Tag: Faculty of Science

Posted on

Vaihtokertomus, Johannes-Kepler-Universität Linz, syksy 2019

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Hei, olen 25-vuotias analyyttisen kemian maisteriopiskelija Kumpulasta. Vietin Erasmus-vaihtoni kulttuurikaupunki Linzissä, Julius-Raab Heimissa paikallisen yliopiston JKU Linzin lähettyvillä (kävellen 15 min). Tein Linzissä graduni kokeellisen osuuden, mutta juttelin myös ahkerasti muiden opiskelijoiden kanssa. Sain gradupaikan analyyttisen kemian laitoksen kautta kyselemällä yksikön ulkomaan kontakteista. Kun Erasmus-vaihto lähestyi, otin yhteyttä samaan kohteeseen lähtevään suomalaiseen vaihtariin ”JKU Exchange” Facebook-ryhmän kautta saadakseni kämppiksen (esim. Raab-Heim vaatii hakemuksessaan kämppiksen nimen). Tällöin kotimainen kontakti oli lähellä, jos esim. [ylisosiaalisten vaihto-opiskelijoiden] tavat alkoivat vieraannuttaa.

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

hoidettiin varsin kitkattomasti erillisiä tiiviskursseja edeltävänä orientaatiopäivänä. Mikäli teillä on mahdollisuus, suosittelen lämpimästi ottamaan vaihtokohteen tarjoamat ja ennen varsinaista lukukautta pidettävät tiiviskurssit; ryhmätöissä oppii tuntemaan vaihto-oppilaita ennen varsinaista lukukautta, ts. rennommissa merkeissä. Linzin tiiviskursseihin sisältyi saksan kurssi, jolla samalla arvioitiin opiskelijoiden kielellistä tasoa tulevaa lukuvuotta varten. Kaiken kaikkiaan

Matkustamisesta

kävin mm. Prahassa, Pariisissa (lentäen), Wienissä, Salzburgissa, Steyrissä, Hallstatissa ja Münchenissä. Itävallan junamatkat saa puoleen hintaan, mikäli hankkii itselleen ”ÖBB Vorteilscard Student”-etukortin sivulta: https://tickets.oebb.at/en/shop. Muiden suosikkikohteita olivat Bratislava, Budapest ja Gmunden. Erityisen hauskaa oli Prahan reissu, jolle varasimme kymmenen hengen AirBNBn yhdeksän vaihto-opiskelijan voimin. Matkalla opin oikeasti tuntemaan näitä ihmisiä paremmin, suosittelen yrittämään samaa temppua.

Urheilu

Ennen lähtöäni treenasin runsaan kuukauden verran boulderointia ystävieni kanssa, sillä tiesin että itävaltalaiset ovat innokkaita kiipeilijöitä. Vaikka olenkin sosiaalisesta luonteestani huolimatta tarkka unirytmistäni ja omasta ajastani, tarvitsen yhtä lailla ystäviä ympärilleni kuin myös säännöllistä liikuntaa, minkä takia valitsin myös lajin jolla sekä huoltaa kehoa että löytää mahdollisia ystäviä. Mikäli on rahasta kiinni, JKU:lla on todella halpoja kursseja (USI-kurssit, lisätietoja saa lukukautta edeltävän orientoinnin aikana). Löysin myös slovakialaisen salsa-kumppanin yhdelle näistä kursseista.

Muu luovuus

Mikäli urheilu ei ole oma juttu, voi esimerkiksi luoda taidetta. Piirsin noin kolmasosasta (n. 112) vaihto-opiskelijoita klassisen potretin lyijykynillä. Mallit saivat muistoksi potrettinsa, mikä tuotti runsaasti iloa ja riemastusta. Raab-Heimilla oli myös musiikkihuone, jossa osa opiskelijoista soitti pianoa tai omaa tuomaansa soitinta. Kannattaa myös seurata omien harrastusten tapahtumia oman vaihtokohteen lähituntumassa: osallistuin House-tanssijameihin Salzburgissa.

Opiskelija-asuntoloista

Julius-Raab Heim (majoitukseni) oli vaihto-opiskelijoiden keskeisin asuinpaikka, jota kannattaa harkita mikäli haluaa olla tekemisissä vaihtareiden enemmistön kanssa. Toisaalta, mikäli haluaa halvemman vuokran ja vielä lyhyemmän matkan yliopistolle, voi yrittää ottaa yhteyttä KHG:seen (katolinen ylioppilasyhteisö). KHG:llä on myös sauna, joka on käytössä syyslukukauden aikana (loka-helmikuu).

Ihmissuhteista

Omasta kokemuksestani ulkomailla olo sisältää suuren riskin upota yksinäisyyteen, mikäli ei päätä pitää itsestään huolta ja olla itselle tärkeiden ihmisten kanssa. Samalla tavalla on helppo jäädä jumiin ensimmäisiin kohtaamiinsa ihmisiin, jotka saattavat olla mukavia hekin. Tärkeintä on kuulostella sitä, mitä itse haluat ja ketkä ihmisistä antavat eniten inspiraatiota ja tekevät vaihdossa olosta oikeasti sitä mitä siltä haluaa. Opiskelija-asuntoloissa on etuna että ihmiset ovat lähellä, ja ihmisiä voi heihin tutustuttuaan mennä moikkaamaan mihin aikaan päivää tahansa (mikäli muistaa huonenumeron)

Opetuksesta ja kursseista

Huomatkaa että voin puhua vain teknisen/analyyttisen kemian kursseista, vaikka olenkin kuullut että muiden aineiden (kuten kauppatieteiden kurssit) olivat kämppikselleni varsin työläitä ja puuduttavia, tai että fysikaalisen kemian kurssien opetus on pahemmassa jamassa kuin Kumpulan kemian laitoksen vastaavat kurssit. Sen sijaan teknisen kemian kurssit olivat mielestäni todella hyviä: yksikön henki oli aikanani huippuluokkaa, ja opettaja Markus Himmelsberg osasi massaspektrometriasta esitelmöintinsä loistavasti (kielenä englanti).

Viimeiseksi

haluan huomauttaa, että yli kuusi kuukautta Itävaltaan jäävät joutuvat kolmen kuukauden sisään ilmoittautumaan Aufenthaltsbürohon eli maahanmuuttovirastoon (+43 732 7070, kysykää tämänhetkistä paikkaa, 2018-2019 konttori sijaitsi Fiedlerstrassella). Toimenpide vaatii todisteita riittävästä taloudellisesta tilanteesta (liitteenä 1)tiliote sekä 2)vanhemmilta allekirjoitettu asiakirja [financial statement], jossa vakuutetaan että käytössäsi on vähintään 600-700 euroa kuussa, suosittelen tarkistamaan vaaditun määrän) sekä 3)opiskelija-asuntolan asumistodistus ja 4)yliopiston läsnäolotodistus.

Posted on

Vaihtokertomus, Calgaryn yliopisto, kevät 2019

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen vaihtoa

Olin päättänyt lähteä vaihtoon jo heti aloitettuani opintoni yliopistossa. Pohjois-Amerikka tuntui houkuttelevalta vaihtoehdolta ja lopulta perehdyttyäni yliopistojen opintotarjontoihin ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin ykkösvaihtokohteekseni valikoitui Calgary. Suurimpana syynä Calgaryn valintaan vaikuttivat Kalliovuoret ja niiden kiehtovat laskettelu- ja seikkailumahdollisuudet.

Hakuprosessini alkoi jo vuotta aiemmin syksyllä 2017, sillä aluksi tarkoituksenani oli lähteä vaihtoon kolmannen opintovuoden syksyllä 2018. Opintoni eivät kuitenkaan mahdollistaneet silloin vaihtoon lähtöä ja sainkin siirrettyä vaihdon kevääksi 2019. Helsingin yliopiston puolesta vaihtoprosessi sujui erittäin hyvin, mutta kursseille ilmoittautuminen Calgaryyn vei aikaa. Opintosuunnitelman ja varavaihtoehtojen miettimiseen kannattaakin varata aikaa ja aloittaa ilmoittautuminen ajoissa. Ainakin omalta osaltani kursseille ilmoittautuminen oli kohtalaisen työlästä, sillä jo hakuvaiheen alussa lähettämäni opintosuoritusote ei riittänyt kursseille pääsemiseen vaan se vaati sähköpostittelua ja perustelua tiedekuntien vastaavien kanssa. Lopulta kuitenkin sain oikeuden ilmoittautua vaaditulle määrälle kursseja, eikä minun täytynyt vaihtaa kuin yksi kurssi alkuperäisestä suunnitelmasta, jonka kiintiö oli tullut jo täyteen tämän prosessin aikana.

 

Alkubyrokratia vaihtokohteessa

Saavuttuani Calgaryyn aluksi piti hoitaa muutamia perusjuttuja kuten asunnon avainten ja vakuutuksen, opiskelijakortin ja mm. UPassin hakeminen. Kaikki sujui kuitenkin muitta mutkitta ja en kokenut ainakaan näin jälkikäteen ajateltuna suurta alkubyrokratiaa. Kaikkeen on hyvä silti varautua ja asiat, jotka mahdollista hoitaa etukäteen, kannattaakin tehdä jo niin pitkälle kuin suinkin pystyy jo ennen Calgaryyn saapumista. Vaihtarit otetaan lämpimästi vastaan ja heille selitetään asiat juurta jaksaen. Apua saa aina, kunhan vain uskaltaa kysyä!

 

Asuminen

Asuin yliopiston kampuksella Aurora Hallissa kahden hengen soluasunnossa. Huoneistosta löytyi kaikki oleellinen ja asunto oli erittäin siisti. Asuntoni sijaitsi aivan yliopiston vieressä ja kaikki tarvittava löytyi läheltä. Yliopistolta löytyi mm. erittäin hyvät puitteet kaikenlaiselle urheilulle, joista iso plussa Calgaryn yliopistolle. Urheilumahdollisuuksista itselle mielekkäimmät olivat squashkentät, boulderointiseinä, pikaluistelurata, uimahalli, kuntosali ja juoksurata. Jokaiselle löytyy siis varmasti jotakin!

Kampuksella asuminen oli kaiken kaikkiaan helppoa ja mukavaa. Pääosin valmistin ruokani itse ja olinkin valinnut asunnon, josta löytyi keittiö ja ruuanlaittomahdollisuudet. Yliopistolta löytyi myös useita erilaisia ruokapaikkoja niille hetkille, kun aika ei riittänyt kokkaamiseen.

Julkinen liikenne ei ole erityisen hyvä Calgaryssa ja esimerkiksi bussit kulkevat ilman sen suurempia aikatauluja. Vaikka asuinkin yliopistolla ja päivittäin ei ollutkaan tarvetta käyttää julkista liikennettä, suosittelen UPassin ottamista, joka toimii bussi/junalippuna Calgaryssa. Calgaryn keskustaan yliopistolta pääsee erittäin helposti junalla.

Suurin osa myös muista vaihtareista asui yliopistolla, joten suosittelen yliopistoasumista erittäin lämpimästi!

Calgaryn keskusta

Opiskelu ja opetus

Opintosuunnitelma ja kursseille ilmoittautuminen tulee siis tehdä jo paljon ennen vaihdon alkua. Lukujärjestys on tiedossa heti kursseille ilmoittautumisen jälkeen. Calgaryssa ensimmäisten kahden viikon aikana on mahdollisuus kokeilla kursseja ja mahdollisesti myös vaihtaa niitä, jos valinnat eivät ole osuneet kohdalleen. Itse en joutunut enää tässä vaiheessa vaihtamaan kurssejani, mutta monet vaihtavat ja tämä onnistuu helposti. Ei siis huolta, jos kurssi osoittautuukin täysin toisenlaiseksi kuin mitä kuvitteli. Omilla kursseillani ei ollut läsnäolopakkoa, mutta suosittelen luennoille ja harjoituksiin menemistä, sillä luentomateriaalit ja muistiinpanot olivat erittäin tärkeässä roolissa väli- ja kurssikokeissa.

Työmäärä kaikilla kursseillani oli valtava. En voi kieltää joutuneeni tekemään töitä ja useita tehtäviä sekä ryhmätöitä kurssien eteen. Kurssin aikana suoritetut tehtävät ja välikokeet vastaavat kurssiarvosanasta yhdessä lähes jopa 60-70%, joten niihin kannattaa panostaa. Kun kurssit suorittaa hyvin alusta loppuun asti, ei tarvitse ottaa suurempaa stressiä loppukokeista! Opiskelijoiden taso on kova ja suurin osa heistä tekee koulun eteen hurjasti töitä.

Jääkiekko on erittäin suosittua ja paikalliset ovat todellisia Flames-faneja. Yliopistolta löytyy myös oma joukkue Calgary Dinos!

Hyödyllistä tietoa seuraaville vaihtoon lähtijöille

Itse vietin lähes kaiken vapaa-ajan eli viikonloput lasketellessa Kalliovuorilla. Kalliovuoret sijaitsevat noin tunnin ajomatkan päässä Calgarysta. Suosituimmat läheltä löytyvät laskettelukeskukset ovat Sunshine Village ja Lake Louise. Itse löysin jo ensimmäisenä orientaatiopäivänä joukon innokkaita vaihtarikavereita, joiden kanssa lähdimme seuraavana viikonloppuna laskettelemaan. Omia laskettelukamoja en ottanut mukaani Suomesta ja tätä olen kyllä miettinyt, että miksi en. Suksien/laudan hankinta oli kuitenkin erittäin helppoa ja tarjonta käytetyille ja siten myös edullisille, mutta laadukkaille välineille on valtava!

Helpoin ja kivuttomin vaihtoehto laskettelukeskuksiin pääsemiseen on vuokrata auto, mutta Calgaryn keskustasta pääsee myös näppärästi laskemaan hyppäämällä skibussiin. Skibus ajaa molempien laskettelukeskuksien kautta. Lähtö on aikaisin aamulla ja paluubussi lähtee takaisin iltapäivällä. Jos haluaa viettää useamman päivän laskemassa, vuoristokylä Banff tarjoaa huikeat puitteet iltojen viettoon ja yöpymiseen.

Lake Louise

 

 

 

 

 

Posted on

Vaihtokertomus, Universidad de Costa Rica, syksy 2018

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnnan opiskelija

Venla Salomaa

Opiskelu Universidad de Costa Ricassa on varmasti erilainen ja antoisa kokemus! Costa Rican pinta-alasta noin neljännesosa on suojeltua ja vuonna 2018 maa tuotti sähköstään 98 % uusiutuvilla energianlähteillä. Luonto on uskomattoman monimuotoinen ja jopa San Josén kampuksella voi hyvällä tuurilla bongata laiskiaisia ja jättiperhosia. Huonoina puolina on esimerkiksi Costa Rican korkea hintataso, joka saattaa yllättää vaihto-oppilaan. Erityisesti ruoka- ja asumisenkustannukset hipovat eurooppalaista hintatasoa. San Josén ruuhkat ja melut saattavat välillä rasittaa, mutta onneksi rannoille ja muille virkistysalueille pääsee alle muutamassa tunnissa myös julkisilla kulkuvälineillä. Seuraavaksi jaan yleisiä ja omakohtaisia vinkkejä ja kokemuksia vaihtovuodestani Costa Ricassa syksyllä 2018.

Ennen lähtöä

Muista hoitaa luetellut paperi-, käännös- ja todistusasiat kuntoon. Kaikki tarvittava löytyy siitä yhdestä ja samasta listasta, joka lähetetään tulevalle vaihto-oppilaalle sähköpostilla vaihtopalveluista. Sen tärkeyttä ei voi painottaa liikaa, sillä ilman vaadittuja todistuksia vaihtarille ei tulla myöntämään visaa eikä siten myöskään opinto-oikeutta Universidad de Costa Ricassa. Älä kuitenkaan murehdi liikaa täällä Suomen päässä – täällä nimittäin hommat hoituu muy bien!

Mukaan kannattaa pakata kesävaatteiden ja uikkarien lisäksi myös kevät-/syysvaatteita, joilla pärjää myös 10-15°C lämpötiloissa. San José sijaitsee laaksossa, joka on yli kilometrin korkeudessa merenpinnasta. Illat ja yöt voivat olla melko kylmiä etenkin sadekaudella. Kompaktinkokoinen sateenvarjo on myös erittäin tarpeellinen matkatavara, sillä Costa Ricassa sataa melkein ympärivuotisesti muutamaa täysin kuivaa kuukautta lukuun ottamatta. Pahimmat sateet San Joséssa ovat syys-marraskuussa eli jos lähdet Helsingin yliopiston syyslukukauden ajaksi Costa Ricaan, niin kuin minä tein, varaudu trooppisiin rankkasateisiin ja tulviviin katuihin.

Otathan kuitenkin sateenvarjosi kaveriksi myös ison purkin korkeasuojakertoimista aurinkorasvaa, sillä aurinko paahtaa myös paksulta vaikuttavan pilviverhon läpi ja kaikkien yllätykseksi Suomessa aurinkorasva on halvempaa kuin Costa Ricassa.

Äläkä unohda pakata matkalaukkuusi positiivista asennetta ja kourallista itseluottamusta! Kaikki tulee sujumaan hyvin! 🙂

Venla Salomaa

Alkubyrokratia vaihtokohteessa – tsemppiä tähän!

Alkubyrokratia voi ensin hirvittää. Siihen on erittäin hyvä valmistautua henkisesti, mutta ei sitäkään kannata huolehtia liikaa etukäteen. Se on välttämätön paha, mikä on hyvä hoitaa tunnollisesti alta pois. Alkuorientaatiopäivää ei kannata missata, sillä siellä saaduilla tiedoilla pääsee erittäin pitkälle. Jokaiselle vaihtarille annetaan siellä paperiset muistiinpanot, joista löytyvät kaikki tärkeimmät yhteystiedot ja ohjeet jokaiseen välivaiheeseen.

Orientaatiotilaisuudessa saadaan myös päivämäärä ja kellonaika, jolloin paperihommat täytyy olla viimeistään valmiina ja pinkassa en la Oficina de Asuntos Internacionales eli paikallisen yliopiston vaihtotoimistossa. Mun käsityksen mukaan vähintään kahdella henkilöllä on aina sama päivämäärä ja aika. Vinkkivitonen onkin, että kannattaa tehdä mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä jonkun muun vaihtarin kanssa, niin saa vertaistukea ja helpotusta byrokratian hoitamiseen ja mahdolliseen turhautumiseen. Itselläni sattui käymään erinomainen tuuri, kun minut oli laitettu ainoan ruotsista tulleen vaihtarin kanssa samalle vastaanottoajalle. Siitä lähtikin idea, että hoitaisimme hommat yhdessä pähkäillen. Lähetimme sähköposteja tarvittaville tahoille yhdessä, kävimme asianajajalla yhdessä, menimme ottamaan sormenjäljet poliisiasemalle yhdessä ja ties mitä. Myös siellä vuoden viettävältä toiselta Suomi-vaihtarilta sai apua. Vaikka alku saattaakin olla melko rankka, niin kannattaa muistaa, että kaikki vaihtarit ovat samojen asioiden äärellä ja tukea ja neuvoja saa kyllä aina! Vaihtarien Whatsapp-ryhmästä saa apua lähes heti kaikkeen mahdolliseen eli kannattaa rohkeasti aina kysyä. Myös vaihtotoimiston henkilökunta auttaa kaikessa mahdollisessa.

Ei kannata myöskään suuttua, jos ei koskaan saa kaikesta vaivannäöstä ja maksamista satasista huolimatta visaa käsiin edes vaihdon loppupuolella. Niin vain tulee luultavimmin käymään. Minullekin kävi. Byrokratia on Costa Ricassa erittäin hidasta. Pitää vain hengittää syvään sisään ja hyväksyä se.

Venla Salomaa

Asuminen, liikkuminen ja turvallisuus

Tähän kysymykseen en ole paras vastaamaan. Minulla oli entuudestaan costaricalaisia kavereita, joista yhdellä sattui olemaan huone, jonka vuokrasin yleistä hintatasoa alemmin kustannuksin. Käsitykseni on kuitenkin se, että yleensä, jos haluaa asua edes jokseenkin lähellä kampusta, on huoneen hinta 350-500$. Omaa asuntoa on vaikea saada edes maksamalla enemmän eli oikeastaan ainoa vaihtoehto on kimppa-asuminen. Monet vaihtarit tekevät niin, että he yöpyvät esimerkiksi ensimmäiset yöt tai viikot hostelleissa tai Airbnb-asunnoissa, jonka jälkeen he ovat saaneet esimerkiksi orientaatiopäivän yhteydessä kontakteja ja tietoja asunnoista. Myös opiskelijoille suunnattuja asuntoloita on olemassa. Campus Residencias, Costa Rica on niistä yksi. Kannattaa luottaa siihen, että kyllä kaikki järjestyy ja kyllä aina jokin asunto tai huone löytyy!

Kampuksen läheiset asuinalueet ovat yleisesti ottaen turvallisia. Ilta- ja yöaikaan kampukselta tai baarista ei välttämättä kannata kävellä kotiin ainakaan arvoesineiden kanssa. Vaihtoni aikana Uber toimi kuljetuksissa erinomaisesti eli sovellus kannattaa ladata heti Costa Ricaan päästyä. Vaikka Uber toimii niin sanotusti maassa laittomasti, jopa paikalliset poliitikot ja valtion virkamiehet käyttävät sitä, joten kyllä muutkin voivat. Sitä paitsi, Uber-kuskit ovat yleensä mukavia ja heiltä voi oppia paljon paikallisesta kulttuurista. Kaikessa tekemisessä kannattaa kuitenkin ottaa huomioon se, että Costa Rica ei ole saman turvallisuustason maa kuin mihin Suomessa on saattanut tottua. San Josén keskustassa on hyvä pitää esimerkiksi laukusta kiinni ja tarkkailla ympäristöä. Järki siis aina mukana minne meneekin.

Venla Salomaa

Opiskelu ja opetus

Orientaatiopäivänä annetaan hyvä neuvo: älä ota liikaa kursseja! Vaikka tarjolla on kymmeniä mielenkiintoiselta kuulostavaa kurssia, niin kannattaa malta mielensä eikä ottaa liian montaa. Minimivaatimus kursseista taitaa olla 12 creditos (Helsingin yliopistolla vastaa 24 opintopistettä kandikursseissa) ja suositeltu maksimi on 15 creditos. Itse valitsin neljä kurssia, joista tuli yhteensä 14 creditos. Koin sen olevan hyvä määrä, vaikka vähemmälläkin olisin pärjännyt. Hyvä kurssimäärä on kolmesta neljään, sillä pakollisia palautuksia ja luettavaa jokaiselle kurssille tuli välillä aikamoista tahtia. Tarkennukseksi voin sanoa, että ne kurssit, mitä opiskelijaa pyydetään valitsemaan hakemusvaiheessa, eivät ole sitovia. On siis mahdollista valita, vaikka aivan eri kurssit kuin mitä hakuvaiheen papereihin on merkitty. Tämän lisäksi vaihtareille annetaan myös ns. testiviikko eli ensimmäisen viikon voi käydä testaamassa valitsemia kursseja ja sitten on vielä mahdollisuus vaihtaa tai pudottaa jotakin pois. Tästäkin saa hyvän ohjeistuksen orientaatiopäivänä!

Itse maantieteilijänä voin antaa vahvat suositukset maantieteen kursseille, sillä sikäläiset mantsalaiset ovat yleisesti kuvailtuna leppoisia, avoimia ja kiinnostuneita ulkomaalaisista vaihtareista. Plussana sanottakoot vielä, että melkein kaikkiin mantsan kursseihin sisältyy myös vähintään yksi kurssin teemaan sopiva retki, joka on kustannuksiltaan edullinen ja määränpäänä on usein sellainen kohde, mihin ei normaalina turistina edes pääsisi tai ainakaan keksisi lähteä.

Valitettavaa, mutta totta on tietenkin laatuerot kurssien välillä. Itse arvioin, että 2/4 valitsemistani kursseista olivat erinomaisia, yksi hyvä ja yksi tyydyttävä/huono. Huonot kokemukset voi koittaa välttää muun muassa kyselemällä muilta opiskelijoilta ja opiskelijatuutoreilta niistä kursseista ja opettajista, joita on miettinyt valita. Minun huono opettajakokemukseni oli kurssi, jolla opettaja vain istui/torkahteli kaikki tunnit sillä aikaa, kun opiskelijat esitysten muodossa opettivat muulle luokalle kurssin teemasisältöjä. Erinomaisilla kursseilla opettajat olivat erittäin ammattitaitoisia ja kurssien sisältö oli monipuolista ja mielenkiintoista.

Espanjaksi opiskeleminen ottaa hetken aikansa, mutta kyllä siihen pystyy! Hyvät arvosanatkin ovat mahdollisia, vaikka opinnot kotiutetaankin Helsingin yliopistolle hyväksytty-hylätty-asteikolla. Kokeissa voi mahdollisesti pitää sanakirjaa mukana tai pyytää opettajaa selittämään, mitä jollakin tehtävällä meinataan. Eli ihan reilu meininkikin, tosin tämäkin riippuu opettajasta ja oppiaineesta.

Muita vinkkiviitosia Costa Rican vaihtareille ja sitä harkitseville:

Viimeinen neuvoni on tämä: opiskele tarpeeksi, mutta ennen kaikkea näe, koe ja NAUTI! Costa Rica on upea maa, josta saa helposti paljon irti. Bussilla on melko helppo päästä parhaisiin kohteisiin ja autonvuokrauskaan ei ole kallista, jos on monta matkaajaa. Tulivuoria, auringonlaskuja, sademetsiä, upeita rantoja, vuoria, snorklauskohteita, vesiputouksia, surffausta, kuumia lähteitä ja äärimmäisen suuri biodiversiteetti ylipäänsä. Uskalla siis lähteä kokemaan myös San Josen ulkopuolinen Costa Rica! Matkaaminen on erittäin hyvä vastapaino välillä raskaalle opiskelulle.

Venla Salomaa
Posted on

Vaihtokertomus, National University of Singapore, Singapore, kevät 2019

matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelija

Ennen lähtöä

Halusin Singaporeen nuoresta lähtien, joten vuosien aikana olin kerennyt tutustumaan maahan jo jonkin verran. Kuitenkin taustatyö juuri ennen lähtöä oli hyödyllistä. Tutustuin kulttuuriin ja politiikkaan sekä alueen tilanteeseen eri medioiden kautta, some oli hyvässä käytössä.

Singapore on jännittävä valtio, ainakin omasta mielestäni. Niin kehittynyt, murroksessa, kehittymässä. Täynnä tapahtumia ja ihmisiä. Toisten mielestä Singapore oli tylsä, mutta se on jokaisen itse koettavana ja päätettävänä. Singapore on mielestäni mielenkiintoinen sekoitus länttä ja itää.

Yliopisto

Haku vaihtoon oli NUS:n puolesta mielestäni myöhään, syyskuussa. Tee hakemus huolella ja hyvissä ajoin. Lue ohjeet, niitä on paljon. Apua täyttämiseen saa myös NUS:ltä, jos ongelmia tai kysyttävää ilmenee. Itse laitoin useamman kysymyksen, etenkin liittyen kielikursseihin. Vaihtareille tarjolla olevat kurssit julkaistaan n. kuukausi/ kaksi viikkoa ennen hakuajan alkua. Vaihto-opintojen suunnittelemiseen kannattaa käyttää aikaa. NUS:n käytäntö on se, että päällekkäin meneviä kursseja ei voi olla, tämä pätee niin luentoihin kuin tentteihin. Rakensin monta erilaista mallilukujärjestystä löytääkseni ajat kursseilleni.

Haun sulkeutumisesta n. kuukausi puolitoista tuli ilmoitus vaihtariksi pääsystä. Tästä viikkoa myöhemmin alkoi asuntolapaikka haku, jonka tulos puolestaan julkaistiin joulukuun alkupuolella. Tämä on omiaan lisäämään stressiä vaihdosta. HY:n opiskelijoista en ole kuitenkaan kuullut kenenkään jääneen ilman asuntoa NUS:ssä.

NUS tarjoaa hyvät ja selkeät ohjeet hyväksymisen yhteydessä ja myöhemminkin, esimerkiksi liittyen asuntolaan saapumiseen. NUS:n ohjesääntönä on se, että jos kysytyn kysymyksen vastaus löytyy ohjeista niin lähetettyyn kyselysähköpostiin ei vastata. Ohjeet tulikin luettua erityisen huolellisesti.

Asuntolapaikka

Hyväksymisen yhteydessä kerrottiin, koska asuntolapaikoja voi hakea. Hakuaikoja oli kaksi, joista jälkimmäinen oli täydennyshaku. Asuntohaku tulee myöhään, ja asuntolapaikka selviää noin kuukautta ennen lähtöä. HY:n opiskelijat ovat aina ennen saaneet asuntolapaikan niin halutessaan. Saamani asuntola oli suomalaisen soluasunnon kaltainen, mukava ja siisti. Jaoin sen kolmen muun vaihtarin kanssa. Varaudu siihen, että asuntolamaksu pitää maksaa jo asuntolapaikan hyväksymisen yhteydessä ennen kun HY:n apuraha tulee.

Opiskelijaviisumi

Yliopisto lähetti ohjeet viisumin hakua varten. Hakemuksen hyväksyminen sujui nopeasti. Alustava hyväksymiskirje (IPA-letter) piti ottaa matkalle mukaan ja näyttää Singaporeen saapuessa viranomaisille. Myöhemmin yliopiston järjestämässä byrokratiapäivässä hoidettiin viisumihakemusloppuun. Tästä noin viikkoa myöhemmin sain vihreän opiskelija viisumini koristamaan lompakkoani. Kortti toimii henkilötodistuksesta Singaporesta, ja sitä tuli näytettyä niin baarin ovella kuin sairaalassa tapaturman yhteydessä. Passini jätin hyvällä omalla tunnolla asuntolaan.

Matkavakuutus

Matkavakuutus on ehdoton, siitä ei kannata edes kiistellä. Matkalla sattuu ja tapahtuu, ja matkavakuutus luo turvaa. Matkavakuutuksia on useamman laisia, mutta omani oli ihan perus matkavakuutus, johon sitten vain lisättiin aikaa niin, että matkavakuutus oli kauemmin voimassa. Tämä mahdollisti matkustamisen levollisin mielin.

Lähtiessäni kotoa kohti lentokenttää tarkistin varmaan kymmenen kertaa, että passini oli mukana. Odotin innolla leimojen keruuta passiini.

Rokotukset

Ota selvää, mitä rokotteita alueelle suositellaan, ja harkitse vakavasti rokotteiden ottamista. Tee matkustussuunnitelma, ja ota selvää tarvitsetko malarialääkityksen matkallesi. Jos tarvitset, harkitse lääkkeiden ostamista jo Suomesta.

Suomen viranomaiset

Tee tarvittavat ilmoitukset mm. Kelaan ja Maistraattiin. Tee myös matkustusilmoitus Singaporeen, jotta lähetystö osaa olla sinuun yhteydessä katastrofin tai vaaratilanteen yhteydessä ja auttaa sinua varmistamaan turvallisuutesi.

Kuluja tulee jo ennen vaihtoon lähtöä ja apurahan saamista! Varaudu siihen!

Vaihdossa

Opinnot

Opintoihin panostetaan Singaporessa ja koulutusta arvostetaan. Tämä kävi hyvin ilmi jo matkalla Changilta NUS:lle, kun taksikuskini piti puheen koulutuksen merkityksestä. ”Study now, you have time to holiday later.”

Opintojen suunnittelu kannattaa tehdä jo Suomessa, kuten kirjoitin aiemmin. Se, että tiesin, mitkä kurssit haluan, helpotti mieltä ja kursseille hakemista. Hakuvaiheessa kun saa vain listattua 10 kurssia, jotka haluaa, ja niistä 3-5 saa alustaviksi kursseiksi, ja vasta lukukauden alettua valintoja voi yrittää muuttaa. Suunnittelemisen tärkeys siis korostui.

Kurssit kannattaa suunnitella hyvin. 4 MC kurssi tarkoittaa lähes poikkeuksetta 10h työtä viikossa pitäen sisällään lukemiset, tutoriaalit ja luennot. Maksimi MC määrä eli opintopistemäärä, jonka sai tehdä oli 20MC eli 5 kpl 4 MC:n kurssia. Minimi oli 12 MC. Tämä 12MC on myös ehtona sille, että opiskelijaviisumin saa. Aikaa voi kursseihin käyttää vähemmänkin kuin tuon 10h/vko niin halutessaan ja silti oppia ja ymmärtää.

Alussa minulla oli 5 kurssia, mutta saadessani kuorokurssin (kyllä sain kuorossa laulamisesta noppia 😀 ) jouduin luopumaan yhdestä kurssista, jotta maksimikurssien määrä ei ylity. HY:stä poiketen kurssille osallistumisen tai kesken jättämisen lisäksi on auditointivaihtoehto. Tämä tarkoittaa sitä, ettei tentteihin tai muihin arvioitaviin suorituksiin tarvitse osallistua, mutta on oikeus osallistua luennoille ja pääsy materiaaleihin, jotka kurssilla on.

Opinnot siis koostuivat luennoista, lukemisista ja tutoriaaleista. Tutoriaali on pienryhmässä tapahtuva tapaaminen (siis n. 20 hlö eikä koko 200 hlö kurssilta). Meillä tutoriaaleja on kutsuttu harjoitusryhmiksi tai seminaareiksi. Opettajasta riippuen tilaisuus on joko keskusteleva tai esim. tuloksia ja kysymyksiä läpikäyvä.

Lukemista tuli kursseillani paljon, 2-4 pakollista artikkelia viikossa ja siihen päälle vapaaehtoisia 4-6, mutta onneksi vapaaehtoiset ovat vapaaehtoisia. Aikaa kursseihin saa kulumaan, mutta kannattaa muistaa myös lähteä kampukselta, ja Singaporesta katsomaan maailmaa. Tämä siis kokemukseni mantsan kursseista tasolla 3000 ja 2000.

Työmäärä vaihtelee kursseittain, kuten Suomessakin. Nimellisiä työmääriä ei kannata kauhistua, vaan lähteä reippaasti kokeilemaan, ja tarvittaessa luopua kurssin arvostelusta, jos siltä tuntuu. Vaihto on kokeilemista! Kurssikoodit kertovat sen, kuinka haastava kurssi on. Taso 1000 on yleensä ensimmäisen vuoden kurssi, 2000 toisen jne. mutta toisinaan tasot ovat kovempia kursseilla kuin koodit antavat ymmärtää. Mutta hei, kokeilemaan sitä vaihtoon mennään, ja oppimaan!

Gaussin käyrällä pelotellaan, ja onhan se pelottava. Käytännössä se kuitenkin tarkoittaa sitä, että parhaita arvosanoja on vaikeaa saada, ja samoin reputtaminen on vaikeaa. Singaporessa ranking koetaan tärkeäksi, ja siksi Gaussin käyräkin käytössä. Erilaista kuin HY:ssä? Todellakin.

Yleisesti ottaen kurssit ovat selkeästi tehtyjä, luennoitsijat hyviä ja asiansa osaavia. Tykkäsin kursseistani paljon, vaikka välillä etenkin ryhmätöiden kanssa meinasivat palaa hermot.

Opiskelijaelämä

Orientaatioviikolla heti lukukauden alussa oli ohjelmaa vaihtareille shoppailureissusta kampuskierrokseen, opiskelijakortin saamisesta ja aktivoinnista opiskelijaviisumin hakemiseen saakka. Muitakin tapahtumia oli. Valitettavasti vaihtareille tarkoitetut tapahtumat jäivät oikeastaan siihen. Siksi päätinkin ja päädyinkin liittymään opiskelijajärjestöön, nyrkkeilykerhoon.

Singaporelainen opiskelijaelämä on erilaista suomalaiseen verrattuna. Opiskelijajärjestöjä on mutta toiminta on pienempää kuin Suomessa. Kommunikointi tapahtumista toimi pitkälti WhatsAppin ja Telegramin välityksellä, eikä Facebookin, mihin Suomessa on tottunut. Opiskelijajärjestöjä löytyy ja niihin kannattaa lähteä mukaan! Löytyy niin kuoroa, kamppailulajeja, tennistä, ympäristöasioiden ajamista kuin yhteiskuntaa kehittäviä järjestöjä. Etsi omasi! Huomioitavaa: NUS:n kampus on alkoholiton, ja tämä ohjaa myös opiskelijatapahtumia.

Käytännön vinkit arjen tueksi

-pankkitiliä ei ole välttämätöntä avata mutta paikallisten maksusovellusten käyttöä varten lähes pakollista.

-käteinen on yhä kingi, etenkin jos paikallista paikkatiliä ei ole ja sähköinen maksaminen ei onnistu. Rahaa saa helposti nostettua automaatista esim. kampuksella, kaupoissa ja MRT asemilla.

-kannattaa hankkia mahdollisimman pian pre-paid liittymä.

-wifi verkko on melko hyvä, ja asuntoloissa ja kampuksella on yliopiston langaton verkko käytössä

-Metro eli MRT on sujuva samoin bussit. Anna tilaa muille matkustajille ja luovuta paikkasi vanhemmille ihmisille ja pienille lapsille/ heidän perheilleen. Huomaavaisuus on aina in.

-hanki MRT kortti, joka käy myös busseissa. Näytä kortti sisään tullessa ja poistuessasi bussista ja metrosta.

-Singaporessa on käytössä useita sovelluksia, joiden avulla saa alennuksia. Kannattaa tsekata Fave, Grab, GrabFood, FoodPanda jne.

-Grab eli paikallinen Uber on kätevä, mutta toisinaan taksi tulee halvemmaksi. Lisäksi Gojek (Indonesiasta alun perin oleva Uber) on käytössä

-kunnioita ihmisiä, heidän arvojaan ja uskontoaan.

-Paikallisten kanssa tutustuminen onnistuu helposti kursseilla. Tee parhaasi, ja tee aloite!

-hawker-center:ien ruoka on ihanaa! Kannattaa etsiä parhaat, ja kokeilla rohkeasti hyviä ruokia niin 10 dollarin waguy-liha annoksista 4 dollarin xiao long bao:hon.

-muista auringolta suojautuminen!

 

sopeutuminen

Anna itsellesi aikaa. Singapore vaikuttaa aluksi melko länsimaiselta, mutta vähä vähältä eroja löytyy. Valtio on hyvin järjestelmällinen ja asiat sujuvat ja hoituvat. Tämä helpottaa Singaporeen sopeutumisessa. Apua saa sitä pyytäessä niin yliopistolla kuin muutenkin. Ainakaan NUS ei tarjonnut vaihtotuutoreita vaihtareille, jolta olisi voinut kysyä asioita, mutta paikalliset opiskelijat mielellään auttavat, kunhan heiltä apua pyytää. Faculty of Arts and Social Sciences tarjosi Host-ohjelman, jossa sai Singaporelaisen yhteyshenkilön, joka auttoi Singaporessa toimimisessa, esimerksi tietokoneen hajotessa uuden hankkimisessa/korjauttamisessa jne.

Vaihdon alussa tutustuin moniin ihmisiin, osan näkee vain kerran mutta toisia useammin. Alussa tutustuminen vaatii paljon energiaa, mutta se on sen väärti. Ystäviä sain muutenkin matkan varrelta, osan vasta ihan viime metreiltä.

Singapore on monietninen ja -kulttuurinen ja ylpeä siitä. Englannin lisäksi mandariinikiina, malay ja tamil ovat virallisia kieliä. Singlish onkin sitten oma juttunsa, mutta standardi englanti on myös käytössä. Singlish aksenttiin tutustumisen ja totuttelemisen aloitin Suomessa katsomalla Youtubesta videoita, ja tätä voin suositella kaikille vaihtoon lähteville.

Singapore on hyvin turvallinen maa, mutta sen ympärillä turvallisuustilanne vaihtelee. Tämän vuoksi terrorismiin varaudutaan myös Singaporessa, ja se näkyy erilaisina turvallisuuskampanjoina.

Hintatasoltaan Singapore on hieman halvempi kuin Suomi monilta osin. Ruoka on huomattavasti halvempaa! Ruoan ostaminen valmiina tulee lähes poikkeuksetta halvemmaksi kuin ruoan valmistaminen itse.

Ihmisten kanssa sukset voivat mennä ristiin, ja huomasin avoimuuden ja valmiuden kuunnella korostuvan.

 

Sairastuessasi:

Yliopiston klinikka: vastaa meidän YTHS. NUS:llä klinikalle vain käveltiin sisään ja tiskillä kerrottiin ongelma ja sitten odotettiin n. tunti lääkäriin. Klinikalla käynti halpaa. Lisäksi lääkkeet saa mukaansa klinikalta.

Isommat ongelmat: kysy vakuutusyhtiöltäsi, mitkä ovat ne sairaalat, joiden kanssa heillä on laskutussopimus. Varaudu kuitenkin maksamaan laskusi ensin itse. Onnistuin nyrjäyttämään nilkkani, ja jouduin käymään sairaalassa. Kävin yliopiston sairaalassa, ja maksusopimusta ei ollut. Maksoin ensin itse ja hain sitten korvaukset. Muut vaihtarit ovat kokeneet vielä isompia ongelmia katkenneista luista dengue-kuumeeseen.

Mitä jokaisen Singaporeen lähtijän on hyvä tietää?

Valtio on monikulttuurinen ja ylpeä siitä. Kunnioita kaikkia etnisestä taustasta, uskonnosta, kulttuurista jne riippumatta. Matkustaessa muista ottaa selville, mikä on sovelias tapa pukeutua kohdemaassa, ja miten ulkomaalaisiin suhtaudutaan. Maalaisjärjellä pärjää jo pitkälle. Kaakkois-Aasiassa on kovat tuomiot (huomattavasti kovemmat kuin Suomessa) useasta rikoksesta, huumeiden hallussapidosta ja maahantuonnista voi seurata kuolemantuomio. Singapore on järjestelmällinen ja sääntöorientoitunut valtio, ja asiat toimivat, vaikka eri tavalla kuin Suomessa.

 

Posted on

Vaihtokertomus, University of Copenhagen, kevät 2018

 Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelija

Puoli vuotta ennen vaihtoa

Kesällä 2017 tajusin, että seuraavana keväänä olisi opintojeni kannalta oivallinen aika lähteä vaihtoon. Olin haaveillut lähtemisestä jo lukiosta asti ja tiesin, että lähteminen ei loppujen lopuksi vaadi ihmetekoja. Tärkeintä on, että päättää lähtevänsä, ottaa selvää asioista ja hoitaa eteen tulevia tehtäviä sitä mukaa kun niitä ilmaantuu.

Otin aluksi yhteyttä oman tiedekuntani vaihto-opintovastaavaan ja lueskelin yliopiston sivuilta millaisia mahdollisuuksia syksyn täydennyshaussa ehkä olisi tarjolla. Tutustuin eri yliopistojen ja vaihto-ohjelmien tarjontaan ja lopulta päädyin hakemaan Nordplus -ohjelman kautta Kööpenhaminan yliopistoon Tanskaan. Mietin melko pitkään haluanko hakea mieluummin Huippuvuorille tai Grönlantiin Kööpenhaminan sijaan. Huippuvuorilla ja Grönlannissa minua kiinnosti ennen kaikkea arktinen ja ainutlaatuinen luonto. Kööpenhaminassa puoleensa veti taas mielenkiintoinen kurssivalikoima poikkitieteellisiä ilmastonmuutoksen liittyviä kursseja. Viimeistelin LuK -tutkintoni syksyn 2017 aikana kirjoittaen kandidaatin tutkielmani liittyen kasvihuoneilmiöön ja samalla päätin, että haen Kööpenhaminaan mielenkiintoisen kurssivalikoima vuoksi.

Hakuprosessi oli yksinkertainen ja sujui lähestulkoon ongelmitta, mikä johtui pitkälti siitä, että olin matkalla toiseen Pohjoismaahan. Hakuvaiheeseen liittyi kyllä paljon jännitystä ja pientä stressiä, koska mistään ei voinut olla täysin varma ennen kuin vaihtoyliopiston lähettämä hyväksymiskirje kilahti sähköpostiin. Kööpenhaminan yliopiston nettisivuilla oli tarjolla kattava kurssikatalogi, jonka avulla oli kätevä tehdä alustava kurssisuunnitelma. Halusin osallistua myös pre-periodin kielikurssille, josta oli yliopiston sivuilla hieman ristiriitaista tietoa sen suhteen saako pohjoismaalainen osallistua kurssille. Päädyin lopulta kysymään asiaa sähköpostiste suoraan kyseisestä tiedekunnasta, josta vastattiin, että tervetuloakurssille!

Asuminen

Kun hyväksymiskirje saapui, ryhdyin nopeasti metsästämään asuntoa, sillä Kööpenhaminassa edulliset vuokra-asunnot ovat todella kiven alla. Olen asunut koko opiskeluaikani solussa, joten minulle oli saman tien selvää, että hakisin soluasuntoa myös Kööpenhaminasta. Kööpenhaminan yliopiston alla toimii Housingfoundation, jonka kautta vaihtarina asunnon saaminen osoittautui erittäin käteväksi. Tietenkin hinnat ovat hieman vapaita markkinoita korkeammat, mutta soluasuntoja voi saada melko huokeaan 400-600e/kk hintaan.

Vinkki: Jos päädyt varaamaan asunnon Housingfoundationin kautta suosittelen, että tutstut tarjolla oleviin vaihtoehtoihin etukäteen. Kannattaa tehdä hyvät muistiinpanot siitä, mikä on oma prioriteettilista, jolloin itse varaustilanteessa pystyt toimimaan ripeästi.

Soluasumiseen liittyy aina omat riskinsä, jotka on hyvä tiedostaa. Nautin itse siististä kodista, jossa jokainen hoitaa kotitöitä vuorollaan, minulla on säännöllinen unirytmi, enkä erityisemmin nauti kotibileistä. Köpiskevään aikana tein muutaman kerran kiukuspäissäni tehosiivouksen yhteistiloissa, mutta opin silti sietämään sotkua paremmin kuin ennen. Ostin traktorikuulokkeet ja korvatulpat niiden alle, jotta sain nukuttua, kun kämppikseni bilettivät yömyöhään. Opin siis selviytymään soluelämän negatiivisten puolien kanssa, mutta ennen kaikkea nautin täysin rinnoin positiivisista puolista, kuten tavallisista arkipäivistä kokkaillessamme, katsoessamme telkkaria ja vaihtaessamme päivän kuulumisia, niin  iloja kuin surujakin ihanien kämppisteni kanssa.

Lähes kaikki HF:n asunnoissa asuvat ovat vaihtareita ja niin myös kämppikseni, joiden kanssa törmäsimme siis hyvin samankaltaisiin tilanteisiin kevään aikana ja vinkkejä tuli vaihdettua monen asian suhteen. HF:n taloilla on fb-ryhmiä, johon kannattaa liittyä etukäteen. Ryhmissä jaetaan kaikenlaista tietoa, josta saattaa olla hyötyä.

Asuin siis Ørestadissa sijaitsevassa Signalhusetissa neljän hengen sekasolussa, jossa oli kaksi vessaa ja suihkua, sekä tilava yhteistila keittiöllä ja olohuoneella. Oman huoneen varustukseen kuului peruskalustus. Asunnolta oli matkaa eteläkampukselle, jossa ensimmäisen kuukauden kielikurssi järjestettiin, noin neljä kilometriä. Pohjoiskampukselle ja Fredriksbergin kampuksille matkaa kertyi enemmän, noin 6-10km. Kaikki matkat oli kuitenkin erittäin helppo kulkea pyörällä tai tarvittaessa myös julkisilla.

Ørestad sijaitsee siis samalla Amagerin saarella, kuin Kastrupin lentokenttäkin. Alueelle rakennetaan paljon, mutta sieltä löytyy myös kaksi isoa ulkoilualuetta, joissa on mahdollisuus juosta tai pyöräillä pidempiäkin lenkkejä. Puistoissa on paljon levähdyspaikkoja, joissa voi retkeillessä pysähtyä syömään eväitä. Itse halusin siis asua kauempana kaupungin vilinästä ja lähellä hiekkapolkuja, joita Ørestad mielestäni tarjosi hyvin.

Vinkki: Asunnon loppusiivouksen kanssa kannattaa olla tarkka ja kuvata tarkasti koko asunto muuttaessaan pois. Siivosin ja puunasin itse paikat perusteellisesti ennen lähtöäni, mutta sain silti 50e lisälaskun ja perusteluna oli kuva muun muassa pistorasian listasta, jossa ilmeisesti oli pölyä, jota ei kyllä kuvasta pystynyt erottamaan paljain silmin. Samaisen 50e lisämaksun sai jokainen ystäväni, joka asui HF:llä.

Muita käytännön järjestelyjä

Ennen lähtöä laajensin matkavakuutukseni kattamaan koko vaihtoaikani ja tarkistin miten puhelinliittymäni ja pankki/luottokorttini toimivat Tanskassa. Mitään erityisiä järjestelyjä en joutunut lopulta tekemään, sillä Soneran liittymäni toimi samalla hinnalla myös Tanskassa ja pankkikortin käytöstä tulleet lisämaksut olivat erittäin pieniä. Kööpenhaminassa pärjäsi pääasiassa pelkällä visa electronilla.

Ensimmäisillä viikoilla kävimme hakemassa opiskelijakorttimme yliopiston toimistolta ja osa vaihtareista teki henkilökorttihakemuksia. Itse en hakenut henkilökorttia, sillä pohjoismaalaisena olin oikeutettu opiskelemaan Tanskassa puoli vuotta, suomalaisella henkilöllisyystodistuksella.

Saapuminen ja ensimmäinen kuukausi

Jätin lentolippujen hankkimisen aivan viime tinkaan, mutta löysin vielä kaksi viikkoa ennen lähtöä halvan nuorisolipun SASilta, jolla lensin Helsingistä Kastrupiin. Kööpenhaminaan löytyy yleensä muutamalla kympillä lentoja niin Norwegianilta, SASilta kuin Finnairiltakin.

Olin varmistanut etukäteen, että asuntotoimisto, josta saan avaimet, oli auki, kun saavuin paikalle. Minulla oli varmuuden vuoksi mukana kaikki mahdolliset paperit, hyväksymiskirjeet ja vuokravakuuden kuitit, mutta lopulta sain avaimen pelkkää henkilöllisyystodistusta näyttämällä. HF:llä oli ilmeisesti myös mahdollista valtuutta joku muu noutamaan avain. Avaimen luovutuksen jälkeen sain lyhyen esittelykierroksen pyykkituvasta ja kierrätyssysteemeistä. Signalhusetissa oli ilmainen 24/7 pyykkitupa, joka osoittautui todella hyödylliseksi!

Ensitöikseni kävin ostamassa petivaatteet tien toisella puolella olevasta Field’sin kauppakeskuksesta. Ensimmäinen päivä tuntui kestävän ikuisuuden ja taisin ymmärtää vasta paikan päällä, että olin todella muuttanut yksin ulkomaille. Olin ilmoittautunu yliopiston tarjoamaan mentorointiohjelmaan ja ensimmäisinä päivinä mentorini tarjosi apuaan lentokentälle ja kutsui mukaan illanviettoon. Olin kuitenkin ensimmäiset päivät flunssassa, joten jätin illanvietot väliin ja lentokentältäkin lupasin selviytyä omin avuin. Kannattaa kuitenkin hyödyntää nämä mahdollisuudet, jos vain suinkin haluat!

Tammikuussa kämppiksinäni asui vielä syyslukukauden vaihtareita, jotka palasivat lomiltaan vasta tammikuun puolivälin paikkeilla eli reilu viikko jälkeeni. Sain siis sulatella rauhassa uutta elämäntilannetta ja nauttia hiljaisuudesta. Virallinen kevätlukukausi alkoi vasta helmikuussa, jolloin myös uudet kämppikset muuttivat asuntoon.

Vinkki: tammikuussa järjestettävä intensiivikielikurssi oli mukava aloitus vaihdolle, joten suosittelen osallistumaan kurssille. Kielikurssin lomassa ehtii hyvin tutustua paremmin uuteen kotikaupunkiin ja löytämään uusia ystäviä.

Opiskelu

Tammikuussa osallistuin siis tanskan kielen kurssille, jota kesti neljä viikkoa maanantaista perjantaihin yhdeksästä neljään. Opettajamme painotti opetuksessa puhumista, joka on tanskan kielessä kaikkein haastavinta ruotsia jonkin verran osaavalle. Pidin siis opetuksesta ja tunsin oppivani tehokkaasti. Lopulta kielikurssilta löytämistäni kavereista tuli myös koko vaihtoaikani läheisimmät ystävät. Kurssin lopuksi oli kaksi koetta, suullinen ja kirjallinen, jotka molemmat oli läpäistävä. Olin tehnyt koko kurssin ajan tunnollisesti kotitehtäviä ja kirjallinen koe oli oikein simppeli. Suulliseen kokeeseen harjoittelimme paljon oppitunneilla ja sekin tuli läpäistyä lopulta erinomaisin arvosanoin. Näitä ei siis ollut syytä jännittää.

Virallinen kevätlukukausi kesti helmikuun alusta kesäkuun loppuun. Kevätlukukauden kurssivalinnat oli mahdollista tehdä vasta tammikuussa eli olin itse jo vaihtokohteessa, kun sain lopullisen varmistuksen siitä, pääsenkö haluamilleni kursseille. Lopulta kaikki kurssi-ilmoittautumiset sujuivat suunnitelmien mukaisesti.

Opiskelu oli mielestäni melko samantyyppistä kuin Suomessa. Opiskelin siis maisterikursseja, joilla osallistujat olivat pääasiassa ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita. Jokaisella kurssilla oli ryhmä- tai projektityö, jota yleensä tehtiin ahkerasti jo usein aamusta alkaen, mutta ei iltamyöhään. Opiskelijoilla oli harrastuksia ja iltatöitä, joten kouluhommat hoidettiin pois alta päiväsaikaan. Eteläkampuksen opiskelutilat olivat oma suosikkini viihtyisyytensä takia.

Kahdella kurssilla oli suullinen koe, joka toimi siis seuraavasti: opiskelijalle arvottiin jokin kurssin aihealueeseen liittyvä aihe (moniste, jossa oli otsikko, kuva ja joitain tarkentavia kysymyksiä) Tämän jälkeen oli 20min aikaa valmistella esitystä/vastauksia kysymykseen, jonka jälkeen oli 20min keskustelu aiheesta luennoitsijan ja sensorin kanssa. Elämäni ensimmäinen suullinen koe jännitti todella paljon, mutta lopulta yllätyin siitä, miten mukava “tenttitilaisuus” lopulta oli. Tunnelma oli kannustava ja arviointi mielestäni löysähkö.

Yhdellä kurssilla oli kirjallinen koe, joka suoritettiin tietokoneella. Kaikki materiaali oli sallittua ottaa mukaan tenttiin omaa tietokonetta lukuunottamatta. Tätä tenttiä en pahemmin panikoinut, mutta se osoittautui lopulta melko haastavaksi ja arvostelukin vaativaksi. Kaiken kaikkiaan luenntoisijat tekivät parhaansa valmentaakseen opiskelijat hyvin tenttitilaisuuksiin.

Kevätlukukaudella oli pitkä pääsisäisloma, sekä muutamia kansallisia vapaapäiviä. Vapaapäivistä tiedotettiin hyvin yliopiston nettisivuilla, joten erilaisten reissujen suunnittelu onnistui helposti etukäteen. Lomailin itse muun muassa Norjassa Erasmus -ohjelman järjestämällä matkalla.

Vinkki: Kannattaa selvittää etukäteen milloin viimeisen periodin mahdolliset tentit järjestetään ja luennot lopetetaan. Toisilla luennoitsijoilla oli tapana lopettaa luennot jo muutamaa viikkoa ennen tenttejä.

 Syö pullaa, pyöräile ja ihastele arkkitehtuuria – vinkkejä Kööpenhaminaan lähtevälle

Kannattaa miettiä pyörän hankintaa jo etukäteen ja tutustua erilaisiin vuokraus- ja ostomahdollisuuksiin. Itse ostin ensimmäisen pyörän facebook -ryhmän kautta toiselta vaihtarilta, mutta lopulta pyörä osoittautui todella huonokuntoiseksi, vaikka olin mielestäni syynännyt sen hyvin koeajolla. Lopulta vuokrasin kaupunkipyörän Copehagen bicyclestä samalla hinnalla, jonka olin maksanut ostamastani pyörästä. Vuokrahintaan sisältyi kaikki tarvittava huolto, jos ongelmia olisi tullut. Oman kokemukseni perusteella siis suosittelisin vuokraamaan pyörän “täyshoidolla”.

Suosittelen lämpimästi hankkimaan pyörän mahdollisimman pian muutettuasi, sillä kaupungin oppii tuntemaan parhaiten satulan päältä. Suosittelen pyörän hankkimista siinäkin tapauksessa, ettet ole tottunut pyöräilemään kaupungissa, koska Tanskassa pyöräilyn opettelu on erittäin helppoa ja turvallista. Suosittelen kaikille kypärän käyttöä ja käsimerkkien opettelemista.

Vaikka kulkisitkin pyörällä kannattaa silti hankkia Rejsekort eli Köpiksen matkakortti, jolla pääsee käyttämään julkisia myös kaupungin ulkopuolella. Kortti on kuitenkin muistettava leimata niin  kyytiin mennessä että poisjäädessä. Itselläni oli käytössä ystävältäni saatu haltijakohtainen kortti, jonka hinta oli sama kuin yksityisenkin kortin.

Kannattaa muuten pitää mielessä, että Tanskassa suurin osa ravintoloista ja päivittäistavarakaupoista on kiinni pyhäpäivisin, joten on syytä pitää huoli, ettei jääkaappi ole tyhjä pyhäpäivänä. Jos kuitenkin käy kuten itselleni ja asia pääsee unohtumaan, jotkin Netto -ketjun ruokakaupat saattavat olla auki, jossain päin kaupunkia.

Keskiviikkoisin on Onsdags snegl -päivä eli leipomoista ja esimerkiksi Bilkasta voi silloin ostaa jättimäisiä ja herkullisia kanelikierrepullia!

Posted on

Vaihtokertomus, Universität Bern, kevät 2017

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelija

 

Olin suunnitellut vaihtoon lähtöä käytännössä koko opiskeluaikani, ja kun kandiopintoni lähestyivät loppuaan, tuntui aika otolliselta vaihdolle. Sveitsi ja Bernin yliopisto valikoituivat kohteksi ennemmin käytännöllisyytensä puolesta, sillä tiesin haluavani matkustaa paljon Euroopassa vaihtoni aikana ja yhteydet Bernistä muualle olivat erinomaiset. Lisäksi päätökseeni vaikuttivat hyvät suositukset aiemmilta maantieteen opiskelijoilta sekä itselleni soveltuva kurssitarjonta.

Ennen lähtöä

Sain tiedon vaihtohakemukseni hyväksymisestä varsin hyvissä ajoin, muistaakseni jo lokakuussa 2016. Syksyn mittaan sain Bernin yliopistolta varsin kattavia infopaketteja opiskelusta Bernissä sekä erilaisista käytännön asioista. Yliopiston vaihtovastaava vastaili myös nopeasti ja kattavasti kysymyksiin, kun sellaisia tuli. Mitään kovin ihmeellistä paperisotaakaan en päässyt kokemaan, sillä kaikki hoidettiin sähköisesti ja ohjeet erilaisten dokumenttien täyttämiseen olivat selkeät.

Saapuminen

Saavuin Berniin noin viikkoa ennen orientaatioviikon alkua, sillä halusin tutustua rauhassa uuteen kaupunkiin ja maahan. Ensimmäisinä päivinä kävin yliopiston vaihtopalveluissa, jossa minulle annettiin opiskelijakortti ja tervetulopakkaus. Olin kuullut jonkinasteisia kauhutarinoita maahan saapumisen byrokratiasta vaihtoon lähdettäessä, mutta Sveitsi, tai ainakin Bern, osoittautui tässä ilahduttavaksi poikkeukseksi. Vaihtopalveluille ilmoittautumisen yhteydessä annoin yliopistolle oleskelulupahakemukseni, jonka he toimittivat eteenpäin Bernin maahanmuuttoviranomaisille. Kun lupa parin viikon päästä myönnettiin, sain sähköpostilla ilmoituksen siitä, sekä ohjeet sen noutamiseksi. Jonotusaika virastossa oli pyöreät nolla minuuttia.

Orientaatioviikko Bernissä alkoi tiistaina ennen kevätlukukauden alkamista. Se sisälsi infotilaisuuksia opiskelusta sekä kampuskierroksen ja päiväretken läheiseen Neuchâtelin kaupunkiin. Lisäksi pääsi tietysti tutustumaan muihin vaihto-opiskelijoihin, mikä olikin viikon ehkä tärkeintä antia.

Asuminen

Vaikka Sveitsi on kallis maa asua, osoittautui Bern tässä suhteessa hieman halvemmaksi ja helpommaksi kuin muut Sveitsin isommat kaupungit. Suurin osa vaihto-opiskelijoista asuu yliopiston soluasunnoissa, pääasiassa kahdessa osoitteessa hieman kaupungin laitamilla, mutta hyvin yhteyksien päässä. Näiden vuokra on kuulemani mukaan vajaa 500 euroa, jota halvemmalla on todennäköisesti hankala löytää mitään. Vierailin muutaman vaihtokaverin luona yhdessä näistä asuntoloista, ja huolimatta hieman luotaantyöntävästä ulkokuoresta, ne näyttivät melko mukavilta ja yhteisöllisiltä taloilta. Jos siis soluasuminen kelpaa ja haluaa säästää rahaa, opiskelijakämpät ovat varmasti hyvä vaihtoehto.

Mikäli opiskelija-asunto ei houkuttele tai sitä ei satu saamaan, löytyy Bernistä yllättävän hyvin asuntoja myös yksityiseltä puolelta. Bernin yliopisto on yksi maan isoimmista, joten opiskelijoita riittää. Moni paikallinen etsii oman vaihtonsa ajaksi alivuokralaista, joten esimerkiksi sivustolta www.wgzimmer.ch löytyy usein kohtuuhintaisiakin majoitusvaihtoehtoja, joko yksiössä tai kaverikämpässä. Näissä toki on otettava huomioon yleiset riskit ja huijausyritykset, mutta maalaisjärjellä pääsee pitkälle. Itse sain kalustetun huoneen kaksiosta noin 550 eurolla opiskelijalta, joka oli tekemässä harjoitteluaan toisella paikkakunnalla koko kevään ajan. Asunto osoittautui miellyttäväksi, ja vaikka se sijaitsi kaupungin laitamilla, ei yliopisto ollut pahan matkan päässä.

Opiskelu ja opetus

Näkymä yliopiston päärakennuksen pihalta

Koska kandivaiheen kurssit ovat Bernissä kaikki saksankielisiä, otin vain maisteritason englanninkielisiä kursseja. Saksaksi opiskellessa on hyvä huomioida, että vaikka periaatteessa opetus pitäisi järjestää yleissaksaksi (Hochdeutsch), voi luennoitsijan murretta olla silti hankala ymmärtää, joten saksan taito kannattaa olla vahvalla pohjalla. Kurssien valitsemista eri laitoksilta ei ainakaan Bernissä ollut rajoitettu mitenkään, mikä auttoi huomattavasti, sillä maantieteen englanninkielisiä kursseja oli melko vähän. Lisäksi osaa suunnittelemistani kursseista ei järjestetty vaihtoni aikana, joten opintosuunnitelmani muuttuivat vielä paljon pitkin syksyä. Lähes kaikki kurssit kestivät koko kevätlukukauden, mutta saattoivat siitä huolimatta olla noppamäärältään melko pieniä (noin 2-5 noppaa/kurssi). Työmäärä yksittäisellä kurssilla oli siis yleensä hieman pienempi kuin Suomessa ja aiheet rajatumpia.

Opetus on melko samanlaista kuin Suomessa. Suurin osa kursseista ainakin omassa ohjelmassani oli luentokursseja, joiden lisäksi oli erilaisia seminaareja ja harjoitustyökursseja. Seminaareilla oli usein läsnäolopakko, luentokursseilla ei. Itse suoritin pari oman aineeni kurssia, pari ilmastotieteen kurssia sekä yhden englannin kielikurssin. Arvosteluasteikko kursseilla poikkesi suomalaisesta, sillä numeroita oli välillä 1-6. Näistä 4, 5 ja 6 olivat hyväksyttyjä, 1-3 puolestaan eriasteisia hylättyjä. Lisäksi niiden välisiä arvosanoja, kuten 4.5, oli mahdollista saada. Arvostelu ei vaatimustasoltaan vaikuttanut olevan sen tiukempi kuin Suomessakaan.

Opetuksen taso ja vaativuus olivat melko samankaltaisia suhteessa Helsingin yliopiston opetuksen tasoon. En kokenut kurssien olevan mitenkään turhan kuormittavia tai liian haastavia. Suurin osa kursseista oli melko hyvin järjestettyjä ja opetus mielenkiintoista, vaikka poikkeuksiakin oli. Eniten turhautti ajattelutapa, että luennoilla on pakko olla, jos haluaa kuulla olennaiset uutiset kurssilta. Tulin useamman kerran kevään aikana luentosaliin vain huomatakseni, että kurssikerta oli peruttu tai luento järjestettiinkin poikkeuksellisesti saksaksi englannin sijaan, eikä kurssin nettisivuilla, paikallisella moodle-alustalla tai sähköpostilla oltu laitettu mitään tietoa asiasta. Kannattaa siis tästäkin syystä tutustua kurssikavereihin.

Merkittävin ero opiskelussa Suomeen verrattuna tuntuivat olevan tentit. Ainakin Helsingin yliopistolla maantieteen opiskelussa painotetaan vahvasti laajempien kokonaisuuksien hallintaa, eikä tentteihin lukiessa ole melkein koskaan olennaista opetella ulkoa kurssimateriaalia tai päntätä yksityiskohtia. Bernissä tentit olivat pääasiassa lyhytkestoisempia ja kysymykset hyvinkin yksityiskohtaisia. Ääriesimerkki tästä oli ensimmäinen tenttini, jossa oli vastausaikaa puoli tuntia, ja kysymyssivuja kuusi, sisältäen monivalintatehtäviä ja lyhyitä esseitä. Tarkoitus tämän tyylisissä tenteissä ei ole, että kaikkiin kysymyksiin saa täydellisen vastauksen, vaan että kaikkiin saa vastattua edes jotain. Ei siis missään tapauksessa kannata harkita vastauksiaan liian pitkään. Bernissä on kuulemma käytössä myös suulliset tentit, vaikka omalle kohdalleni niitä ei osunut. Toisinaan ainakin syksyllä vaihdossa olleiden vaihtarien tentit on järjestetty suullisina, jos paluu kotimaahan on ollut ennen tenttiviikkoja.

Hyödyllistä tietoa

Hintataso on Sveitsissä melkein kaikilla sektoreilla hieman korkeampi kuin Suomessa. Esimerkiksi liha saattaa paikoin olla yli tuplasti kalliimpaa (kilo jauhelihaa maksaa yleensä 19 frangia), muut tuotteet noin 5 – 20 %. Sveitsissä on hieman Suomen tapaan kaksi isoa ruokakauppaa, Micros ja Coop. Näistä Coop on keskimäärin hieman kalliimpi, mutta tuotteiden välistä vaihtelua on paljon. Näiden lisäksi Sveitsistä löytyy satunnaisesti Aldeja ja Lidlejä, jotka saattavat parhaimmillaan olla merkittävästi edullisempia kuin Coop ja Migros. Näitä kannattaa siis omasta kotikaupungista etsiä, vaikka ne eivät usein sijaitsekaan kovin keskeisillä tai helposti saavutettavilla paikoilla.

Omasta mielestäni vaihdon parasta antia on laajemminkin kohdemaahan tutustuminen ja tähän Sveitsi onneksi tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet. Varsinkin Bernistä käsin lähes kaikkialle Sveitsissä pääsee muutaman tunnin junamatkalla ja junia kulkee paljon. Vaikka junat vaikuttavat ensisilmäyksellä hintavilta, ovat ne Sveitsissä asuvalle yllättävänkin kohtuuhintaisia, jos osaa varata lippunsa ajoissa ja on valmis ostamaan alennuskortin tai kaksi. Näistä tärkeämpi on puolen hinnan kortti, joka maksaa noin 180 frangia per vuosi, ja jolla pääsee kaikkiin SBB:n juniin (eli lähes kaikkiin Sveitsin juniin muutamaa paikallislinjaa lukuun ottamatta) puoleen hintaan. Lisäksi ainakin Bernissä ja Zürichissä kortilla saa alennusta joukkoliikenteestä. Alle 26-vuotiaiden kannattaa myös harkita gleis 7 -korttia, jolla pääsee ilmaiseksi juniin klo 19 – 05. Se maksaa noin 120 frangia, mutta ainakin omalla kohdallani kortti maksoi itsensä takaisin varsin nopeasti. Näillä kahdella kortilla junamatkustaminen on Sveitsissä helppoa ja kohtuuhintaista.

Muuten Sveitsissä asuminen on varsin samankaltaista kuin Suomessakin, joten kovin järisyttävää kulttuurishokkia on tuskin turha odottaa, vaikka se varmasti henkilöstä riippuukin. Enemmän kannattaa keskittyä nauttimaan maan pienistä erityispiirteistä ja kummallisuuksista, sillä niitä riittää.

Retkiversio raclette-pannusta – paras ostokseni vaihtoaikana