Toisella kurssikerralla harjoiteltiin erilaisten teemakarttojen käyttöä. Opitun perusteella piti laatia teemakartta, jossa on käytetty kahta päällekkäistä teemaa, tai 3D-kartta. Valitsin teemakartan ja tehtävänantoa uhmaten käytin kolmea päällekkäistä teemaa (Kuva 1).
Kuva 1. Väkiluku, työpaikkojen määrä ja työttömyysasteet Uudenmaan kunnissa 2010.
Aineistona käytin Uudenmaan kuntien väestötietoja: väkilukua, työpaikkoja ja työttömyysastetta. Halusin selvittää näillä päällekkäisillä teemoilla, miten edellä mainitut asiat ovat jakaantuneet eri kuntien välillä Uudellamaalla ja mitä työllisyyteen liittyviä ilmiöitä kartalta on havaittavissa. Käytin pohjalla koropleettikarttaa, joka esittää väkimäärää kussakin kunnassa. Valitsin luokkien määräksi viisi, sillä Uudellamaalla on väkimäärältään hyvin erilaisia kuntia ja näin kuntien väliset erot tulivat paremmin esille. Seuraavaksi teemakartaksi valitsin pistekartan, joka esittää työpaikkoja. Kokeilemalla totesin, että kartalla olevien pisteiden määrä on riittävä kun yksi piste kartalla vastaa tuhatta työpaikkaa. Tätä määrää muuttamalla joko pääkaupunkiseutu muuttui täysin tunnistamattomaksi tai sitten pienempien kuntien vähäiset työpaikat hävisivät kokonaan näkyvistä. Lopuksi lisäsin päälle kolmannen teemakartan eli graduated -teemakartan. Valitsin työttömyysastetta kuvaavaksi symboliksi keltaisen pikku-ukon ja skaalasin asteikon taas kokeilemalla karttaan sopivaksi.
Mielestäni kartta näyttää ihan miellyttävältä, mutta toisaalta en ole mikään kartta-asiantuntija. Pyrin valitsemaan värit siten, että ne erottuisivat toisistaan, mutta olisivat kuitenkin harmoniset. Kartasta näkee, että työpaikkojen määrä on selvästi suurin pääkaupunkiseudulla, missä myös asuu eniten ihmisiä. Työpaikkojen määrä kunnissa lisääntyy kartan mukaan asukasluvun kasvaessa, kun taas asukasluvultaan pienillä paikkakunnilla työpaikkojen määrä on vähäinen. On mielenkiintoista huomata, ettei työttömyysaste seuraa samaa trendiä väkiluvun ja työpaikkojen määrän kanssa. Väkimäärältään ja työpaikkojen määrältään toisiaan vastaavissa kunnissa työttömyysaste voi kuitenkin erota merkittävästikin. Esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa väkiluku ja työpaikkojen määrä on suuri, mutta työttömyysaste on selvästi pienempi Espoossa kuin Helsingissä ja Vantaalla. Tuusula, Nurmijärvi ja Lohja vastaavat myös väkiluvultaan ja työpaikkojen määrältään toisiaan, mutta Lohjalla työttömyysaste on suurempi kuin muissa. Myös asukasluvultaan pienempien Uudenmaan kuntien välillä on havaittavissa suurtakin vaihtelua työttömyysasteissa. Uudenmaanliiton (2013) laatimien työttömyystilastojen mukaan vuonna 2012 Uudenmaan työttömyysaste oli suurin Länsi- ja Itä-Uudellamaalla, Helsingissä, Vantaalla ja Hyvinkäällä. Vaikka käyttämäni aineisto on kaksi vuotta vanhempi, sama trendi näkyy myös omalla kartallani.
Mahdollisia tekijöitä kuntien erilaisten työttömyysasteiden muodostumiseen ovat työpaikkojen sijainti, kulkuyhteydet ja asuinalueiden ominaisuudet. Suurin osa Uudenmaan työpaikoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla, jonne työmatkat Itä- ja Länsi-Uudenmaan reunakunnista ovat pitkiä. Sipilä ym. (2011) mukaan erityisesti perheen tulotasolla, syrjäisellä asuinpaikalla ja alhaisella koulutustasolla on negatiivinen vaikutus nuorten työllistymiseen, mutta uskon että sama pätee osittain myös vanhempaan väestöön. Etenkin Itä-Uudenmaan pienissä maalaiskunnissa (Myrskylä, Lapinjärvi) töitä on vähän ja resurssit työnhakuun voivat olla pienet pitkien työmatkojen tai alhaisen koulutusasteen takia. Pienimmät työttömyysasteet Uudellamaalla ovat ns. KUUMA -seudulla (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Tuusula, Vihti, Nurmijärvi, Sipoo, Pornainen, Mäntsälä ja Kirkkonummi) (Uudenmaanliitto 2013), jossa ainoastaan Hyvinkäällä työttömyysaste on korkeampi verrattuna koko Uudenmaan työttömyysasteeseen. Hintsanen (2014) pohti omassa teemakartassaan työttömyysasteen ja koulutustason välistä suhdetta Uudellamaalla ja havaitsi että sellaisen kunnan, jossa asuu paljon korkeasti koulutettuja, työttömyysaste on yleensä matalampi. Tällaisia kuntia ovat juuri KUUMA -seudun kunnat. Toinen KUUMA -seudun työttömyysastetta pienentävä tekijä voi olla se, että seudun kunnat tukevat asukkaittensa työssäkäyntiä pääkaupunkiseudulla edullisin työmatkalipuin (Matkahuolto 2014). Syy asukasluvultaan suurempien kuntien suurempaan työttömyysasteeseen voi löytyä niissä olevista halvemmista asuinalueista. Suuremmissa kaupungeissa on yleensä enemmän kaupungin tukemia asuinalueita, joissa asuu syystä tai toisesta vähävaraisempia kansalaisia. Esimerkiksi Vantaan korkeaa työttömyysastetta voi selittää työttömien pakolaisten suuri määrä (Hintsanen 2014). KUUMA -seudun kuntia taas yhdistää uusien omakotiasuinalueiden rakennusbuumi, mikä lisää työssäkäyvien asukkaiden määrää kyseisissä kunnissa ja saattaa näin ollen jopa pienentää kuntien työttömyysastetta.
Lähteet:
Hintsanen, L. (2014) Kurssikerta 2: Kahden teeman teemakartat. <https://blogs.helsinki.fi/lhintsan/> Luettu 4.2.2014.
Matkahuolto (2014) Työmatkaliput. <http://www.matkahuolto.fi/fi/matka/lipputuotteet/tyomatkaliput /> 4.2.2014
Sipilä, N., Kestilä, L. & Martikainen, P. (2011) Koulutuksen yhteys nuorten työttömyyteen: mihin peruskoulututkinto riittää 2000-luvun alussa? Yhteiskuntapolitiikka 76. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. <http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201209117816>
Uudenmaanliitto (2013) Työttömät. <http://www.uudenmaanliitto.fi/tietopalvelut/uusimaa-tietopankki/tyomarkkinat/tyottomat> Päivitetty 30.10.2013.