasta osoittautui turhaksi. Yliopistoon hyväksymisen jälkeen voi olla ihan rauhallisin mielin, sillä itsekin unohdin jonkun paperin täyttää ja yliopisto siitä kyllä muistutteli minua.  Yliopistolta tuli monta kertaa viestiä, että tulee tutustua opintotarjontaan ja tehdä opintosuunnitelma. Joka kerta opintotarjonta näytti muuttuneen ja tutustuin todella tarkasti kaikkiin kursseihin.  Mikäli vaihtoon on vielä enemmän aikaa tähän ei kannata käyttää mahdottomasti aikaa, sillä lopulliset suunnitelmat tehdään vasta lähempänä vaihtoa.

University of Sheffieldillä on jonkin verran videoita Youtubessa ja paljon kaikkea tietoa myös Facebookissa. Mikäli haluat nähdä tulevan opinahjosi maisemia, kannattaa tutustua näihin.

Tärkeintä ennen lähtöä on aloittaa pakkaaminen ajoissa, jotta pystyt ajan kanssa pohdiskelemaan mitä oikeasti tarvitset mukaan.  Yksittäisinä asioina sanoisin, että sadevaatteet ja villasukat kannattaa olla mukana. Sadevaatteet sen takia, että saarivaltion sää ei tunnetusti ole se kaikkein aurinkoisin ja sadesäällä oli usein voimakasta tuulta, joten kevyet sateenvarjot olivat jo ensimmäisenä päivänä palasina.

Alkuun

Meillä alkoi yliopisto tutustumispäivällä, jossa kiertelimme yliopistolla ja tapasimme vaihtarikaverimme. Varsinainen paperipuoli oli järjestetty aika helpoksi. Yksi yliopiston tila oli varattu siihen, että ilmoitamme itsemme kursseille ja että saamme yliopiston paperit ja opiskelijakortin. Mikäli kurssivalinnoissaan pysyi, ei sen suurempaa byrokratiaa ollut. Itse päätin ennen kurssien alkua vaihtaa kaikki kurssini (maisteritason kursseista notaarin kursseiksi) ja siitä tulikin varsinainen show, kun mihinkään haluamaani kurssiin ei enää ollut tilaa. Muita ilmoittautumisia esimerkiksi kaupungille ei tarvittu.

Maisemat Sheffieldin yliopiston korkeimmasta rakennuksesta. Etualalla oikeustieteellinen tiedekunta.

Asuminen

Saatuani asuntotarjouksen yliopistoltani ja todettuani sen varsin hintavaksi päätin ottaa riskin ja suunnata yksityisille asuntomarkkinoille. Etsin asuntoa kohdekaupunkini vaihtareille tarkoitetusta Facebook-ryhmästä. Laitoin oman ilmoituksen sivulle ja minulle sateli yhteydenottoja. Valitsin joukosta asunnon, jossa asui neljä paikallista opiskelijaa.

Asuntojen hinnat ja erityisesti sähkö- ja vesimaksut olivat silti varsin kalliita. Sähköt, vedet ja muut juoksevat kulut hoiti meidän taloudessamme yritys, jolle maksoimme kiinteää kuukausihintaa ja vuokrakauden lopulla lasku tasattiin todellisen käytön mukaan. Mikäli tämä järjestely on asunnossasi on ehdottoman tärkeää, että sisään muuttaessasi käyt kuvaamassa kaikki mahdolliset mittarit ja niiden lukemat, jotta et joudu maksamaan ylimääräistä.

Asumisen taso Briteissä poikkeaa aika paljon kotimaisesta. Kannattaa varautua siihen, että lämmöt on päällä vain muutaman tunnin päivässä ja talvikuukausina tämä tarkoittaa, että sisällä on toisinaan todella kylmä.  Olin itsekin tietoinen tästä, mutta vasta paikan päällä huomasin, että yöt voidaan viettää +10 asteessa. Kuvittelin tämän olevan jokin omien kämppäkavereideni ihmeellinen tapa ja menin tapaamaan asiasta vaihtarineuvojaa. Hän oli erittäin hämmästynyt ja huvittunut kun kerroin, että haluaisin lämpöjen olevan päällä koko ajan.

Rakennustekniikka on varsin erilaista kuin kotimaassa ja home on asunnoissa varsin yleistä. Pitkittynyttä flunssaa tai muita hengitystieoireita ei kannata siis ohittaa olankohautuksella.

Opiskelu ja opetus

Sheffieldin yliopistossa oli käytäntö, joka mahdollisti kurssien vaihtamisen useamman viikon ajan niiden alkamisen jälkeen. Tätä kannattaakin käyttää hyödyksi, jos ensimmäisillä luennoilla tuntuu ettei aihe kiinnostakaan.

Kohdeyliopistossani oli tiukka politiikka vaihtareiden suhteen. Minkäänlaisia myönnytyksiä ei tällä statuksella saa, vaan samat säännöt pätevät kaikkiin ja kokeet arvostellaan anonyymisti. Vaihtoa ei kannata kuitenkaan käyttää tästä murehtimiseen. Kaikki kurssit on suoritettavissa kunhan järjestää kaiken muun toiminnan keskellä aikaa välillä myös opiskelulle.  Lukuvaatimukset kursseille ovat varsin mittavat, mutta tärkeämpää kuin jokaisen yksittäisen sivun lukeminen on kyky poimia tärkeimpiä asioita ja pystyä soveltamaan tietoa oikeustapauksissa.

Omassa yliopistossani kurssit jakautuivat luentoihin ja pienryhmäopetukseen. Varsinkin pienryhmissä edellytettiin aktiivista osallistumista ja esitelmien pitämistä.  Tätä ei tarvitse säikähtää, sillä omasta mielestäni pienryhmissä oli pääsääntöisesti mukava tunnelma ja tärkeintä oli hyvän valmistautumisen lisäksi parhaansa yrittäminen. Pienryhmätunneille oli yleensä ennakkotehtäviä ja ryhmätöitä, joten näihin kannattaa käyttää aikaa. Itse koin erityisesti pienryhmäopetuksen todella mielekkääksi, sillä niistä jäi mieleen paljon enemmän kuin luennoista.

Sheffieldin yliopiston kallein rakennus. Tänne kannattaa mennä lukemaan ja tekemään ryhmätöitä.

Muu toiminta yliopistolla

Yliopistolla oli Give it a go- ohjelma, jossa oli kaikkea urheilun lajikokeiluista päiväretkiin. Itse kävin tämän kautta esimerkiksi Cadburyn suklaatehtaalla, kokeilin wakeboardia, kävin arabian kieleen tutustuttavassa iltapäivässä, vaellusryhmän yökävelyllä ja muutamalla kaupunkiretkellä. Give it a go-ohjelmaan kuuluvien aktiviteettien hinnat eivät päätä huimanneet, joten suosittelen lämpimästi lähtemistä johonkin itseään kiinnostavaan.

Yliopistolla oli varsin hyvät mahdollisuudet urheilla ja kannattaa rohkeasti kysellä kiinnostavilta urheiluseuroilta mahdollisuuksia päästä kokeilemaan lajia.  Kävin itse kokeilemassa mm baseballia ja trampoliinivoimistelua.

Terveydenhuolto

Opiskelijoiden terveydenhuolto on keskitetty yliopistolle, johon pystyi varaamaan ajan tai menemään äkillisissä tilanteissa jonottamaan. Yleislääkäriä vaativat tilanteet hoituivat mallikkaasti, mutta erikoislääkärien jonot olivat todella pitkät.

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähteville

Mikäli tarvitset alkuun jotain tavaroita kuten peittoja tai astioita kannattaa suunnistaa lähimpään Primarkiin, sillä sieltä löytyy halvalla kodin tavaraa ja kaikkea muutakin.

Ruokakauppojen hintataso on samaa luokkaa kotimaisten kanssa. Varsinkin pienemmät kaupat ovat varsin hintavia, joten kannattaa tehdä kerralla ostokset suuremmissa marketeissa. Kasviksia sekä lihaa ja kalaa sai hieman edullisemmin keskustan markkinapaikalta.

Mikäli mielit käyttää puhelintasi, tarvitset paikallisen liittymän. Helpoiten se käy kun tilaat GiffGaffin sim-kortin kotiisi. Heidän liittymänsä on prepaid-tyyppinen ja voit valita tarvitsemasi paketin joka kuukausi. Muut operaattorit eivät myönnä liittymiä ilman brittiläistä pankkitiliä.

Otin itse ennen vaihtoa Isicin kansainvälisen opiskelijakortin. Kortti osoittautui kohdemaassa kuitenkin aika turhaksi, sillä lähes kaikki opiskelijakorttia vaativat tahot halusivat nähdä vaihtoyliopistoni opiskelijakortin.

Koin vaihtokohteen varsin turvalliseksi. Yliopistolla varoiteltiin paljon yksinään liikkumisesta pimeän aikaan, mutta en kokenut kaupunkia turvattomaksi. Yliopistolla oli järjestettynä halpa minibussi naisille bileiltojen aikana, joka vei kotiovelle kampuksen läheisyydessä, joten kannattaa käyttää sitä mikäli yksin liikkuminen arveluttaa. Lisäksi kaupungin takseissa oli rahapulassa mahdollista antaa rahan sijasta opiskelijakorttinsa ja seuraavana päivänä yliopiston vaihtopisteellä pystyi maksamaan taksimatkansa.

Käteistä rahaa tarvitsee yllättävän usein esimerkiksi takseihin. Kannattaa tiedustella omasta pankista mitä ulkomaan valuutan nostaminen automaatista maksaa, jottet turhaan kerrytä kulujasi.

 

 

Vaihtokertomus, Uppsala universitet, kevät 2017

Oikeustieteen opiskelija

Ennen lähtöä

Päätös lähteä Uppsalaan syntyi aika viime hetkellä, sillä pohdin myös Tukholmaan lähtemistä pitkään. Sain kuitenkin molemmissa kaupungeissa olleilta vahvan suosituksen Uppsalasta, sillä kaupunki oli tunnettu sen aidosta opiskelijaelämästä ja se olisi myös kohteena sopivan erilainen kuin ”suur-Helsinki”. Pian saavuttuani Uppsalaan sain huomata tehneeni aivan oikean valinnan. Kevät Uppsalassa oli ehdottomasti elämäni parasta aikaa ja ylitti kaikki odotukset! Opiskelijaelämä oli paljon järjestötoiminnassa Suomessakin olleelle yllätys monipuolisuudellaan ja jokaiselle todellakin Uppsalassa löytyy jotakin aktiviteettia, yleensä jopa valinnanvaikeudeksi asti. Lisäksi yliopiston opetuksen taso ainakin oikeustieteellisessä tiedekunnassa osoittautui aivan huipuksi.

En ollut ennen lähtöä ymmärtänyt kuinka oikeasti kansainvälinen kokemus vaihdosta tulisi, vaikka olinkin valinnut kohteekseni pääosin opintojeni edistymisen ja mielenkiintoisen kurssitarjonnan vuoksi ns. tutun ja turvallisen Ruotsin eksoottisten kaukomaiden sijaan. Sain kevään aikana ystäviä lähes kaikkialta maailmasta, etenkin Australiasta, eri puolilta Aasiaa sekä Kanadasta ja kevät ja uudet ystävät opettivat minulle valtavasti elämästä ja itsestäni. Seuraava kevääni/kesäni kuluukin näillä näkymin vaihtokavereiden luona reissaillessa eri puolilla maailmaa! Se, että valitsee Ruotsin vaihtokohteekseen, on mielestäni vain iso plussa mitä tulee vaihtokokemuksesta nauttimiseen, sillä Ruotsissa voit alkaa nauttia upeasta lukukaudestasi/-vuodestasi jo heti päivästä 1, sillä lähes kaikki toimii kuten Suomessa, joten ainakaan itse en kokenut koti-ikävää tai sopeutumisvaikeuksia, vaan nautin joka päivästä Uppsalassa uusien ystävien ympäröimänä.

Kohteeseen hakeminen sujui todella helposti ja Uppsalan kurssitarjonnasta oli helppo saada selvää sekä yliopiston kotisivuilta että heidän opintokoordinaattoreilta kysymällä. Sekä englanninkielisiä että ruotsinkielisiä kursseja on tarjolla paljon ja myös suomalaisille jo ruotsia osaaville sopivia ruotsin kielen kursseja on tarjolla peräti neljä erilaista, mikäli ruotsin kielen parantaminen kiinnostaa. Näistä kannattaa laittaa Uppsalan yliopiston yhteyshenkilölle vaikka jo ennen lähtöä sähköpostia, niin hän kyllä opastaa myös kielikursseja koskien.

Asuminen

Asunnon saaminen oli myös lähes takuuvarmaa Uppsalan yliopiston järjestämänä, ja asuntotarjous tulikin ennalta ilmoitetun aikataulun mukaisesti noin kuusi viikkoa ennen vaihdon alkua. Mikäli tätä asuntotarjousta ei olisi ottanut vastaan, ei yliopiston puolesta kuitenkaan toista asuntoa olisi tarjottu, joten asuntohakemusta ja omien asuinaluetoiveiden esittämistä kannattaa harkita tarkkaan. Asunnon saaminen muuta kuin yliopiston kautta on Uppsalassa erittäin haastavaa vaihto-opiskelijalle.

Suurin osa opiskelijoista Uppsalassa asuu eri kokoisissa soluissa ”korridoreissa”. Flogstan solut ovat isoimpia, noin 12 henkilön, soluja, joissa jokaisella asukkaalla on oma vessa/suihku, mutta joissa keittiö on yhteinen. Flogsta on myös tunnettu välillä hurjistakin bileistä, joten mikäli ei halua ottaa riskiä ns. bilekämppään joutumisesta, kannattaa varmasti hakea asuntoa muilta asuinalueilta. Toisaalta mikäli pienet häiriöt eivät haittaa, suosittelen ehdottomasti Flogstaan hakemista, sillä kaikki todellakin tapahtui juuri Flogstassa ja itsekin vietin siellä paljon aikaa. Asumaan itse päädyin kuitenkin viiden henkilön soluasuntoon alueelle nimeltä Kantorsgatan, joka sijaitsi noin kaksi kilometriä kaupungin keskustasta. Matka oli helppo taittaa säästä riippuen kävellen, pyörällä tai bussilla. Viiden hengen solussa asuminen oli todella hauskaa, harvoin joutui olemaan ilman juttuseuraa, mikäli sellaista kaipasi ja mm. erilaisten ruokakulttuureiden näkeminen oli ihan parasta. Kuitenkin oma huone omalla vessalla antoi myös rauhaa ja Kantorsgatan asuinalueena oli yllättävän hiljainen, kun esimerkiksi piti saada rauhassa valmistautua kokeisiin. Ainoa miinus alueessa on tietysti sen asuntojen kunto, sillä talot ovat melko vanhoja ja kuluneita, mutta niinhän nyt opiskelija-asunnot yleensäkin tapaavat olla.

Suosittuja muita alueita ovat aivan Uppsalan ydinkeskustassa sijaitseva Klostergatan, entinen hotellikiinteistö, jonka pienissä yksiöissä jokaisella on oma vessa/suihku ja pieni keittonurkkaus ja, jonka alakerrassa sijaitsee iso yhteiskeittiö sekä kävelymatkan päässä keskustasta sijaitseva Rackarbergsgatan, joka on lähes samanlainen kuin Kantorsgatan, mutta jonka soluissa keittiön ja suihkun lisäksi jaetaan myös vessa noin neljän-viiden muun asukkaan kanssa.

Päädytpä asumaan minne alueelle tahansa, on keskustaan ja kampukselle helppo pyöräillä ja myös julkinen liikenne toimii hyvin. Suurin osa kaupungin opiskelijoista hankkii pyörän heti ensimmäisten viikkojen aikana, sillä kaupunki on sen verran pieni ja pyörätiet niin hyvät, että pyörä on usein nopein ja edullisin tapa liikkua.

Alkuun kohteessa

Uppsalaan on helppo saapua joko lentämällä Tukholman Arlandalle, josta suora junayhteys Uppsalaan tai kuten itse tein tulla laivalla ja autolla, jolloin ei ainakaan tarvitse huolehtia tavaroiden kuljettamisesta. Avaimen asuntoihin saa usein vasta kurssien alkamista edeltävänä perjantaina, ellei ole saanut sovittua muuta, joten kovin aikaista saapumista ei kannata suunnitella ennen kuin avainten noudosta on tiedotettu. Avainten noudon yhteydessä saat myös aktivoitua yliopiston verkkotunnukset, minkä jälkeen pystyt hoitamaan mahdolliset kurssi-ilmoittautumiset ja tutustua kurssien verkkomateriaaleihin ym.

Uppsalaan oli todella helppo asettautua, koska mitään alkubyrokratiaa ei ollut. Avainten noutaminen, kaupunkiin tutustuminen pari ensimmäistä päivää ja sitten viikonlopun jälkeisenä maanantaina kurssit ja eri osakuntien eli ”nationeiden” järjestämä orientaatioviikko pyörähtikin käyntiin. Orientaatioviikko oli todella hyvin järjestetty ja muihin vaihtareihin pääsi hyvin tutustumaan kaikenlaisen ohjelman; mm. pubivisailujen, kaupunki-, osakunta- ja museokierrosten, illallisten ja lautapeli-iltojen merkeissä. Ongelmaa melkein aiheutuikin siitä, että tekemistä oli niin paljon, ettei vuorokauden tunnit olisi riittäneet läheskään kaikkeen kivaan ensimmäisten viikkojen aikana. Orientaatioviikkoon kannattaa osallistua aktiivisesti paitsi muihin vaihtareihin tutustumisen vuoksi, myös siksi, että opiskelijakortin saadakseen pitää jokaisen Uppsalan yliopiston opiskelijan liittyä ainakin yhteen osakuntaan. Vaihtareille tietyn osakunnan valinnalla ei ole niin merkitystä, koska vaihtarit eivät esim. jonota asuntoja osakuntien kautta tms, mutta koska eri osakunnat tarjoavat vähän erilaisia aktiviteetteja, on osakunnista ja niiden keskinäisistä eroista hyvä olla edes vähän selvillä valintaa tehdessään.

Opiskelu ja opetus

Uusiin ihmisiin tutustumisen lisäksi parasta antia keväässä oli ehdottomasti opetus ja opiskelu. Kurssien valitseminen ennen kohteeseen saapumista oli helppoa, koska kursseista oli runsaasti tarjolla tietoa Uppsalan yliopiston sivuilla ja kotiin saapuneissa etukäteismateriaaleissa. Kurssien alettua kurssit myös osoittautuivat sellaisiksi, mitä oli luvattukin. Opiskelu erosi kuitenkin paljon siitä, mihin olin ennestään tottunut.

Ensinnäkin opetus on ainakin Uppsalan oikeustieteellisessä tiedekunnassa PBL-menetelmää hyödyntävää eli ns. ongelmalähtöistä oppimista. Opiskelu oli tämän vuoksi erittäin motivoivaa kun luentojen sijaan lähes jokainen opetuskerta olikin seminaari, johon piti valmistautua neljän hengen ryhmässä etukäteiskysymysten pohjalta ja olla valmis vastaamaan opettajan seminaarissa esittämiin kysymyksiin. Toiseksi opetuksen tyylistä johtuen opetukseen osallistuminen oli muutamaa sallittua poissaolokertaa lukuunottamatta pakollista. Koin kuitenkin opiskelumetodin ja pakollisuuden vain uutena ja paljon opettavana kokemuksena, jonka yksi suurimmista lisäanneista oli myös se, että myös opiskellessa pääsi tutustumaan hyvin muihin opiskelijoihin. Opettajat olivat lisäksi todella innostavia, vaikkakin välillä selvästi vaativampia kuin mihin olin tottunut aiemmissa opinnoissa. Opiskelu oli kuitenkin niin antoisaa, että viimeisen seminaarin jälkeen tuli ihan ikävä opiskelemista Uppsalassa. Uppsalassa opiskelu poiki minulle myös harjoittelun seuraavalle syksylle, sillä sain opiskeltua kursseja ja syventää harjoittelun kannalta olennaisia taitoja, mitä en muuten olisi päässyt tekemään.

Vapaa-aika ja matkustelu

Uppsalassa 13 osakuntaa eli ”nationia” vastaavat Suomen ainejärjestöjen sijaan opiskelija-aktiviteeteista. Osakunnat järjestävät kaikenlaista sitseistä, musiikki-, liikunta- ja teatterikerhoihin sekä pitävät kaikkina arki- ja viikonloppupäivinä auki pubeja, lounas- ja illallisravintoloita sekä klubi-iltoja. Nationit pitävät huolen siitä, että Uppsalassa ei varmasti kenelläkään voi tulla aika pitkäksi. Kauniit vanhat osakuntarakennukset ja niiden sisälleen kätkemä historia tekivät osaltaan Uppsalasta ainutlaatuisen opiskelijakaupungin ja jättivät minuun lähtemättömän vaikutuksen.

En ollut ennen vaihtoon lähtemistä suunnitellut erityisesti matkustelua, mutta lopulta kun kerta Ruotsissa olin ja opiskelun ohella vapaa-aikaa jäi välillä melko paljon, koska ei ollut töitä tai muita ns. arjen pakkorutiineja, päädyin matkustamaan muissa ennestään itselleni melko tuntemattomissa Pohjoismaissa kuten Islannissa, Keski- ja Etelä-Norjassa sekä Tanskassa. Kahden kurssin välissä tein myös lyhyen matkan Amsterdamiin, koska lennot Arlandan lentokentältä olivat niin edulliset ja sää suosi Hollannissa keskikeväällä. Tein myös muutamia viikonloppureissuja Ruotsin sisällä mottona se, että kerran kun täällä ollaan, tulee myös Ruotsia ja sen kulttuuria oppia tuntemaan. Matkabudjetin ja opiskelujen salliessa kannustaisinkin tekemään mahdollisimman paljon matkoja uusien vaihtokavereiden kanssa, sillä mahdollisuus tähän on todella ainutkertainen!

Budjettiin liittyen hintataso Ruotsissa on melko samaa luokkaa kuin Suomessa eli ruokaan, asumiseen ym. täytyy kyllä varata reilusti rahaa. Ostoksia on vaikea tehdä halvemmissa marketeissa, sillä sellaisia ei juuri keskustan lähellä ole, joten ruokaostoksiin kuluva rahamäärä yllättikin monet. Myöskään opiskelijaruokailua ei Suomen tapaan Uppsalassa ole, vaan suurin osa opiskelijoista kantaakin yliopistolle omat lounasrasiat päivittäin mukanaan ja eri kampuksilla on ns. mikrohuoneita, jotka ovat ahkerassa käytössä. Monet osakunnista tarjoavat kuitenkin opiskelijaystävällisin hinnoin lounasta, joskin vähän hintavammin kuin opiskelijat Suomessa ovat tottuneet. Julkinen liikenne on myös Suomen hinnoissa, mutta Uppsalan kokoisessa kaupungissa voi hyvin säästää kävelemällä tai pyöräilemällä.

Urheilua voi ja kannattaa jatkaa myös vaihdossa. Loistavat puitteet siihen tarjoaa Campus 1477 eli Uppsalan ”Unisport”, jonka kaksi toimipistettä toimivine tiloineen ja edullisine hintoineen ovat hyvä valinta heti kohteeseen saavuttua. Campus tarjoaa aina lukukauden alussa ilmaisen tutustumisviikon, jolloin on mahdollista mennä tutustumaan tiloihin ja monipuoliseen tuntitarjontaan ennen kausikortin ostamista. Campus 1477 lisäksi kaupungissa on monta kaupallista, mutta kohtuuhintaista kuntosaliketjua, joiden salit saattavat sijaita lähempänä asuntoa ja täten olla Campusta parempi vaihtoehto innokkaalle liikkujalle.

Vaihtokertomus, Université de Genève, syksy 2016

Oikeustieteen opiskelija

Ennen lähtöä ja kohteeseen saavuttaessa

Genevestä asunnon saaminen voi olla hankalaa, joten asuntoa kannattaa hakea hyvissä ajoin ennen Sveitsiin lähtöä. Minulla kävi hyvä tuuri ja sain asunnon Cité Universitaire De Genève – yliopiston asuntolasta. Toinen paikka, josta on mahdollista hakea yliopistonasuntoa Bureau de logementin kautta. Moni kavereistani löysi asunnon myös yksityisiltä vuokramarkkinoilta, mutta he joutuivat usein maksamaan asunnosta enemmän, kuin Cité:ssä asuvat. Toinen hyvä puoli Cité:ssä oli kavereiden ja palveluiden läheisyys. Asuntolassa oli tenniskentät, kuntosali, pingispöytä, sauna ja squash-kenttiä. (Sauna ei tosin ole tarpeeksi lämmin suomalaiseen makuun, parempi sauna löytyy Bains des Pâquissista Geneven keskustasta järven rannalta) Asuntolassa oli paljon järjestettyjä juhlia, mutta monesti kokoonnuimme vain jonkin kerroksen yhteiskeittiöön viettämään iltaa.

Sveitsissä puhelinliittymiä on hyvä vertailla hieman, ennen valinnan tekemistä. Itse tein virheen ja käytin Sunrise-operaattorin rajatonta nettiä, jonka piti olla vain 20 CHF kuussa, mutta päädyin maksamaan liittymästä huomattavasti enemmän kuukautta kohti (100 CHF).

Liikkuminen Genevessä on kätevintä pyörällä. Itse otin pyöräni mukaan lentokoneeseen Suomesta, sillä tein muutaman pidemmän pyörälenkin Sveitsissä. Pyörän saa myös ostettua hyvin halvalla paikanpäältä. Myös bussilla pääsee Genevessä hyvin liikkumaan.

Jos aikoo matkustaa paljon Sveitsissä ja Sveitsin naapurimaissa on auton tuomista Suomesta tai ostamista muualta syytä harkita, sillä junalla ja busseilla matkustaminen on suhteellisen kallista ja monesti hidasta. Itse kävin paljon laskettelemassa ja jouduin usein vuokraamaan auton ja jälkeenpäin harmittaa, etten ostanut autoa.

Suomalaisella pankkikortilla pärjäsi Sveitsissä hyvin ja Geneven yliopiston käteisenä maksama apuraha riitti hyvin käteiskassaksi, eikä minun tarvinnut nostaa lisää käteistä kertaakaan.

Itse tein ostokseni pääosin ranskanpuolisista kaupoista ja pidin tätä ratkaisua hyvänä. Hintataso kaupoissa Sveitsissä on hyvin korkea etenkin liha- ja maitotuotteissa, kun taas ranskassa nämä tuotteet ovat hyvin halpoja.

Opiskelu

Suoritin puolen vuoden vaihtoni aikana Certificate in Transnational Law opintokokonaisuuden. Certificate in Transnational Law (CTL) opintokokonaisuuden pystyy suorittamaan, joko 60 opintopisteen laajuisena tai 30 opintopisteen laajuisena. Opiskelu on mahdollista englanniksi tai ranskaksi. Itse suoritin kaikki opintoni englanniksi, mutta osallistuin ranskan kielikursseille, jotka ovat vaihto-opiskelijoille ilmaisia.

CTL-ohjelma tarjosi hyvin monenlaisia kansainväliseen oikeuteen liittyviä kursseja. Muun muassa maailman kauppajärjestön oikeuden, kansainvälinen välimiesmenettelyn tai humanitaarisen oikeuden kurssi. Opetus kursseilla oli todella hyvää ja luentoja oli mukava seurata. CTL-ohjelman vetäjä Thomas Kadner oli äärimmäisen avulias ja vastasi aiheeseen kuin aiheeseen liittyviin tiedusteluihin.

Geneven yliopistossa yksi kurssi kestää koko lukukauden ajan ja päättyy lukuloman jälkeiseen tenttiin. Jokaisella kurssilla oli yksi luento viikossa. Luennoille osallistumista ei seurattu ja luennot oli yleensä nauhoitettu, joten poissaolo ei haitannut mukana pysymistä.

Kursseille ilmoittautumisesta ei kannata stressata, sillä se tapahtuu syyslukukaudella vasta marraskuussa.

Kirjoja kursseille ei aina riittänyt/ollut kirjastossa, joten ne joutui usein ostamaan, mikä tuntui oudolta suomalaiselle opiskelijalle. Kirjat eivät kuitenkaan olleet hirveän kalliita (noin 50CHF).

Itse en opiskellut kovin aktiivisesti lukukauden aikana. Osallistuin melkein kaikille luennoille, mutta en tehnyt hirveästi muistiinpanoja tai lukenut kirjoja. Todellinen opiskelu alkoi vasta lukulomalla ja vietin oikeastaan koko kuukauden kirjastossa. Pääsin kaikista tenteistä läpi ja sain yleisarvosanakseni 4,9, mikä on hyvä (asteikko 0-6). Tenteistä läpipääseminen ei ole itsestäänselvyys, joten suosittelen opiskelemaan viimeistään lukulomalla.

CTL-opintokokonaisuuden suorittamiseen tarvitsee 30 tai 60 opintopistettä riippuen siitä viettääkö yhden vai kaksi lukukautta Genevessä. Jos saa alle 30 opintopistettä ei CTL todistusta saa. En kuitenkaan kuullut, että kenellekään olisi näin käynyt, joten suosittelen CTL:n suorittamista lämpimästi kaikille Geneveen vaihtoon lähteville oikeustieteen opiskelijoille.

Vapaa-aika

Vapaa-aikani Genevessä painottui lasketteluun ja matkailuun kavereiden kanssa. Vietin suurimman osan ajasta muiden asuntolassa asuvien kanssa.  Kaverini tulivat hyvin monista eri maista ympäri maailman, eivätkä läheskään kaikki osanneet ranskaa, joten puhuimme pääosin englantia keskenämme. Suomalaisia vaihto-opiskelijoita oli minun lisäkseni vain yksi, joten vaihdossa ei muodostunut monien pelkäämää Suomi-klikkiä. Matkustaminen Easyjetillä muihin Euroopan maihin oli halpaa ja matkustimmekin vähintään joka toinen viikonloppu. Genevessä juhlia oli Cité:ssä ja kaupungin baareissa. ESN, Erasmus Student Network järjesti joka keskiviikko hyvin suositun Pub Night illan eri baarissa. Pub Night-iltoihin osallistuivat silloin tällöin melkein kaikki vaihto-opiskelijat ja moni paikallinenkin opiskelija. ESN järjesti myös matkoja Sveitsin kaupunkeihin ja vaelluksia eri vuoristokohteisiin. Itse osallistuin matkalle Zurichiin ESN-ryhmän kanssa. Matka ei ollut kovin erikoinen, mutta hintalaatusuhteeltaan erittäin hyvä.

Osallistuin syyskuun alussa ennen lukukauden alkua Facebook-ryhmä Wehike:n vaellukselle. Wehike:n vaellus oli erittäin hyvä ja palvelu tarjosi majoitusvaraukset, vaellusseuran, kartat ja ruoat valmiiksi erittäin edulliseen hintaan. Voin suositella Wehike-vaelluksia kaikille, jotka ovat halukkaita kokeilemaan vaellusharrastusta.

Laskettelua harrastavalle Geneve on loistava kohde. Syyslukukaudella kausi jää väkisin vähän lyhyemmäksi, mutta lukukauden päätyttyä helmikuussa voi keskittyä laskemiseen rauhassa. Sveitsissä laskettelu on hyvin kallista, joten itse keskityin pääosin Ranskan Alppien tarjontaan.

Geneven yliopiston urheilutarjonta on hyvä. Muun muassa tennistä, sulkapalloa, jalkapalloa, jääkiekkoa ja soutua on mahdollista harrastaa ilmaiseksi tai hyvin pienellä lukukausimaksulla (noin 50CHF). Yliopistolla on myös hyvin halpa kuntosali, joka on Citén tiloissa. Kuntosalille ja muihin urheilulajeihin kannattaa muistaa ilmoittautua ajoissa, sillä kaikkiin lajeihin ei ole tilaa ja kuntosalille pääsemiseksi joutuu käymään opastetun esittelykierroksen, jota saattaa joutua odottamaan.

Geneve on hyvin kallis kaupunki, joten ulkona syöminen ja shoppailu eivät sovi kovin hyvin opiskelijabudjetille. Ranskan puolelle on kuitenkin vain kävelymatka, joten ostokset ja syömisen voi hyvin hoitaa esimerkiksi läheisessä Annemassen kaupungissa.

Fudanin yliopisto, lukuvuonna 2016–2017

Oikeustieteen opiskelija

Ennen lähtöä

Ennen Kiinaan lähtöä kannattaa ajoissa tarkistaa passin voimassaoloaika sekä hakea opiskeluviisumia Kiinaan. Koko lukuvuoden kestävää vaihtoa varten haetaan 30 päivän X1-viisumia, joka vaihdetaan Kiinassa ensimmäisen kuukauden aikana oleskeluluvaksi. Yhden lukukauden mittaista vaihtoa varten haetaan X2-viisumia. Lisäksi kannattaa hankkia matkavakuutus.

Ennen lähtöä Fudanin yliopistolta tulee hyväksymiskirje, joka sisältää hyväksymistiedon (admission notice), ohjekirjeen ja kampuksen kartan. Ohjekirje kannattaa lukea huolellisesti, ja kannattaa huolehtia, että kaikki ohjekirjeessä mainitut dokumentit (ainakin admission notice, visa application form ja passikuvat) tulevat mukaan Fudanin yliopiston alkubyrokratiaa varten.

Viisumiasioista johtuen Kiinaan ei saa saapua kuin vasta muutama päivää ennen yliopistoon rekisteröitymistä. Kannattaa siis ostaa lennot vasta, kun yliopiston ohjekirje on saapunut ja tietää milloin rekisteröityminen alkaa. Itse lensin Kiinaan 26.8. ja rekisteröityminen yliopistolle alkoi 28.8.

Shanghaissa on kaksi lentokenttää: Shanghai Pudong ja Shanghai Hongqiao. Suurin osa kansainvälisistä lennoista saapuu Pudongin lentokentälle. Pudongin lentokentältä Fudanille voi kulkea metrolla, lentokenttäbussilla tai taksilla. Metromatka (linjat 2 ja 10) lentokentältä yliopistolle kestää lähes kaksi tuntia ja maksaa 7 RMB. Ulkomaalaisten opiskelijoiden asuntolaa lähin metroasema on Jiangwang Stadium (linja 10). Lentokenttäbussi numero 4 kulkee suoraan lentokentältä yliopiston läheiselle Wujiaochang-metroasemalle. Bussimatkassa kestää noin puolitoista tuntia ja lippu maksaa 20 RMB. Taksimatka taittunee hieman nopeammin ja kustantaa noin 200–300 RMB.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Ensimmäiseen viikkooni Fudanin yliopistossa liittyi paljon byrokratiaa. Yliopistolle rekisteröidytään ohjekirjeen ilmoittamana ajankohtana. Rekisteröitymiseen kannattaa varata tarpeeksi aikaa – muistan jonottaneeni paikalla toista tuntia ja joutuvani palaamaan vielä seuraavanakin päivänä, sillä en ehtinyt saada kaikkia rekisteröitymisen osia tehtyä ennen kuin rekisteröitymispisteet suljettiin.

Rekisteröitymistä varten tarvitaan kiinalainen osoite ja puhelinnumero. Mukaan kannattaa ottaa passi, kaikki yliopiston ohjekirjeessä mainitut dokumentit, passikuvia ja käteistä rahaa. Helpoin tapa saada käteistä on nostaa sitä ATM-automaateilta, tosin ainakin oma suomalainen pankkini verottaa tästä melko suuren summan – paljon enemmän kuin muissa ulkomaissa. Käteistä valuuttaa voi Kiinassa vaihtaa missä tahansa pankissa, erillisiä valuutanvaihtotoimistoja ei ole.

Kiinan opetusministeriön säädöksen mukaan kaikkien Kiinan ulkomaalaisten opiskelijoiden pitää ostaa kiinalainen yliopiston tarjoama sairasvakuutus, riippumatta siitä onko sairasvakuutusta myös kotimaasta ostettuna. Fudanin yliopistolla tämä maksoi 400 RMB ja se ostettiin rekisteröityessä yliopistolle. Kyseisen vakuutuksen kattavuus on melko huono ja epäselvä, eivätkä edes julkisten sairaaloiden englanninkieliset palvelut kuulu vakuutuksen piiriin. Suosittelisin ehdottomasti vakuutuksen hankkimista myös Suomesta.

Opiskelen Fudanissa kiinan kielen opinto-ohjelmassa. Kyseiseen ohjelmaan opiskelemaan tulevat osallistuvat kielikokeeseen rekisteröitymistä seuraavina päivinä. Kokeessa on kaksi osaa: kirjallinen tietokoneella tehtävä osio ja suullinen osio opettajan kanssa. Kirjallinen osuus oli todella vaikea aikarajoitteensa vuoksi, sillä tunnissa piti ehtiä vastaamaan 60 kysymykseen. Suullinen koe puolestaan sisälsi rentoa juttelua opettajan kanssa. Kielikokeen perusteella määritetään, minkä kielitason tunneille opiskelija menee. Kielikokeesta ei kuitenkaan kannata stressata liikaa, sillä tasoa voi vielä vaihtaa ensimmäisen viikon aikana.

Ensimmäisinä viikkoina osallistuin myös kahteen orientaatiotilaisuuteen yliopistolla: ensimmäinen oli yliopistotasoiseen vaihto-ohjelmaan osallistuville suunnattu orientaatiotilaisuus, jossa kerrottiin Fudanin yliopiston säännöistä ja käytännöistä. Toinen oli paikallisen poliisin pitämä, jossa viisumiasiat nousivat tärkeimmäksi aiheeksi.

Kiinan lain mukaan ulkomaalaisten on ilmoittauduttava paikalliselle poliisille 24 tunnin sisällä maahantulosta. Jos asut Fudanin yliopiston asuntolassa, yliopiston asuntolan henkilökunta hoitaa asian puolestasi.

Yliopiston stipendiä varten minun piti avata pankkitili kiinalaisessa ABC-pankissa. Huom. vaihtoyliopiston apuraha kuului Helsingin yliopiston ja Fudanin yliopiston vaihtosopimukseen 2016-2017 asti. Sopimus on uusittu ja lähtijät ovat nykyisin vastuussa omista elin- ja asumiskuluista. Lähin pankki löytyy aivan Fudanin yliopistokampuksen pääportin vierestä. Pankin avaamista varten tarvitsin passin ja kiinalaisen puhelinnumeron. Mikäli et vielä puhu kiinaa kovinkaan hyvin, kannattaa pankkiin mennä jonkun kieltä paremmin osaavan kanssa, sillä englanninkielistä palvelua ei käytännössä ollut.

Pankin avaamisen lisäksi minun piti hankkia opiskelijakortti, jonka pystyi hankkimaan kampukselta määrättynä ajankohtana. Opiskelijakortille ladataan rahaa ja sitä voi käyttää muun muassa yliopistoruokalassa ruokailun maksamiseen.

Saavuin Kiinaan X1-viisumilla, joten kyseinen viisumi piti vaihtaa oleskeluluvaksi 30 päivän sisällä maahantulosta. Oleskelulupaa varten tarvitaan terveystodistus (physical examination). Rekisteröityessä yliopistoon ilmoittauduin myös terveystarkastukseen, joita järjestetään kampuksella lukuvuoden alussa. Terveystarkastus maksoi noin 660 RMB. Yliopiston pihalle ajoi bussi, jossa otettiin röntgenkuva keuhkoista, ultraääni sekä näkötesti. Terveystarkastuksessa otettiin myös verikoe ja täytettiin erilaisia lomakkeita. Terveystarkastuksen jälkeen meni noin viikko terveystodistuksen valmistumiseen.

Saatuani valmiin terveystodistuksen menin poliisiasemalle hakemaan oleskelulupaa. Tämä on tehtävä viimeistään 30. päivänä maahantulosta. Oleskelulupaa hakiessa tarvitset mukaasi passin, yliopiston admission noticen, vuokrasopimuksen, terveystodistuksen sekä passikuvia. Lisäksi poliisiasemalla täytetään lupahakemus. Oleskeluluvan hakemiseen kannattaa jälleen kerran varata aikaa: itse en usean tunnin jonottamisesta huolimatta saanut lupaa haettua yhtenä päivänä, vaan jouduin palaamaan poliisiasemalle seuraavana aamuna. Kun hain oleskelulupaa, sain paperisen todistuksen joka olisi (passin sijasta) oikeuttanut minut matkustamaan manner-Kiinassa. Manner-Kiinan ulkopuolelle ei voi tänä aikana lähteä.

Asuminen

Helsingin yliopiston ja Fudanin yliopiston väliseen kiinan kielen opintojen vaihto-ohjelmaan osallistuville kuuluu ilmainen majoitus kampuksella. Huom. vaihtoyliopiston ilmainen asuminen kuului Helsingin yliopiston ja Fudanin yliopiston vaihtosopimukseen 2016-2017 asti. Sopimus on uusittu ja lähtijät ovat nykysisin vastuussa omista elin- ja asumiskuluista. Huoneet ovat pääasiassa ulkomaalaisten opiskelijoiden asuntolan vanhemmissa sivurakennuksissa. Asuntolassa jaamme kaksi kylpyhuonetta neljän kämppäkaverin kesken, mutta kaikilla on omat makuuhuoneet. Makuuhuone on todella pieni ja varusteltu sängyllä, vaatekaapilla ja kirjoituspöydällä. Keittiötä asunnoissa ei ole, mutta asuntolan päärakennukselta löytyy kaikkien ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa jaettuja keittiöitä. Asuntolan päärakennus on uudempi. Sen asunnoissa nukutaan pääsääntöisesti kahden hengen huoneissa. Ulkomaalaiset opiskelijat ja kiinalaiset opiskelijat asuvat eri asuntoloissa.

Monet ystäväni asuvat yliopiston ulkopuolella. Shanghain vuokrataso on suunnilleen sama kuin Helsingissä, tosin vuokrat vaihtelevat paljon alueesta riippuen. Mikäli vuokraat asunnon yksityiseltä, kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota asunnon sijaintiin ja kulkuyhteyksiin. Matkat Shanghain sisällä saattavat nimittäin kestää jopa reilusti yli kaksi tuntia. Kannattaa myös tarkistaa, että teet virallisen vuokrasopimuksen vuokranantajan kanssa, sillä tarvitset sopimusta poliisille ilmoittautumiseen ja oleskeluluvan hakemiseen.

Opiskelu ja opetus

Kiinan kielen opinto-ohjelmassa en voi itse valita kurssejani, vaan ne määriytyvät tasoryhmän mukaan. Opetusta on noin 20 tuntia viikossa ja se jakautuu erilaisiin kiinan tunteihin: kuullunymmärtämiseen, intensiiviseen lukemiseen, ekstensiiviseen lukemiseen, puhekieleen ja kirjoittamiseen. Koulupäiväni alkavat useimmiten jo klo 8:00 ja päättyvät lounasaikaan. Opetus on yläastemaista, sillä opiskelemme samassa luokassa samojen luokkakavereiden kanssa joka päivä. Oppitunnit ovat 45 minuutin mittaisia ja läksyjä tulee suhteellisen paljon. Kaikilla tunneilla on läsnäolopakko, ja mikäli poissaoloja on enemmän kuin 30 % et pääse kurssista läpi.

Opetuksen taso vaihtelee paljon opettajasta riippuen. Jotkut tunnit tuntuvat todella hyödyllisiltä ja toisilla istumisella ei tunnu edistävän omaa oppimista paljoakaan. Vaikka en sanoisi tämän olevan tehokkain mahdollisin keino oppia kiinan kieltä, on oma kielitaitoni silti kehittynyt kuluneen yhdeksän kuukauden kanssa huimasti ja käytän nyt kieltä sujuvasti.

Yhdessä lukukaudessa suoritetaan kaksi kiinan kielen tasoa. Yhteen tasoon käytetään siis aina noin kahdeksan viikkoa, ja tenttien jälkeen siirrytään seuraavalle tasolle. Tason yli voi myös hypätä, mikäli tentit menevät hyvin. Oppikirjojen ostamiseen on täällä mennyt yllättävän paljon rahaa: uutena ostetut yhden tason oppikirjat ovat maksaneet minulle yli 200 RMB. Vuodessa olen siis käyttänyt noin 800 RMB eli yli 100 euroa oppikirjoihin.

Hyödyllistä tietoa vaihtoon lähteville

Elämä Shanghaissa on kätevää – en esimerkiksi edes muista milloin olisin viimeksi käyttänyt pankkikorttia, sillä puhelimen WeChat Pay ja Alipay -sovelluksilla maksaminen on kätevämpää niin katuruokakojulla kuin ostoskeskuksessakin. Kaupunki on myös jatkuvassa muutoksessa – esimerkiksi tämän vuoden aikana Shanghaihin on ilmestynyt monta hieman Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmää muistuttavaa yritystä ja lainapyörän saa käyttöönsä 1 RMB maksulla.

Shanghaissa liikkuminen on mielestäni kätevintä metrolla. Kannattaa ostaa 20 RMB arvoinen metrokortti, johon voi ladata rahaa. Sama metrokortti käy maksuvälineenä myös busseissa ja takseissakin. Julkinen liikenne Shanghaissa loppuu iltaisin noin kello 22-23 aikaan metro- ja bussilinjasta riippuen. Tämän jälkeen kulkeminen tapahtuu takseilla, joiden hintataso on paljon Suomea halvempaa.

Shanghain hintataso on Suomea alhaisempi, mutta esimerkiksi länsimaisista tuotteista voi joutua maksamaan Suomea kalliimman hinnan. Olen aina tuntenut oloni todella turvalliseksi Shanghaissa – jopa turvallisemmaksi kuin kotona Helsingissä. Etenkin turistialueilla kannattaa kuitenkin pitää arvotavarat turvassa taskuvarkaiden varalta.

Kannattaa hyödyntää Fudanin yliopiston tarjoamia palveluita: opiskelijaruokaloista saa niin aamupalaa, lounasta kuin illallistakin ja yliopistolla on käytössä ilmaisia liikuntatiloja kuten kuntosali, sulkapallo-, koripallo-, tennis- ja lentopallokentät, pingispöytiä sekä kesäisin auki oleva uima-allas.

Fudanissa ulkomaalaiset opiskelijat tutustuvat todella helposti toisiinsa, etenkin jos asuu yliopiston asuntolassa. Fudanin yliopiston DIA (Department of International Affairs) järjestää myös erilaisia tapahtumia ja esimerkiksi Language Partner ja Fudan Buddy -ohjelmia, jossa kiinalaiset ja ulkomaalaiset opiskelijat voivat tutustua toisiinsa. Suosittelen ehdottomasti liittymään myös Fudanin kerhoihin ja opiskelijatoimintaan, vaikka kiinan kieli ei aluksi sujuisikaan kovin hyvin – itse liityin sekä kuoroon että tanssikerhoon, ja olen saanut kummastakin paljon paikallisia kavereita kummastakin sekä oppinut lisää kiinan kieltä.